HE 29/2024 vpHyväksyttyVireille 18.4.2024

Kansainvälisen suojelun oleskelulupien lyhentäminen

Laki ulkomaalaislain muuttamisesta

Kansainvälisen suojelun perusteella myönnettävien oleskelulupien kestoa lyhennetään ja suojeluaseman lakkauttamisen ehtoja kiristetään. Turvapaikan tai toissijaisen suojelun saaneiden maassaoleskelun edellytyksiä ja suojeluntarvetta arvioidaan jatkossa aiempaa useammin.

Tila
Hyväksytty
Vireille
18.4.2024
Viimeisin tapahtuma
5.11.2024
Äänestyksiä
2
Puheenvuoroja
60
Vahvistettu
22.11.2024
Säädös
666/2024

Mitä ehdotetaan

Pakolaisaseman perusteella myönnettävän ensimmäisen oleskeluluvan pituus lyhennetään neljästä vuodesta kolmeen vuoteen ja toissijaisen suojelun perusteella neljästä vuodesta yhteen vuoteen. Jatkoluvat lyhennetään pakolaisilla kolmeen ja toissijaisen suojelun saaneilla kahteen vuoteen. Lisäksi kansainvälisen suojelun poissulkemis-, myöntämättäjättämis- ja lakkauttamisperusteita laajennetaan koskemaan kansallisen turvallisuuden vaarantamista, törkeitä rikoksia sekä suojeluaseman saamisen jälkeen tehtyjä tekoja, ja pakolaisen karkotussääntelyä tarkennetaan EU-oikeuden mukaiseksi.

Mitä se tarkoittaa

Muutos koskee kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä (mukaan lukien kiintiöpakolaiset) ja heidän perheenjäseniään, joiden oleskeluluvat lyhenevät ja joilta vaaditaan jatkolupahakemuksia aiempaa tiheämmin. Vakaviin rikoksiin syyllistyneiltä tai turvallisuusuhan muodostavilta voidaan poistaa suojeluasema, jolloin ehdottoman palautuskiellon estäessä karkottamisen heille myönnetään vuodeksi kerrallaan tilapäinen oleskelulupa ilman työnteko-oikeutta. Hakemusmäärien ja turvallisuusselvitysten kasvu aiheuttaa Maahanmuuttovirastolle arviolta 3 miljoonan euron (43–51 htv) ja Suojelupoliisille noin 1,1 miljoonan euron (12 htv) vuotuiset lisäkustannukset. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.9.2024.

Näin eduskunta äänesti

2. käsittely · 22.10.2024

Eduskunta hyväksyi lain äänin 111–51.

111
Jaa · hyväksyttiin
51
Ei

Keskusta äänesti hallituksen kanssa. 37 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗

Näin sali äänesti
VASSDPVIHRKESKRKPLIIKKDKOKPSTVPuhemies

Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 17.10.2026). 7 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 22.11.2024.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

60 puheenvuoroa · 4 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa väiteltiin kansainvälisen suojelun perusteella myönnettävien oleskelulupien keston lyhentämisestä ja suojeluaseman lakkauttamisen ehtojen kiristämisestä. Hallituspuolueet pitivät muutoksia välttämättöminä sisäisen turvallisuuden parantamiseksi ja Suomen linjan yhdenmukaistamiseksi muiden Pohjoismaiden ja EU-sääntelyn kanssa. Oppositio vastusti esitystä vedoten hallinnollisen taakan ja kustannusten kasvuun sekä maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen vaikeutumiseen.

  • Lisääkö oleskelulupien keston lyhentäminen kohtuuttomasti viranomaisten byrokratiaa ja kuluja?
  • Vaikeuttaako oleskelulupien määräaikaisuuden tihentäminen kotoutumista ja työllistymistä?
  • Parantaako rikoksiin syyllistyneiden suojeluaseman lakkauttaminen sisäistä turvallisuutta?
  • KokoomusPuolesta

    Kokoomus kannatti lupien keston lyhentämistä EU-minimiin ja piti tärkeänä, että turvallisuutta vaarantavilta ja vakaviin rikoksiin syyllistyneiltä poistetaan kansainvälinen suojelu.

    ”Vaikutusarviot kuuluvat prosessiin, ja suojelutarpeen loppuminen ja rikokseen syyllistyminen aiheuttavat maasta poiston. Tätä kannatan.”
    — Juha Hänninen
  • Perussuomalaiset katsoivat, että suojelun tulee olla luonteeltaan väliaikaista ja rikoksiin syyllistyneiden tai kansallista turvallisuutta vaarantavien oleskeluluvat on voitava poistaa tehokkaasti.

    ”Kansainvälistä suojelua myönnetään vain niin pitkäksi aikaa kuin suojelulle on tarve.”
    — Mari Rantanen
  • SDPVastaan

    SDP arvosteli esitystä suojelulupien keston lyhentämisestä, koska se lisää viranomaisten byrokratiaa ja työtaakkaa sekä vaikeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista ilman riittäviä perusteluja.

    ”Korostimme, että lupien keston merkittävä lyhentäminen lisää byrokratiaa, vaikeuttaa kotoutumista ja kasvattaa maahanmuuttoa hallinnoivien viranomaisten resurssitarpeita.”
    — Eemeli Peltonen
  • KeskustaPuolesta varauksin

    Keskusta piti hyvänä rikoksiin syyllistyneiden suojeluaseman lakkauttamista, mutta kantoi huolta viranomaisten resurssien riittävyydestä maahanmuuton uudistusten toimeenpanossa.

    ”Tämä parantaa Suomen turvallisuutta, ja tätä pidän erittäin hyvänä osana tätä esitystä.”
    — Petri Honkonen
  • VihreätVastaan

    Vihreät vastustivat esitystä, koska oleskelulupien pätkiminen ja uudet rajoitukset työnteko-oikeuteen lisäävät viranomaisten kuluja ja vaikeuttavat maahan tulleiden integroitumista yhteiskuntaan.

    ”Tämä esitys oleskelulupien lyhentämisestä lisää merkittävästi hallinnon määrää.”
    — Inka Hopsu
  • Vasemmistoliitto vaati esityksen hylkäämistä, koska lyhyet luvat tekevät ihmisten elämästä kroonisesti epävarmaa, haittaavat työllistymistä ja luovat merkittäviä lisäkustannuksia Maahanmuuttovirastolle.

    ”Syistä, jotka toin perusteellisesti esiin ensimmäisessä käsittelyssä, ja ensimmäisen käsittelyn päättäneestä äänestystuloksesta johtuen esitän, että lakiehdotus hylätään.”
    — Anna Kontula

Kooste on tuotettu tekoälyllä 60 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.

Asian käsittelyä ei jatkettu.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.

Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 18.4.2024Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sisäministeriö
  2. 2.5.2024Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 8.10.2024Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
  4. 18.10.2024Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 23.10.2024Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 25.10.2024Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain1

  • 1Laki ulkomaalaislain muuttamisestaHyväksytty · 666/2024 · 22.11.2024

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

Laki ulkomaalaislain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ulkomaalaislain (301/2004) 53 §:n 7 momentti, 54 §:n 2 momentti, 55 §:n 1 momentti, 87, 88, 89 ja 107 §, 108 §:n 1 momentin 3 kohta ja 2 momentti sekä 149 §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 53 §:n 7 momentti ja 55 §:n 1 momentti laissa 720/2018, 54 §:n 2 momentti laissa 121/2018, 87 § osaksi laissa 323/2009, 88 § ja 108 §:n 1 momentin 3 kohta ja 2 momentti laissa 323/2009, 89 § laissa 332/2016, 107 § laissa 422/2014 ja 149 §:n 3 momentti laissa 565/2019, seuraavasti:

53 §Ensimmäisen määräaikaisen oleskeluluvan pituus

Oleskelulupa pakolaisuuden perusteella myönnetään kolmeksi vuodeksi.

54 §Jatkoluvan myöntäminen

Jos ulkomaalainen on saanut oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella, uusi määräaikainen oleskelulupa myönnetään, jollei asiassa ilmene 107 tai 108 §:n mukaisia perusteita pakolaisaseman tai toissijaisen suojeluaseman lakkauttamiselle tai peruuttamiselle.

55 §Jatkoluvan pituus

Uusi määräaikainen oleskelulupa myönnetään enintään neljäksi vuodeksi. Uusi määräaikainen oleskelulupa pakolaisuuden perusteella myönnetään kolmeksi vuodeksi. Uusi määräaikainen oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella myönnetään kahdeksi vuodeksi.

87 §Turvapaikka

Maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle annetaan turvapaikka, jos hän oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella sen johdosta, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta, ja jos hän pelkonsa vuoksi on haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun.

Turvapaikka jätetään antamatta ulkomaalaiselle, joka on tehnyt tai jonka on perusteltua aihetta epäillä tehneen:

1) rikoksen rauhaa vastaan, sotarikoksen tai rikoksen ihmiskuntaa vastaan, sellaisia rikoksia koskevien kansainvälisten sopimusten määritelmien mukaisesti;

2) törkeän muun kuin poliittisen rikoksen Suomen ulkopuolella ennen kuin hän tuli Suomeen pakolaisena; taikka

3) Yhdistyneiden kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisen teon.

Mitä edellä 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös ulkomaalaisiin, jotka yllyttävät siinä mainittuihin rikoksiin tai tekoihin tai muulla tavoin osallistuvat niiden suorittamiseen.

Turvapaikka jätetään antamatta henkilölle, joka voi saada suojelua tai apua muilta Yhdistyneiden kansakuntien elimiltä tai toimistoilta kuin Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetulta (UNHCR). Kun sellainen suojelu tai apu on lakannut ilman, että sellaisen henkilön asemaa on lopullisesti säännelty Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen hyväksymien voimassa olevien päätöslauselmien mukaisesti, sellainen henkilö on oikeutettu pakolaisasemaan. Jos henkilö on vapaaehtoisesti luopunut edellä mainitusta suojelusta poistumalla suoja-alueelta muista kuin suojelun tarpeeseen liittyvistä syistä, hänen oleskeluoikeutensa tutkitaan tämän lain mukaan.

Turvapaikka jätetään antamatta ulkomaalaiselle, jolla on sen valtion, johon hän on asettunut asumaan, toimivaltaisten viranomaisten tunnustamat tämän valtion kansalaisuuteen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet.

Turvapaikka jätetään antamatta, jos:

1) on perusteltua syytä olettaa, että ulkomaalainen on vaaraksi kansalliselle turvallisuudelle; taikka

2) ulkomaalainen on yhteiskunnalle vaarallinen, koska hänet on lainvoiman saaneella tuomiolla tuomittu erityisen törkeästä rikoksesta.

88 §Toissijainen suojelu

Maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle myönnetään oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella, jos 87 §:n mukaiset edellytykset turvapaikan antamiselle eivät täyty, mutta on esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että jos ulkomaalainen palautetaan kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, hän joutuisi todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa, ja hän on kykenemätön tai sellaisen vaaran vuoksi haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun. Vakavalla haitalla tarkoitetaan:

1) kuolemanrangaistusta ja teloitusta;

2) kidutusta tai muuta epäinhimillistä tai ihmisarvoa loukkaavaa kohtelua tai rangaistusta;

3) mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä johtuvaa vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa.

Oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella jätetään myöntämättä ulkomaalaiselle, jos on perusteltua aihetta epäillä, että hän:

1) on tehnyt rikoksen rauhaa vastaan, sotarikoksen tai rikoksen ihmiskuntaa vastaan, sellaisia rikoksia koskevien kansainvälisten sopimusten määritelmien mukaisesti;

2) on tehnyt törkeän rikoksen;

3) on tehnyt Yhdistyneiden kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisen teon; taikka

4) on vaaraksi yhteiskunnalle tai kansalliselle turvallisuudelle.

Mitä edellä 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös ulkomaalaisiin, jotka yllyttävät siinä mainittuihin rikoksiin tai tekoihin tai muulla tavoin osallistuvat niiden suorittamiseen.

Oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella jätetään myöntämättä ulkomaalaiselle, jos hän on:

1) ennen Suomeen tuloaan tehnyt yhden tai useamman muun kuin 2 momentissa tarkoitetun rikoksen, josta voitaisiin Suomessa tehtynä tuomita rikoslain mukaan vankeusrangaistus; ja

2) jättänyt alkuperämaansa ainoastaan välttääkseen näistä rikoksista johtuvia seuraamuksia.

89 §Oleskeluluvan myöntäminen palautuskieltoa sovellettaessa

Suomessa olevalle ulkomaalaiselle, jolle turvapaikka on jätetty antamatta 87 §:n 2, 3 tai 6 momentissa säädetyllä perusteella tai jolle oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella on jätetty myöntämättä 88 §:n 2‒4 momentissa säädetyllä perusteella, myönnetään tilapäinen oleskelulupa enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan, jos häntä ei voida poistaa maasta, koska häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Suomessa olevalle ulkomaalaiselle, jonka pakolaisasema tai toissijainen suojeluasema on lakkautettu tai peruutettu 107 tai 108 §:n nojalla, myönnetään tilapäinen oleskelulupa enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan, jos häntä ei voida poistaa maasta, koska häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

107 §Pakolaisaseman ja toissijaisen suojeluaseman lakkauttaminen

Henkilön pakolaisasema lakkautetaan, jos:

1) hän vapaaehtoisesti uudelleen turvautuu kansalaisuusvaltionsa suojeluun;

2) hän menetettyään kansalaisuutensa saa sen takaisin omasta vapaasta tahdostaan;

3) hän saa toisen valtion kansalaisuuden ja voi turvautua uuden kansalaisuusvaltionsa suojeluun;

4) hän vapaaehtoisesti asettuu asumaan maahan, josta pakeni ja jonka ulkopuolelle jäi vainon pelosta;

5) hän ei enää ole suojelun tarpeessa, koska olosuhteet, joiden vallitessa hänestä tuli pakolainen, ovat lakanneet olemasta;

6) hän on pakolaisaseman saamisen jälkeen tehnyt tai hänen on perusteltua aihetta epäillä tehneen 87 §:n 2 momentin 1 tai 3 kohdassa tai 3 momentissa tarkoitetun teon;

7) on perusteltua syytä olettaa, että hän on vaaraksi kansalliselle turvallisuudelle; taikka

8) hän on yhteiskunnalle vaarallinen, koska hänet on lainvoiman saaneella tuomiolla tuomittu erityisen törkeästä rikoksesta.

Henkilön toissijainen suojeluasema lakkautetaan, jos toissijaisen suojeluaseman myöntämiseen johtaneet olosuhteet ovat lakanneet olemasta tai muuttuneet siinä määrin, ettei suojelua enää tarvita.

Henkilön toissijainen suojeluasema lakkautetaan myös, jos on perusteltua aihetta epäillä, että hän on tehnyt toissijaisen suojeluaseman saamisen jälkeen 88 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetun teon.

Edellä 1 momentin 5 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitetun olosuhteiden muutoksen on oltava merkittävä ja pysyvä. Mitä 1 momentin 5 kohdassa ja 2 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta henkilöön, joka voi aiemmin koetusta vainosta tai vakavasta haitasta johtuvien pakottavien syiden perusteella kieltäytyä turvautumasta kansalaisuusvaltionsa tai entisen pysyvän asuinmaansa suojeluun.

Pakolaisasemaa ja toissijaista suojeluasemaa lakkautettaessa tulee suorittaa yksilöllinen tutkinta.

108 §Pakolaisaseman ja toissijaisen suojeluaseman peruuttaminen

Pakolaisasema tai toissijainen suojeluasema peruutetaan, jos:

3) turvapaikka olisi pitänyt jättää 87 §:n 2–5 momentin nojalla antamatta tai oleskelulupa 88 §:n 2‒4 momentin nojalla myöntämättä.

Pakolaisasemaa ja toissijaisen suojeluasemaa peruutettaessa tulee suorittaa yksilöllinen tutkinta.

149 §Maasta karkottamisen perusteet

Pakolaisen saa karkottaa 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa sekä jos hän on yhteiskunnalle vaarallinen, koska hänet on lainvoiman saaneella tuomiolla tuomittu erityisen törkeästä rikoksesta. Pakolaista ei saa karkottaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, johon nähden hän on edelleen kansainvälisen suojelun tarpeessa. Pakolaisen saa karkottaa vain valtioon, joka suostuu ottamaan hänet vastaan.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain 87 §:n 6 momentin 2 kohtaa, 88 §:n 4 momenttia, 107 §:n 1 momentin 6 ja 8 kohtaa ja 3 momenttia ei sovelleta rikoksiin, jotka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa.

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia. Esityksen tarkoituksena on tehdä hallitusohjelman mukaisesti ulkomaalaislakiin EU:n niin sanotun määritelmädirektiivin, joka koskee vaatimuksia kansainvälisen suojelun määrittämiseksi sekä myönnetyn suojelun sisältöä, mahdollistamat tiukennukset. Esityksen mukaan poissulkemislausekkeiden soveltaminen ulotettaisiin kansainvälisen suojeluaseman saamisen jälkeen tapahtuviin tekoihin sekä toissijaisen suojeluaseman osalta myös turvallisuuteen liittyviin seikkoihin ja tilanteisiin, joissa henkilö on jättänyt alkuperämaansa rikosseuraamukset välttääkseen. Pakolaisaseman lakkauttamista koskevaan sääntelyyn lisättäisiin direktiivissä sallitut kansallisen turvallisuuden vaarantamiseen ja erityisen törkeään rikokseen syyllistymiseen liittyvät perusteet. Pakolaisasema voitaisiin myös jättää myöntämättä näillä perusteilla. Kansainvälisen suojelun perusteella myönnettävien oleskelulupien pituus lyhennettäisiin direktiivin mukaiseen vähimmäispituuteen. Lisäksi pakolaisen karkottamista koskeviin säännöksiin tehtäisiin Euroopan komission Suomelle osoittamasta huomautuksesta johtuvat muutokset. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.9.2024.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.