Yliopistosairaalalisä hyvinvointialueiden rahoitukseen
Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Yliopistollista sairaalaa ylläpitävät hyvinvointialueet ja Helsinki saavat valtiolta lisärahoitusta sairaaloiden korkeampiin erikoissairaanhoidon, tutkimuksen ja koulutuksen kuluihin. Muutos rahoitetaan valtion lisärahalla, joten muiden hyvinvointialueiden rahoitusta ei pienennetä.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 19.1.2023
- Viimeisin tapahtuma
- 28.2.2023
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 27
- Vahvistettu
- 23.3.2023
- Säädös
- 446/2023
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Hyvinvointialueiden rahoitukseen luodaan uusi määräytymistekijä, yliopistosairaalalisä, jonka suuruus on 0,556 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon koko maan rahoituksesta (noin 116 miljoonaa euroa vuoden 2022 tasossa). Lisä rahoitetaan kokonaan valtion uudella lisärahoituksella, ja se sovitetaan rahoitusmallin siirtymätasauksiin siten, että tuki kohdentuu täysimääräisesti vain yliopistosairaaloita ylläpitäville alueille.
Mitä se tarkoittaa
Muutos tulee voimaan 1.1.2024 ja kohdistuu yliopistollista sairaalaa ylläpitäville hyvinvointialueille (Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Savo, Pohjois-Pohjanmaa sekä Uudenmaan alueet) ja Helsingin kaupungille asukasluvun mukaisesti, mikä vastaa noin 34 euroa asukasta kohden. Lisärahoituksella turvataan vaativan erikoissairaanhoidon sekä tutkimus- ja koulutustoiminnan jatkuvuus ilman, että kyseisten alueiden tarvitsee kattaa näitä kustannuksia peruspalveluihin tarkoitetuista varoista.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
27 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin uutta valtion erillistä lisärahoitusta yliopistosairaaloita ylläpitäville hyvinvointialueille. Lisärahan tuomista järjestelmään ilman muiden alueiden rahoituksen leikkaamista pidettiin laajasti kannatettavana. Erimielisyyttä aiheuttivat kuitenkin rahoituksen kokonaissumman riittävyys sekä asukaslukuun perustuva jakomalli, jonka katsottiin kohtelevan alueita epätasa-arvoisesti.
- Onko asukaslukuun perustuva jakoperuste oikeudenmukainen harvaan asutuille yliopistosairaala-alueille?
- Riittääkö 116 miljoonan euron lisärahoitus kattamaan yliopistosairaaloiden todelliset kustannukset?
- SDPPuolesta
Ryhmä kannatti esitystä, koska lisärahoitus yliopistosairaaloille toteutetaan valtion erillisellä lisärahalla ilman muiden hyvinvointialueiden rahoituksen leikkaamista.
”Olennainen ero aiempiin esityksiin on siis se, että yliopistosairaalalisä ehdotetaan toteutettavaksi lisäämällä valtion rahoitusta hyvinvointialueille.”
— Sirpa Paatero - KeskustaPuolesta
Ryhmä tuki esitystä tarpeellisena ja oikeudenmukaisena ratkaisuna yliopistosairaaloiden korkeampien koulutus-, tutkimus- ja erikoissairaanhoitokustannusten huomioimiseen.
”Tämä rahoitus tulee kokonaan valtion lisärahoituksella, mikä tarkoittaa sitä, että minkään hyvinvointialueen rahoitusta ei tämän lisän vuoksi vähennetä.”
— Pekka Aittakumpu - VasemmistoliittoPuolesta
Ryhmä piti esitystä välttämättömänä tutkimus- ja opetustoiminnan turvaamiseksi ja puolusti hallituksen valitsemaa rahoitus- ja tarvemallia.
”Päätös toteuttaa rahoitus nyt vähentämättä muiden hyvinvointialueiden rahoitusta on sote-alueiden palveluiden kannalta äärimmäisen tärkeä.”
— Pia Lohikoski - KokoomusPuolesta varauksin
Ryhmä piti yliopistosairaalalisää tervetulleena, mutta arvosteli lisärahan määrää riittämättömäksi sekä jakomallia, joka suosii suuria asukaskeskittymiä sairastavuuden ja laajemman yhteistoiminta-alueen huomioimisen sijaan.
”Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus on sinänsä tärkeä, mutta yhtä tärkeä kuin rahoitus on tietenkin jakoperusteet, miten tämä raha tullaan sitten jakamaan eri hyvinvointialueille.”
— Markku Eestilä - PerussuomalaisetPuolesta varauksin
Ryhmä piti yliopistosairaaloiden lisärahoitusta sinänsä tarpeellisena, mutta piti rahoitustasoa riittämättömänä ja asukasmäärään perustuvaa jakotapaa epäoikeudenmukaisena etenkin Itä-Suomelle.
”Toki on hyvä, että yliopistosairaalat huomioidaan ja niille annetaan rahoitusta, se on ihan ilman muuta hyvä asia. Mutta se, että se on vähän epäoikeudenmukainen, ei tietenkään ole hyvä asia.”
— Minna Reijonen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 27 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.
Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 322/2022 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 19.1.2023Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 25.1.2023Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 15.2.2023Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 20.2.2023Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 23.2.2023Toinen käsittely · Täysistunto
- 27.2.2023Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 446/2023 · 23.3.2023
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) 3 §:n 1 momentti, 13 §:n 2 ja 5 momentti, 34 §:n 3 momentti ja 35 §:n 7 ja 8 momentti, sellaisena kuin niistä on 3 §:n 1 momentti laissa 700/2022, sekä lisätään lakiin uusi 20 a § seuraavasti:
3 §Valtion rahoitus hyvinvointialueille
Hyvinvointialueille myönnetään valtion rahoitusta hyvinvointialueen asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden, yliopistosairaalalisän, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien ja pelastustoimen riskitekijöiden perusteella siten kuin jäljempänä tarkemmin säädetään. Näiden määräytymistekijöiden osuudet lain voimaantulovuotta edeltävänä vuotena ovat seuraavat:
Osuus hyvinvointialueiden rahoituksesta prosenttia
Sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä 97,727, josta
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve 79,156
Asukasmäärä 13,046
Asukastiheys 1,458
Vieraskielisyys 1,944
Kaksikielisyys 0,486
Saamenkielisyys 0,013
Saaristoisuus 0,110
Yliopistosairaalalisä 0,543
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 0,972
Pelastustoimi yhteensä 2,273, josta
Asukasmäärä 1,477
Asukastiheys 0,114
Riskitekijät 0,682
3 luku – Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien rahoitus
13 §Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten perusteet
Edellä 1 momentissa saatuun summaan lisätään hyvinvointialueen asukasmäärän, vieraskielisyyden, asukastiheyden, kaksikielisyyden, saamenkielisyyden, saaristoisuuden, yliopistosairaalalisän sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perusteella määritellyt laskennalliset kustannukset.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään vuosittain seuraavaa varainhoitovuotta varten asukaskohtaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon perushinnasta sekä 14—20 ja 20 a §:ssä tarkoitettujen määräytymistekijöiden perushinnoista.
20 a §Yliopistosairaalalisä
Yliopistosairaalalisä otetaan huomioon Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin osalta sekä niiden hyvinvointialueiden osalta, joissa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 34 §:ssä tarkoitettu yliopistollinen sairaala.
Yliopistollisen sairaalan perusteella määräytyvät hyvinvointialueen laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla yliopistosairaalan perushinta hyvinvointialueen asukkaiden määrällä.
34 §Hyvinvointialueiden koko maan valtion rahoituksen tason määräytyminen vuosina 2023 ja 2024
Vuoden 2024 rahoituksen perusteena on 2 momentissa tarkoitettu vuoden 2023 tarkistettu koko maan rahoituksen taso. Vuodesta 2024 lukien rahoitukseen lisätään 20 a §:ssä tarkoitetun yliopistosairaalalisän rahoittamiseksi 3 §:n 1 momentin mukainen yliopistosairaalalisän osuus.
35 §Siirtymätasaus
Hyvinvointialueen siirtymätasaus tarkistetaan vuoden 2024 rahoituksesta alkaen siten, että siirtymätasaukseen lisätään yliopistosairaalalisän kanssa lasketun laskennallisen rahoituksen ja ilman yliopistosairaalalisää lasketun laskennallisen rahoituksen erotus. Hyvinvointialueen siirtymätasaus tarkistetaan vuoden 2026 rahoituksesta alkaen siten, että siirtymätasaukseen lisätään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen kanssa lasketun laskennallisen rahoituksen ja ilman kerrointa lasketun laskennallisen rahoituksen erotus.
Jos hyvinvointialueiden rahoitukseen siirtymätasauksena yhteensä tehtävät vähennykset ovat suuremmat kuin siirtymätasauksena yhteensä tehtävät lisäykset, lisätään hyvinvointialueiden rahoitukseen tätä erotusta vastaava määrä. Rahoituksen lisäys on kaikilla hyvinvointialueilla asukasta kohti yhtä suuri. Hyvinvointialueiden rahoitukseen ei kuitenkaan lisätä sitä osuutta, joka johtuu 34 §:n 3 momentissa tarkoitetusta yliopistosairaalalisän rahoittamiseksi vuonna 2024 lisätystä rahoituksesta. Siirtymätasauksen valtion rahoittama osuus otetaan huomioon 10 §:ssä tarkoitetussa jälkikäteistarkistuksessa lisäämällä se hyvinvointialueille maksettuun laskennalliseen rahoitukseen, siten että osuus ei korota laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotuksen perusteella maksettavan jälkikäteistarkistuksen määrää.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.