Kuntien hallintokriiseihin puuttumisen tehostaminen
Laki kuntalain muuttamisesta
Valtio voi asettaa selvityshenkilön ratkomaan kunnan poikkeuksellisia hallinnollisia vaikeuksia, jos kunta ei itse kykene toimimaan. Rikoksesta epäilty kunnan luottamushenkilö voidaan viime kädessä pidättää tehtävästään ministeriön päätöksellä.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 18.11.2016
- Viimeisin tapahtuma
- 23.12.2016
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 17
- Vahvistettu
- 29.12.2016
- Säädös
- 1484/2016
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Kuntalakiin lisätään säännökset selvitysmenettelystä poikkeuksellisissa hallinnollisissa vaikeuksissa olevalle kunnalle sekä kunnan velvollisuudesta pidättää rikokseen syylliseksi epäilty luottamushenkilö toimestaan. Valtiovarainministeriö voi selvitysmenettelyn jälkeen pidättää luottamushenkilön, jos kunta ei itse tee sitä. Samalla mahdollistetaan uusien varavaltuutettujen määrääminen ja tilapäisen valiokunnan asettaminen laajoissa esteellisyystilanteissa sekä laajennetaan kunnan ja ministeriön tiedonsaantioikeutta esitutkinnoista.
Mitä se tarkoittaa
Muutos turvaa kuntien toiminta- ja päätöksentekokyvyn tilanteissa, joissa hallinto on halvaantunut esimerkiksi laajojen rikostutkintojen tai esteellisyyksien vuoksi. Vaikutukset kohdistuvat kuntiin, kunnallisiin luottamushenkilöihin ja valtiovarainministeriöön. Hallinnollisia vaikeuksia koskevia uusia säännöksiä sovelletaan vuonna 2017 valittavien valtuustojen toimikauden alusta alkaen, ja selvitysten arvioidaan maksavan noin 5 000–10 000 euroa kappaleelta poikkeuksellisissa tilanteissa.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
17 puheenvuoroa · 1 keskustelu
Keskustelun pääkohdat
Eduskunta käsitteli lakiesitystä keinoista puuttua kuntien poikkeuksellisiin hallinnollisiin kriiseihin ja selkeyttää rikoksesta epäiltyjen luottamushenkilöiden pidättämistä toimestaan. Keskustelu oli laajalti yksimielinen, ja esitystä pidettiin tarpeellisena kuntien päätöksentekokyvyn turvaamiseksi. Huomiota kiinnitettiin erityisesti valtion puuttumisen ja kunnallisen itsehallinnon väliseen rajanvetoon.
- Miten valtion puuttumisoikeus sovitetaan yhteen perustuslaillisen kunnallisen itsehallinnon kanssa?
- Miten turvataan luottamushenkilön oikeusturva toimenpiteiden yhteydessä?
- PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset kannatti esityksen tavoitteita ja piti tärkeänä selkiyttää luottamushenkilön pidättämisen arviointikriteerejä ja oikeuskäytäntöä.
”Ymmärränkö oikein nyt tämän 3 momentin, että valtuuston on tutkinnan ja oikeudenkäynnin ajaksi pidätettävä ja sitten tulee tämä harkinta?”
— Leena Meri - KeskustaPuolesta
Keskusta piti lakiesitystä välttämättömänä ja hyvänä keinona turvata kunnan päätöksenteon toimintakyky, laillisuus ja luotettavuus poikkeuksellisissa kriisitilanteissa.
”Kuntalakiin ehdotetaan tehtäväksi muutoksia, joiden tarkoituksena on varmistaa hyvän hallinnon toteuttaminen kunnan hallinnossa kaikissa olosuhteissa.”
— Anu Vehviläinen - SDPPuolesta
SDP piti esitystä tarpeellisena ja perusteltuna, jotta päätöksenteon umpisolmuihin voidaan puuttua, mutta nosti esiin kysymyksiä luottamushenkilöiden oikeusturvasta ja menettelytavoista.
”Mutta jos jostain syystä päätöksentekojärjestelmä menee solmuun, niin silloin on perusteltua, että lainsäätäjä antaa myös valtiovallalle mahdollisuuden puuttua tähän.”
— Joona Räsänen - KristillisdemokraatitPuolesta
Kristillisdemokraatit kannatti esitystä kaikilta osin ja piti hyvänä, että kunnille luodaan toimivat keinot ratkaista kriisitilanteita itsehallintoa kunnioittaen.
”Kannatan tätä esitystä kaikilta osin.”
— Antero Laukkanen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 17 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 18.11.2016Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 22.11.2016Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 9.12.2016Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 12.12.2016Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 20.12.2016Toinen käsittely · Täysistunto
- 22.12.2016Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki kuntalain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1484/2016 · 29.12.2016
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki kuntalain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuntalain (410/2015) 2, 17, 35, 51 ja 85 §, 106 §:n 1 momentin ruotsinkielinen sanamuoto ja 147 § sekä lisätään lakiin uusi 12 a luku seuraavasti:
2 §Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan, jollei lailla toisin säädetä, kunnan hallinnon ja talouden järjestämiseen sekä 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun kunnan toimintaan.
Tämän lain kuntayhtymän toimielimiä koskevia säännöksiä sovelletaan sen estämättä, mitä muualla laissa säädetään kuntayhtymän hallinnosta.
17 §Varavaltuutetut
Valtuutetuille valitaan varavaltuutettuja jokaisen kuntavaaleissa esiintyneen vaaliliiton, puolueen ja yhteislistan ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista sama määrä kuin valtuutettuja, kuitenkin vähintään kaksi. Yhteislistan ulkopuolella olleen valitsijayhdistyksen ehdokkaana valitulla valtuutetulla ei ole varavaltuutettua.
Jos valtuutetun on todettu menettäneen vaalikelpoisuutensa, hänet on vapautettu toimestaan tai hän on kuollut, valtuuston puheenjohtaja kutsuu hänen sijaansa jäljellä olevaksi toimikaudeksi asianomaisen vaaliliiton, puolueen tai yhteislistan järjestyksessä ensimmäisen varavaltuutetun.
Jos valtuustoa ei saada päätösvaltaiseksi valtuutettujen ja varavaltuutettujen esteellisyyden vuoksi, kunnan keskusvaalilautakunnan on vaalilain 93 §:n 2 momenttia noudattaen valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä määrättävä tämän pykälän 1 momentin mukaisesti uusia varavaltuutettuja. Näin määrätyt varavaltuutetut osallistuvat valtuuston kokoukseen niissä asioissa, joissa valtuutetut ja varavaltuutetut ovat esteellisiä.
35 §Tilapäinen valiokunta
Kun 34 §:ssä tarkoitettu luottamushenkilöiden erottamista koskeva asia tai 43 §:ssä tarkoitettu kunnanjohtajan irtisanomista tai muihin tehtäviin siirtämistä koskeva asia on tullut vireille, valtuusto voi asettaa tilapäisen valiokunnan, jonka on valmisteltava asia. Valiokunnan jäsenten on oltava valtuutettuja tai varavaltuutettuja.
Tilapäinen valiokunta voidaan asettaa myös lausunnon antamista ja hallinnon tarkastamista varten.
Tilapäisen valiokunnan on hankittava sen valmisteltaviin kuuluvissa asioissa kunnanhallituksen lausunto.
Jos kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat esteellisiä hoitamaan kunnanhallitukselle 38 tai 39 §:n mukaan kuuluvia tehtäviä, eikä kunnanhallitusta saada tästä syystä päätösvaltaiseksi, valtuuston tulee asettaa tilapäinen valiokunta, joka hoitaa niitä kunnanhallituksessa käsiteltäviä asioita, joita kunnanhallituksen jäsenten ja varajäsenten esteellisyys koskee. Tätä tehtävää varten asetetun valiokunnan jäsenten vaalikelpoisuuteen sovelletaan, mitä kunnanhallituksen jäsenten vaalikelpoisuudesta säädetään. Tilapäiseen valiokuntaan sovelletaan muuten, mitä kunnanhallituksesta säädetään. Tilapäisen valiokunnan toimikausi päättyy, kun sen asettamisen aiheuttaneiden asioiden käsittely kunnassa on päättynyt.
51 §Yhteinen toimielin
Kunta voi hoitaa tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta siten, että kunnilla on yhteinen toimielin, joka vastaa tehtävän hoitamisesta. Tehtävää hoitavaa kuntaa kutsutaan vastuukunnaksi.
Kunnat voivat sopia, että muut kunnat valitsevat osan yhteisen toimielimen jäsenistä.
85 §Virheellinen menettely luottamustoimessa
Luottamushenkilö hoitaa tointaan virkavastuulla ja häneen sovelletaan rikoslain (39/1889) virkarikoksia koskevia säännöksiä.
Jos on syytä epäillä, että luottamushenkilö on toimessaan syyllistynyt virkarikokseen tai muuten menetellyt siinä velvollisuuksiensa vastaisesti, kunnanhallituksen on vaadittava asianomaiselta selitys sekä tarvittaessa ilmoitettava asiasta valtuustolle. Asiasta on viipymättä tehtävä rikosilmoitus, jos kysymyksessä on ilmeinen virkarikos.
Valtuusto voi tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi pidättää luottamushenkilön toimestaan, jollei hän ole itse ilmoittanut vetäytyvänsä luottamustoimesta. Ennen valtuuston kokousta voi pidättämisestä väliaikaisesti päättää valtuuston puheenjohtaja. Pidättämispäätös voidaan panna täytäntöön heti.
Valtuuston on tutkinnan tai oikeudenkäynnin ajaksi pidätettävä luottamushenkilö toimestaan, jos se on kunnan päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden turvaamiseksi välttämätöntä ottaen huomioon epäillyn rikoksen vakavuus, mahdollinen toistuvuus ja muut seikat. Pidättämispäätös voidaan panna täytäntöön heti.
Kunnan viranomaisen valmistellessa 3 tai 4 momentin mukaista päätöstä sillä on oikeus saada esitutkintalain (805/2011) 3 luvun 6 §:ssä tarkoitettu ilmoitus esitutkinnan aloittamisesta.
12 a LUKU – Poikkeuksellisissa hallinnollisissa vaikeuksissa olevaa kuntaa koskeva selvitysmenettely
109 a §Poikkeuksellisissa hallinnollisissa vaikeuksissa olevaa kuntaa koskeva selvitysmenettely
Jos kunnan hallinto ja toiminta ovat poikkeuksellisen suurissa vaikeuksissa, joista kunta ei omin toimenpitein kykene selviytymään, valtiovarainministeriö voi kuntaa kuultuaan asettaa kunnan hallintoa selvittämään selvityshenkilön tai selvitysryhmän.
Selvityshenkilön tai selvitysryhmän asettamisen edellytyksenä on, että:
1) on aloitettu esitutkinta kunnan viranomaisen tai kunnan toimielimen jäsenen tekemäksi epäillystä vakavasta virkarikoksesta taikka useasta virkarikoksesta; tai
2) on muuten perusteltua syytä epäillä, että kunnan viranomaiset tai sen toimielimen jäsenet ovat olennaisesti tai toistuvasti toimineet lainvastaisesti tai laiminlyöneet lakisääteisiä velvoitteitaan, eikä kunta ole ryhtynyt riittäviin toimiin kunnan hallinnon saattamiseksi lain tai hyvän hallintotavan mukaiseksi.
Selvityshenkilö tai selvitysryhmä tekee ehdotuksen tarvittaviksi toimenpiteiksi kunnan hallinnon saattamiseksi tämän lain ja muiden lakien mukaiseksi. Saatuaan selvityshenkilön tai selvitysryhmän toimenpide-ehdotukset valtuuston on käsiteltävä ne ilman aiheetonta viivytystä ja saatettava niitä koskeva päätös valtiovarainministeriön tietoon.
Jos selvityshenkilö tai selvitysryhmä on esittänyt luottamushenkilön tai luottamushenkilöiden pidättämistä toimestaan 85 §:n 4 momentissa säädetyllä perusteella eikä valtuusto ole näin menetellyt, valtiovarainministeriö voi valtuustoa ja asianomaista luottamushenkilöä kuultuaan päättää asiasta. Ministeriön päätös voidaan panna täytäntöön heti.
109 b §Selvityshenkilö ja selvitysryhmän jäsenet
Edellä 109 a §:ssä tarkoitetulla selvityshenkilöllä sekä selvitysryhmässä tulee olla tehtävän vaatima oikeudellinen asiantuntemus. Selvityshenkilön ja selvitysryhmän jäsenen tulee olla tehtävässä kunnasta ja valtiovarainministeriöstä riippumaton.
Selvityshenkilöön ja selvitysryhmän jäseneen sovelletaan tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä sekä vahingonkorvauslain (412/1974) säännöksiä julkisyhteisön ja virkamiehen korvausvastuusta.
Selvityshenkilöllä ja selvitysryhmän jäsenellä on salassapitoa koskevien säännösten estämättä oikeus saada viranomaisilta tehtävänsä suorittamista varten välttämättömät kuntien ja kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen hallintoa ja taloutta koskevat tiedot.
109 c §Valtiovarainministeriön tiedonsaantioikeus esitutkinnan aloittamisesta
Valtiovarainministeriön valmistellessa 109 a §:ssä tarkoitettua selvityshenkilön ja selvitysryhmän asettamista sekä luottamustoimesta pidättämistä sillä on oikeus saada esitutkintalain 3 luvun 6 §:ssä tarkoitettu ilmoitus esitutkinnan aloittamisesta.
147 §Toimielimiä ja johtamista, asukkaiden osallistumisoikeuksia, luottamushenkilöitä, päätöksenteko- ja hallintomenettelyä sekä oikaisuvaatimusta ja kunnallisvalitusta koskevat siirtymäsäännökset
Edellä 4—7 lukua, 59 §:ää, 60 §:n 2 momenttia, 64 §:n 4 momenttia ja 10, 12 sekä 16 lukua sovelletaan vuonna 2017 valittavan valtuuston toimikauden alusta lukien. Tätä ennen toimielimiin ja johtamiseen, asukkaiden osallistumisoikeuksiin, luottamushenkilöihin, päätöksenteko- ja hallintomenettelyyn sekä oikaisuvaatimukseen ja kunnallisvalitukseen sovelletaan, mitä tämän lain voimaan tullessa voimassa olleessa kuntalaissa säädetään. Lain 20 §:ää sovelletaan kuitenkin jo vuonna 2017 järjestettävissä kuntavaaleissa.
Edellä 15 §:n 1 momenttia valtuuston toimikaudesta ja 16 §:ää valtuutettujen lukumäärästä sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2017 valittavaan valtuustoon. Lain voimaan tullessa toimivaltaisen valtuuston toimikausi jatkuu toukokuun 2017 loppuun.
Valtuutettu tai muu tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen kuntalain 32 §:ssä tarkoitettu kunnan luottamushenkilö voi niin halutessaan erota toimestaan vuoden 2016 lopussa valtuuston toimikauden jatkumisen perusteella. Tällöin varavaltuutettu kutsutaan valtuutetun tilalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi ja muuhun luottamustoimeen valitaan uusi henkilö. Valtuutetun toimesta tai muusta kunnan luottamustoimesta eroamisesta on ilmoitettava kirjallisesti valtuustolle tai luottamushenkilön valinneelle muulle toimielimelle marraskuun 2016 loppuun mennessä.
Edellä 19 §:n 2 momentissa tarkoitettua kunnan velvollisuutta ilmoittaa valtuustoryhmille maksetun tuen määrä ja 82 §:n 3 momentissa tarkoitettua kunnan velvollisuutta ilmoittaa perittyjen luottamushenkilömaksujen määrä sovelletaan ensimmäisen kerran laadittaessa vuoden 2015 tilinpäätös.
Kuntien yhteistoimintasopimukset on saatettava 8 luvussa säädetyn mukaisiksi vuoden 2019 loppuun mennessä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 12 a lukua sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä kesäkuuta 2017.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.