Haitallisten vieraslajien torjunnan tehostaminen
Lait vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain 8 ja 16 §:n ja metsästyslain muuttamisesta
Supikoira, minkki ja eräät muut haitalliset vieraslajit poistetaan riistaeläinten luettelosta, jotta niiden pyydystäminen ja hävittäminen on aiempaa helpompaa. Samalla Suomeen mahdollisesti leviävä kultasakaali lisätään riistalajiksi sen kannan säätelemiseksi.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 5.12.2018
- Viimeisin tapahtuma
- 11.4.2019
- Äänestyksiä
- 5
- Puheenvuoroja
- 55
- Vahvistettu
- 17.5.2019
- Säädös
- 682/2019
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Pesukarhu, piisami, rämemajava, supikoira ja minkki poistetaan metsästyslain riistaeläimistä, jolloin niiden poistamiseen luonnosta sovelletaan vieraslajilainsäädäntöä ja rauhoittamattomien eläinten pyyntisääntöjä sekä mahdollistetaan tehokkaammat pyyntimenetelmät. Lisäksi kultasakaali määritellään metsästyslaissa uudeksi riistalajiksi.
Mitä se tarkoittaa
Muutos antaa metsästäjille ja maanomistajille joustavammat keinot haitallisten vieraspetojen ja -nisäkkäiden poistamiseen, mikä auttaa suojelemaan alkuperäistä luontoa ja lintukantoja. Kultasakaalin luokittelu riistalajiksi antaa viranomaisille ja metsästäjille keinot säädellä lajin kantaa ja ehkäistä kotieläinvahinkoja, jos laji levittäytyy Suomeen.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista.
2. lakiehdotus, 41 a §, mietintö / Mats Nylund
Jaa voitti äänin 104–67.
Perussuomalaiset äänesti hallituksen kanssa. 28 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 17.5.2019.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
55 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunta käsitteli hallituksen esitystä haitallisten vieraslajien hävittämisen tehostamisesta ja kultasakaalin sääntelystä. Vieraslajien torjunnan tarpeellisuudesta vallitsi laaja yksimielisyys, mutta kiistaa syntyi eläinsuojelukysymyksistä ja kultasakaalin oikeudellisesta luokituksesta. Keskustelussa punnittiin tehokkaan torjunnan ja eettisen eläinkohtelun välistä tasapainoa.
- Pitäisikö kultasakaali säätää metsästyslain mukaiseksi riistalajiksi vai haitalliseksi vieraslajiksi?
- Tulisiko haitallisten nisäkäsvieraslajien pyynnissä säilyttää metsästäjätutkintovaatimus?
- Pitäisikö pesintäaika ja poikasiaan seuraava emo rauhoittaa myös haitallisilta vieraslajeilta?
- KokoomusPuolesta
Ryhmä kannatti vieraslajien torjunnan tehostamista ja luotti suomalaisten metsästäjien kykyyn toimia vastuullisesti ja asiantuntevasti.
”On tärkeää, että meillä on tehokkaammat keinot puuttua vieraslajien leviämiseen.”
— Timo Heinonen - KeskustaPuolesta
Ryhmä tuki lakimuutosta, koska vieraslajien tehokas torjunta on välttämätöntä Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
”Hallituksen esitys on hyvä.”
— Hanna Kosonen - Sininen tulevaisuusPuolesta
Ryhmä piti esitystä erinomaisena toimena, joka helpottaa haitallisten vieraspetojen poistamista ja parantaa siten luonnonvaraisten lintujen pesimäoloja.
”Tuleva päätös molempien osalta on tämän vuoden todellinen luonnonsuojeluteko, joka parantaa oleellisesti muun muassa vesilintujen elinolosuhteita lintuvesillä sekä kosteikoilla.”
— Kari Kulmala - PerussuomalaisetPuolesta varauksin
Ryhmä kannatti vieraslajien torjuntaa, mutta ilmaisi huolta eläinsuojelusta ja vaati ammattitaitoista lopettamista sekä poikasten hylkäämisen estämistä.
”Minusta jokainen kansa mitataan sillä, miten se kohtelee puolustuskyvyttömiä, on se sitten eläin, vanhus, lapsi.”
— Leena Meri - SDPJakautunut
Osa ryhmästä halusi suojella emon ja poikaset pesimäaikana kärsimyksen välttämiseksi, kun taas toiset pitivät tehokasta ympärivuotista pyyntiä perusteltuna.
”Sitten, puhemies, on sanottava, että myös luonnonvaraisten eläinten kohdalla kärsimyksen vähentäminen on aivan oleellista.”
— Tytti Tuppurainen - VihreätPuolesta varauksin
Ryhmä kannatti vieraslajien torjuntaa, mutta vaati eettisistä ja eläinsuojelullisista syistä metsästäjätutkinnon edellyttämistä sekä emä- ja pesärauhan säilyttämistä.
”silloin kun näitä lajeja, varsinkin näitä suurempikokoisia nisäkkäitä, poistetaan luonnosta, on syytä varmistaa, että se tehdään ammattitaitoisesti ja eettisesti”
— Krista Mikkonen - VasemmistoliittoJakautunut
Ryhmässä toinen edustaja vastusti jyrkästi emollisen eläimen pesimäaikaista pyyntiä eläinsuojelusyistä, kun taas toinen piti esitettyä lakia hyvänä ja riittävän tehokkaana.
”En minä voi koskaan hyväksyä sitä, että joku pentue jätetään ilman emää.”
— Jari Myllykoski - RKPPuolesta
Ryhmä tuki esitystä ja vaati erityisesti kultasakaalin säätämistä riistalajiksi, jotta sen mahdollista leviämistä voidaan EU-oikeuden mukaisesti rajoittaa metsästyksellä.
”Sakaalia ei vielä esiinny Suomen luonnossa, mutta meidän on varauduttava lajin tänne levittäytymiseen mahdollistamalla sen metsästäminen riistalajina, nimenomaan riistalajina.”
— Mats Nylund - KristillisdemokraatitPuolesta
Ryhmä piti vieraslajien torjuntaa välttämättömänä ja kannatti alkuperäistä esitystä kultasakaalin lisäämisestä riistaeläimeksi.
”Vieraslajien tehokas torjuminen on todellakin tärkeää.”
— Päivi Räsänen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 55 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin maa- ja metsätalousvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 5.12.2018Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Maa- ja metsätalousministeriö
- 12.12.2018Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 8.3.2019Valiokunnan mietintö tai lausunto · maa- ja metsätalousvaliokunta
- 13.3.2019Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 19.3.2019Toinen käsittely · Täysistunto
- 5.4.2019Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain3
- 1Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 682/2019 · 17.5.2019
- 2Laki metsästyslain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 683/2019 · 17.5.2019
- 3Laki luonnonsuojelulain 37 §:n muuttamisestaHyväksytty · 684/2019 · 17.5.2019
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain 8 ja 16 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain (1709/2015) 8 ja 16 § seuraavasti:
8 §Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Suomen riistakeskuksen tehtävät
Luonnonvarakeskus hoitaa sille säädetyt tehtävät tämän lain täytäntöönpanossa.
Suomen ympäristökeskus ja Suomen riistakeskus tuottavat toimialoillaan tämän lain täytäntöönpanoa varten tarvittavia asiantuntijapalveluja. Suomen riistakeskus huolehtii myös tämän lain 16 §:n toimeenpanoon liittyvistä metsästyslain mukaisista julkisista hallintotehtävistä.
16 §Ympäristöön päässeen lintu- tai nisäkäslajin pyydystäminen ja tappaminen
Ympäristöön päässyt lintu- tai nisäkäslaji, joka on unionin luetteloon kuuluva tai kansallisesti merkityksellinen haitallinen vieraslaji, saadaan pyydystää ja tappaa soveltaen, mitä metsästyslaissa ja sen nojalla säädetään rauhoittamattoman linnun ja nisäkkään pyydystämisestä ja tappamisesta.
Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös muuhun vieraslajina pidettävään lintu- tai nisäkäslajiin, josta ei säädetä metsästyslaissa.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin, mitä 1 momentissa tarkoitettuja metsästyslain ja sen nojalla annettuja säännöksiä sovelletaan tässä pykälässä tarkoitettujen lintu- tai nisäkäslajien pyydystämiseen ja tappamiseen, jos se on tarpeen näiden lajien leviämisen estämiseksi, muun kuin pyydystämisen ja tappamisen kohteena olevan lajin tai sen elinympäristön suojelemiseksi taikka metsästyslain tai sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvomiseksi.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.Laki metsästyslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan metsästyslain (615/1993) 5 §:n 1 momentin 1 kohta, 33 §:n 3 momentti, 34 a §:n 2 momentti, 37 a §, 41 a §:n 1 momentin johdantokappale sekä 42 §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 5 §:n 1 momentin 1 kohta laissa 555/2018, 33 §:n 3 momentti laissa 422/2016, 34 a §:n 2 momentti laissa 504/2017, 37 a § laissa 206/2013, 41 a §:n 1 momentin johdantokappale laissa 159/2011 sekä 42 §:n 1 momentin 1 kohta laissa 1711/2015, seuraavasti:
5 §Riistaeläimet ja rauhoittamattomat eläimet
Riistaeläimiä ovat:
1) villikani, metsäjänis, rusakko, orava, euroopanmajava, kanadanmajava, susi, kultasakaali, tarhattu naali, kettu, karhu, mäyrä, kärppä, hilleri, saukko, näätä, ahma, ilves, itämeren norppa, kirjohylje, halli, villisika, kuusipeura, saksanhirvi, japaninpeura, metsäkauris, hirvi, valkohäntäpeura, metsäpeura ja mufloni;
33 §Pyyntivälineet ja pyyntimenetelmät
Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetusta keinotekoisen valonlähteen käytön kiellosta voidaan kuitenkin poiketa käyttämällä kiinteää keinovaloa villisian metsästyksessä ruokintapaikalla.
34 a §Ravintohoukutin
Edellä 1 momentin nojalla säädettävä kielto ei kuitenkaan voi koskea pyyntivälineenä käytetyn loukun tai rautojen suojuksen sisällä käytettäviä syöttejä ketun, mäyrän, hillerin ja näädän metsästyksessä.
37 a §Majavan pesän rauhoitus
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin euroopanmajavan ja kanadanmajavan pesän ja siihen liittyvän rakennelman rauhoituksesta ja rauhoituksesta poikkeamisesta.
41 a §Edellytykset eräiden riistaeläinlajien poikkeusluvalle
Jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä päätös haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä lajin luontaisella levinneisyysalueella, 41 §:ssä tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää ahman, suden, karhun, saukon, ilveksen, kultasakaalin, euroopanmajavan, hallin, kirjohylkeen, itämeren norpan, hillerin, näädän ja metsäjäniksen pyydystämiseen tai tappamiseen:
42 §Vierasperäisen riistaeläimen ja riistaeläinkannan maahantuonti ja luontoon laskeminen
Tässä pykälässä tarkoitetaan:
1) vierasperäisellä riistaeläimellä villikania, kanadanmajavaa, kultasakaalia, tarhattua naalia, kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, valkohäntäpeuraa ja muflonia sekä kanadanhanhea ja fasaania;
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.