Yhdistelmärangaistus vaarallisille rikoksen uusijoille

Tuomioistuin voi määrätä ehdollisen vankeuden pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan hänet olisi tuomittava ehdottomaan vankeuteen tai yhdistelmärangaistukseen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä. Tällöin täytäntöönpantavasta rangaistuksesta ja koeajalla tehdystä rikoksesta tuomittavasta rangaistuksesta määrätään yhteinen ehdoton vankeusrangaistus tai yhdistelmärangaistus muista rikoksista samalla kertaa tuomittavien vankeusrangaistusten kanssa noudattamalla, mitä 2 c luvun 11 §:ssä ja 7 luvussa säädetään.

Jos tuomitun on samalla kertaa suoritettava useita määräaikaisia vankeusrangaistuksia tai yhdistelmärangaistukseen kuuluvia vankeusaikoja, joista ei muodosteta yhteistä vankeusrangaistusta, ne on vankilassa laskettava yhteen.

Elinkautinen vankeusrangaistus käsittää ne vankeusrangaistukset, yhdistelmärangaistukset, sakon muuntorangaistukset ja arestirangaistukset, jotka pannaan täytäntöön samalla kertaa elinkautisen vankeusrangaistuksen kanssa.

Samalla kertaa täytäntöön pantavia määräaikaisia vankeusrangaistuksia suorittava vanki päästetään ehdonalaiseen vapauteen, kun hän on suorittanut rangaistuksesta ajan, joka saadaan laskemalla yhteen kustakin rangaistuksesta suoritettava aika siihen vaikuttavan 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun määräosan mukaan. Määräosia yhteen laskettaessa päivän osia ei oteta huomioon.

Samalla kertaa täytäntöön pantavia määräaikaisia vankeusrangaistuksia suorittava vanki on päästettävä ehdonalaiseen vapauteen viimeistään, kun rangaistuksia on suoritettu yhteensä enintään 15 vuotta. Jos samalla kertaa täytäntöön pantavana on yhden tai useamman määräaikaisen vankeusrangaistuksen lisäksi yhdistelmärangaistukseen kuuluvaa vankeusaikaa, vanki on kuitenkin päästettävä ehdonalaiseen vapauteen viimeistään, kun rangaistuksia on suoritettu yhteensä enintään 20 vuotta. Valvonnan täytäntöönpanoon sovelletaan, mitä 11 §:n 5 momentissa säädetään. Enimmäisaikoja laskettaessa otetaan huomioon rangaistuksiin sisältyvät 6 luvun 13 §:n mukaiset vähennykset.

Jos määräaikaista vankeusrangaistusta tai yhdistelmärangaistusta suorittava vanki tai tutkintavanki syyllistyy 11 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun rikokseen, tuomioistuin voi syyttäjän vaatimuksesta määrätä, ettei tuomittavaan rangaistukseen sovelleta tämän pykälän 2 momentin säännöksiä rangaistuksista suoritettavista enimmäisajoista.

Vanki voidaan sijoittaa vankilan ulkopuolelle teknisin välinein ja muulla tavoin valvottuun koevapauteen aikaisintaan kuusi kuukautta ennen ehdonalaista vapauttamista.

Asian käsittelystä Helsingin hovioikeudessa säädetään elinkautisvankien vapauttamismenettelystä annetussa laissa (781/2005).

Tuomioistuin voi rangaistukseen tuomitessaan syyttäjän vaatimuksesta päättää, että syytetty tuomitaan yhdistelmärangaistukseen, joka koostuu enintään tapaukseen sovellettavien säännösten mukaan rikoksesta säädetyn enimmäisrangaistuksen pituisesta ehdottomasta vankeudesta ja sitä välittömästi seuraavasta valvonta-ajasta, jonka pituus on vuosi. Yhdistelmärangaistukseen ei sovelleta ehdonalaista vapauttamista eikä valvottua koevapautta koskevia säännöksiä.

Edellytyksenä yhdistelmärangaistukseen tuomitsemiselle on, että:

1) rikoksentekijä tuomitaan määräaikaiseen, vähintään kolmen vuoden pituiseen vankeusrangaistukseen murhasta, taposta, surmasta, törkeästä pahoinpitelystä, törkeästä raiskauksesta, törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä ryöstöstä, törkeästä tuhotyöstä, joukkotuhonnasta, rikoksesta ihmisyyttä vastaan, törkeästä rikoksesta ihmisyyttä vastaan, hyökkäysrikoksesta, sotarikoksesta, törkeästä sotarikoksesta, kidutuksesta, törkeästä ihmiskaupasta, panttivangin ottamisesta, törkeästä terveyden vaarantamisesta, ydinräjähderikoksesta, kaappauksesta, terroristisessa tarkoituksessa tehdystä rikoksesta taikka sellaisen rikoksen yrityksestä tai osallisuudesta sellaiseen rikokseen;

2) rikoksentekijä on rikosta edeltäneiden kymmenen vuoden aikana syyllistynyt 1 kohdassa mainittuun rikokseen tai tehnyt tällaisen rikoksen kolmen vuoden kuluessa siitä, kun hän on vapautunut suorittamasta yhdistelmärangaistuksen vankeusaikaa tai elinkautista vankeutta; ja

3) rikoksentekijää on rikoksista ilmenevien seikkojen ja oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 37 §:n 3 momentin mukaisen selvityksen perusteella pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle.

Jos kahdesta tai useammasta rikoksesta tuomitaan muu kuin elinkautinen vankeusrangaistus ja ainakin yksi rikoksista on 2 momentin 1 kohdassa mainittu rikos, josta rikoksentekijä olisi tuomioistuimen harkinnan mukaan tuomittava yhdistelmärangaistukseen, rikoksista tuomitaan yhdistelmärangaistus. Yhdistelmärangaistuksen vankeusajan pituuteen sovelletaan mitä 7 luvun 2 §:ssä säädetään yhteisen määräaikaisen vankeusrangaistuksen enimmäis- ja vähimmäispituudesta. Myös tässä momentissa tarkoitetuissa tilanteissa valvonta-ajan pituus on yksi vuosi.

Valvonta-aika on yhteensä yksi vuosi myös, jos täytäntöön pantavana on samaan aikaan useampi yhdistelmärangaistus.

Jos yhdistelmärangaistusta suorittavalla on samaan aikaan täytäntöön pantavana määräaikainen vankeusrangaistus, josta hänet vapautetaan ehdonalaiseen vapauteen, ja hän alkaa samalla suorittaa yhdistelmärangaistuksen valvonta-aikaa, täytäntöönpanossa sovelletaan yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annettua lakia ( / ). Ehdonalaisen vapauden koeaika kuluu tänä aikana. Jos ehdonalaisen vapauden koeaika on pitempi kuin yhdistelmärangaistuksen valvonta-aika, jäljellä olevan koeajan täytäntöönpanossa sovelletaan, mitä ehdonalaisen vapauden koeajasta säädetään.

Jos yhdistelmärangaistukseen kuuluvan vankeusajan suorittanut tekee kolmen vuoden kuluessa vankeusajan päättymisestä rikoksen, josta hänet olisi tuomioistuimen harkinnan mukaan tuomittava ehdottomaan vankeuteen, kyseessä on rangaistuksen koventamisperuste.

Elinkautiseen vankeuteen tuomitun ehdonalaisen vapauden koeaika ja jäännösrangaistus ovat kolme vuotta.

Tuomioistuin voi syyttäjän vaatimuksesta määrätä jäännösrangaistuksen pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan hänet olisi tuomittava ehdottomaan vankeuteen tai yhdistelmärangaistukseen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä. Tällöin täytäntöön pantavasta jäännösrangaistuksesta ja koeajalla tehdystä rikoksesta tuomittavasta rangaistuksesta määrätään yhteinen ehdoton vankeusrangaistus tai yhdistelmärangaistus muista rikoksista samalla kertaa tuomittavien vankeusrangaistusten kanssa noudattamalla, mitä 2 c luvun 11 §:ssä ja 7 luvussa säädetään. Jäännösrangaistusta ei kuitenkaan ole pidettävä 7 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuna ankarimpana rangaistuksena. Täytäntöönpantavan jäännösrangaistuksen pituutta määrätessään tuomioistuimen tulee ottaa huomioon, mitä 2 momentissa säädetään.

Jäännösrangaistus voidaan jättää määräämättä täytäntöön pantavaksi erityisesti silloin, jos:

1) suuri osa koeajasta on suoritettu ennen kuin 1 momentissa tarkoitettu rikos on tapahtunut;

2) jäännösrangaistus on lyhyt;

3) koeajalla tehdystä rikoksesta tuomittava rangaistus on lyhyt; tai

4) tekijälle koeajalla tehdystä rikoksesta johtuvan tai tuomiosta aiheutuvan muun seurauksen vuoksi jäännösrangaistuksen määrääminen täytäntöönpantavaksi johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen.

Erityinen rangaistus alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta on nuorisorangaistus. Erityinen rangaistus vakavan rikoksen uusineelle on 2 c luvun 11 §:n nojalla tuomittava yhdistelmärangaistus.

Rangaistus määrätään noudattaen rikoksesta säädettyä rangaistusasteikkoa. Siitä voidaan poiketa siten kuin 8 ja 8 a §:ssä säädetään. Asteikon mukainen enimmäisrangaistus voidaan ylittää tuomittaessa yhdistelmärangaistukseen siten kuin 2 c luvun 11 §:ssä säädetään. Asteikon mukainen enimmäisrangaistus voidaan ylittää myös tuomittaessa yhteiseen rangaistukseen siten kuin 7 luvussa säädetään.

Jos ehdottomaan vankeusrangaistukseen tai yhdistelmärangaistukseen tuomittua syytetään hänen ennen tämän rangaistuksen tuomitsemista tekemästään muusta rikoksesta, voidaan aikaisempi ehdoton vankeusrangaistus tai yhdistelmärangaistus ottaa uutta rangaistusta määrättäessä kohtuuden mukaan huomioon rangaistusta alentavana tai lieventävänä seikkana. Uudesta rikoksesta voidaan myös tuomita laissa sille säädettyä vähimmäisaikaa lyhyempään vankeusrangaistukseen tai katsoa aikaisempi rangaistus riittäväksi seuraamukseksi myös myöhemmin käsiteltäväksi tulleesta rikoksesta.

Jollei muualla laissa toisin säädetä, yhdistelmärangaistuksen raukeamiseen sovelletaan, mitä 10 §:n 2 momentissa säädetään. Tuomitun yhdistelmärangaistuksen raukeamisaika määritellään yhdistelmärangaistuksen vankeusajan pituuden perusteella.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Rikokseen, joka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Tässä laissa säädetään yhdistelmärangaistuksen sisällöstä ja täytäntöönpanosta. Yhdistelmärangaistuksen tuomitsemisen edellytyksistä säädetään rikoslain (39/1889) 2 c luvun 11 §:ssä.

Yhdistelmärangaistukseen kuuluvan ehdottoman vankeuden täytäntöönpanoon sovelletaan, mitä vankeuslaissa (767/2005) säädetään vankeuden täytäntöönpanosta.

Yhdistelmärangaistukseen kuuluvan valvonta-ajan tarkoituksena on suunnitelmallisella ja asteittaisella vapauttamisella ylläpitää ja edistää valvonta-aikaa suorittavan (valvottavan ) valmiuksia sijoittua yhteiskuntaan.

Valvonta-ajan sisältönä on valvottavalle rangaistusajan suunnitelmassa asetettu velvollisuus pysyä asunnossaan, olla käyttämättä päihteitä, osallistua hänelle määrättyyn toimintaan, sitoutua valvontaan ja noudattaa muita tässä laissa säädettyjä velvollisuuksia.

Yhdistelmärangaistukseen kuuluvan valvonta-ajan täytäntöönpanosta vastaa Rikosseuraamuslaitos.

Valvottava on velvollinen pysymään 8 §:ssä tarkoitetussa asunnossaan rangaistusajan suunnitelmassa ja viikoittaisessa aikataulussa määrätty tuntimäärä vuorokaudessa, kuitenkin enintään yhdeksän tuntia. Velvollisuus pysyä asunnossa on ajoitettava kello 21:n ja kello 6:n väliseen aikaan, jollei 6 §:ssä tarkoitetusta toiminnasta aiheutuvasta syystä tai 14 §:ssä tarkoitetusta luvasta olla tilapäisesti noudattamatta rangaistusajan suunnitelmaa muuta johdu.

Valvonta-aika voidaan panna täytäntöön myös muussa sopivassa paikassa, johon valvottava hoidon, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn perusteella sijoitetaan. Tällaiseen paikkaan sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään asunnosta.

Valvottava ei saa olla valvontatapaamisissa, valvonta-ajan täytäntöönpanoon liittyvässä työ-, kuntoutus-, koulutus- tai muussa toimintapaikassa eikä täytäntöönpanon edellyttämissä tilaisuuksissa alkoholin tai muun päihdyttävän aineen vaikutuksen alainen.

Valvottava ei saa valvonta-aikana käyttää huumausainelain (373/2008) 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua huumausainetta.

Valvottavalle asetetaan rangaistusajan suunnitelmassa velvollisuus tehdä työtä tai osallistua valvontatapaamisiin, kuntoutukseen, toimintaohjelmiin taikka muuhun vastaavaan toimintaan, joka ylläpitää ja edistää hänen sosiaalisia valmiuksiaan ja kykyään elää rikoksetonta elämää. Toiminnan on oltava luonteeltaan sellaista, että sitä voidaan luotettavasti valvoa.

Toimintavelvollisuuteen kuuluvat tapaamiset tai muu toiminta on ajoitettava muuksi kuin kello 21:n ja kello 6:n väliseksi ajaksi, jollei rangaistusajan suunnitelmassa työstä tai toiminnasta aiheutuvasta syystä toisin määrätä. Toimintaa on oltava vähintään viisi ja sitä saa olla enintään 50 tuntia viikossa. Toiminnasta määrätään 8 §:ssä tarkoitetussa rangaistusajan suunnitelmassa.

Valvonta-ajan rangaistusajan suunnitelman noudattamista valvotaan teknisesti valvottavan haltuun annettavilla taikka hänen ylleen ranteeseen, nilkkaan tai vyötärölle kiinnitettävillä teknisillä välineillä taikka tällaisten välineiden yhdistelmällä.

Valvonnassa käytettävä tekninen väline ei saa mahdollistaa kotirauhan piiriin ulottuvaa, pakkokeinolain (806/2011) 10 luvun 16 §:ssä tarkoitettua teknistä kuuntelua eikä 10 luvun 19 §:ssä tarkoitettua teknistä katselua.

Rikosseuraamuslaitoksen on pidettävä riittävästi yhteyttä valvottavaan sekä järjestettävä valvojan ja valvottavan välisiä tapaamisia, joiden tarkoituksena on seurata valvottavan olosuhteissa tapahtuvia muutoksia ja tukea häntä rangaistuksen suorittamisessa. Valvonnan sisältö ja tekninen toteutustapa määritellään yksilöllisesti valvottavan arvioidun valvonnan tarpeen perusteella. Päihteettömyyden valvonnasta säädetään 13 §:ssä.

Valvonnassa on vältettävä aiheettoman huomion herättämistä. Valvonta on toteutettava puuttumatta enempää kenenkään oikeuksiin ja aiheuttamatta suurempaa haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi.

Rikosseuraamuslaitos laatii valvonta-ajan rangaistusajan suunnitelman hyvissä ajoin ennen vangin sijoittamista yhdistelmärangaistukseen kuuluvaan valvontaan. Vankia on kuultava suunnitelmaa valmisteltaessa.

Rangaistusajan suunnitelmaan on merkittävä valvonta-ajan alkamisen ja päättymisen päivät. Rangaistusajan suunnitelma sisältää määräykset:

1) valvottavan asunnosta ja ajasta, jonka valvottava on velvollinen pysymään asunnossaan;

2) toimintavelvollisuuden sisällöstä, viikoittaisesta tuntimäärästä ja tarpeellisista matka-ajoista;

3) valvottavan velvollisuudesta olla käyttämättä päihteitä;

4) valvonnasta ja sen edellyttämistä teknisistä valvontavälineistä;

5) valvontatapaamisista;

6) mahdollisista määrätyllä alueella liikkumista tai rikoskumppanin tai muun nimetyn henkilön tapaamista koskevista rajoituksista;

7) yhteydenpidosta valvottavan ja Rikosseuraamuslaitoksen välillä;

8) valvonnan asianmukaista täytäntöönpanoa edistävistä tukitoimista;

9) muista yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanon kannalta välttämättömistä valvotun velvollisuuksista.

Rikosseuraamuslaitos laatii lisäksi viikoittaisen aikataulun valvonta-ajan suorittamiseksi.

Rangaistusajan suunnitelmaa valmisteltaessa on tarpeellisessa määrin oltava yhteistyössä vangin koti- tai asuinkunnan sosiaali-, terveys-, asunto- ja työvoimaviranomaisten, muiden viranomaisten sekä yksityisten yhteisöjen ja henkilöiden kanssa.

Rangaistusajan suunnitelma annetaan vangille tiedoksi henkilökohtaisesti. Vangille on tarkoin selvitettävä yhdistelmärangaistuksen valvonta-aikaan liittyvien määräysten ja velvollisuuksien sisältö, seuraamukset niiden rikkomisesta sekä muut valvonta-ajan täytäntöönpanon kannalta välttämättömät seikat.

Rikosseuraamuslaitoksella on velvollisuus selvittää 6 §:ssä tarkoitetun toimintaan osallistumispaikan soveltuvuus valvonta-ajan täytäntöönpanoon.

Valvonta-ajan täytäntöönpanoa varten Rikosseuraamuslaitoksella on oikeus tarpeen mukaan olla yhteydessä valvonta-ajan täytäntöönpanoon liittyviin viranomaisiin ja yksityisiin yhteisöihin valvonta-ajan edellytysten selvittämistä tai määräysten noudattamista koskevissa asioissa.

Rikosseuraamuslaitoksen arviointikeskuksen on ennen rangaistusajan suunnitelman määräysten vahvistamista pyydettävä Vankiterveydenhuollon yksiköltä arvio valvontaan sijoitettavan vangin riskistä syyllistyä väkivaltarikokseen.

Yhdistelmärangaistuksen valvonta-ajan täytäntöönpano edellyttää, että vangin kanssa samassa asunnossa asuvat täysi-ikäiset ovat omasta vakaasta tahdostaan suostuneet valvonta-ajan täytäntöönpanoon asunnossa. Suostumus on annettava kirjallisena.

Myös vangin kanssa samassa asunnossa asuvan alle 18-vuotiaan mielipide on selvitettävä. Tarvittaessa alaikäistä on kuultava yhteistyössä lastensuojeluviranomaisten kanssa siten kuin lastensuojelulain (417/2007) 20 §:ssä säädetään. Valvonta-ajan täytäntöönpanoon asunnossa ei saa ryhtyä, jos alaikäinen perustellusta syystä vastustaa täytäntöönpanoa ja hän on ikänsä ja kehitystasonsa puolesta kypsä arvioimaan asiaa.

Jos yhdistelmärangaistukseen tuomitun kanssa samassa asunnossa asuva täysi-ikäinen perustellusta syystä kirjallisesti peruuttaa 10 §:ssä tarkoitetun suostumuksensa, Rikosseuraamuslaitoksen on selvitettävä, voidaanko yhdistelmärangaistuksen valvonta-aika panna täytäntöön muussa asunnossa.

Selvitystä tehtäessä tuomittua ja samassa asunnossa asuvaa henkilöä on kuultava.

Jollei yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanolle löydy sopivaa asuntoa, sovelletaan mitä 16 §:ssä säädetään esteestä.

Valvottava on velvollinen:

1) pysymään 4 §:ssä tarkoitetussa asunnossaan, noudattamaan 5 §:ssä tarkoitettua päihteettömyysvelvollisuutta ja osallistumaan 6 §:ssä tarkoitettuun toimintaan rangaistusajan suunnitelmassa määrätyllä tavalla sekä sitoutumaan 7 §:ssä tarkoitettuun valvonta-ajan valvontaan;

2) noudattamaan rangaistusajan suunnitelmaa ja viikoittaista aikataulua;

3) ilmoittautumaan Rikosseuraamuslaitoksen yksikössä tai poliisilaitoksella Rikosseuraamuslaitoksen määräämällä tavalla;

4) ilmoittamaan Rikosseuraamuslaitokselle valvonta-ajan täytäntöönpanon kannalta välttämättömät tiedot käyttämästään lääkityksestä;

5) käsittelemään huolellisesti 7 §:n 1 momentissa tarkoitettuja valvontavälineitä ja noudattamaan niiden käytöstä annettuja ohjeita.

Valvottava on velvollinen päihteettömyytensä valvomiseksi vaadittaessa suorittamaan puhalluskokeen ja antamaan sylki- tai virtsanäytteen. Tällöin hänet voidaan myös velvoittaa menemään soveltuvaan Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön, Vankiterveydenhuollon yksikköön, terveyskeskukseen tai päihdehuoltolaissa (41/1986) tarkoitettuun yksikköön virtsanäytteen antamista varten.

Valvottavalta, joka ilman pätevää syytä kieltäytyy puhalluskokeesta taikka sylki- tai virtsanäytteen antamisesta, voidaan määrätä otettavaksi verinäyte.

Jos valvottavan todetaan sylki- tai virtsanäytteen perusteella käyttäneen päihdyttävää ainetta, tulos on varmistettava laboratoriossa, joka täyttää huumausainetestien tekemisestä säädetyt laatuvaatimukset. Samoin on meneteltävä, vaikka pikatestin tulos on negatiivinen, jos on syytä epäillä, että tulos on virheellinen.

Valvottavalle voidaan antaa tapauskohtainen lupa olla noudattamatta rangaistusajan suunnitelmaan sisältyvää määräystä, jos se on tarpeen valvottavan perheeseen, terveydenhuoltoon, toimeentuloon tai työ-, koulutus-, sosiaali- tai asuntoasioiden hoitamiseen liittyvästä tai muusta vastaavasta hyväksyttävästä syystä. Valvottava on velvollinen hyvissä ajoin etukäteen hakemaan Rikosseuraamuslaitokselta luvan olla noudattamatta suunnitelmaa.

Valvottava saa olla noudattamatta rangaistusajan suunnitelman määräystä ilman etukäteen saatua lupaa, jos se on yksittäistapauksessa välttämätöntä valvottavan sairastumisen tai muun yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanoon vaikuttavan pakottavan ja ennalta arvaamattoman syyn vuoksi. Tällöin valvottava on velvollinen ilmoittamaan asiasta viivytyksettä Rikosseuraamuslaitokselle. Ilmoituksen johdosta tehtävästä päätöksestä säädetään 29 §:ssä.

Rangaistusajan suunnitelmaa voidaan muuttaa olosuhteiden olennaisen muuttumisen tai muun siihen rinnastettavan syyn vuoksi.

Rangaistusajan suunnitelmaa voidaan muuttaa myös, jos se valvottavan velvollisuuksista suoriutuminen huomioon ottaen on perusteltua valvonnan tarpeen tai valvottavalle asetettujen velvollisuuksien uudelleen määrittelemiseksi.

Jos valvottavan asunto vaihtuu tai olosuhteet hänen asunnossaan muuttuvat siten, ettei valvonta-ajan täytäntöönpanoa voida siellä enää jatkaa, Rikosseuraamuslaitoksen on selvitettävä, voidaanko valvonta-aika panna täytäntöön jossakin muussa asunnossa tai muussa rangaistusajan suunnitelmassa valvottavalle määrättävässä paikassa.

Jollei valvonta-ajan täytäntöönpanoa voida jatkaa taikka riittävää valvontaa järjestää 1 momentissa tarkoitetun esteen taikka valvottavan laitoshoitoa vaativan sairauden, tapaturman tai muun näihin rinnastettavan esteen vuoksi, hänet on otettava säilöön siten kuin 24 §:ssä säädetään.

Jos Rikosseuraamuslaitos katsoo, että täytäntöönpanolle on 1 tai 2 momentissa tarkoitettu este, sen on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin asian saattamiseksi syyttäjän käsiteltäväksi. Jos syyttäjä katsoo, että valvonta-ajan täytäntöönpanolle on este, hänen on viipymättä saatettava asia tuomioistuimen ratkaistavaksi. Jos tuomioistuin toteaa täytäntöönpanolle olevan este, se muuntaa valvonta-ajasta suorittamatta olevan osan ehdottomaksi vankeudeksi. Menettelystä säädetään 26 §:ssä.

Valvottava saadaan tarkastaa yhdistelmärangaistuksen valvonta-ajan täytäntöönpanon turvallisuudesta huolehtimiseksi ja järjestyksen turvaamiseksi.

Turvatarkastuksessa Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehellä on oikeus metallinilmaisinta, muuta vastaavaa teknistä laitetta tai koulutettua koiraa käyttäen taikka vaatteita tunnustelemalla tarkastaa valvottava sen varmistamiseksi, ettei valvottavalla ole hallussaan esinettä tai ainetta, jolla voidaan aiheuttaa vaaraa turvallisuudelle taikka jonka hallussapito on muuten laissa tai lain nojalla kielletty.

Turvatarkastusta tekevällä Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehellä on oikeus ottaa pois turvatarkastuksessa tai muuten löydetty 2 momentissa tarkoitettu esine ja aine. Pois otetut esineet ja aineet on luovutettava poliisille tai, jos siihen ei ole lain mukaan estettä, viipymättä palautettava valvottavalle.

Turvatarkastuksessa on vältettävä aiheettoman huomion herättämistä. Tarkastus on tehtävä puuttumatta enempää kenenkään oikeuksiin ja aiheuttamatta suurempaa haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi.

Jos valvottava rikkoo 12 tai 13 §:ssä säädettyjä velvollisuuksiaan, Rikosseuraamuslaitoksen on annettava hänelle kirjallinen varoitus. Varoituksen antamisen yhteydessä valvottavalle on ilmoitettava, mitä velvollisuuksien rikkomisen jatkamisesta voi seurata. Jos velvollisuuksien rikkomisen todetaan olevan vähäistä eikä se ole toistuvaa, valvottavalle voidaan kirjallisen varoituksen sijasta antaa huomautus.

Velvollisuuksien rikkomista epäiltäessä Rikosseuraamuslaitoksen on tehtävä asiasta selvitys.

Valvonta-ajan täytäntöönpanoon liittyvät viranomaiset ja yksityiset yhteisöt saavat salassapitoa koskevien säännösten estämättä ilmoittaa Rikosseuraamuslaitokselle siitä, että valvottava on rikkonut rangaistusajan suunnitelmassa tarkoitettuja määräyksiä.

Valvottava rikkoo törkeästi velvollisuuksiaan, jos hän toistuvasti:

1) saapuu valvonta-aikaan liittyvään tilaisuuteen päihtyneenä;

2) yrittää estää teknisten valvontavälineiden toiminnan;

3) oleskelee muualla kuin rangaistusajan suunnitelmassa sallitulla alueella.

Velvollisuuksien rikkomista pidetään törkeänä myös, jos valvottava rikkoo 12 tai 13 §:ssä säädettyjä velvollisuuksia tavalla, joka osoittaa ilmeistä piittaamattomuutta valvonta-ajan asianmukaisesta suorittamisesta.

Jos valvottava 1 tai 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo törkeästi velvollisuuksiaan, hänet voidaan ottaa säilöön siten kuin 24 §:ssä säädetään.

Rikosseuraamuslaitoksen on törkeää velvollisuuksien rikkomista epäillessään viivytyksettä ryhdyttävä toimenpiteisiin asian saattamiseksi syyttäjän käsiteltäväksi. Jos syyttäjä katsoo valvottavan törkeästi rikkoneen velvollisuuksiaan, hänen on viipymättä saatettava asia tuomioistuimen ratkaistavaksi. Jos tuomioistuin toteaa valvottavan törkeästi rikkoneen velvollisuuksiaan, se muuntaa valvonta-ajasta suorittamatta olevan osan ehdottomaksi vankeudeksi. Menettelystä säädetään 26 §:ssä.

Jos valvottava jättää ilman Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen tiedossa olevaa hyväksyttävää syytä saapumatta valvontatapaamiseen tai hänen epäillään muulla tavoin rikkoneen rangaistusajan suunnitelmassa määrättyjä velvollisuuksiaan ja on todennäköistä, että hän pyrkii välttelemään asian selvittämistä, hänet voidaan asian selvittämiseksi noutaa Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen määräämään seuraavaan tapaamiseen. Poliisin on annettava noudon toteuttamiseksi virka-apua, jollei noutoa ole pidettävä selvästi epätarkoituksenmukaisena.

Noudettavaksi määrätty saadaan aikaisintaan kuusi tuntia ennen valvontatapaamista ottaa kiinni ja säilöön. Nouto on pyrittävä suorittamaan niin, ettei valvottava sen vuoksi joudu tarpeettomasti huomion kohteeksi.

Noutoa koskevasta päätösvallasta säädetään 29 §:ssä.

Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehellä on valvonta-ajan täytäntöönpanoon liittyvää virkatehtävää suorittaessaan oikeus käyttää voimakeinoja henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen tai jonkun muun henkilön terveyttä uhkaavan teon tai tapahtuman torjumiseksi, valvonta- ja tarkastustehtävän suorittamiseksi sekä valvontalaitteiden pois ottamiseksi.

Voimakeinojen on oltava tarpeellisia ja olosuhteisiin nähden puolustettavia. Puolustettavuutta arvioitaessa on otettava huomioon tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus, käytettävissä olevat voimavarat sekä muut tilanteen kokonaisarvosteluun vaikuttavat seikat.

Voimankäyttövälineitä saa käyttää ainoastaan asianmukaisen koulutuksen saanut virkamies.

Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.

Jos valvottava rikkoo 4 §:ssä tarkoitettua velvollisuutta pysyä asunnossaan, suoritetuksi valvonta-ajaksi ei lueta aikaa rikkomista seuraavan vuorokauden alusta sen vuorokauden loppuun, jolloin valvottava palaa asuntoon tai hänet otetaan kiinni asuntoon palauttamista tai säilöönottoa varten. Jos asunnosta poistumiseen on ollut 14 §:n 2 momentissa tarkoitettu pakottava syy, aika luetaan kuitenkin suoritetuksi valvonta-ajaksi. Myös 16 §:ssä tarkoitetun esteen vuoksi suorittamatta jäänyt valvonta-aika luetaan rangaistusajaksi.

Aika, jonka tuomittu on ollut säilössä, luetaan suoritetuksi valvonta-ajaksi.

Jos valvottava valvonta-aikana määrätään tutkintavankeuteen epäillyn rikoksen johdosta, tutkintavankeudessa kulunut aika luetaan yhdistelmärangaistuksen rangaistusajaksi.

Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, yhdistelmärangaistukseen kuuluvan valvonta-ajan täytäntöönpanossa noudatetaan, mitä yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain (400/2015) 7 §:ssä säädetään valvojasta ja hänen apunaan toimivasta henkilöstä, 8 §:ssä valvojan ja apuvalvojan tehtävistä ja 57 §:ssä keskusvalvonnan järjestämisestä.

Yhdistelmärangaistukseen kuuluvan valvonta-ajan täytäntöönpanoon liittyvien tietojen käsittelyssä noudatetaan, mitä henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain (1069/2015) 6 §:n 3—5 momentissa säädetään.

Jos valvottava tekee rikoksen vankilan ulkopuolella, noudatetaan, mitä rikoslain 2 luvun 13 §:n 2 momentissa säädetään.

Valvottava otetaan rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi turvaamistoimenpiteenä säilöön, jos hänellä on este valvonta-ajan täytäntöönpanolle tai jos hänen todennäköisin syin epäillään törkeästi rikkoneen velvollisuuksiaan eikä turvaamistoimenpidettä ole pidettävä selvästi tarpeettomana. Säilöön otettu on toimitettava lähimpään vankilaan tai vankilaan, jossa hän on suorittanut yhdistelmärangaistukseen kuuluvan vankeusajan.

Rikosseuraamuslaitoksen on viipymättä ja viimeistään säilöön ottamista seuraavana päivänä ilmoitettava asiasta säilyttämispaikkakunnan käräjäoikeudelle tai sille käräjäoikeudelle, jonka tuomiopiirissä yhdistelmärangaistusta suorittava asuu tai vakinaisesti oleskelee.

Säilöön otetun kohteluun sovelletaan vankeuslakia. Päätösvallasta säädetään 29 §:n 6 momentissa.

Käräjäoikeuden on otettava säilöön ottamista koskeva asia käsiteltäväksi viipymättä ja viimeistään neljän vuorokauden kuluttua säilöön ottamisesta. Käräjäoikeuden päätös säilöönotosta on voimassa siihen asti, kun käräjäoikeus on tehnyt valvonta-ajan muuntamista koskevan ratkaisunsa. Käräjäoikeuden on määrättävä säilöön otettu päästettäväksi vapaaksi, jos edellytyksiä säilössä pitämiselle ei ole. Käräjäoikeus on päätösvaltainen, kun siinä on yksin puheenjohtaja.

Säilöön ottamista koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta.

Valvonta-ajan ehdottomaksi vankeudeksi muuntamisen perusteista säädetään 16 ja 19 §:ssä.

Valvonta-ajan vankeudeksi muuntamista koskeva asia on käsiteltävä kiireellisenä siinä käräjäoikeudessa, joka on ensimmäisenä oikeusasteena käsitellyt kyseisen rikosasian, jonka tuomiopiirissä olevassa vankilassa tuomittu on otettu säilöön tai jonka tuomiopiirissä tuomittu asuu tai vakinaisesti oleskelee. Käräjäoikeus on toimivaltainen, kun siinä on yksin puheenjohtaja. Muuten noudatetaan, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa säädetään.

Valitus, jolla haetaan muutosta tuomioistuimen tekemään ratkaisuun, on käsiteltävä kiireellisenä. Tuomioistuimen päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta.

Valvonta-ajan muuntamisessa ehdottomaksi vankeudeksi yksi päivä suorittamatta olevaa valvonta-aikaa vastaa yhtä päivää vankeutta. Jos valvonta-aikaan kuuluvasta päivästä on suoritettu osa, se katsotaan kokonaan suoritetuksi päiväksi. Muutoin yhdistelmärangaistuksen valvonta-ajan laskemiseen sovelletaan, mitä vankeuslain 3 luvun 1 §:ssä säädetään.

Rikosseuraamuslaitos voi päästää tuomitun, jonka valvonta-aika on muunnettu vankeudeksi, uudestaan suorittamaan valvonta-aikaa, jos tuomitun edellytykset suoriutua valvonta-ajasta ovat parantuneet siten, että valvonta-ajan suorittaminen on tarkoituksenmukaista. Rikosseuraamuslaitoksen arviointikeskus antaa lausuntonsa valvonta-ajan suorittamisen edellytyksistä. Valvonta-ajasta suoritetaan tällaisessa tapauksessa ennen vankeudeksi muuntamista suorittamatta oleva osa, josta vankeutena suoritettu aika vähennetään.

Rikosseuraamuslaitoksen arviointikeskuksen on arvioidessaan valvonta-ajan jatkamista tehtävä 8—10 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet viimeistään kolmen kuukauden kuluttua valvonta-ajan muuntopäätöksestä, ja sen jälkeen enintään kolmen kuukauden välein.

Rikosseuraamuslaitoksen arviointikeskus vahvistaa 8 §:ssä tarkoitetun rangaistusajan suunnitelman ja päättää 15 §:ssä tarkoitetusta rangaistusajan suunnitelman muuttamisesta.

Täytäntöönpanojohtaja, täytäntöönpanopäällikkö tai työjärjestyksessä määrätty muu virkamies vastaa rangaistusajan laskemisesta ja 22 §:ssä tarkoitetusta rangaistusajaksi lukemisesta.

Vankilan johtaja, työjärjestyksessä määrätty toiminnoista tai turvallisuudesta vastaava virkamies taikka yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja tai työjärjestyksessä määrätty apulaisjohtaja päättää:

1) 13 §:n 2 momentissa tarkoitetun verinäytteen ottamisesta;

2) 14 §:n 1 momentissa tarkoitetusta luvasta olla tilapäisesti noudattamatta rangaistusajan suunnitelmaa;

3) 14 §:n 2 momentissa tarkoitetusta ilmoituksen johdosta tehtävästä päätöksestä;

4) 16 §:ssä tarkoitetusta selvityksestä ja esityksestä syyttäjälle;

5) 18 §:n 1 momentissa kirjallisesta varoituksesta;

6) 19 §:ssä tarkoitetusta esityksestä syyttäjälle;

7) 33 §:ssä tarkoitettujen matkakustannusten korvaamisesta.

Yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja tai työjärjestyksessä määrätty apulaisjohtaja päättää 34 §:ssä tarkoitetusta etsintäkuulutuksesta.

Rikosseuraamuslaitoksen virkamies päättää muusta 13 §:ssä tarkoitetusta päihteettömyyden valvonnasta kuin verinäytteen ottamisesta ja 17 §:ssä tarkoitetusta turvatarkastuksesta sekä turvatarkastuksessa löydettyjen esineiden ja aineiden poisottamisesta ja 18 §:n 1 momentissa tarkoitusta selvityksestä.

Pakkokeinolain 2 luvun 9 §:ssä tarkoitettu pidättämiseen oikeutettu virkamies päättää 20 §:ssä tarkoitetusta noudosta Rikosseuraamuslaitoksen pyynnöstä sekä 16 ja 19 §:ssä tarkoitetusta valvottavan säilöönotosta.

Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää vankilan johtajan esityksestä 28 §:ssä tarkoitetusta tuomitun sijoittamisesta suorittamaan jäljellä olevaa valvonta-aikaa.

Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehellä on oikeus saada virkatehtävänsä suorittamiseksi poliisilta poliisilain (872/2011) mukaista virka-apua.

Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehellä on oikeus 16 ja 19:ssä tarkoitettua säilöönottoa varten saada virka-apua pidättämiseen oikeutetulta virkamieheltä.

Yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanoon ei sovelleta ehdonalaista vapauttamista eikä valvottua koevapautta koskevia säännöksiä.

Yhdistelmärangaistus on kokonaisuudessaan suoritettu, kun valvonta-aika tai vankeudeksi muunnettu valvonta-aika on suoritettu. Rangaistuksensa kokonaan suorittaneelle valvottavalle on annettava todistus suoritetusta yhdistelmärangaistuksesta.

Kun valvonta-aika rangaistusajan suunnitelmassa tarkemmin määräytyvänä ajankohtana päättyy, valvottavan on tultava Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön valvonta-ajan täytäntöönpanossa käytettyjen teknisten valvontavälineiden luovuttamista ja muita vapauttamiseen liittyviä toimenpiteistä varten. Valvonta-aika voidaan päättää myös niin, että Rikosseuraamuslaitoksen virkamies valvontatapaamisen tai muun tapaamisen yhteydessä poistaa käytöstä ja ottaa haltuunsa valvonta-ajan täytäntöönpanossa käytetyt tekniset valvontavälineet sekä luovuttaa vapauttamiseen liittyvät asiakirjat rangaistuksensa suorittaneelle henkilölle.

Valvottavalle maksetaan täytäntöönpanon valvontaan liittyvät tarpeelliset matkakustannukset valtion varoista.

Myös 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuun toimintaan liittyvät matkakustannukset voidaan korvata valtion varoista, jos se valvottavan varattomuus tai matkakustannusten peruste huomioon ottaen on yksittäistapauksessa perusteltua.

Kustannukset maksetaan halvimman julkisen kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuvien kustannusten mukaan.

Jos valvottava on otettava säilöön, häntä ei tavata eikä hänen oleskelupaikkaansa saada selville, Rikosseuraamuslaitos antaa hänestä etsintäkuulutuksen.

Valvottava saa hakea oikaisua Rikosseuraamuslaitoksen päätökseen, joka koskee:

1) 13 §:n 2 momentissa tarkoitetun verinäytteen ottamista;

2) 14 §:ssä tarkoitettua lupaa olla tilapäisesti noudattamatta rangaistusajan suunnitelmaan sisältyvää velvollisuutta;

3) 17 §:ssä tarkoitettua turvatarkastuksessa löydettyjen esineiden ja aineiden poisottamisesta;

4) 18 §:ssä tarkoitettua kirjallista varoitusta;

5) 22 §:ssä tarkoitettua rangaistusajaksi lukemista;

6) 33 §:ssä tarkoitettujen matkakustannusten korvaamista.

Rikosseuraamuslaitoksen aluejohtaja ratkaisee 1 momentin 1—4 ja 6 kohdassa tarkoitetun oikaisuvaatimuksen. Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun oikaisuvaatimuksen ratkaisee Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanojohtaja, jollei kysymys ole hänen tekemästään päätöksestä.

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti seitsemän päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus toimitetaan aluejohtajalle, yhdyskuntaseuraamustoimiston johtajalle tai vankilan johtajalle. Jos kysymys on 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetusta päätöksestä, oikaisuvaatimus toimitetaan Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanojohtajalle. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä. Muutoin oikaisuvaatimuksen käsittelyyn sovelletaan, mitä yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 91 ja 92 §:ssä säädetään.

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun aluejohtajan tai täytäntöönpanojohtajan päätökseen taikka muuhun täytäntöönpanojohtajan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitus tehdään siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä aluejohtajan oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös on tehty. Täytäntöönpanojohtajan päätöksestä valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeuteen.

Valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoin valituksen käsittelyyn sovelletaan, mitä yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 89—92 §:ssä säädetään.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin:

1) yhdistelmärangaistuksen valvonta-aikaan liittyvien asiakirjojen laatimisesta, käsittelystä ja sisällöstä;

2) turvatarkastuksesta ja sen kirjaamisesta;

3) valvottavan epäillyn päihtymystilan toteamisesta ja kirjaamisesta;

4) velvollisuuksien rikkomisen selvittämisestä ja kirjaamisesta;

5) toiminnasta, joka voidaan hyväksyä 6 §:ssä tarkoitetuksi toiminnaksi;

6) turvatarkastuksesta ja poliisille luovutettavien esineiden ja aineiden kirjaamisesta;

7) säilöönottopäätöksen muodosta ja sisällöstä;

8) sallituista voimankäyttövälineistä;

9) valvottavalle aiheutuneiden matkakustannusten korvaamisesta;

10) vapauttamisen ajankohdan määräytymisestä.

Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö voi antaa tarkemmat määräykset:

1) valvonta-ajan valmistelusta;

2) valvonta-ajan suorittamisesta;

3) toimintavelvollisuudesta poikkeamisen perusteista;

4) 14 §:n 2 momentissa tarkoitetuista pakottavista ja ennalta arvaamattomista tilanteista sekä mainitussa momentissa tarkoitetun ilmoituksen sisällöstä;

5) vapauttamisessa noudatettavasta menettelystä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Rikokseen, joka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, ja siitä seuraavan rangaistuksen täytäntöönpanoon sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Elinkautiseen vankeuteen tuomitun ehdonalaista vapauttamista koskeva asia käsitellään Helsingin hovioikeudessa, jossa se tulee vireille vangin hakemuksella.

Kun Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö saattaa ehdonalaista vapauttamista koskevan asian rikoslain 2 c luvun 10 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla Helsingin hovioikeuteen uudelleen käsiteltäväksi, hovioikeus voi kieltää ehdonalaista vapauttamista koskevan päätöksen täytäntöönpanon uuden käsittelyn ajaksi.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen kuin tehdään rikoslain 2 c luvun 11 §:ssä tarkoitettu päätös yhdistelmärangaistukseen tuomitsemisesta, syytetyn mielentila on määrättävä tutkittavaksi. Tuomioistuimen on samalla pyydettävä lausunto siitä, onko syytettyä pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Rangaistuksesta rikoslain (39/1889) 6 luvun 13 §:n nojalla tehtävä vapaudenmenetystä vastaava vähennys lasketaan päivinä. Vähennys otetaan rangaistuksen täytäntöönpanossa huomioon sen pituisena kuin tuomioistuimen päätöksessä on määrätty. Samaa kalenteriaikaa koskeva vähennys otetaan huomioon vain kerran. Jos tuomittu on mainittuna kalenteriaikana suorittanut vankeusrangaistusta tai muuntorangaistusta, vähennystä ei lasketa tältä ajalta. Vankeusrangaistus on kokonaisuudessaan suoritettu, kun rikoslain 2 c luvun 13 §:ssä tarkoitettu koeaika on päättynyt. Yhdistelmärangaistus on kokonaisuudessaan suoritettu, kun vankeuden jälkeinen valvonta-aika tai vankeudeksi muunnettu valvonta-aika on päättynyt.

Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää kuitenkin elinkautista vankeusrangaistusta ja rikoslain 2 c luvun 11 §:ssä tarkoitettua yhdistelmärangaistusta suorittavan vangin siviilityöluvasta, opintoluvasta ja sijoituksesta ulkopuoliseen laitokseen.

Poistumislupa rangaistusajan pituuden perusteella voidaan hakemuksesta myöntää, kun rangaistusajasta vangin rikoslain 2 c luvussa tarkoitettuun ehdonalaiseen vapauteen päästämiseen tai yhdistelmärangaistukseen kuuluvan vankeuden osuudesta (vankilassaoloaika) on suoritettu kaksi kolmasosaa, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta.

Poistumisluvasta, sen peruuttamisesta, 3 §:n 3 momentissa tarkoitetusta aikaistamisesta ja 10 §:n 2 momentissa tarkoitetusta poistumislupamatkan kustannusten maksamisesta päättää vankilan johtaja tai hänen määräämänsä turvallisuudesta tai toiminnoista vastaava virkamies.

Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää kuitenkin poistumisluvasta ja poistumislupamatkan kustannusten maksamisesta, jos lupaa:

1) hakee elinkautista rangaistusta tai yhdistelmärangaistusta suorittava vanki 2—5 §:n perusteella;

2) haetaan muuhun valtioon kuin Suomeen.

Murhasta, taposta, surmasta, törkeästä pahoinpitelystä, törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä sekä yhdistelmärangaistukseen tuomitun vangin vankilasta vapauttamisesta on ilmoitettava poliisille.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Yhdyskuntaseuraamusrekisteri sisältää yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain ( / ) mukaisen valvonta-ajan täytäntöönpanoon liittyvät tiedot rangaistusajan suunnitelman sisällöstä ja määräyksistä, valvottavan käyttämästä päihdetestissä positiivisena tuloksena näkyvästä lääkityksestä, velvollisuuksien rikkomisesta ja sen seuraamuksesta sekä muut täytäntöönpanoon liittyvät tiedot.

Yhdyskuntaseuraamusrekisteriin sisältyy sosiaalityön asiakasrekisteri, joka sisältää 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin tietoihin liittyviä tietoja rikoksesta epäillyn tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan sosiaalihuollon tarpeesta, hänen saamistaan sosiaalihuollon palveluista ja tukitoimista sekä muista sosiaalihuollon etuuksista. Sosiaalityön asiakasrekisteriin sisältyviin tietoihin liittyvästä salassapitovelvollisuudesta ja muusta tietojen käsittelystä säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000), sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa (159/2007) sekä sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetussa laissa (254/2015).

Rikoksesta epäillyn tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan tietoihin saadaan sisällyttää 1—4 momentissa tarkoitettujen asioiden käsittelemisen vuoksi välttämättömiä tietoja myös rikoksesta epäiltyjen ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavien lähiomaisista tai muista henkilöistä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tuomioistuinten ilmoitusten perusteella rikosrekisteriin merkitään tiedot ratkaisuista, joilla henkilö on Suomessa tuomittu ehdottomaan vankeuteen, yhdistelmärangaistukseen, valvontarangaistukseen, yhdyskuntapalveluun, ehdolliseen vankeuteen, ehdollisen vankeuden ohessa tuomittuun sakkoon, yhdyskuntapalveluun tai valvontaan, nuorisorangaistukseen, nuorisorangaistuksen sijasta sakkoon, viraltapanoon tai jätetty rikoslain (39/1889) 3 luvun 4 §:n 1 tai 2 momentin nojalla rangaistukseen tuomitsematta. Rikosrekisteriin ei kuitenkaan merkitä tietoja sakon muuntorangaistuksesta eikä siviilipalveluslain (1446/2007) tai asevelvollisuuslain (1438/2007) nojalla tuomitusta vankeusrangaistuksesta tai valvontarangaistuksesta. Rikosrekisteriin merkitään myös tiedot ratkaisuista, joilla oikeushenkilö on tuomittu yhteisösakkoon.

Rikosrekisteriin merkitään seuraavat tiedot:

11) vankilasta vapauttaminen, suorittamatta oleva jäännösrangaistus, ehdonalaisen vapauden koeajan päättyminen, yhdistelmärangaistukseen kuuluvan valvonta-ajan alkaminen ja yhdistelmärangaistuksen suorittaminen;

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Kun valmistellaan elinkautista vankeutta suorittavan vangin valvottua koevapautta, vankila antaa lausuntonsa koevapauden edellytysten täyttymisestä. Lausuntoon on liitettävä ehdotus koevapauden rangaistusajan suunnitelmaksi, arvio rangaistusajan suunnitelman toteutumisesta sekä muut tarpeelliset asiakirjat. Ehdotuksen rangaistusajan suunnitelmaksi on sisällettävä 14 §:ssä tarkoitetut tiedot. Asiakirjoihin liitetään vangin sekä 3 §:n 2 momentissa tarkoitettujen henkilöiden kirjallinen suostumus. Ehdotus rangaistusajan suunnitelmaksi, muut tarpeelliset asiakirjat ja vankilan lausunto toimitetaan asiaa hoitavan rikosseuraamusalueen arviointikeskukseen.

Arviointikeskuksen on tarvittaessa oltava yhteydessä koevapauden täytäntöönpanoon liittyviin viranomaisiin, laitoksiin, yhteisöihin ja yksityisiin henkilöihin sekä tarvittaessa kutsuttava vanki henkilökohtaisesti arviointikeskukseen arvion tekemistä varten. Arviointikeskus antaa lausuntonsa siitä, ylläpitääkö ja edistääkö valvottu koevapaus elinkautista vankeutta suorittavan vangin valmiuksia sijoittua yhteiskuntaan, sekä selvittää muiden valvotun koevapauden edellytysten täyttymisen. Vankiterveydenhuollon yksikön lausunnosta säädetään erikseen.

Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää elinkautista vankeutta suorittavan vangin valvottuun koevapauteen sijoittamisesta. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää 21 §:n 1 momentissa tarkoitetusta luvasta olla tilapäisesti noudattamatta rangaistusajan suunnitelmaa, jos lupa koskee poistumista Suomen valtion alueelta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä:

27) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja rikoksesta syytetylle tehdystä oikeuspsykiatrisesta mielentilatutkimuksesta, nuoresta rikoksesta epäillystä laaditusta seuraamusselvityksestä, nuorisorangaistuksen rangaistusajan suunnitelmasta, vankeusrangaistuksen sijasta suoritettavan yhdyskuntapalvelun tai valvontarangaistuksen seuraamusselvityksestä, valvontarangaistuksen edellytysten selvittämisestä, rangaistusajan suunnitelmasta, vapauttamissuunnitelmasta, valvontasuunnitelmasta tai elinkautisvangin vapauttamismenettelyä tai yhdistelmärangaistukseen kuuluvaa valvonta-aikaa varten annetusta lausunnosta;

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Oikeudenkäyntiasiakirja on pidettävä salassa siltä osin kuin se sisältää:

4) tietoja rikoksesta syytetylle tehdystä oikeuspsykiatrisesta mielentilatutkimuksesta, nuoresta rikoksesta epäillystä laaditusta seuraamusselvityksestä, nuorisorangaistuksen rangaistusajan suunnitelmasta, vankeusrangaistuksen sijasta suoritettavan yhdyskuntapalvelun tai valvontarangaistuksen seuraamusselvityksestä, elinkautisvangin vapauttamismenettelyä tai yhdistelmärangaistukseen kuuluvaa valvonta-aikaa varten annetusta lausunnosta tai rikosrekisteristä;

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tätä lakia sovelletaan myös henkilöön, joka laitoksessa pitämisen sijasta on määrätty tai sijoitettu työhön laitoksen ulkopuolelle taikka suorittaa valvontarangaistukseen, yhdyskuntapalveluun tai nuorisorangaistukseen kuuluvaa palkatonta työtä taikka tehtävää. Lakia sovelletaan lisäksi henkilöön, joka suorittaa ehdonalaisen vapauden valvontaan, valvotun koevapauden valvontaan tai yhdistelmärangaistukseen kuuluvaan valvonta-aikaan sisältyviä tehtäviä tai ohjelmia.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain nojalla korvataan esinevahinko, jonka valvontarangaistukseen, yhdyskuntapalveluun tai nuorisorangaistukseen tuomittu, yhdistelmärangaistuksen valvonta-aikaa suorittava tai valvottuun koevapauteen sijoitettu on aiheuttanut palvelupaikan tai työelämään ja työn tekemiseen liittyvän perehtymispaikan järjestäjälle taikka sivulliselle suorittaessaan rangaistukseen kuuluvaa palkatonta työtä taikka tehtävää.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .