Energian alkuperätakuiden ja kaasumerkinnän uudistaminen

Tässä laissa säädetään sähkön, kaasun, vedyn, lämmön ja jäähdytyksen alkuperätakuista sekä energian alkuperän varmentamisesta alkuperätakuilla. Lisäksi laissa säädetään sähkön, kaasun ja vedyn alkuperän ilmoittamisesta.

Tässä laissa tarkoitetaan:

2) uusiutuvilla energialähteillä uusiutuvista, muista kuin fossiilisista lähteistä peräisin olevaa energiaa eli tuuli- ja aurinkoenergiaa, geotermistä energiaa, osmoottista energiaa, ympäristön energiaa, vuorovesi- ja aaltoenergiaa ja muuta valtamerienergiaa, vesivoimaa sekä biomassaa, kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoissa syntyvää kaasua ja biokaasua;

9) tehokkaalla yhteistuotannolla energiatehokkuudesta ja asetuksen (EU) 2023/955 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2023/1791 liitteessä III säädetyt perusteet täyttävää yhteistuotantoa;

10) yhteistuotannolla tuotetulla sähköllä hyötylämmön tuotantoon liittyvässä prosessissa tuotettua ja 9 kohdassa mainitun direktiivin liitteessä II vahvistettujen yleisten periaatteiden mukaisesti laskettua sähköä;

11) omakäyttölaitteilla energiantuotantolaitoksessa olevia laitteita, jotka kuluttavat energiaa ja joita tarvitaan kyseisen tuotantolaitoksen toimintaan sekä voimalaitoksen osalta lisäksi laitteita, joista säädetään sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1260/1996) 2 §:n nojalla annetuissa säännöksissä;

12) uusiutuvan energian yhteisöllä oikeushenkilöä:a) joka perustuu avoimeen ja vapaaehtoiseen osallistumiseen; b) joka on riippumaton ja jossa tosiallista määräysvaltaa käyttävät sen jäsenet tai osakkaat, jotka sijaitsevat lähellä kyseisen oikeushenkilön omistamia ja kehittämiä uusiutuvan energian hankkeita; c) jonka jäsenet tai osakkaat ovat luonnollisia henkilöitä, kuntia tai muita paikallisviranomaisia taikka pieniä tai keskisuuria yrityksiä; ja d) jonka ensisijainen tarkoitus on tuottaa rahallisen voiton sijaan ympäristöön, talouteen tai sosiaaliseen yhteisöön liittyviä hyötyjä jäsenilleen tai osakkailleen tai alueelle, jolla se toimii;

20) arviointilaitoksella valvontaviranomaisen hyväksymää Euroopan talousalueella toimivaa yhteisöä, joka täyttää arviointilaitokselle 25 §:n 1 momentissa säädetyt vaatimukset;

21) geotermisellä energialla maaperän pinnan alle lämmön muodossa varastoitunutta energiaa;

22) osmoottisella energialla energiaa, joka syntyy luonnostaan kahden nesteen suolaisuuseroista;

23) kaukolämmityksellä ja kaukojäähdytyksellä termisen energian jakelua höyryn, kuuman veden tai jäähdytetyn nesteen muodossa keskitetyistä tai hajautetuista tuotantolähteistä verkoston välityksellä useisiin rakennuksiin tai kohteisiin käytettäväksi lämmitykseen tai jäähdytykseen sisätiloissa tai prosesseissa;

24) vähähiilisellä kaasulla kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden kaasumaista osaa, joka ei ole vetyä sekä synteettistä kaasumaista polttoainetta, jonka energiasisältö on peräisin vähähiilisestä vedystä, ja jonka kasvihuonekaasupäästöt ovat vähintään 70 prosenttia pienemmät kuin sen muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden fossiilisen vertailukohdan kokonaispäästöt, joka määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 täydentämisestä vahvistamalla kierrätetyillä hiilipitoisilla polttoaineilla saavutettavia kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskeva vähimmäiskynnys ja täsmentämällä menetelmä muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla nestemäisillä ja kaasumaisilla liikenteen polttoaineilla ja kierrätetyillä hiilipitoisilla polttoaineilla saavutettavien kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten määrittämiseksi annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2023/1185, jäljempänä komission delegoitu asetus ;

25) vähähiilisellä vedyllä vetyä, jonka energiasisältö on peräisin muusta kuin uusiutuvasta energiasta ja jonka kasvihuonekaasupäästöt ovat vähintään 70 prosenttia pienemmät kuin sen muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden fossiilisen vertailukohdan kokonaispäästöt, joka määritellään komission delegoidussa asetuksessa;

26) kaasunmyyjällä biokaasun, mukaan lukien biometaani ja nesteytetty biometaani, maakaasun, mukaan lukien nesteytetty maakaasu sekä vetyjohdannaisten myyjää;

27) vedynmyyjällä vedyn, mukaan lukien nestemäinen vety sekä vety, joka on sitoutuneena nestemäiseen orgaaniseen vedynkantajaan, myyjää.

Jätteenpolttolaitoksella jätteen poltosta syntyvä lämpö katsotaan 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetuksi sivutuotteeksi.

Jäljempänä 21 §:n 1 momentissa tarkoitettu sähkön alkuperätakuurekisterin ylläpitäjä saa myöntää alkuperätakuun uusiutuvilla energialähteillä ja ydinvoimalla tuotetulle sähkölle sekä tehokkaalla yhteistuotannolla tuotetulle sähkölle. Jos sähköä tuotetaan tehokkaalla yhteistuotannolla uusiutuvia energialähteitä käyttäen, myöntää sähkön alkuperätakuurekisterin ylläpitäjä tuotetulle sähkölle ainoastaan uusiutuvan sähkön alkuperätakuun.

Jäljempänä 21 §:n 2 momentissa tarkoitettu kaasun alkuperätakuurekisterin ylläpitäjä saa myöntää alkuperätakuun uusiutuvalle kaasulle.

Jäljempänä 21 §:n 3 momentissa tarkoitettu vedyn alkuperätakuurekisterin ylläpitäjä saa myöntää alkuperätakuun uusituvilla energialähteillä tuotetulle vedylle.

Jäljempänä 21 §:n 4 momentissa tarkoitettu lämmön ja jäähdytyksen alkuperätakuurekisterin ylläpitäjä saa myöntää alkuperätakuun uusiutuvilla energialähteillä tuotetulle lämmölle ja jäähdytykselle. Lämmön ja jäähdytyksen alkuperätakuurekisterin ylläpitäjä saa lisäksi myöntää alkuperätakuun hukkalämmölle ja -kylmälle.

Alkuperätakuu myönnetään energian nettotuotantomäärälle. Nettotuotantomäärällä tarkoitetaan tuotantolaitoksen energian kokonaistuotantomäärää, josta on vähennetty tuotantolaitoksen omakäyttölaitteiden kuluttama energiamäärä sekä sellainen muu kuin omakäyttölaitteiden kuluttama energia, joka kuluu ennen energian markkinoille tarjottavissa oloa esimerkiksi häviöihin.

Poiketen 1 momentissa säädetystä, omakäyttölaitteiden kuluttamaa energiamäärää ei kuitenkaan vähennetä kokonaistuotantomäärästä siltä osin, kun:

1) omakäyttölaitteet kuluttavat eri energiankantajaa kuin tuotettava energia ja kunkin kulutettavan eri energiankantajan osuus kokonaistuotantomäärästä on korkeintaan 2 prosenttia;

2) omakäyttölaitteet kuluttavat eri energiankantajaa kuin tuotettava energia ja omakäyttölaitteiden kuluttama energia on varmennettu peruuttamalla uusiutuvan energian alkuperätakuita tai todistettavasti tuotettu uusiutuvista energialähteistä samalla kiinteistöllä tai kiinteistöryhmällä ja tuotannolle ei ole myönnetty alkuperätakuita;

3) on kyse omakäyttölaitteiden jätteenkäsittelyyn, mukaan lukien jäteveden käsittelyyn, kuluttamasta energiasta, ja käsittely on tarpeen erillään energiankantajan tuotantoprosessista;

4) on kyse kaasuntuotantolaitoksen mädätteen käsittelyyn kuluvasta energiasta;

5) on kyse tuotettavan uusiutuvan kaasun tai uusiutuvan vedyn paineistukseen tai nesteytykseen kuluvasta energiasta, jos paineistus tai nesteytys tehdään siirtotarkoituksiin.

Sen sijasta että valvontaviranomainen laskee jäännösjakauman itse, valvontaviranomainen voi hyödyntää toisen luotettavaksi todetun tahon tekemää laskentaa. Mitä tässä laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä säädetään jäännösjakauman laskennasta, sovelletaan tällöin myös toisen tekemän laskennan hyödyntämiseen.

Sähkönmyyjän, joka myy sähkönkäyttäjälle sähköä uusiutuvilla energialähteillä tuotettuna tai ydinvoimalla tuotettuna, on varmennettava kyseisen sähkön alkuperä. Uusiutuvilla energialähteillä ja ydinvoimalla tuotetun sähkön määrä tai osuus myydystä sähköstä varmennetaan viimeistään valvontaviranomaisen määräämänä ajankohtana vastaavalla määrällä 12 §:ssä säädetyn mukaisesti peruutettuja alkuperätakuita.

Sähköntuottajan, joka muussa kuin sähkön myyntiin liittyvässä liiketoiminnassaan ilmoittaa asiakkailleen tietoja käyttämänsä sähkön alkuperästä, on varmennettava uusiutuvilla energialähteillä ja ydinvoimalla tuotetuksi ilmoitetun sähkön alkuperä 1 momentin mukaisesti.

Sähkönkäyttäjän, joka markkinoinnissaan ilmoittaa käyttämänsä sähkön olevan uusiutuvilla energialähteillä tai ydinvoimalla tuotettua, on varmennettava sähkön alkuperä 1 momentin mukaisesti tai pystyttävä muuten osoittamaan, että se on käyttänyt 1 momentin mukaisesti varmennettua sähköä. Sähkönkäyttäjän, joka tuottaa omaan käyttöönsä sähköä uusiutuvilla energialähteillä nimellisteholtaan alle yhden megavolttiampeerin sähköntuotantolaitteistossa tai usean tuotantolaitteiston muodostamassa voimalaitoksessa ja joka ilmoittaa markkinoinnissaan käyttämänsä sähkön olevan uusiutuvilla energialähteillä tuotettua, ei tarvitse varmentaa itse käyttämänsä ja tuottamansa sähkön alkuperää vastaavalla määrällä peruutettuja alkuperätakuita, jos kyseiselle sähkölle ei ole haettu alkuperätakuita.

Kaasunmyyjän, joka myy kaasunkäyttäjälle kaasua uusiutuvana, on varmennettava kyseisen kaasun alkuperä. Uusiutuvan kaasun määrä tai osuus myydystä kaasusta varmennetaan viimeistään valvontaviranomaisen määräämänä ajankohtana vastaavalla määrällä 12 §:ssä säädetyn mukaisesti peruutettuja alkuperätakuita. Uusiutuvana myydyn kaasun alkuperää ei kuitenkaan tarvitse varmentaa alkuperätakuilla, jos kyse on biokaasusta, joka toimitetaan kulutukseen sellaista kaasuputkea pitkin, joka ei ole osa maakaasumarkkinalain (587/2017) 2 luvussa tarkoitetun luvan piirissä olevaa maakaasuverkkoa, ja kyseiselle kaasulle ei ole haettu alkuperätakuita. Uusiutuvana myydyn kaasun alkuperää ei tarvitse varmentaa alkuperätakuilla myöskään, jos kyse on biokaasusta, joka käytetään samalla kiinteistöllä tai sitä vastaavalla kiinteistöryhmällä, jolla kaasu on tuotettu, ja kyseiselle kaasulle ei ole haettu alkuperätakuita.

Kaasuntuottajan, joka muussa kuin kaasun myyntiin liittyvässä liiketoiminnassaan ilmoittaa asiakkailleen tietoja käyttämänsä kaasun alkuperästä, on varmennettava uusiutuvaksi ilmoitetun kaasun alkuperä 1 momentin mukaisesti.

Kaasunkäyttäjän, joka markkinoinnissaan ilmoittaa käyttävänsä uusiutuvaa kaasua, on varmennettava kaasun alkuperä 1 momentin mukaisesti tai pystyttävä muuten osoittamaan, että se on käyttänyt 1 momentin mukaisesti varmennettua kaasua.

Vedynmyyjän, joka myy vedynkäyttäjälle vetyä uusiutuvana, on varmennettava kyseisen vedyn alkuperä. Uusiutuvan vedyn määrä tai osuus myydystä vedystä varmennetaan viimeistään valvontaviranomaisen määräämänä ajankohtana vastaavalla määrällä 12 §:ssä säädetyn mukaisesti peruutettuja alkuperätakuita.

Vedyntuottajan, joka muussa kuin vedyn myyntiin liittyvässä liiketoiminnassaan ilmoittaa asiakkailleen tietoja käyttämänsä vedyn alkuperästä, on varmennettava uusiutuvaksi ilmoitetun vedyn alkuperä 1 momentin mukaisesti.

Vedynkäyttäjän, joka markkinoinnissaan ilmoittaa käyttävänsä uusiutuvaa vetyä, on varmennettava vedyn alkuperä 1 momentin mukaisesti tai pystyttävä muuten osoittamaan, että se on käyttänyt 1 momentin mukaisesti varmennettua vetyä.

Lämmön ja jäähdytyksen myyjän, joka myy lämmön ja jäähdytyksen käyttäjälle lämpöä tai jäähdytystä uusiutuvilla energialähteillä tuotettuna taikka lämpöä tai jäähdytystä hukkalämpönä tai -kylmänä, on varmennettava kyseisen energian alkuperä. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun lämmön ja jäähdytyksen sekä hukkalämmön ja -kylmän määrä tai osuus myydystä lämmöstä ja jäähdytyksestä varmennetaan viimeistään valvontaviranomaisen määräämänä ajankohtana vastaavalla määrällä 12 §:ssä säädetyn mukaisesti peruutettuja alkuperätakuita.

Uusiutuvilla energialähteillä tuotettuna tai hukkalämpönä tai -kylmänä myydyn energian alkuperää ei kuitenkaan tarvitse varmentaa alkuperätakuilla, jos lämmön tai jäähdytyksen siirtäminen käyttöön tapahtuu teknisesti siten, että lämmön tai jäähdytyksen alkuperästä ei ole epäselvyyttä, ja lämmölle ja jäähdytykselle ei ole haettu alkuperätakuita. Lisäksi edellytyksenä on, että uusiutuvia energialähteitä käyttävän tuotantolaitoksen huolto- ja käynnistystilanteissa käyttämien fossiilisten polttoaineiden energiasisältö on kalenterivuoden aikana enintään 4 prosenttia laitoksessa käytettyjen polttoaineiden energiasisältöjen summasta.

Lämmön ja jäähdytyksen tuottajan, joka muussa kuin lämmön ja jäähdytyksen myyntiin liittyvässä liiketoiminnassaan ilmoittaa asiakkailleen tietoja käyttämänsä lämmön tai jäähdytyksen alkuperästä, on varmennettava uusiutuvista energialähteistä peräisin olevaksi ilmoitetun energian sekä hukkalämmöksi ja -kylmäksi ilmoitetun energian alkuperä 1 momentin mukaisesti.

Lämmön ja jäähdytyksen käyttäjän, joka markkinoinnissaan ilmoittaa käyttämänsä lämmön tai jäähdytyksen olevan tuotettu uusiutuvilla energialähteillä taikka hukkalämpöä tai -kylmää, on varmennettava kyseisen lämmön tai jäähdytyksen alkuperä 1 momentin mukaisesti tai pystyttävä muuten osoittamaan, että se on käyttänyt 1 momentin mukaisesti varmennettua lämpöä tai jäähdytystä.

Jäljempänä 21 §:ssä tarkoitetun rekisterin ylläpitäjän tulee myöntää alkuperätakuu 3 §:n mukaiselle energiamuodolle ja 3 a §:n mukaiselle energiamäärälle, jos:

1) energian tuotantotapa on todennettu tämän lain mukaisesti;

2) energiantuotantolaitoksen haltija on ilmoittanut alkuperätakuun myöntämisen edellyttämät tiedot rekisterin ylläpitäjälle;

3) energia on tuotettu aikaisintaan tuotantolaitoksen rekisteröintiä seuraavana päivänä;

4) energia on tuotettu energiantuotantolaitoksessa, jonka kapasiteetti on vähintään 50 kilowattia; ja

5) energian on mitannut joko rekisterin ylläpitäjän hyväksymä taho taikka verkonhaltija sähkömarkkinalain (588/2013) 22 §:n tai maakaasumarkkinalain 17 §:n nojalla.

Energianmyyjän ja energian käyttäjän, joka varmentaa käyttämänsä energian alkuperän alkuperätakuulla, on alkuperätakuun voimassaoloaikana ilmoitettava kirjallisesti tai muulla rekisterin ylläpitäjän hyväksymällä tavalla alkuperätakuun käyttämisestä 7–10 §:n mukaiseen tarkoitukseen rekisterin ylläpitäjälle tai tämän osoittamalle muulle taholle. Määräaikaa laskettaessa ei sovelleta, mitä säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain (150/1930) 5 §:ssä säädetään. Rekisterin ylläpitäjän on peruutettava alkuperätakuu heti, kun se on saanut tiedon takuun käyttämisestä, ellei se ole vastoin standardia CEN-EN 16325.

Todentamistodistus on voimassa määräajan. Energiantuotantolaitoksen haltijan on huolehdittava todentamistodistuksen uudistamisesta sen voimassaoloaikana viipymättä, jos tuotantolaitoksen tuotantotavan tekniset ominaisuudet tai sen käyttämät energialähteet muuttuvat aikaisempaan todentamiseen nähden tavalla, joka vaikuttaa tai voi vaikuttaa alkuperätakuiden myöntämiseen tuotantolaitoksen tuottamalle energialle.

Energiantuotantolaitoksen haltijan on ilmoitettava rekisterin ylläpitäjälle tiedot energian tuotantotavasta sekä niistä energialähteistä, joita energiantuotantolaitos on käyttänyt energian alkuperätakuun kohteena olevan energiamäärän tuottamiseen.

Energiantuotantolaitoksen haltijan on ilmoitettava todentamisen uusivalle arviointilaitokselle alkuperätakuurekisteriin kirjatut tiedot tuotantolaitoksesta, rekisterin ylläpitäjän kirjaamat tiedot mittauslaitteista sekä tuotantolaitoksen alkuperätakuisiin oikeuttavaa tuotantomäärää koskeva laskukaava.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitetusta ilmoitusmenettelystä.

Toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai ETA-valtiossa uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 mukaisesti uusiutuvalle energialle, ydinvoimalla tuotetulle sähkölle sekä hukkalämmölle ja -kylmälle myönnetty alkuperätakuu on tunnustettava 7–10, 19, 20 a ja 20 c §:n mukaisiin tarkoituksiin. Edellä tarkoitettua alkuperätakuuta ei tarvitse kuitenkaan tunnustaa, jos sen täsmällisyydestä, luotettavuudesta tai todenperäisyydestä on perusteltuja epäilyjä.

Työ- ja elinkeinoministeriö voi erillisestä pyynnöstä päättää, tunnustaako Suomi tietyn EU- tai ETA-valtion 1 momentissa tarkoitettuja alkuperätakuita käytettäväksi 7–10, 19, 20 a ja 20 c §:n mukaiseen tarkoitukseen. Työ- ja elinkeinoministeriön on ilmoitettava tunnustamisesta kieltäytymisestä ja sen perusteista komissiolle. Jos valvontaviranomainen tai rekisterin ylläpitäjä katsoo, että tietyn EU- tai ETA-valtion alkuperätakuiden tunnustamisesta tulisi kieltäytyä, sen on ilmoitettava asiasta työ- ja elinkeinoministeriölle.

Kolmannessa maassa myönnetty alkuperätakuu, joka on myönnetty uusiutuvilla energialähteillä tuotetulle energialle, tulee tunnustaa 7–10, 19, 20 a ja 20 c §:n mukaisiin käyttötarkoituksiin, jos Euroopan unioni on tehnyt asianomaisen kolmannen maan kanssa sopimuksen alkuperätakuiden vastavuoroisesta tunnustamisesta ja energiaa tuodaan tai viedään suoraan asianomaisesta kolmannesta maasta. Edellä tarkoitettua alkuperätakuuta ei tarvitse kuitenkaan tunnustaa, jos sen täsmällisyydestä, luotettavuudesta tai todenperäisyydestä on perusteltuja epäilyjä.

Työ- ja elinkeinoministeriö voi erillisestä pyynnöstä päättää, tunnustaako Suomi tietyn kolmannen valtion 1 momentissa tarkoitettuja alkuperätakuita käytettäväksi 7–10, 19, 20 a ja 20 c §:n mukaiseen tarkoitukseen. Työ- ja elinkeinoministeriön on ilmoitettava tunnustamisesta kieltäytymisestä ja sen perusteista komissiolle. Jos valvontaviranomainen tai rekisterin ylläpitäjä katsoo, että tietyn kolmannen valtion alkuperätakuiden tunnustamisesta tulisi kieltäytyä, sen on ilmoitettava asiasta työ- ja elinkeinoministeriölle.

Laskuissa tai niiden liitteissä on annettava tiedot kunkin energialähteen osuudesta sähkönmyyjän Suomessa myymän sähkön koko energialähdevalikoimasta edellisen vuoden aikana ymmärrettävällä ja helposti vertailtavissa olevalla tavalla. Laskujen tai niiden liitteiden sijaan kyseiset tiedot voidaan antaa sähkönmyyjän internetsivustolla tai muulla vastaavalla sähkön loppukäyttäjän helposti saatavilla olevalla tavalla, jos laskuissa tai niiden liitteissä osoitetaan selkeästi, mistä tieto on saatavilla. Kyseiset tiedot on annettava myös Euroopan unionissa myydyn sähkön osalta, jos sähkönmyyjä toimii useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa.

Alkuperätakuilla uusiutuvilla energialähteillä tai ydinvoimalla tuotetuksi varmennetun sähkön osuus ilmoitetaan energialähteiden jaottelussa vastaavasti uusiutuvilla energialähteillä tai ydinvoimalla tuotetuksi. Muu kuin edellä tarkoitettu sähkö ilmoitetaan jaottelussa Energiaviraston julkaiseman jäännösjakauman avulla.

Sähkönmyyjän on vähintään kerran vuodessa sähkölaskuissa tai niiden liitteissä annettava tiedot sähkönmyyjän edellisen vuoden aikana myymän sähkön tuottamiseen käytetyistä energialähteistä syntyneistä hiilidioksidipäästöistä ja radioaktiivisten jätteiden määrästä. Laskujen tai niiden liitteiden sijaan kyseiset tiedot voidaan antaa sähkönmyyjän internetsivustolla tai muulla vastaavalla sähkön loppukäyttäjän helposti saatavilla olevalla tavalla, jos laskuissa tai niiden liitteissä osoitetaan selkeästi, mistä kyseinen tieto on saatavilla.

Kaasunmyyjän on ilmoitettava vähintään kerran vuodessa kaasun loppukäyttäjälle annettavissa laskuissa uusiutuvan kaasun, vähähiilisen kaasun ja fossiilisen kaasun osuudet loppukäyttäjän kaasunmyyntisopimuksen mukaisesti ostamasta kaasusta. Kyseinen tieto on muutoin pidettävä kaasun loppukäyttäjän helposti saatavilla kaasunmyyjän internetsivustolla tai muulla vastaavalla tavalla, joka osoitetaan loppukäyttäjälle selkeästi laskuissa tai niiden liitteissä.

Laskuissa tai niiden liitteissä on annettava tiedot uusiutuvan kaasun, vähähiilisen kaasun ja fossiilisen kaasun osuuksista kaasunmyyjän Suomessa koko edellisen vuoden aikana myymästä kaasusta ymmärrettävällä ja helposti vertailtavissa olevalla tavalla. Laskujen tai niiden liitteiden sijaan kyseiset tiedot voidaan antaa kaasunmyyjän internetsivustolla tai muulla vastaavalla kaasun loppukäyttäjän helposti saatavilla olevalla tavalla, jos laskuissa tai niiden liitteissä osoitetaan selkeästi, mistä tieto on saatavilla. Kyseiset tiedot on annettava myös Euroopan unionissa myydyn kaasun osalta, jos kaasunmyyjä toimii useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa.

Alkuperätakuilla uusiutuvilla energialähteillä tuotetuksi varmennetun kaasun osuus ilmoitetaan uusiutuvilla energialähteillä tuotetuksi. Vähähiilisen kaasun osuus ilmoitetaan tosiasiallisen tuotantotavan mukaan. Loppuosa ilmoitetaan fossiiliseksi.

Kaasunmyyjän on vähintään kerran vuodessa kaasun loppukäyttäjille annettavissa laskuissa tai niiden liitteissä annettava tiedot kaasunmyyjän edellisen vuoden aikana myymästään kaasusta johtuvista kasvihuonekaasupäästöistä hiilidioksidiekvivalentteina ilmoitettuna ja kyseisten päästöjen laskentamenetelmästä. Laskujen tai niiden liitteiden sijaan kyseiset tiedot voidaan antaa kaasunmyyjän internetsivustolla tai muulla vastaavalla kaasun loppukäyttäjän helposti saatavilla olevalla tavalla, jos laskuissa tai niiden liitteissä osoitetaan selkeästi, mistä kyseinen tieto on saatavilla.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa on eriteltävä grammoina kilowattituntia kohden kaasun tuotannosta ja siirrosta syntyneet päästöt sekä käytönaikaiset päästöt.

Vedynmyyjän on ilmoitettava vähintään kerran vuodessa vedyn loppukäyttäjälle annettavissa laskuissa uusiutuvan vedyn, vähähiilisen vedyn ja fossiilisen vedyn osuudet loppukäyttäjän vedynmyyntisopimuksen mukaisesti ostamasta vedystä. Kyseinen tieto on muutoin pidettävä vedyn loppukäyttäjän helposti saatavilla vedynmyyjän internetsivustolla tai muulla vastaavalla tavalla, joka osoitetaan loppukäyttäjälle selkeästi laskuissa tai niiden liitteissä.

Laskuissa tai niiden liitteissä on annettava tiedot uusiutuvan vedyn, vähähiilisen vedyn ja fossiilisen vedyn osuuksista vedynmyyjän Suomessa koko edellisen vuoden aikana myymästä vedystä ymmärrettävällä ja helposti vertailtavissa olevalla tavalla. Laskujen tai niiden liitteiden sijaan kyseiset tiedot voidaan antaa vedynmyyjän internetsivustolla tai muulla vastaavalla vedyn loppukäyttäjän helposti saatavilla olevalla tavalla, jos laskuissa tai niiden liitteissä osoitetaan selkeästi, mistä tieto on saatavilla. Kyseiset tiedot on annettava myös Euroopan unionissa myydyn vedyn osalta, jos vedynmyyjä toimii useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa.

Alkuperätakuilla uusiutuvilla energialähteillä tuotetuksi varmennetun vedyn osuus ilmoitetaan uusiutuvilla energialähteillä tuotetuksi. Vähähiilisen vedyn osuus ilmoitetaan tosiasiallisen tuotantotavan mukaan. Loppuosa ilmoitetaan fossiiliseksi.

Vedynmyyjän on vähintään kerran vuodessa vedyn loppukäyttäjille annettavissa laskuissa tai niiden liitteissä annettava tiedot vedynmyyjän edellisen vuoden aikana myymästään vedystä johtuvista kasvihuonekaasupäästöistä hiilidioksidiekvivalentteina ilmoitettuna ja kyseisten päästöjen laskentamenetelmästä. Laskujen tai niiden liitteiden sijaan kyseiset tiedot voidaan antaa vedynmyyjän internetsivustolla tai muulla vastaavalla vedyn loppukäyttäjän helposti saatavilla olevalla tavalla, jos laskuissa tai niiden liitteissä osoitetaan selkeästi, mistä kyseinen tieto on saatavilla.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa on kerrottava grammoina kilowattituntia kohden vedyn tuotannosta ja siirrosta syntyneet päästöt.

Sähkön alkuperätakuurekisterin ylläpitäjänä toimii Energiaviraston sähkömarkkinalain 8 §:n nojalla järjestelmävastaavaksi kantaverkonhaltijaksi määräämä kantaverkonhaltija.

Rekisterin ylläpitäjän tehtävänä on energian alkuperätakuiden myöntäminen, siirtäminen, peruuttaminen ja mitätöinti energiamarkkinoiden osapuolten kannalta tasapuolisella ja syrjimättömällä tavalla. Alkuperätakuiden myöntäminen, siirtäminen, peruuttaminen ja mitätöinti on järjestettävä siten, että alkuperätakuut ovat tarkkoja, luotettavia ja vaikeasti väärennettävissä. Rekisterin ylläpitäjän tulee tehtävien asianmukaisen hoitamisen kannalta tarvittavassa laajuudessa seurata toimialan kehitystä kansallisesti ja kansainvälisesti sekä osallistua alkuperätakuujärjestelmän kehittämiseen liittyvään eurooppalaiseen yhteistyöhön.

Sähkön, kaasun ja vedyn alkuperätakuun myöntämiseen ja siirtämiseen liittyvän palvelun hinnoittelun on oltava kohtuullista ja sen tulee perustua tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Sähkön, kaasun ja vedyn alkuperätakuurekisterin ylläpitäjän tulee pyrkiä toiminnassaan kustannustehokkuuteen. Palvelun maksuilla voidaan kattaa sähkön, kaasun ja vedyn alkuperätakuurekisterin ylläpitäjälle tästä laista johtuvien velvoitteiden hoitamisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset sekä kohtuullinen voitto palvelun hoitamisesta. Sähkön, kaasun ja vedyn alkuperätakuurekisterin ylläpitäjän tulee kuitenkin huolehtia siitä, että uusiutuvan energian yhteisöille on alennetut rekisteröintimaksut.

Rekisterin ylläpitäjän palvelujen ehdoissa on otettava huomioon pienempien tuottajien mahdollisuus hyödyntää alkuperätakuujärjestelmää. Rekisterin ylläpitäjän palvelujen ehdoissa on oltava yksinkertaistetut rekisteröintiprosessit uusiutuvan energian yhteisöille.

Alkuperätakuurekisterin ylläpitäjien ja valvontaviranomaisen on varmistettava, että niiden asettamat vaatimukset ovat standardin CEN-EN 16325 mukaisia.

Kun kaasun ja vedyn alkuperätakuurekisterin ylläpitäjä saa eräiden polttoaineiden kestävyyskriteereistä annetun lain (393/2013) 37 a §:n 5 momentissa tarkoitetun ilmoituksen siitä, että polttoaine-erä on kirjattu komission perustamaan tietokantaan, ylläpitäjän on viipymättä siirrettävä tieto kyseiselle erälle myönnetyistä alkuperätakuista tietokantaan.

Uusiutuvan kaasun ja uusiutuvan vedyn alkuperätakuiden hakijan on alkuperätakuita hakiessaan ilmoitettava kaasun ja vedyn alkuperätakuurekisterin pitäjälle, jos se energiaerä, jolle takuita haetaan, on kirjattu komission tietokantaan eräiden polttoaineiden kestävyyskriteereistä annetun lain 37 a §:n mukaisesti.

Kun tieto alkuperätakuusta on siirretty tietokantaan, vastaavalla alkuperätakuulla ei voi enää käydä kauppaa irrallaan siitä tietokantaan kirjatusta erästä, johon takuu liittyy.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan Euroopan unionin säädösten täytäntöönpanemiseksi säätää kaasun ja vedyn alkuperätakuurekisterin ylläpitäjän velvollisuudesta siirtää tieto alkuperätakuista komission tietokantaan myös muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa.

Valvontaviranomaisella on oikeus saada energianmyyjältä ja energian käyttäjältä tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvontaa varten välttämättömät tiedot:

1) energianmyyjältä myydyn energian määristä ja energian käyttäjältä käytetyn energian määristä;

2) energianmyyjältä myydyn uusiutuvaksi energiaksi, ydinvoimalla tuotetuksi sähköksi tai hukkalämmöksi tai -kylmäksi varmennetun energian osuudesta ja energiankäyttäjältä käytetyn uusiutuvaksi energiaksi, ydinvoimalla tuotetuksi sähköksi tai hukkalämmöksi tai -kylmäksi varmennetun energian osuudesta;

3) peruutetuista alkuperätakuista;

4) energialähdejakauman laskemisessa käytetyistä tiedoista.

Lisäksi valvontaviranomaisella on oikeus saada sähkön-, kaasun- ja vedynmyyjiltä tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvontaa varten välttämättömät tiedot 4 luvussa säädettyjen velvoitteiden täyttämiseen liittyvistä laskuista ja niiden liitteistä.

Valvontaviranomaisella on oikeus saada energiantuotantolaitoksen haltijalta, joka on hakenut energian alkuperätakuuta tai jolle sellainen on myönnetty, tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvontaa varten välttämättömät tiedot:

1) tuotantolaitoksen tuotantotavasta;

2) tuotantolaitoksessa käytetyistä energialähteistä ja tuotetuista energiamääristä.

Valvontaviranomaisella on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada sähkön, kaasun ja vedyn alkuperätakuurekisterin ylläpitäjältä sekä arviointilaitokselta tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvontaa varten välttämättömiä tietoja. Jos rekisterin ylläpitäjä on antanut 22 §:n 4 momentissa säädetyn mukaisesti tehtävien hoitamisen kokonaan omistamansa tytäryhtiön hoidettavaksi, koskee tämän momentin mukainen valvontaviranomaisen tiedonsaantioikeus myös kyseistä tytäryhtiötä.

Sähkön alkuperätakuurekisterin ylläpitäjällä on oikeus saada sähkömarkkinalain 3 §:n 27 a kohdassa tarkoitetulta sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksiköltä tämän lain 11 §:n 1 momentin 5 kohdan noudattamista varten tarpeellisia mittaustietoja.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 2 §:n 11 ja 12 kohta, 3 ja 3 a §, 11 §:n 1 momentti sekä 24 §:n 1 ja 2 momentti tulevat kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä heinäkuuta 2027 ja 20 b ja 20 d § 1 päivänä tammikuuta 2028.

Lain 2 §:n 2 momentti on voimassa 31.12.2031 asti.

Kun toiminnanharjoittaja kirjaa Euroopan komission perustamaan tietokantaan sellaisen polttoaine-erän, jolle on myönnetty energian alkuperätakuut energian alkuperätakuista annetun lain (1050/2021) mukaisesti, toiminnanharjoittajan on samalla huolehdittava siitä, että tietokantaan kirjaamisesta ilmoitetaan viipymättä mainitun lain 21 §:ssä tarkoitetulle kaasun ja vedyn alkuperätakuurekisterin ylläpitäjälle.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .