Lait vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain 8 ja 16 §:n ja metsästyslain muuttamisesta
Supikoira, minkki ja eräät muut haitalliset vieraslajit poistetaan riistaeläinten luettelosta, jotta niiden pyydystäminen ja hävittäminen on aiempaa helpompaa. Samalla Suomeen mahdollisesti leviävä kultasakaali lisätään riistalajiksi sen kannan säätelemiseksi.
Pesukarhu, piisami, rämemajava, supikoira ja minkki poistetaan metsästyslain riistaeläimistä, jolloin niiden poistamiseen luonnosta sovelletaan vieraslajilainsäädäntöä ja rauhoittamattomien eläinten pyyntisääntöjä sekä mahdollistetaan tehokkaammat pyyntimenetelmät. Lisäksi kultasakaali määritellään metsästyslaissa uudeksi riistalajiksi.
Muutos antaa metsästäjille ja maanomistajille joustavammat keinot haitallisten vieraspetojen ja -nisäkkäiden poistamiseen, mikä auttaa suojelemaan alkuperäistä luontoa ja lintukantoja. Kultasakaalin luokittelu riistalajiksi antaa viranomaisille ja metsästäjille keinot säädellä lajin kantaa ja ehkäistä kotieläinvahinkoja, jos laji levittäytyy Suomeen.
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista – ne löytyvät alta.
Eduskunta äänestää samasta esityksestä yleensä monta kertaa: ensin lain sisällön yksityiskohdista ja vasta sen jälkeen koko lain hyväksymisestä.
Päätetään lain sisällöstä valiokunnan mietinnön pohjalta. Äänestykset koskevat yksittäisiä pykäliä ja opposition muutosehdotuksia. Lakia ei tässä vaiheessa voi vielä hyväksyä eikä hylätä kokonaan.
Äänestys 1
102
Jaa
67
Ei
0
Tyhjää
30
Poissa
Äänestys 2
104
Jaa
67
Ei
0
Tyhjää
28
Poissa
Äänestys 3
103
Jaa
66
Ei
0
Tyhjää
30
Poissa
Aikaisintaan kolme päivää myöhemmin päätetään, hyväksytäänkö vai hylätäänkö laki sillä sisällöllä, joka ensimmäisessä käsittelyssä päätettiin. Sisältöä ei voi enää muuttaa. Lausumaäänestykset ovat eduskunnan kannanottoja, jotka eivät muuta lakitekstiä.
Äänestys 4
137
Jaa
26
Ei
0
Tyhjää
36
Poissa
Äänestys 5
137
Jaa
26
Ei
0
Tyhjää
36
Poissa
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 17.5.2019.
Eduskuntakäsittelyn vireilletulo(Maa- ja metsätalousministeriö)
5.12.2018
Lähetekeskustelu(Täysistunto)
12.12.2018
Valiokunnan mietintö tai lausunto(maa- ja metsätalousvaliokunta)
8.3.2019
Ensimmäinen käsittely(Täysistunto)
13.3.2019
Toinen käsittely(Täysistunto)
19.3.2019
Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
5.4.2019
Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain muuttamisesta
Laki metsästyslain muuttamisesta
Laki luonnonsuojelulain 37 §:n muuttamisesta
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain (1709/2015) 8 ja 16 § seuraavasti:
8 §Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Suomen riistakeskuksen tehtävät
Luonnonvarakeskus hoitaa sille säädetyt tehtävät tämän lain täytäntöönpanossa.
Suomen ympäristökeskus ja Suomen riistakeskus tuottavat toimialoillaan tämän lain täytäntöönpanoa varten tarvittavia asiantuntijapalveluja. Suomen riistakeskus huolehtii myös tämän lain 16 §:n toimeenpanoon liittyvistä metsästyslain mukaisista julkisista hallintotehtävistä.
16 §Ympäristöön päässeen lintu- tai nisäkäslajin pyydystäminen ja tappaminen
Ympäristöön päässyt lintu- tai nisäkäslaji, joka on unionin luetteloon kuuluva tai kansallisesti merkityksellinen haitallinen vieraslaji, saadaan pyydystää ja tappaa soveltaen, mitä metsästyslaissa ja sen nojalla säädetään rauhoittamattoman linnun ja nisäkkään pyydystämisestä ja tappamisesta.
Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös muuhun vieraslajina pidettävään lintu- tai nisäkäslajiin, josta ei säädetä metsästyslaissa.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin, mitä 1 momentissa tarkoitettuja metsästyslain ja sen nojalla annettuja säännöksiä sovelletaan tässä pykälässä tarkoitettujen lintu- tai nisäkäslajien pyydystämiseen ja tappamiseen, jos se on tarpeen näiden lajien leviämisen estämiseksi, muun kuin pyydystämisen ja tappamisen kohteena olevan lajin tai sen elinympäristön suojelemiseksi taikka metsästyslain tai sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvomiseksi.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan metsästyslain (615/1993) 5 §:n 1 momentin 1 kohta, 33 §:n 3 momentti, 34 a §:n 2 momentti, 37 a §, 41 a §:n 1 momentin johdantokappale sekä 42 §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 5 §:n 1 momentin 1 kohta laissa 555/2018, 33 §:n 3 momentti laissa 422/2016, 34 a §:n 2 momentti laissa 504/2017, 37 a § laissa 206/2013, 41 a §:n 1 momentin johdantokappale laissa 159/2011 sekä 42 §:n 1 momentin 1 kohta laissa 1711/2015, seuraavasti:
5 §Riistaeläimet ja rauhoittamattomat eläimet
Riistaeläimiä ovat:
1) villikani, metsäjänis, rusakko, orava, euroopanmajava, kanadanmajava, susi, kultasakaali, tarhattu naali, kettu, karhu, mäyrä, kärppä, hilleri, saukko, näätä, ahma, ilves, itämeren norppa, kirjohylje, halli, villisika, kuusipeura, saksanhirvi, japaninpeura, metsäkauris, hirvi, valkohäntäpeura, metsäpeura ja mufloni;
33 §Pyyntivälineet ja pyyntimenetelmät
Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetusta keinotekoisen valonlähteen käytön kiellosta voidaan kuitenkin poiketa käyttämällä kiinteää keinovaloa villisian metsästyksessä ruokintapaikalla.
34 a §Ravintohoukutin
Edellä 1 momentin nojalla säädettävä kielto ei kuitenkaan voi koskea pyyntivälineenä käytetyn loukun tai rautojen suojuksen sisällä käytettäviä syöttejä ketun, mäyrän, hillerin ja näädän metsästyksessä.
37 a §Majavan pesän rauhoitus
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin euroopanmajavan ja kanadanmajavan pesän ja siihen liittyvän rakennelman rauhoituksesta ja rauhoituksesta poikkeamisesta.
41 a §Edellytykset eräiden riistaeläinlajien poikkeusluvalle
Jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä päätös haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä lajin luontaisella levinneisyysalueella, 41 §:ssä tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää ahman, suden, karhun, saukon, ilveksen, kultasakaalin, euroopanmajavan, hallin, kirjohylkeen, itämeren norpan, hillerin, näädän ja metsäjäniksen pyydystämiseen tai tappamiseen:
42 §Vierasperäisen riistaeläimen ja riistaeläinkannan maahantuonti ja luontoon laskeminen
Tässä pykälässä tarkoitetaan:
1) vierasperäisellä riistaeläimellä villikania, kanadanmajavaa, kultasakaalia, tarhattua naalia, kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, valkohäntäpeuraa ja muflonia sekä kanadanhanhea ja fasaania;
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tiivistelmä tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Se ei ole virallinen asiakirja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.