Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen
Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta
Kaavoituksen ja rakentamisen sääntelyä ja lupaprosesseja kevennetään. Uudistus nopeuttaa kaavamuutoksia, helpottaa rakentamista ja laajentaa kaupan suuryksiköiden sijoittumismahdollisuuksia.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 24.11.2016
- Viimeisin tapahtuma
- 7.4.2017
- Äänestyksiä
- 7
- Puheenvuoroja
- 141
- Vahvistettu
- 21.4.2017
- Säädös
- 230/2017
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja nostetaan 2 000 kerrosneliömetristä 4 000 kerrosneliömetriin, ja ELY-keskusten yleinen kaavaohjaus poistetaan sekä valitusoikeus rajataan vain valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviin asioihin. Lisäksi yleiskaavaa voidaan käyttää laajemmin suoraan rakennusluvan perusteena, asemakaavamuutokset voidaan laatia vaiheittain ja maisematyöluvan soveltamisalaa maa- ja metsätalousalueilla supistetaan.
Mitä se tarkoittaa
Muutos vahvistaa kuntien päätösvaltaa maankäytössä ja nopeuttaa täydennysrakentamista sekä lupaprosesseja. Kaupan alan yrityksille avautuu mahdollisuus rakentaa entistä suurempia myymälöitä keskustojen ulkopuolelle, metsänomistajien byrokratia vähenee ja mökkien muuttaminen vakituiseksi asunnoksi helpottuu kunnan määräyksellä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.4.2017.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 31.3.2017Eduskunta hyväksyi lain äänin 109–46.
RKP ja KD äänestivät hallituksen kanssa. 44 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 21.4.2017.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
141 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunta väitteli kaavoituksen ja rakentamisen sääntelyn purkamisesta, valitusoikeuksien karsimisesta sekä kaupan suuryksiköiden kokorajan nostamisesta. Hallituspuolueet katsoivat uudistuksen lisäävän kuntien päätösvaltaa, vauhdittavan investointeja ja helpottavan maaseutuasumista. Oppositio piti esitystä lyhytnäköisenä ja pelkäsi sen johtavan yhdyskuntarakenteen hajoamiseen sekä viranomaisvalvonnan vaarantumiseen.
- Miten ely-keskusten valitusoikeuden rajaaminen vaikuttaa kaavoituksen laillisuusvalvontaan?
- Heikentääkö kaupan suuryksiköiden sääntelyn purkaminen yhdyskuntarakennetta ja lähipalveluita?
- Olisiko osittaisuudistusten sijaan pitänyt toteuttaa suoraan maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus kannatti esitystä sujuvoittavana norminpurkuna, joka vähentää hallintokuluja, edistää markkinoiden toimivuutta ja vauhdittaa talouskasvua.
”Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen on yksi keskeisimpiä asioita, joita hallitus normien purussa voi saada aikaan.”
— Elina Lepomäki - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset tukivat uudistusta, koska normien ja byrokratian purkaminen vahvistaa lähidemokratiaa kunnissa sekä edistää työllisyyttä ja investointeja.
”Tämä odotettu ja toivottu lainsäädäntöhanke on nyt tässä vaiheessa, ja voidaan sanoa, että tämä on terveen järjen voitto.”
— Kimmo Kivelä - KeskustaPuolesta
Keskusta kannatti esitystä voimakkaasti, sillä sääntelyn purkaminen siirtää päätösvaltaa ministeriöiltä ja ely-keskuksilta kunnille sekä helpottaa elinkeinoelämää ja maaseudun asuntorakentamista.
”Uudistuksella kunnat saavat siten lisää päätösvaltaa oman alueensa kehittämiseen, jossa he ovat nimenomaan asiantuntijoita, ja maankäytössä ja rakentamisessa tämä on hyvä asia.”
— Ari Torniainen - SDPVastaan
SDP vastusti esitystä ja vaati sen hylkäämistä, koska ely-keskusten valitusoikeuden rajaaminen heikentää yleisen edun ja laillisuuden valvontaa ja hajauttaa yhdyskuntarakennetta.
”Tämän uudistuksen osalta monet hälytyskellot soivat. Kuka tästä eteenpäin sitten valvoo niin sanottua yleistä etua? Kuka valvoo sitä, että kuntien kaavoitus on lainmukaista?”
— Riitta Myller - VihreätVastaan
Vihreät vastustivat esitystä, koska se heikentää yhdyskuntarakenteen suunnitelmallisuutta, vie kunnilta mahdollisuuksia ohjata kauppaa ja vaarantaa ympäristönsuojelua.
”Hallituksen esitys sisältää yhden hyvän asian ja kymmenkunta huonoa.”
— Satu Hassi - VasemmistoliittoVastaan
Vasemmistoliitto vastusti esitystä, koska sääntelyn purkaminen ohittaa kestävän yhdyskuntasuunnittelun ja ilmastotavoitteet, ja vaati pistemäisten muutosten sijasta lain kokonaisuudistusta.
”aurinkopaneelit todellakin ovat erittäin tervetullut uudistus mutta kokonaisuutena tämä lakipaketti on yhdyskuntarakenteen kannalta erittäin huono.”
— Silvia Modig - RKPPuolesta varauksin
RKP suhtautui esitykseen varauksin, sillä vaikka rakentamisen sujuvoittaminen ja maaseutuelinkeinojen tukeminen nähtiin hyvinä asioina, ryhmä oli huolissaan kuntien erilaisista resursseista ja ely-keskusten valvonnan vähenemisestä.
”Missään ei kuitenkaan puhuta näissä perusteluissakaan paremmasta ympäristöstä tai kestävämmästä yhdyskuntasuunnittelusta, kestävämmistä yhdyskunnista.”
— Anders Adlercreutz - KristillisdemokraatitPuolesta
Kristillisdemokraatit kannattivat esitystä, sillä kaavoituksen ja lupaprosessien keventämisen katsottiin vilkastuttavan rakennusalaa ja vastaavan kansalaisten pitkäaikaisiin toiveisiin.
”Tämä esitys on ehkä tämän vaalikauden merkittävimpiä uudistuksia, jolla on vaikutus pitkälle tulevaisuuteen, joten tästä ei voi muuta kuin onnitella.”
— Antero Laukkanen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 141 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin ympäristövaliokuntaan, jolle talousvaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 24.11.2016Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Ympäristöministeriö
- 7.12.2016Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 14.3.2017Valiokunnan mietintö tai lausunto · ympäristövaliokunta
- 22.3.2017Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 31.3.2017Toinen käsittely · Täysistunto
- 6.4.2017Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 230/2017 · 21.4.2017
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 64, 71 e, 77 ja 179 §, sellaisina kuin niistä ovat 64 ja 179 § laissa 1589/2009 ja 71 e § laissa 319/2011, muutetaan 18 §, 38 §:n 2 momentti, 44 ja 52 §, 55 §:n 3 ja 4 momentti, 57 §:n 1 momentti, 66 §:n 2 momentti, 71 a §, 71 b §:n 2 momentti, 71 c §:n 1 momentti, 126 a §:n 1 momentin 12 kohta sekä 2 ja 3 momentti, 128 §:n 1 momentti, 137 §:n 1 ja 2 momentti, 191 §:n 1 momentti, 192 §:n 2 ja 3 momentti ja 193 §, sellaisina kuin niistä ovat 18 §, 38 §:n 2 momentti, 66 §:n 2 momentti, 191 §:n 1 momentti ja 192 §:n 2 ja 3 momentti laissa 1589/2009, 44 § laeissa 1129/2008 ja 134/2011, 55 §:n 4 momentti laissa 1129/2008, 57 §:n 1 momentti, 71 a §, 71 b §:n 2 momentti ja 71 c §:n 1 momentti laissa 319/2011, 126 a §:n 1 momentin 12 kohta sekä 2 ja 3 momentti laissa 958/2012, 137 §:n 2 momentti laissa 476/2004 ja 193 § osaksi laissa 1589/2009, sekä lisätään 42 §:ään uusi 4 momentti, 50 §:ään uusi 2 momentti, 55 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1129/2008, uusi 5 momentti, 63 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1129/2008, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 73 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 126 a §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laissa 958/2012, uusi 13 kohta sekä lakiin uusi 129 a ja 137 a § seuraavasti:
18 §Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävät
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edistää kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on valvottava, että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon vaikutuksiltaan valtakunnalliset ja merkittävät maakunnalliset asiat. Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus huolehtii sille elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain (897/2009) 3 §:n mukaan kuuluvista tehtävistä.
38 §Kiellot yleiskaavaa laadittaessa
Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus ovat voimassa enintään viisi vuotta. Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi kunta voi pidentää aikaa enintään viidellä vuodella ja erityisestä syystä sen jälkeen vielä enintään viidellä vuodella.
42 §Yleiskaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan
Jos yleiskaava on ilmeisen vanhentunut, asemakaava voidaan perustellusta syystä laatia tai muuttaa sisällöltään 1 momentissa säädetystä poiketen. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että asemakaava sopeutuu yleiskaavan kokonaisuuteen ja otettava huomioon, mitä 39 §:ssä säädetään yleiskaavan sisältövaatimuksista.
44 §Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena
Rakennuslupa rakennuksen rakentamiseen voidaan 137 §:n 1 momentissa säädetyn estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Määräys ei voi koskea aluetta, jolla maankäytön ohjaustarve edellyttää asemakaavan laatimista. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella.
Yleiskaavan käytöstä rakennusluvan perusteena ranta-alueella säädetään 72 §:ssä ja tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena säädetään 77 a §:ssä.
50 §Asemakaavan tarkoitus
Asemakaavan muutos voidaan laatia myös vaiheittain.
52 §Asemakaavan hyväksyminen
Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Valtuuston päätösvaltaa voidaan johtosäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle.
55 §Asemakaavan esitystapa
Asemakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot.
Asemakaavassa määrätään kadun ja muun yleisen alueen nimi samoin kuin kunnanosan ja korttelien numerot. Kadun ja muun yleisen alueen nimi ja edellä mainitut numerotiedot voidaan muuttaa myös kunnan erillisellä päätöksellä siten kuin kuntalaissa säädetään kunnan päätöksenteosta.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asemakaavan esitystavasta, asemakaavaan liittyvästä selostuksesta ja erillisellä päätöksellä muutettujen tietojen merkitsemisestä kaavaan.
57 §Asemakaavamääräykset
Asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (asemakaavamääräykset ). Asemakaavamääräykset voivat koskea myös haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista.
63 §Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske vaikutukseltaan vähäistä asemakaavan muutosta.
66 §Viranomaisneuvottelu
Valmisteltaessa muuta kaavaa, joka koskee vaikutuksiltaan valtakunnallisia tai merkittäviä maakunnallisia asioita tai joka on valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä, kunnan on oltava yhteydessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja kunnan kesken on järjestettävä neuvottelu tällaisen kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten, maakunnallisten ja muiden keskeisten tavoitteiden toteamiseksi.
71 a §Vähittäiskaupan suuryksikkö
Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan tässä laissa yli 4 000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää.
71 b §Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavalle
Maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa osoitettujen keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella riittävällä tarkkuudella.
71 c §Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen
Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan palvelujen saavutettavuus huomioon ottaen ole perusteltu.
73 §Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset
Laadittaessa kaavaa alueelle, johon kuuluu olemassa olevaa kyläaluetta, ei kyläalueella sovelleta mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään edellyttäen, että virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys otetaan huomioon.
18 luku – Rakentamisen ja muiden toimenpiteiden luvanvaraisuus
126 a §Toimenpideluvanvaraiset toimenpiteet
Edellä 126 §:n mukainen toimenpidelupa tarvitaan sellaisen rakennelman tai laitoksen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, pystyttämiseen tai sijoittamiseen taikka rakennuksen ulkoasun tai tilajärjestelyn muuttamiseen seuraavasti:
12) maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraaminen tai lämmönkeruuputkiston asentaminen rakennuksen lämmitysjärjestelmää vaihdettaessa tai uusittaessa taikka käytettäväksi lisälämmönlähteenä (maalämpö );
13) kaupunkikuvaan tai ympäristöön merkittävästi vaikuttavan aurinkopaneelin tai -keräimen asentaminen tai rakentaminen.
Jos 1 momentin 1–10, 12 tai 13 kohdassa tarkoitettu toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan tai katusuunnitelmaan taikka maantielain tai yleisistä teistä annetun lain (243/1954) mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan toimenpidelupaa ei tarvita.
Kunta voi rakennusjärjestyksessä määrätä, että toimenpidelupaa ei kunnassa tai sen osassa tarvita 1 momentin 1–10, 12 tai 13 kohdassa tarkoitettuun toimenpiteeseen, jos toimenpidettä voidaan pitää vähäisenä.
128 §Maisematyölupa
Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus ):
1) asemakaava-alueella;
2) ranta-asemakaava-alueella, jos ranta-asemakaavassa niin määrätään;
3) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään, lukuun ottamatta puiden kaatamista yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi osoitetulla alueella; eikä
4) alueella, jolla on voimassa 53 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle rakennuskielto on yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten määrätty.
129 a §Rakennusjärjestyksen määräys vapaa-ajanasunnon käyttötarkoituksen muuttamisesta
Kunta voi osoittaa rakennusjärjestyksessä ne alueet ja edellytykset, joilla vapaa-ajanasunnon muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön ei edellytä poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua ennen rakennuslupaa.
Rakennusjärjestyksen määräys voi koskea vain sellaisia alueita, joilla käyttötarkoituksen muutos ei aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
137 §Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella
Sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 §:ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen:
1) ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta; ja
3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, saa rakentaa jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen sekä jo olevaan maaseutuyritykseen kuuluvan maa- ja metsätalouden harjoittamista varten tarpeellisen rakennuksen. Rakennuslupa voidaan 1 momentissa säädetyn estämättä myöntää myös rakennuksen korjaamiseen tai asuinrakennuksen vähäiseen laajentamiseen.
137 a §Alueellinen päätös rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella
Jos kyläalueella tai muulla maaseutualueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, kunta voi tehdä päätöksen 137 §:n 1 momentissa säädettyjen rakennusluvan erityisten edellytysten olemassaolosta samalla kertaa useamman kuin yhden rakennuspaikan osalta. Tällainen päätös voidaan tehdä alueella, joka oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on osoitettu kyläalueeksi tai muutoin rakentamiseen soveltuvaksi alueeksi. Päätös voi olla voimassa enintään kymmenen vuotta.
Alueellinen päätös ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Alueellista päätöstä tehtäessä noudatetaan asianosaisten ja viranomaisten kuulemisessa sekä päätöksessä ja siitä ilmoittamisessa, mitä 173 ja 174 §:ssä säädetään poikkeamismenettelystä.
191 §Valitusoikeus kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä
Sen lisäksi, mitä kuntalain 137 §:ssä säädetään valitusoikeudesta, viranomaisella on toimialaansa kuuluvissa asioissa oikeus valittaa kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Valitusoikeus on myös maakunnan liitolla ja kunnalla, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä tai rakennusjärjestyksellä on vaikutuksia.
192 §Valitusoikeus rakennus- ja toimenpidelupapäätöksestä sekä maisematyölupa- ja purkamislupapäätöksestä
Valitusoikeus maisematyölupaa ja rakennuksen purkamislupaa koskevasta päätöksestä on:
1) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;
2) kunnan jäsenellä; sekä
3) kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa.
Valitusoikeus rakennuksen purkamista koskevasta päätöksestä on myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella silloin, kun rakennus on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä. Jos rakennusluvan mukainen rakentaminen merkitsee purkamislupaa edellyttävän valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävän rakennuksen purkamista, valitusoikeus rakennusluvasta on myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella.
193 §Valitusoikeus poikkeamispäätöksestä ja suunnittelutarveratkaisusta
Valitusoikeus poikkeamispäätöksestä sekä suunnittelutarveratkaisua koskevasta 137 ja 137 a §:n mukaisesta päätöksestä on:
1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
3) sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa;
4) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;
5) kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
6) toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; sekä
7) viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Kaavoihin, jotka ovat tulleet voimaan ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 128 §:ää.
Kaavoihin, jotka ovat olleet ehdotuksena julkisesti nähtävillä ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 71 b, 71 c ja 71 e §:ää.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.