HE 27/2024 vpHyväksyttyVireille 18.4.2024

Kansalaisuuden saamisen ehtojen tiukentaminen

Laki kansalaisuuslain muuttamisesta

Suomen kansalaisuuden saamiseksi vaadittava asumisaika pitenee viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen. Samalla maassaoloehtoja tiukennetaan niin, että asumisaikaan lasketaan vain oleskeluluvalla vietetty aika ja ulkomailla oleskelun enimmäismäärää rajoitetaan.

Tila
Hyväksytty
Vireille
18.4.2024
Viimeisin tapahtuma
2.7.2024
Äänestyksiä
4
Puheenvuoroja
127
Vahvistettu
5.7.2024
Säädös
474/2024

Mitä ehdotetaan

Kansalaistamisen yleinen asumisaikaedellytys nostetaan 5 vuodesta 8 vuoteen, ja jaottelusta yhtäjaksoiseen ja kerättyyn asumisaikaan luovutaan. Asumisaikaan hyväksytään vastaisuudessa vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu (turvapaikkaprosessin aikaa tai luvattomia jaksoja ei enää lasketa) ja ulkomaanpäivät rajataan 365 vuorokauteen, joista hakemusta edeltävänä vuonna enintään 90 vuorokauteen. Kansainvälistä suojelua saavien asumisaikahuojennus poistetaan, ja muiden poikkeusryhmien (kansalaisuudettomat, Suomen kansalaisen puolisot, kielitaitoedellytyksen täyttävät ja 15 vuotta täyttäneet lapset) vaadittu asumisaika nousee 4 vuodesta 5 vuoteen. Kansainvälistä suojelua saaville ja kansalaisuudettomille säädetään vastapainoksi hakemusten 1 vuoden lakisääteinen enimmäiskäsittelyaika.

Mitä se tarkoittaa

Muutos koskee vuositasolla lähes 10 000 kansalaisuutta hakevaa ulkomaalaista ja siirtää kansalaisuuden sekä siihen liittyvien poliittisten oikeuksien (kuten äänioikeus eduskunta- ja presidentinvaaleissa sekä EU-kansalaisuus) saamista 1–4 vuodella eteenpäin. Kansainvälistä suojelua saavilla vaadittava asumisaika voi jopa kaksinkertaistua neljästä kahdeksaan vuoteen. Maahanmuuttoviraston tietojärjestelmämuutosten kertakustannukseksi arvioidaan noin 890 000 euroa ja viraston käsittelymaksutulojen arvioidaan vähenevän tilapäisesti enintään noin 1,2 miljoonaa euroa hakemusmäärien notkahtaessa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.10.2024, ja uusia sääntöjä sovelletaan vasta lain voimaantulon jälkeen jätettyihin hakemuksiin.

Näin eduskunta äänesti

2. käsittely · 30.6.2024

Eduskunta hyväksyi lain äänin 98–81.

98
Jaa · hyväksyttiin
81
Ei

Hallitus jaa, oppositio ei. 20 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗

Näin sali äänesti
VASSDPVIHRKESKRKPLIIKKDKOKPSTVPuhemies

Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 18.10.2026). 16 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 5.7.2024.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

127 puheenvuoroa · 4 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa väiteltiin Suomen kansalaisuuden saamisen ehtojen ja vaadittavan asumisajan pidentämisestä viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen. Hallituspuolueet pitivät esitystä tarpeellisena kansalaisuuden arvon ja kotoutumisen vahvistamiseksi, kun taas oppositio katsoi sen heikentävän Suomen vetovoimaa kansainvälisten osaajien silmissä. Esitys herätti erittäin voimakasta ja jakautunutta väittelyä.

  • Heikentääkö asumisajan pidentäminen Suomen kykyä houkutella kansainvälisiä osaajia?
  • Pitäisikö kansalaisuuden olla kotoutumisen väline vai sen lopputulos?
  • Onko kansalaisuuslain uudistuksen pilkkominen useaan osaan perusteltua?
  • KokoomusPuolesta

    Ryhmä tuki esitystä ja katsoi, että kansalaisuuden ehtojen tiukentaminen tuo Suomen linjan yleispohjoismaiselle tasolle eikä estä työn perässä muuttamista.

    ”On päivänselvä asia, että kun Suomen kansalaisuus, Suomen passi, on yksi maailman arvokkaimmista asiakirjoista, niin sen eteen tulee kilvoitella.”
    — Heikki Vestman
  • Ryhmä kannatti esitystä, koska sen mukaan kansalaisuuden pitää olla ansaittu palkinto onnistuneesta kotoutumisesta ja lakimuutos vahvistaa samalla Suomen turvallisuutta.

    ”Suomen kansalaisuuden pitää olla palkinto onnistuneesta kotoutumisesta, ei automaatio jokaiselle sitä hamuavalle.”
    — Miko Bergbom
  • RKPVastaan

    Ryhmän ainoa puhuja arvosteli esitystä ja piti sitä haitallisena ihmisten kotoutumisen, yhdenvertaisuuden ja yhteiskuntaan kiinnittymisen kannalta.

    ”Minä mietin tosi paljon sitä, mikä voisi olla se syy, mikä on se tarve käyttää meidän hallinnon voimavaroja vaikeuttamaan ihmisten turvapaikkahakemusten käsittelyä”
    — Eva Biaudet
  • Ryhmä piti tärkeimpänä työntekijöiden saamista suomalaisille yrityksille eikä pitänyt kansalaisuuden nopeaa saamista ensisijaisena tavoitteena maahanmuutolle.

    ”Minun mielestäni tärkein asia olisi löytää suomalaisiin yrityksiin semmoisia työntekijöitä, jotka nimenomaan haluavat tulla tekemään työtä siihen yritykseen”
    — Mika Poutala
  • SDPVastaan

    Ryhmä vastusti esitystä, koska se katsoi kiristysten heikentävän Suomen mainetta ja houkuttelevuutta työperäisen maahanmuuton ja kansainvälisten osaajien parissa.

    ”Sen sijaan hallitus tuo jatkuvasti eduskuntaan uusia esityksiä, joilla se heikentää Suomen houkuttelevuutta kansainvälisille osaajille. Tämä hallituksen esitys on yksi niistä.”
    — Eemeli Peltonen
  • KeskustaVastaan

    Ryhmä vastusti asumisajan pidentämistä, koska piti esitystä haitallisena työvoiman saatavuudelle ja katsoi hallituksen jättäneen todelliset ongelmat perustelematta.

    ”Esitystä, jossa on keskitytty vain asumisaikavaatimuksen pidentämiseen ja sen laskentatavan muutokseen, ei kuitenkaan voi kannattaa.”
    — Hanna Räsänen
  • VihreätVastaan

    Ryhmä vastusti esitystä haitallisena elinkeinoelämälle, kotoutumiselle sekä lapsen edulle ja katsoi sen lähettävän vihamielisen viestin maahanmuuttajille.

    ”Suomen hallituksen päätöstä kiristää kansalaisuuden saamisen ehtoja ei suinkaan voi kannattaa, ei tilanteessa, jossa Suomi tarvitsee ihmisiä tänne tekemään työtä, perustamaan perhettä”
    — Sofia Virta
  • Ryhmä vastusti esitystä perusteettomana ja maahanmuuttovastaisena toimena, joka vaikeuttaa jo maassa asuvien asemaa ja heikentää työllisyyttä.

    ”Tilanteessa, jossa Suomi tarvitsee maahanmuuttoa ja kansainvälisiä osaajia, kansalaisuuden saamisen vaikeuttaminen on maahanmuuttajille viesti, että emme halua heitä tänne.”
    — Laura Meriluoto

Kooste on tuotettu tekoälyllä 127 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.

Asian käsittely ei jatkunut.

Keskustelu päättyi. Asian käsittely keskeytettiin.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 27/2024 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.

Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 18.4.2024Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sisäministeriö
  2. 3.5.2024Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 19.6.2024Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
  4. 24.6.2024Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 1.7.2024Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 1.7.2024Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain1

  • 1Laki kansalaisuuslain muuttamisestaHyväksytty · 474/2024 · 5.7.2024

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

Laki kansalaisuuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansalaisuuslain (359/2003) 2 §:n 4 kohta ja 14 §:n 1 momentin 3 kohta, sellaisena kuin niistä on 14 §:n 1 momentin 3 kohta laissa 579/2011, muutetaan 2 §:n 3 kohta ja 13 §:n 1 momentin 2 kohta, 15, 16, 18, 18 a ja 20―22 §, 23 §:n 2 momentti ja 24 §:n 3 ja 4 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 13 §:n 1 momentin 2 kohta, 15, 16, 18, 18 a ja 21 § laissa 579/2011, 20 § laissa 327/2009 ja 22 § osaksi laissa 579/2011, sekä lisätään lakiin uusi 20 a ja 22 a § seuraavasti:

2 §Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

3) kansalaisuudettomalla henkilöä, jota mikään valtio ei lainsäädäntönsä perusteella pidä kansalaisenaan;

13 §Kansalaistamisen yleiset edellytykset

Ulkomaalaiselle myönnetään hakemuksesta Suomen kansalaisuus, jos hakemusta ratkaistaessa:

2) hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet kahdeksan vuotta ( asumisaikaedellytys );

15 §Asumisaikaan hyväksyttävä oleskelu

Jos hakija on ennen jatkuvan oleskeluluvan myöntämistä oleskellut Suomessa tilapäisellä oleskeluluvalla, puolet tilapäisellä oleskeluluvalla oleskellusta ajasta otetaan 14 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä huomioon asumisaikaa laskettaessa. Edellytyksenä on, että hakija on oleskellut Suomessa jatkuvalla oleskeluluvalla vähintään vuoden välittömästi ennen hakemuksen ratkaisemista.

16 §Asumisaikaan hyväksyttävät ulkomaanpäivät

Kansalaistamisen edellytyksenä olevaan asumisaikaan hyväksytään Suomen ulkopuolella oleskelua yhteensä enintään 365 vuorokautta. Hakemuksen ratkaisemista edeltävän vuoden ajalta hyväksytään ulkomailla oleskelua kuitenkin yhteensä enintään 90 vuorokautta. Näiden määrien ylimeneviä ulkomaanpäiviä ei oteta mukaan asumisaikaa laskettaessa.

Yli viiden vuoden yhtäjaksoinen oleskelu Suomen ulkopuolella katkaisee asumisajan laskemisen. Asumisajan laskeminen alkaa tällöin uudelleen 14 §:n 1 momentin mukaisesti.

18 §Asumisaikaedellytyksestä poikkeaminen

Ulkomaalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos:

1) hänellä on lailliseen ja pitkäaikaiseen Suomessa oleskeluun tai muuhun tähän verrattavaan syyhyn perustuen kiinteät siteet Suomeen; sekä

2) hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet kolme vuotta.

Lisäksi edellytyksenä on, että:

1) hakijan Suomessa olevan, vakinaisen ja päätoimisen työn hoitaminen on kohtuuttoman vaikeaa ilman Suomen kansalaisuutta;

2) hakijaa on ilman omaa syytään virheellisesti pidetty Suomen kansalaisena vähintään 10 vuotta suomalaisen viranomaisen sellaisen erehdyksen takia, josta on johtunut Suomen kansalaisen oikeuksiin tai velvollisuuksiin liittyvä merkittävä seuraus; taikka

3) muutoin kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulla perusteella on olemassa erittäin painava syy asumisaikaedellytyksestä poikkeamiselle.

18 a §Asumisaikaedellytyksestä poikkeaminen kielitaitoedellytyksen täyttyessä

Ulkomaalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos hän täyttää 13 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaisen kielitaitoedellytyksen ja:

1) hänellä on 18 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiset kiinteät siteet Suomeen; ja

2) hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet viisi vuotta.

20 §Kansalaisuudettoman osalta tehtävät poikkeukset

Kansalaisuudettomalle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet viisi vuotta.

20 a §Kiireellinen käsittely

Kansalaisuushakemus käsitellään kiireellisenä, jos hakija on kansainvälistä suojelua saava tai kansalaisuudeton.

Päätös hakemukseen on tehtävä viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun viranomainen on vastaanottanut asianmukaisesti täytetyn hakemuksen liitteineen. Jos Maahanmuuttovirasto joutuu pyytämään tai hankkimaan asiassa lisäselvitystä, käsittelyajan kuluminen keskeytyy, kunnes tarvittavat selvitykset on saatu.

Päätös voidaan tehdä 2 momentissa säädettyä määräaikaa myöhemmin, jos asiassa on erityisen monimutkaisia tosiseikkoihin tai oikeudellisiin seikkoihin liittyviä kysymyksiä, tai päätöstä ei ole mahdollista tehdä Maahanmuuttovirastosta riippumattomista syistä.

21 §Pohjoismaan kansalaisen osalta tehtävät poikkeukset

Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan kansalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet kaksi vuotta.

22 §Suomen kansalaisen puolison osalta tehtävät poikkeukset

Suomen kansalaisen puolisolle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos:

1) puolisot asuvat ja ovat asuneet yhdessä vähintään kolme vuotta tai kuolleen Suomen kansalaisen puoliso on asunut yhdessä puolisonsa kanssa vähintään kolme vuotta ennen tämän kuolemaa; ja

2) hakijan varsinainen asunto ja koti on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet viisi vuotta.

22 a §Suomen edustuston työntekijän puolison asumisajasta poikkeaminen

Suomen kansalaisuus voidaan myöntää 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos:

1) hakijan puoliso on Suomen kansalainen ja työskentelee Suomen valtion diplomaattisen tai sellaiseen rinnastettavan muun edustuston tai lähetetyn konsulin viraston palveluksessa; ja

2) hakijan varsinainen asunto ja koti on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet kaksi vuotta.

23 §Kanssahakijan osalta tehtävät poikkeukset

Kanssahakijalle, joka on täyttänyt 15 vuotta, voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos hakemusta ratkaistaessa hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet viisi vuotta.

24 §Lapsen kansalaistaminen

Jos hakemusta ratkaistaessa lapsi on täyttänyt 15 vuotta, hänelle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos lapsen varsinainen asunto ja koti on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet viisi vuotta.

Jos 3 momentissa tarkoitettu lapsi on Pohjoismaan kansalainen, edellytyksenä hakemuksen hyväksymiselle on kuitenkin kahden vuoden asumisaika.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan kansalaisuushakemukseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansalaisuuslakia. Esityksen mukaan kansalaistamiseen edellytettävä asumisaika nostettaisiin viidestä kahdeksaan vuoteen. Jatkossa asumisajaksi hyväksyttäisiin vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu. Asumisaikaan hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrää vähennettäisiin. Laista poistettaisiin kansainvälistä suojelua saavan asumisaikaa koskeva poikkeus. Kansalaisuudettoman, Suomen kansalaisen puolison, kielitaitoedellytyksen täyttävän hakijan ja 15 vuotta täyttäneen lapsen osalta asumisaikaa nostettaisiin yhdellä vuodella viiteen vuoteen. Lisäksi asumisaikaa nostettaisiin yhdellä vuodella kolmeen vuoteen tilanteissa, joissa asumisajasta poiketaan erittäin painavista syistä. Lakiin lisättäisiin erillinen poikkeusperuste Suomen edustuston työntekijän puolisolle, jolta edellytettäisiin kahden vuoden asumisaikaa. Lisäksi lakiin lisättäisiin uusi lakisääteinen enimmäiskäsittelyaika, joka edistäisi kansainvälistä suojelua saavien ja kansalaisuudettomien henkilöiden kansalaisuushakemusten kiireellistä käsittelyä. Esityksen tavoitteena on uudistaa kansalaisuuslakia hallitusohjelman mukaisesti tiukentamalla kansalaistamisen edellytyksiä. Tämä esitys sisältää ehdotukset asumisaikaa koskevien toimien toteuttamiseksi. Tarkoituksena on korostaa onnistunutta kotoutumista kansalaisuuden saamisen edellytyksenä ja mahdollistaa turvallisuusnäkökohtien huomioiminen entistä paremmin. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.10.2024.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.