Laki kansalaisuuslain muuttamisesta
Suomen kansalaisuuden saamiseksi vaadittava asumisaika pitenee viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen. Samalla maassaoloehtoja tiukennetaan niin, että asumisaikaan lasketaan vain oleskeluluvalla vietetty aika ja ulkomailla oleskelun enimmäismäärää rajoitetaan.
Kansalaistamisen yleinen asumisaikaedellytys nostetaan 5 vuodesta 8 vuoteen, ja jaottelusta yhtäjaksoiseen ja kerättyyn asumisaikaan luovutaan. Asumisaikaan hyväksytään vastaisuudessa vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu (turvapaikkaprosessin aikaa tai luvattomia jaksoja ei enää lasketa) ja ulkomaanpäivät rajataan 365 vuorokauteen, joista hakemusta edeltävänä vuonna enintään 90 vuorokauteen. Kansainvälistä suojelua saavien asumisaikahuojennus poistetaan, ja muiden poikkeusryhmien (kansalaisuudettomat, Suomen kansalaisen puolisot, kielitaitoedellytyksen täyttävät ja 15 vuotta täyttäneet lapset) vaadittu asumisaika nousee 4 vuodesta 5 vuoteen. Kansainvälistä suojelua saaville ja kansalaisuudettomille säädetään vastapainoksi hakemusten 1 vuoden lakisääteinen enimmäiskäsittelyaika.
Muutos koskee vuositasolla lähes 10 000 kansalaisuutta hakevaa ulkomaalaista ja siirtää kansalaisuuden sekä siihen liittyvien poliittisten oikeuksien (kuten äänioikeus eduskunta- ja presidentinvaaleissa sekä EU-kansalaisuus) saamista 1–4 vuodella eteenpäin. Kansainvälistä suojelua saavilla vaadittava asumisaika voi jopa kaksinkertaistua neljästä kahdeksaan vuoteen. Maahanmuuttoviraston tietojärjestelmämuutosten kertakustannukseksi arvioidaan noin 890 000 euroa ja viraston käsittelymaksutulojen arvioidaan vähenevän tilapäisesti enintään noin 1,2 miljoonaa euroa hakemusmäärien notkahtaessa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.10.2024, ja uusia sääntöjä sovelletaan vasta lain voimaantulon jälkeen jätettyihin hakemuksiin.
Eduskunta hyväksyi lain äänin 98–81.
Lopullinen äänestys koko laista
98
Jaa
81
Ei
0
Tyhjää
20
Poissa
Ladataan äänestyskarttaa…
Eduskunta äänestää samasta esityksestä yleensä monta kertaa: ensin lain sisällön yksityiskohdista ja vasta sen jälkeen koko lain hyväksymisestä.
Eduskunta keskustelee esityksestä ja lähettää sen valiokuntaan valmisteltavaksi. Lain sisällöstä ei vielä päätetä.
Äänestys 1
95
Jaa
81
Ei
0
Tyhjää
23
Poissa
Aikaisintaan kolme päivää myöhemmin päätetään, hyväksytäänkö vai hylätäänkö laki sillä sisällöllä, joka ensimmäisessä käsittelyssä päätettiin. Sisältöä ei voi enää muuttaa. Lausumaäänestykset ovat eduskunnan kannanottoja, jotka eivät muuta lakitekstiä.
Äänestys 2
98
Jaa
81
Ei
0
Tyhjää
20
Poissa
Äänestys 3
98
Jaa
81
Ei
0
Tyhjää
20
Poissa
Äänestys 4
98
Jaa
81
Ei
0
Tyhjää
20
Poissa
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 5.7.2024.
Eduskuntakäsittelyn vireilletulo(Sisäministeriö)
18.4.2024
Lähetekeskustelu(Täysistunto)
3.5.2024
Valiokunnan mietintö tai lausunto(hallintovaliokunta)
19.6.2024
Ensimmäinen käsittely(Täysistunto)
24.6.2024
Toinen käsittely(Täysistunto)
1.7.2024
Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
1.7.2024
Laki kansalaisuuslain muuttamisesta
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansalaisuuslain (359/2003) 2 §:n 4 kohta ja 14 §:n 1 momentin 3 kohta, sellaisena kuin niistä on 14 §:n 1 momentin 3 kohta laissa 579/2011, muutetaan 2 §:n 3 kohta ja 13 §:n 1 momentin 2 kohta, 15, 16, 18, 18 a ja 20―22 §, 23 §:n 2 momentti ja 24 §:n 3 ja 4 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 13 §:n 1 momentin 2 kohta, 15, 16, 18, 18 a ja 21 § laissa 579/2011, 20 § laissa 327/2009 ja 22 § osaksi laissa 579/2011, sekä lisätään lakiin uusi 20 a ja 22 a § seuraavasti:
2 §Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
3) kansalaisuudettomalla henkilöä, jota mikään valtio ei lainsäädäntönsä perusteella pidä kansalaisenaan;
13 §Kansalaistamisen yleiset edellytykset
Ulkomaalaiselle myönnetään hakemuksesta Suomen kansalaisuus, jos hakemusta ratkaistaessa:
2) hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet kahdeksan vuotta ( asumisaikaedellytys );
15 §Asumisaikaan hyväksyttävä oleskelu
Jos hakija on ennen jatkuvan oleskeluluvan myöntämistä oleskellut Suomessa tilapäisellä oleskeluluvalla, puolet tilapäisellä oleskeluluvalla oleskellusta ajasta otetaan 14 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä huomioon asumisaikaa laskettaessa. Edellytyksenä on, että hakija on oleskellut Suomessa jatkuvalla oleskeluluvalla vähintään vuoden välittömästi ennen hakemuksen ratkaisemista.
16 §Asumisaikaan hyväksyttävät ulkomaanpäivät
Kansalaistamisen edellytyksenä olevaan asumisaikaan hyväksytään Suomen ulkopuolella oleskelua yhteensä enintään 365 vuorokautta. Hakemuksen ratkaisemista edeltävän vuoden ajalta hyväksytään ulkomailla oleskelua kuitenkin yhteensä enintään 90 vuorokautta. Näiden määrien ylimeneviä ulkomaanpäiviä ei oteta mukaan asumisaikaa laskettaessa.
Yli viiden vuoden yhtäjaksoinen oleskelu Suomen ulkopuolella katkaisee asumisajan laskemisen. Asumisajan laskeminen alkaa tällöin uudelleen 14 §:n 1 momentin mukaisesti.
18 §Asumisaikaedellytyksestä poikkeaminen
Ulkomaalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos:
1) hänellä on lailliseen ja pitkäaikaiseen Suomessa oleskeluun tai muuhun tähän verrattavaan syyhyn perustuen kiinteät siteet Suomeen; sekä
2) hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet kolme vuotta.
Lisäksi edellytyksenä on, että:
1) hakijan Suomessa olevan, vakinaisen ja päätoimisen työn hoitaminen on kohtuuttoman vaikeaa ilman Suomen kansalaisuutta;
2) hakijaa on ilman omaa syytään virheellisesti pidetty Suomen kansalaisena vähintään 10 vuotta suomalaisen viranomaisen sellaisen erehdyksen takia, josta on johtunut Suomen kansalaisen oikeuksiin tai velvollisuuksiin liittyvä merkittävä seuraus; taikka
3) muutoin kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulla perusteella on olemassa erittäin painava syy asumisaikaedellytyksestä poikkeamiselle.
18 a §Asumisaikaedellytyksestä poikkeaminen kielitaitoedellytyksen täyttyessä
Ulkomaalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos hän täyttää 13 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaisen kielitaitoedellytyksen ja:
1) hänellä on 18 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiset kiinteät siteet Suomeen; ja
2) hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet viisi vuotta.
20 §Kansalaisuudettoman osalta tehtävät poikkeukset
Kansalaisuudettomalle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet viisi vuotta.
20 a §Kiireellinen käsittely
Kansalaisuushakemus käsitellään kiireellisenä, jos hakija on kansainvälistä suojelua saava tai kansalaisuudeton.
Päätös hakemukseen on tehtävä viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun viranomainen on vastaanottanut asianmukaisesti täytetyn hakemuksen liitteineen. Jos Maahanmuuttovirasto joutuu pyytämään tai hankkimaan asiassa lisäselvitystä, käsittelyajan kuluminen keskeytyy, kunnes tarvittavat selvitykset on saatu.
Päätös voidaan tehdä 2 momentissa säädettyä määräaikaa myöhemmin, jos asiassa on erityisen monimutkaisia tosiseikkoihin tai oikeudellisiin seikkoihin liittyviä kysymyksiä, tai päätöstä ei ole mahdollista tehdä Maahanmuuttovirastosta riippumattomista syistä.
21 §Pohjoismaan kansalaisen osalta tehtävät poikkeukset
Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan kansalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet kaksi vuotta.
22 §Suomen kansalaisen puolison osalta tehtävät poikkeukset
Suomen kansalaisen puolisolle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos:
1) puolisot asuvat ja ovat asuneet yhdessä vähintään kolme vuotta tai kuolleen Suomen kansalaisen puoliso on asunut yhdessä puolisonsa kanssa vähintään kolme vuotta ennen tämän kuolemaa; ja
2) hakijan varsinainen asunto ja koti on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet viisi vuotta.
22 a §Suomen edustuston työntekijän puolison asumisajasta poikkeaminen
Suomen kansalaisuus voidaan myöntää 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos:
1) hakijan puoliso on Suomen kansalainen ja työskentelee Suomen valtion diplomaattisen tai sellaiseen rinnastettavan muun edustuston tai lähetetyn konsulin viraston palveluksessa; ja
2) hakijan varsinainen asunto ja koti on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet kaksi vuotta.
23 §Kanssahakijan osalta tehtävät poikkeukset
Kanssahakijalle, joka on täyttänyt 15 vuotta, voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos hakemusta ratkaistaessa hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet viisi vuotta.
24 §Lapsen kansalaistaminen
Jos hakemusta ratkaistaessa lapsi on täyttänyt 15 vuotta, hänelle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos lapsen varsinainen asunto ja koti on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet viisi vuotta.
Jos 3 momentissa tarkoitettu lapsi on Pohjoismaan kansalainen, edellytyksenä hakemuksen hyväksymiselle on kuitenkin kahden vuoden asumisaika.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan kansalaisuushakemukseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Tiivistelmä tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Se ei ole virallinen asiakirja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.