Kansalaisuuden saamisen ehtojen tiukentaminen
Laki kansalaisuuslain muuttamisesta
Suomen kansalaisuuden saamiseksi vaadittava asumisaika pitenee viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen. Samalla maassaoloehtoja tiukennetaan niin, että asumisaikaan lasketaan vain oleskeluluvalla vietetty aika ja ulkomailla oleskelun enimmäismäärää rajoitetaan.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 18.4.2024
- Viimeisin tapahtuma
- 2.7.2024
- Äänestyksiä
- 4
- Puheenvuoroja
- 127
- Vahvistettu
- 5.7.2024
- Säädös
- 474/2024
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Kansalaistamisen yleinen asumisaikaedellytys nostetaan 5 vuodesta 8 vuoteen, ja jaottelusta yhtäjaksoiseen ja kerättyyn asumisaikaan luovutaan. Asumisaikaan hyväksytään vastaisuudessa vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu (turvapaikkaprosessin aikaa tai luvattomia jaksoja ei enää lasketa) ja ulkomaanpäivät rajataan 365 vuorokauteen, joista hakemusta edeltävänä vuonna enintään 90 vuorokauteen. Kansainvälistä suojelua saavien asumisaikahuojennus poistetaan, ja muiden poikkeusryhmien (kansalaisuudettomat, Suomen kansalaisen puolisot, kielitaitoedellytyksen täyttävät ja 15 vuotta täyttäneet lapset) vaadittu asumisaika nousee 4 vuodesta 5 vuoteen. Kansainvälistä suojelua saaville ja kansalaisuudettomille säädetään vastapainoksi hakemusten 1 vuoden lakisääteinen enimmäiskäsittelyaika.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee vuositasolla lähes 10 000 kansalaisuutta hakevaa ulkomaalaista ja siirtää kansalaisuuden sekä siihen liittyvien poliittisten oikeuksien (kuten äänioikeus eduskunta- ja presidentinvaaleissa sekä EU-kansalaisuus) saamista 1–4 vuodella eteenpäin. Kansainvälistä suojelua saavilla vaadittava asumisaika voi jopa kaksinkertaistua neljästä kahdeksaan vuoteen. Maahanmuuttoviraston tietojärjestelmämuutosten kertakustannukseksi arvioidaan noin 890 000 euroa ja viraston käsittelymaksutulojen arvioidaan vähenevän tilapäisesti enintään noin 1,2 miljoonaa euroa hakemusmäärien notkahtaessa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.10.2024, ja uusia sääntöjä sovelletaan vasta lain voimaantulon jälkeen jätettyihin hakemuksiin.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 30.6.2024Eduskunta hyväksyi lain äänin 98–81.
Hallitus jaa, oppositio ei. 20 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 18.10.2026). 16 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 5.7.2024.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
127 puheenvuoroa · 4 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin Suomen kansalaisuuden saamisen ehtojen ja vaadittavan asumisajan pidentämisestä viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen. Hallituspuolueet pitivät esitystä tarpeellisena kansalaisuuden arvon ja kotoutumisen vahvistamiseksi, kun taas oppositio katsoi sen heikentävän Suomen vetovoimaa kansainvälisten osaajien silmissä. Esitys herätti erittäin voimakasta ja jakautunutta väittelyä.
- Heikentääkö asumisajan pidentäminen Suomen kykyä houkutella kansainvälisiä osaajia?
- Pitäisikö kansalaisuuden olla kotoutumisen väline vai sen lopputulos?
- Onko kansalaisuuslain uudistuksen pilkkominen useaan osaan perusteltua?
- KokoomusPuolesta
Ryhmä tuki esitystä ja katsoi, että kansalaisuuden ehtojen tiukentaminen tuo Suomen linjan yleispohjoismaiselle tasolle eikä estä työn perässä muuttamista.
”On päivänselvä asia, että kun Suomen kansalaisuus, Suomen passi, on yksi maailman arvokkaimmista asiakirjoista, niin sen eteen tulee kilvoitella.”
— Heikki Vestman - PerussuomalaisetPuolesta
Ryhmä kannatti esitystä, koska sen mukaan kansalaisuuden pitää olla ansaittu palkinto onnistuneesta kotoutumisesta ja lakimuutos vahvistaa samalla Suomen turvallisuutta.
”Suomen kansalaisuuden pitää olla palkinto onnistuneesta kotoutumisesta, ei automaatio jokaiselle sitä hamuavalle.”
— Miko Bergbom - RKPVastaan
Ryhmän ainoa puhuja arvosteli esitystä ja piti sitä haitallisena ihmisten kotoutumisen, yhdenvertaisuuden ja yhteiskuntaan kiinnittymisen kannalta.
”Minä mietin tosi paljon sitä, mikä voisi olla se syy, mikä on se tarve käyttää meidän hallinnon voimavaroja vaikeuttamaan ihmisten turvapaikkahakemusten käsittelyä”
— Eva Biaudet - KristillisdemokraatitPuolesta
Ryhmä piti tärkeimpänä työntekijöiden saamista suomalaisille yrityksille eikä pitänyt kansalaisuuden nopeaa saamista ensisijaisena tavoitteena maahanmuutolle.
”Minun mielestäni tärkein asia olisi löytää suomalaisiin yrityksiin semmoisia työntekijöitä, jotka nimenomaan haluavat tulla tekemään työtä siihen yritykseen”
— Mika Poutala - SDPVastaan
Ryhmä vastusti esitystä, koska se katsoi kiristysten heikentävän Suomen mainetta ja houkuttelevuutta työperäisen maahanmuuton ja kansainvälisten osaajien parissa.
”Sen sijaan hallitus tuo jatkuvasti eduskuntaan uusia esityksiä, joilla se heikentää Suomen houkuttelevuutta kansainvälisille osaajille. Tämä hallituksen esitys on yksi niistä.”
— Eemeli Peltonen - KeskustaVastaan
Ryhmä vastusti asumisajan pidentämistä, koska piti esitystä haitallisena työvoiman saatavuudelle ja katsoi hallituksen jättäneen todelliset ongelmat perustelematta.
”Esitystä, jossa on keskitytty vain asumisaikavaatimuksen pidentämiseen ja sen laskentatavan muutokseen, ei kuitenkaan voi kannattaa.”
— Hanna Räsänen - VihreätVastaan
Ryhmä vastusti esitystä haitallisena elinkeinoelämälle, kotoutumiselle sekä lapsen edulle ja katsoi sen lähettävän vihamielisen viestin maahanmuuttajille.
”Suomen hallituksen päätöstä kiristää kansalaisuuden saamisen ehtoja ei suinkaan voi kannattaa, ei tilanteessa, jossa Suomi tarvitsee ihmisiä tänne tekemään työtä, perustamaan perhettä”
— Sofia Virta - VasemmistoliittoVastaan
Ryhmä vastusti esitystä perusteettomana ja maahanmuuttovastaisena toimena, joka vaikeuttaa jo maassa asuvien asemaa ja heikentää työllisyyttä.
”Tilanteessa, jossa Suomi tarvitsee maahanmuuttoa ja kansainvälisiä osaajia, kansalaisuuden saamisen vaikeuttaminen on maahanmuuttajille viesti, että emme halua heitä tänne.”
— Laura Meriluoto
Kooste on tuotettu tekoälyllä 127 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Asian käsittely ei jatkunut.
Keskustelu päättyi. Asian käsittely keskeytettiin.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 27/2024 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 18.4.2024Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sisäministeriö
- 3.5.2024Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 19.6.2024Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 24.6.2024Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 1.7.2024Toinen käsittely · Täysistunto
- 1.7.2024Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki kansalaisuuslain muuttamisestaHyväksytty · 474/2024 · 5.7.2024
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki kansalaisuuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansalaisuuslain (359/2003) 2 §:n 4 kohta ja 14 §:n 1 momentin 3 kohta, sellaisena kuin niistä on 14 §:n 1 momentin 3 kohta laissa 579/2011, muutetaan 2 §:n 3 kohta ja 13 §:n 1 momentin 2 kohta, 15, 16, 18, 18 a ja 20―22 §, 23 §:n 2 momentti ja 24 §:n 3 ja 4 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 13 §:n 1 momentin 2 kohta, 15, 16, 18, 18 a ja 21 § laissa 579/2011, 20 § laissa 327/2009 ja 22 § osaksi laissa 579/2011, sekä lisätään lakiin uusi 20 a ja 22 a § seuraavasti:
2 §Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
3) kansalaisuudettomalla henkilöä, jota mikään valtio ei lainsäädäntönsä perusteella pidä kansalaisenaan;
13 §Kansalaistamisen yleiset edellytykset
Ulkomaalaiselle myönnetään hakemuksesta Suomen kansalaisuus, jos hakemusta ratkaistaessa:
2) hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet kahdeksan vuotta ( asumisaikaedellytys );
15 §Asumisaikaan hyväksyttävä oleskelu
Jos hakija on ennen jatkuvan oleskeluluvan myöntämistä oleskellut Suomessa tilapäisellä oleskeluluvalla, puolet tilapäisellä oleskeluluvalla oleskellusta ajasta otetaan 14 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä huomioon asumisaikaa laskettaessa. Edellytyksenä on, että hakija on oleskellut Suomessa jatkuvalla oleskeluluvalla vähintään vuoden välittömästi ennen hakemuksen ratkaisemista.
16 §Asumisaikaan hyväksyttävät ulkomaanpäivät
Kansalaistamisen edellytyksenä olevaan asumisaikaan hyväksytään Suomen ulkopuolella oleskelua yhteensä enintään 365 vuorokautta. Hakemuksen ratkaisemista edeltävän vuoden ajalta hyväksytään ulkomailla oleskelua kuitenkin yhteensä enintään 90 vuorokautta. Näiden määrien ylimeneviä ulkomaanpäiviä ei oteta mukaan asumisaikaa laskettaessa.
Yli viiden vuoden yhtäjaksoinen oleskelu Suomen ulkopuolella katkaisee asumisajan laskemisen. Asumisajan laskeminen alkaa tällöin uudelleen 14 §:n 1 momentin mukaisesti.
18 §Asumisaikaedellytyksestä poikkeaminen
Ulkomaalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos:
1) hänellä on lailliseen ja pitkäaikaiseen Suomessa oleskeluun tai muuhun tähän verrattavaan syyhyn perustuen kiinteät siteet Suomeen; sekä
2) hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet kolme vuotta.
Lisäksi edellytyksenä on, että:
1) hakijan Suomessa olevan, vakinaisen ja päätoimisen työn hoitaminen on kohtuuttoman vaikeaa ilman Suomen kansalaisuutta;
2) hakijaa on ilman omaa syytään virheellisesti pidetty Suomen kansalaisena vähintään 10 vuotta suomalaisen viranomaisen sellaisen erehdyksen takia, josta on johtunut Suomen kansalaisen oikeuksiin tai velvollisuuksiin liittyvä merkittävä seuraus; taikka
3) muutoin kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulla perusteella on olemassa erittäin painava syy asumisaikaedellytyksestä poikkeamiselle.
18 a §Asumisaikaedellytyksestä poikkeaminen kielitaitoedellytyksen täyttyessä
Ulkomaalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos hän täyttää 13 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaisen kielitaitoedellytyksen ja:
1) hänellä on 18 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiset kiinteät siteet Suomeen; ja
2) hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet viisi vuotta.
20 §Kansalaisuudettoman osalta tehtävät poikkeukset
Kansalaisuudettomalle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet viisi vuotta.
20 a §Kiireellinen käsittely
Kansalaisuushakemus käsitellään kiireellisenä, jos hakija on kansainvälistä suojelua saava tai kansalaisuudeton.
Päätös hakemukseen on tehtävä viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun viranomainen on vastaanottanut asianmukaisesti täytetyn hakemuksen liitteineen. Jos Maahanmuuttovirasto joutuu pyytämään tai hankkimaan asiassa lisäselvitystä, käsittelyajan kuluminen keskeytyy, kunnes tarvittavat selvitykset on saatu.
Päätös voidaan tehdä 2 momentissa säädettyä määräaikaa myöhemmin, jos asiassa on erityisen monimutkaisia tosiseikkoihin tai oikeudellisiin seikkoihin liittyviä kysymyksiä, tai päätöstä ei ole mahdollista tehdä Maahanmuuttovirastosta riippumattomista syistä.
21 §Pohjoismaan kansalaisen osalta tehtävät poikkeukset
Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan kansalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet kaksi vuotta.
22 §Suomen kansalaisen puolison osalta tehtävät poikkeukset
Suomen kansalaisen puolisolle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos:
1) puolisot asuvat ja ovat asuneet yhdessä vähintään kolme vuotta tai kuolleen Suomen kansalaisen puoliso on asunut yhdessä puolisonsa kanssa vähintään kolme vuotta ennen tämän kuolemaa; ja
2) hakijan varsinainen asunto ja koti on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet viisi vuotta.
22 a §Suomen edustuston työntekijän puolison asumisajasta poikkeaminen
Suomen kansalaisuus voidaan myöntää 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos:
1) hakijan puoliso on Suomen kansalainen ja työskentelee Suomen valtion diplomaattisen tai sellaiseen rinnastettavan muun edustuston tai lähetetyn konsulin viraston palveluksessa; ja
2) hakijan varsinainen asunto ja koti on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet kaksi vuotta.
23 §Kanssahakijan osalta tehtävät poikkeukset
Kanssahakijalle, joka on täyttänyt 15 vuotta, voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos hakemusta ratkaistaessa hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet viisi vuotta.
24 §Lapsen kansalaistaminen
Jos hakemusta ratkaistaessa lapsi on täyttänyt 15 vuotta, hänelle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos lapsen varsinainen asunto ja koti on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet viisi vuotta.
Jos 3 momentissa tarkoitettu lapsi on Pohjoismaan kansalainen, edellytyksenä hakemuksen hyväksymiselle on kuitenkin kahden vuoden asumisaika.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan kansalaisuushakemukseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.