Yhteisöjen verotuksen tulolähdejaon poistaminen
Lait elinkeinotulon verottamisesta annetun lain, tuloverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta
Osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen tuloverotuksessa luovutaan erillisestä muun toiminnan tulolähteestä ja lähes kaikki tulot lasketaan jatkossa elinkeinotoiminnan tulona. Tämä mahdollistaa eri toimintojen tuottamien tappioiden vähentämisen yrityksen muista voitoista.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 29.11.2018
- Viimeisin tapahtuma
- 18.2.2019
- Äänestyksiä
- 2
- Puheenvuoroja
- 32
- Vahvistettu
- 15.3.2019
- Säädös
- 308/2019
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Yhteisöjen verotettava tulo lasketaan jatkossa elinkeinoverolain mukaan lukuun ottamatta maatalouden tulolähdettä, joka säilyy erillisenä. Elinkeinotulolähteeseen luodaan uusi muun omaisuuden omaisuuslaji muun muassa passiivisille sijoituksille, konserniavustuksen soveltamisala laajenee useammille yhtiöille ja asuintalovarausoikeus turvataan kiinteistöyhtiöille. Tulolähdejako säilyy ennallaan muun muassa asunto-osakeyhtiöillä, yleishyödyllisillä yhteisöillä ja julkisyhteisöillä.
Mitä se tarkoittaa
Uudistus selkeyttää noin 180 000 osakeyhtiön ja osuuskunnan verotusta sekä vähentää tulolähteiden rajanvetoon liittyviä tulkintaongelmia ja hallinnollista taakkaa. Muutoksen arvioidaan vaikuttavan vuosittain noin 5 100–5 500 yrityksen maksamaan veroon ja pienentävän yhteisöverotuottoa noin 11 miljoonaa euroa vuodessa. Lait tulevat voimaan 1.7.2019, ja niitä sovelletaan verovuodesta 2020 alkaen.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista.
Lausumaehdotus, mietintö / Pia Viitanen 2
Jaa voitti äänin 91–78.
Hallitus jaa, oppositio ei. 30 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 15.3.2019.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
32 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin yhteisöjen verotuksen tulolähdejaon poistamista, jolla mahdollistetaan eri toimintojen tappioiden kuittaaminen toisen toiminnan voitoilla. Itse lakiesitys oli eduskunnassa laajasti kannatettu ja puoluerajat ylittäen toivottu uudistus. Erimielisyyttä ja laajempaa veropoliittista väittelyä herättivät lähinnä opposition vaatimat lausumat verosuunnittelun riskien seuraamisesta.
- Lisääkö tulolähdejaon poistaminen mahdollisuuksia verosuunnitteluun?
- Pitäisikö uudistuksen käyttäytymisvaikutuksia ja vaikutuksia veropohjaan seurata eduskunnalle raportoiden?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus piti pitkään odotettua uudistusta erinomaisena ja yrittäjyyttä vahvistavana toimena, joka poistaa kohtuuttomat verotuskohtelut tappiollisissa tilanteissa.
”Tämä on asia, josta on puhuttu jo vuosia. Tätä on toivottu vuosia yrittäjäkentässä.”
— Petteri Orpo - KeskustaPuolesta
Keskusta tuki lakiesitystä, koska se korjaa epäkohdan, jossa yritys voi joutua maksamaan tuloveroa toisesta tulolähteestä vaikka sen kokonaistulos olisi tappiollinen.
”Tulolähdejaon ongelmana on se, ettei toisen tulolähteen tappiota ole saanut vähentää toisen tulolähteen voitosta.”
— Esko Kiviranta - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset kannattivat lakiesitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena uudistuksena ja yhtyivät opposition vaatimukseen vaikutusten seurannasta.
”Perussuomalaiset yhtyvät myös tämän lakiesityksen hyväksymiseen ja pitävät sitä aivan paikallaan olevana ja tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena.”
— Toimi Kankaanniemi - SDPPuolesta varauksin
SDP piti lakia periaatteessa tervetulleena ja kannatettavana, mutta esitti huolensa mahdollisesta verosuunnittelun lisääntymisestä ja vaati vaikutuksille virallista seurantaa.
”Tämä on tervetullut uudistus kaikkien mielestä, ja se yksinkertaistaa yritystoimintaa ja myöskin sen verotusta.”
— Timo Harakka - KristillisdemokraatitPuolesta varauksin
Kristillisdemokraatit tukivat lakiesityksen hyväksymistä, mutta katsoivat opposition lausumien mukaisen seurannan olevan tarpeen veropohjan turvaamiseksi.
”myös KD:n eduskuntaryhmä kannattaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana valiokunnan esittämien perustelujen mukaisesti.”
— Peter Östman
Kooste on tuotettu tekoälyllä 32 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 257/2018 vp sisältyvien 1.-6. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 29.11.2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 5.12.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 18.1.2019Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
- 23.1.2019Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 30.1.2019Toinen käsittely · Täysistunto
- 15.2.2019Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain6
- 1Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 308/2019 · 15.3.2019
- 2Laki tuloverolain 119 ja 120 §:n muuttamisestaHyväksytty · 309/2019 · 15.3.2019
- 3Laki konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 2 §:n muuttamisestaHyväksytty · 310/2019 · 15.3.2019
- 4Laki varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisestaHyväksytty · 311/2019 · 15.3.2019
- 5Laki asuintalovarauksesta verotuksessa annetun lain 1 §:n muuttamisestaHyväksytty · 312/2019 · 15.3.2019
- 6Laki kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 5 §:n muuttamisestaHyväksytty · 313/2019 · 15.3.2019
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 5 §:n 1 ja 5 kohta, 8 §:n 1 momentin 1 kohta, 9 §, 12 §:n suomenkielinen sanamuoto, 14 §:n 1 momentti, 16 §:n 10 kohta, 17 §:n 2 kohta, III osan 3 luvun otsikko, 51 §:n 1 momentin 3 kohta ja 51 d §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat, 5 §:n 1 ja 5 kohta, 14 §:n 1 momentti sekä 17 §:n 2 kohta laissa 1077/2008, 8 §:n 1 momentin 1 kohta laissa 1001/1977, 16 §:n 10 kohta laissa 1087/2014, 51 §:n 1 momentin 3 kohta laissa 661/1989 ja 51 d §:n 1 momentti laissa 1109/1996, sekä lisätään 1 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1539/1992, uusi 2 momentti, 2 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1539/1992, uusi 2 momentti, 7 §:ään uusi 2 momentti, lakiin uusi 8 a, 12 a ja 42 a §, 51 d §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1109/1996 ja 717/2004, uusi 3 momentti ja 53 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1539/1992 ja 1168/2000, uusi 3 momentti seuraavasti:
1 §
Muun yhteisön kuin julkisyhteisön tai muun tuloverolain 21, 21 a ja 21 b §:ssä tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön, ulkomaisen kuolinpesän, tuloverolain 22 §:ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön sekä asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun asunto-osakeyhtiön, 28 luvun 2 §:ssä tarkoitetun keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön sekä sellaisen osuuskunnan, joka on verrattavissa asunto-osakeyhtiöön, harjoittaman muun toiminnan kuin maatalouden tulosta laskettaessa sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään elinkeinotoiminnasta.
2 §
Edellä 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön harjoittama toiminta maataloutta lukuun ottamatta muodostaa elinkeinotoiminnan tulolähteen.
5 §
Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja veronalaisia elinkeinotuloja ovat muun ohessa:
1) rahoitus-, vaihto-, sijoitus-, käyttö- ja muusta omaisuudesta sekä muista elinkeinossa käytetyistä aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä saadut luovutushinnat ja muut vastikkeet 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetyin poikkeuksin;
5) rahoitusomaisuudesta ja muusta omaisuudesta saadut voitot;
7 §
Jäljempänä 12 a §:ssä tarkoitettuun muuhun omaisuuteen kuuluvan muun kuin tulonhankkimistarkoituksessa käytettävän hyödykkeen hankintameno on kuitenkin vähennyskelpoinen 42 a §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.
8 §
Edellä 7 §:ssä tarkoitettuja vähennyskelpoisia menoja ovat muun ohessa:
1) rahoitusomaisuuden, vaihto-omaisuuden, sijoitusomaisuuden ja muun omaisuuden hankintamenot 8 a §:ssä ja 42 a §:ssä säädetyin poikkeuksin sekä 5 §:n 6 kohdassa tarkoitettu sijoitusomaisuuden arvonkorotus,
8 a §
Muuhun omaisuuteen kuuluvan, muun kuin 6 b §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun yhtiön osakkeen ja avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiöosuuden luovutuksesta syntynyt tappio on vähennyskelpoinen vain muun omaisuuden luovutuksesta syntyneistä veronalaisista voitoista verovuonna ja viitenä seuraavana verovuonna.
9 §
Rahoitusomaisuutta ovat rahat, saamiset ja muut rahoitusvarat.
12 §
Käyttöomaisuutta ovat elinkeinotoiminnassa pysyvään käyttöön tarkoitetut maa-alueet, arvopaperit, rakennukset, koneet, kalustot ja muut esineet, patentit ja muut erikseen luovutettavissa olevat aineettomat oikeudet sekä soran- ja hiekanottopaikat, kaivokset, kivilouhokset, turvesuot ja muut sellaiset hyödykkeet. Maa-alue, arvopaperit ja muut sellaiset hyödykkeet ovat kulumatonta käyttöomaisuutta.
12 a §
Muuta omaisuutta ovat 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön toimintaan kuuluvat varat, joita ei ole luettava elinkeinotoiminnan rahoitus-, vaihto-, sijoitus- tai käyttöomaisuuteen.
14 §
Vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuuden sekä muun omaisuuden hankintameno on hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta johtuneiden välittömien menojen määrä. Hankintamenoon luetaan lisäksi kirjanpitolain 4 luvun 5 §:n tai mainitun lain 7 a luvun 1 §:ssä tarkoitettujen kansainvälisten tilinpäätösstandardien nojalla hyödykkeen hankintamenoon kirjanpidossa luetut välilliset menot ja korkomenot.
16 §
Tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneita menoja eivät ole:
10) muuhun omaisuuteen kuuluvan tuloverolain 53 a §:ssä tarkoitetun osakaslainan sekä muun, muussa kuin tulohankkimistarkoituksessa annetun saamisen menetys.
17 §
Edellä 7 §:ssä tarkoitettuja vähennyskelpoisia menetyksiä ovat tämän momentin 2 ja 3 kohdan osalta 16 §:ssä säädetyin poikkeuksin muun ohessa:
2) myyntisaamisten arvonalenemiset, muun rahoitusomaisuuden lopullisiksi todetut arvonalenemiset sekä muuhun omaisuuteen kuuluvien saamisten lopullisiksi todetut arvonalenemiset;
3 luku – Tulon ja menon jaksottaminen
3 luku – Käyttöomaisuuden ja muun omaisuuden hankintamenon jaksottaminen
42 a §
Muun omaisuuden hankintamenon jaksottamisessa noudatetaan, mitä 30—41 §:ssä säädetään käyttöomaisuudesta. Maa-alueen, arvopaperin ja muun kulumattoman omaisuuden veronalaiset luovutushinnat ja muut vastikkeet tuloutetaan ja hankintameno tai sen vähennyskelpoinen osa poistetaan 8 a §:ssä säädetyin poikkeuksin sinä verovuonna, jona omaisuus on luovutettu, tuhoutunut, vahingoittunut tai lopullisesti menetetty.
Edellä 7 §:n 2 momentissa tarkoitetun omaisuuden hankintameno saadaan 1 momentista poiketen vähentää sinä verovuonna, jona omaisuus on luovutettu tai menetetty. Vähennyskelpoista on tällöin kuitenkin enintään veronalaista luovutushintaa tai muuta vastiketta vastaava määrä.
51 §
Hyödyke siirretään elinkeinotulolähteessä omaisuuslajista toiseen seuraavasti:
3) käyttöomaisuudesta tai muusta omaisuudesta hankintamenon verotuksessa poistamatta olevaa osaa vastaavasta määrästä kuitenkin siten, että jos muuhun omaisuuteen kuulunutta hyödykettä ei ole käytetty tulonhankkimistarkoituksessa, siirretään hyödyke toiseen omaisuuslajiin alkuperäisestä hankintamenosta tai sitä alemmasta käyvästä arvosta; ja
51 d §
Purkautuvan yhteisön verotuksessa rahoitus-, vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuuden sekä muun omaisuuden luovutushinnaksi katsotaan omaisuuden todennäköistä luovutushintaa vastaava määrä. Purkautuvan avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön verotuksessa katsotaan omaisuuden, etuuden ja oikeuden luovutushinnaksi määrä, joka yksityiskäyttöönotossa katsotaan 51 b §:n 3 momentin mukaan luovutushinnaksi.
Jos purkautuvan yhtiön osakkeet tai purkautuvan avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiöosuus kuuluvat muuhun omaisuuteen, sovelletaan osakkeiden tai yhtiöosuuden hankintamenoon jako-osan ylittävältä osalta, mitä 8 a §:ssä säädetään luovutuksesta syntyneen tappion vähentämisestä.
53 §
Sen lisäksi, mitä edellä säädetään, elinkeinotulolähteeseen kuuluvat muutkin 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön omistamat kiinteistöt ja muut hyödykkeet lukuun ottamatta maatalouden varoihin kuuluvia kiinteistöjä ja hyödykkeitä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa. Sitä ennen toimitettavassa verotuksessa sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Edellä 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön verotuksessa vähennetään tämän lain voimaan tullessa vähentämättä oleva tuloverolain 50 §:ssä tarkoitettu luovutustappio muun omaisuuden luovutuksesta syntyneestä voitosta. Jos luovutustappiota ei voida vähentää muun omaisuuden luovutuksesta syntyneestä voitosta, se vähennetään käyttöomaisuuteen kuuluvien muiden kuin verovapaasti luovutettavien osakkeiden tai kiinteistöjen luovutuksesta syntyneestä voitosta.
Luovutustappio vähennetään tuloverolain 50 §:n 1 momentissa säädettynä aikana sitä mukaa kuin luovutuksesta syntyvää voittoa kertyy.
2.Laki tuloverolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tuloverolain (1535/1992) 119 §:n 2 momentti ja 120 §:n 1 momentti sekä lisätään 120 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
119 §Elinkeinotoiminnan ja maatalouden tappio
Elinkeinotoiminnan tappiolla tarkoitetaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan laskettua tappiollista tulosta ja maatalouden tappiolla maatilatalouden tuloverolain mukaan laskettua tappiollista tulosta. Yhteisön elinkeinotoiminnan tappion määrää laskettaessa otetaan lisäksi huomioon edellä 57 §:ssä tarkoitettu lahjoitusvähennys.
120 §Yhteisön, elinkeinoyhtymän ja yhteisetuuden muun toiminnan tappio
Muun kuin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön, elinkeinoyhtymän sekä yhteisetuuden muun kuin elinkeinotoiminnan ja maatalouden tappio vähennetään muun toiminnan tulosta seuraavan 10 verovuoden aikana sitä mukaa kuin tuloa syntyy.
Muun toiminnan tappio vähennetään sellaisen yhteisön verotuksessa, johon sovelletaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 1 §:n 2 momenttia, elinkeinotoiminnan tulolähteen tulosta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tämän lain 120 §:n 3 momenttia sovelletaan lain voimaantulopäivänä vähentämättä olevaan 120 §:n 1 momentissa tarkoitettuun muun toiminnan tappioon.
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa.
3.Laki konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 2 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain (825/1986) 2 § seuraavasti:
2 §
Osakeyhtiö tai osuuskunta voi antaa toiselle osakeyhtiölle tai osuuskunnalle konserniavustuksen, jos sekä konserniavustuksen antajan että saajan verotuksessa sovelletaan elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia (360/1968). Konserniavustuksella tarkoitetaan muuna kuin pääomansijoituksena suoritettua avustusta, jota ei elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan saa vähentää tulosta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa.
4.Laki varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 3 §:n 7 momentti seuraavasti:
3 §Yhtiön varojen arvostaminen
Elinkeinotoiminnan tulolähteen muuhun omaisuuteen sekä muuhun kuin elinkeinotoimintaan kuuluvat varat arvostetaan vastaavasti soveltuvin osin tässä pykälässä tarkoitetulla tavalla.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa.
5.Laki asuintalovarauksesta verotuksessa annetun lain 1 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asuintalovarauksesta verotuksessa annetun lain (846/1986) 1 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1096/2004, seuraavasti:
1 §Asuintalovaraus
Yhteisö voi vähentää asuintalovarauksen ainoastaan muusta tulosta kuin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun elinkeinotoiminnan tulosta tai maatalouden tulosta. Sellainen yhteisö, jonka pääasiallinen toiminta perustuu kiinteistön omistamiseen ja hallitsemiseen tai kiinteistön omistukseen perustuvaan vuokraustoimintaan, voi vähentää asuintalovarauksen myös elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun elinkeinotoiminnan tulosta, jos yhteisöllä on asuntojen uudisrakentamista, perusparantamista tai hankintaa varten myönnettyä lainaa tai korkotukea jonkin seuraavista laeista perusteella:
1) aravalaki (1189/1993);
2) aravarajoituslain (1190/1993) 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainittu laki;
3) vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettu laki (604/2001);
4) vuokra-asuntolainojen korkotuesta annettu laki (867/1980);
5) asumisoikeuslainatalojen korkotuesta annettu laki (1205/1993).
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa.
6.Laki kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain (1552/1995) 5 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1360/2009, uusi 3 momentti seuraavasti:
5 §Käyttämätön ulkomaisen veron hyvitys
Muun toiminnan tulolähteen tulosta määrättävistä veroista vähennettävä käyttämättä oleva ulkomaisen veron hyvitys vähennetään elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön verotuksessa elinkeinotulolähteeseen kuuluvasta tulosta määrättävistä veroista noudattaen, mitä 1 momentissa säädetään vähentämisen määräajasta ja vähentämisjärjestyksestä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.