Kiinteistöveron rajojen korottaminen
Laki kiinteistöverolain muuttamisesta
Kiinteistöveron ala- ja ylärajoja nostetaan eri kiinteistötyypeille. Tämä antaa kunnille mahdollisuuden kerätä enemmän verotuloja ja nostaa osassa kuntia kiinteistöverotusta automaattisesti.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 24.9.2015
- Viimeisin tapahtuma
- 23.10.2015
- Äänestyksiä
- 2
- Puheenvuoroja
- 14
- Vahvistettu
- 30.10.2015
- Säädös
- 1291/2015
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Esityksessä korotetaan vapaa-ajanasuntojen, voimalaitosten ja rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöveron enimmäisprosentteja vuodesta 2016 alkaen. Lisäksi yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväliä nostetaan 0,86—1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentin vaihteluväliä 0,39—0,90 prosenttiin vuodesta 2017 alkaen.
Mitä se tarkoittaa
Muutoksen arvioidaan kasvattavan kuntien verotuloja yhteensä noin 50 miljoonalla eurolla vuosina 2016 ja 2017. Verotus kiristyy erityisesti kesämökkien ja voimalaitosten omistajilla niissä kunnissa, jotka soveltavat ylärajoja: kesämökin kiinteistövero nousee enimmäisveroa soveltavissa kunnissa keskimäärin 64 euroa. Vuonna 2017 alarajojen nousu pakottaa kymmeniä kuntia korottamaan yleistä ja vakituisen asumisen kiinteistöveroa, mikä nostaa asunnonomistajien ja yritysten verorasitusta maltillisesti.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista.
2. lausumaehdotus, mietintö / Timo Harakka
Jaa voitti äänin 98–48.
RKP äänesti hallituksen kanssa. 53 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 30.10.2015.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
14 puheenvuoroa · 6 puhujaa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin kiinteistöveron ala- ja ylärajojen korottamista kuntien verotulojen lisäämiseksi ja verotuksen painopisteen siirtämiseksi pois työn verotuksesta. Sekä hallitus- että oppositiopuolueet pitivät nykyistä kiinteistöverojärjestelmää ja verotusarvojen määrittelyä vanhentuneena sekä epäoikeudenmukaisena. Oppositio kantoi lisäksi erityistä huolta veronkorotusten vaikutuksesta asumisen hintaan.
- Johtaako kiinteistöveron alarajojen nostaminen asumiskustannusten kohtuuttomaan nousuun?
- Kohteleeko kiinteistöjen nykyinen verotusarvojen määrittely eri alueita ja asukkaita epäoikeudenmukaisesti?
- Miten nopeasti valmisteilla oleva kiinteistöverotuksen kokonaisuudistus ja veropohjan aukkojen korjaus tulisi toteuttaa?
- KokoomusPuolesta varauksin
Kokoomus tukee verotuksen painopisteen siirtämistä työn verotuksesta kiinteistöverotukseen, mutta muistuttaa kiinteistöjen nykyisten verotusarvojen aiheuttavan alueellisia vääristymiä ja toivoo kiinteistöverouudistuksen pikaista etenemistä.
”Tämä esitys liittyy siihen periaatteeseen, että verotuksen painopistettä haluttaisiin muuttaa enemmän työn verotuksesta muuhun verotukseen, ja sen vuoksi kiinteistöverotusta ollaan muutettu viime vuosina.”
— Kalle Jokinen - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset pitävät kiinteistöveroa tehokkaana veromuotona, jolla voidaan korvata kunnallisveron korotuspaineita, ja näkevät rakentamattoman tonttimaan veronkorotuksen parantavan asuntojen saatavuutta kasvukeskuksissa.
”Pidän tätä asuntojen saatavuuden kannalta hyvänä kehityksenä.”
— Sami Savio - KeskustaPuolesta
Keskusta kannattaa esitystä, mutta pitää välttämättömänä, että kiinteistötietojen ilmoittamismenettelyä ja veropohjan vuotoja korjataan ripeästi valmisteilla olevassa uudistushankkeessa.
”Hallituksen tehtävänä on patistaa viranhaltijoita, jotta tämä hanke saadaan eteenpäin niin, että veropohjan vuoto voidaan jatkossa kohdistaa niin, että kunnat saavat sen veron, mikä niille kuuluu.”
— Timo Kalli - SDPPuolesta varauksin
SDP pitää nykyistä kiinteistöveroa regressiivisenä ja epäoikeudenmukaisena, sillä vähävaraiset maksavat suhteessa liikaa. Ryhmä arvostelee hallituksen toimien nostavan asumiskustannuksia ja vaatii verotusarvojen ripeää uudistamista oikeudenmukaisiksi.
”Kiinteistöveroa maksavat tutkimusten mukaan suhteessa eniten ne, joiden asunnon arvo on alhaisin, ja suhteessa vähiten ne, joiden asunto on arvokkain.”
— Timo Harakka
Kooste on tuotettu tekoälyllä 14 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 26/2015 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 24.9.2015Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 7.10.2015Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 13.10.2015Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
- 15.10.2015Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 21.10.2015Toinen käsittely · Täysistunto
- 22.10.2015Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki kiinteistöverolain muuttamisestaHyväksytty · 1291/2015 · 30.10.2015
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki kiinteistöverolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kiinteistöverolain (654/1992) 11 §:n 3 momentti, 12 §:n 1 momentti, 12 a §:n 1 ja 2 momentti, 12 b §, 13 §:n 1 momentti ja 14 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 11 §:n 3 momentti ja 12 §:n 1 momentti laissa 861/2014, 12 a §:n 1 ja 2 momentti laissa 1026/1999, 12 b § laissa 811/2013, 13 §:n 1 momentti laissa 862/2014 ja 14 §:n 1 momentti laissa 969/2009, seuraavasti:
11 §Yleinen kiinteistöveroprosentti
Kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia sovelletaan tämän lain mukaan veronalaisiin kiinteistöihin, jollei 12, 12 a, 12 b, 13, 13 a tai 14 §:stä muuta johdu. Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi on määrättävä vähintään 0,86 ja enintään 1,80.
12 §Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti
Kunnanvaltuusto määrää pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentiksi vähintään 0,39 ja enintään 0,90.
12 a §Rakentamattoman rakennuspaikanveroprosentti
Kunnanvaltuusto voi määrätä erikseen 2 momentissa tarkoitetun rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin, joka on vähintään 1,00 ja enintään 4,00.
Erillistä veroprosenttia sovelletaan rakentamattomaan rakennuspaikkaan, jos
1) asemakaava on ollut voimassa vähintään vuoden ennen kalenterivuoden alkua;
2) asemakaavan mukaan rakennuspaikan rakennusoikeudesta yli puolet on kaavoitettu asuntotarkoitukseen;
3) rakennuspaikalla ei ole asuinkäytössä olevaa asuinrakennusta eikä sille ole maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 149 c §:ssä tarkoitetulla tavalla ryhdytty rakentamaan sellaista ennen kalenterivuoden alkua;
4) rakennuspaikalle on maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:ssä tarkoitettu käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen;
5) rakennuspaikka on liitettävissä yleiseen vesijohtoon ja viemäriin vesihuoltolain (119/2001) 10 §:n mukaisesti;
6) rakennuspaikalla ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 38 tai 53 §:ssä taikka 58 §:n 5 momentissa tarkoitettua rakennuskieltoa; ja
7) rakennuspaikka on saman omistajan omistuksessa.
12 b §Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti eräissä kunnissa
Poiketen siitä, mitä 12 a §:n 1 momentissa säädetään, Espoon, Helsingin, Hyvinkään, Järvenpään, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon, Tuusulan, Vantaan ja Vihdin kunnanvaltuustojen on määrättävä rakentamattomalle rakennuspaikalle veroprosentti, joka on vähintään 1,5 prosenttiyksikköä kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeampi. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentiksi voidaan määrätä kuitenkin enintään 4,00.
13 §Muiden asuinrakennusten veroprosentti
Kunnanvaltuusto voi määrätä 11 §:n 3 momentissa säädetyn vaihteluvälin sisällä erikseen veroprosentin rakennuksille, joiden huoneistojen pinta-alasta yli puolta käytetään pääasiassa muuhun asumiseen kuin 12 §:ssä tarkoitettuun vakituiseen asumiseen. Tämä veroprosentti voidaan määrätä enintään 1,00 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti tai, jos näin laskettu veroprosentti on kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia alempi, enintään kunnanvaltuuston määräämän yleisen kiinteistöveroprosentin suuruiseksi.
14 §Eräiden laitosten veroprosentti
Kunnanvaltuusto voi määrätä erikseen veroprosentin, jota sovelletaan voimalaitokseen sekä ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen kuuluviin rakennuksiin ja rakennelmiin. Täksi veroprosentiksi voidaan määrätä enintään 3,10.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2016 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa.
Lain 11 §:n 3 momenttia ja 12 §:n 1 momenttia sovelletaan kuitenkin ensimmäisen kerran vasta vuodelta 2017 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa. Vuodelta 2016 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita 11 §:n 3 momenttia ja 12 §:n 1 momenttia.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.