Lait vuoden 2024 tuloveroasteikosta, tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta
Palkansaajien tuloverotusta kevennetään indeksitarkistuksella sekä työtulovähennyksen korotuksella, ja perintöveron maksuaikaa pidennetään kymmeneen vuoteen ennen ulosottoa. Samalla kotitalousvähennys laajenee fysio- ja toimintaterapiaan, mutta matkakuluvähennyksen omavastuu nousee.
Esityksessä tehdään ansiotuloveroperusteisiin 2,8 prosentin indeksitarkistus ja korotetaan työtulovähennystä sekä perusvähennystä. Työtulovähennyksen ikäkorotus poistetaan 60–64-vuotiailta ja kaksinkertaistetaan 65 vuotta täyttäneille 1 200 euroon. Perintöveron siirtoa ulosottoon ja verovelkarekisteriin lykätään 2 vuodesta 10 vuoteen alennetulla viivästyskorolla. Lisäksi matkakulujen omavastuu nostetaan 900 euroon, kotitalousvähennys laajennetaan kotona annettavaan laillistettuun fysio- ja toimintaterapiaan sekä ulkomaisten avainhenkilöiden lähdeverotusaikaa pidennetään 84 kuukauteen.
Muutokset tulevat voimaan 1.1.2024 ja ne vähentävät verotuloja yhteensä noin 613 miljoonaa euroa. Palkansaajien verotus kevenee keskimäärin kaikilla tulotasoilla, mutta matkakulujen omavastuun nousu 750 eurosta 900 euroon leikkaa työmatkavähennyksiä 150 eurolla vuodessa. Perinnönsaajat saavat lisäaikaa epälikvidin omaisuuden realisointiin ilman ulosottotoimia tai luottohäiriömerkintöjä, ja viivästyskorko laskee tasolle viitekorko + 3,5 prosenttiyksikköä. Kotona fysio- tai toimintaterapiaa ostavat saavat palveluista korotetun 60 prosentin kotitalousvähennyksen.
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista – ne löytyvät alta.
Eduskunta äänestää samasta esityksestä yleensä monta kertaa: ensin lain sisällön yksityiskohdista ja vasta sen jälkeen koko lain hyväksymisestä.
Päätetään lain sisällöstä valiokunnan mietinnön pohjalta. Äänestykset koskevat yksittäisiä pykäliä ja opposition muutosehdotuksia. Lakia ei tässä vaiheessa voi vielä hyväksyä eikä hylätä kokonaan.
Äänestys 1
149
Jaa
8
Ei
0
Tyhjää
42
Poissa
Äänestys 2
115
Jaa
42
Ei
0
Tyhjää
42
Poissa
Äänestys 3
91
Jaa
66
Ei
0
Tyhjää
42
Poissa
Äänestys 4
141
Jaa
8
Ei
8
Tyhjää
42
Poissa
Äänestys 5
91
Jaa
58
Ei
8
Tyhjää
42
Poissa
Äänestys 6
107
Jaa
42
Ei
8
Tyhjää
42
Poissa
Äänestys 7
133
Jaa
24
Ei
0
Tyhjää
42
Poissa
Äänestys 8
130
Jaa
21
Ei
0
Tyhjää
48
Poissa
Äänestys 9
145
Jaa
7
Ei
0
Tyhjää
47
Poissa
Äänestys 10
135
Jaa
17
Ei
0
Tyhjää
47
Poissa
Äänestys 11
129
Jaa
16
Ei
8
Tyhjää
46
Poissa
Äänestys 12
138
Jaa
15
Ei
0
Tyhjää
46
Poissa
Aikaisintaan kolme päivää myöhemmin päätetään, hyväksytäänkö vai hylätäänkö laki sillä sisällöllä, joka ensimmäisessä käsittelyssä päätettiin. Sisältöä ei voi enää muuttaa. Lausumaäänestykset ovat eduskunnan kannanottoja, jotka eivät muuta lakitekstiä.
Äänestys 13
117
Jaa
54
Ei
3
Tyhjää
25
Poissa
Äänestys 14
126
Jaa
48
Ei
0
Tyhjää
25
Poissa
Äänestys 15
136
Jaa
37
Ei
0
Tyhjää
26
Poissa
Äänestys 16
118
Jaa
47
Ei
8
Tyhjää
26
Poissa
Äänestys 17
143
Jaa
23
Ei
8
Tyhjää
25
Poissa
Äänestys 18
129
Jaa
45
Ei
0
Tyhjää
25
Poissa
Äänestys 19
117
Jaa
56
Ei
0
Tyhjää
26
Poissa
Äänestys 20
116
Jaa
55
Ei
0
Tyhjää
28
Poissa
Äänestys 21
118
Jaa
56
Ei
0
Tyhjää
25
Poissa
Äänestys 22
129
Jaa
45
Ei
0
Tyhjää
25
Poissa
Äänestys 23
115
Jaa
56
Ei
0
Tyhjää
28
Poissa
Äänestys 24
129
Jaa
45
Ei
0
Tyhjää
25
Poissa
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 21.12.2023.
Eduskuntakäsittelyn vireilletulo(Valtiovarainministeriö)
9.10.2023
Lähetekeskustelu(Täysistunto)
10.10.2023
Valiokunnan mietintö tai lausunto(valtiovarainvaliokunta)
17.11.2023
Ensimmäinen käsittely(Täysistunto)
24.11.2023
Toinen käsittely(Täysistunto)
29.11.2023
Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
13.12.2023
Laki vuoden 2024 tuloveroasteikosta
Laki tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
Laki ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 2 ja 4 §:n muuttamisesta
Laki perintö- ja lahjaverolain 52 ja 56 §:n muuttamisesta
Laki veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain muuttamisesta
Laki Verohallinnosta annetun lain 27 §:n muuttamisesta
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Vuodelta 2024 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti:
Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
0 0 12,64
20 500 2 591,20 19
30 500 4 491,20 30,25
50 400 10 510,95 34
88 200 23 362,95 42
150 000 49 318,95 44
2 §
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tuloverolain (1535/1992) 93 §:n 1 ja 4 momentti, 106 §, 125 §:n 2 ja 3 momentti, 127 a §:n 2 ja 3 momentti sekä 127 f §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 93 §:n 1 momentti laissa 1086/2014, 93 §:n 4 momentti, 106 § ja 125 §:n 2 ja 3 momentti laissa 1123/2022, 127 a §:n 2 momentti laissa 946/2008 ja 3 momentti laissa 377/2023 sekä 127 f §:n 1 ja 2 momentti laissa 1132/2021, sekä lisätään lakiin väliaikaisesti uusi 9 a § seuraavasti:
9 a §Määräaikainen vuosina 2024 ja 2025 sovellettava rahastopoikkeus
Vuosilta 2024 ja 2025 toimitettavassa verotuksessa ei kuitenkaan sovelleta 9 §:n 1 momentin 1 kohtaa ja 8 momenttia toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa perustettuun tai rekisteröityyn, sijoitusrahastolain (213/2019) 1 luvun 2 §:n 1 momentin 17 kohdassa tarkoitettuun yhteissijoitusyritykseen sekä toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa perustettuun tai rekisteröityyn, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 2 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun vaihtoehtorahastoon.
93 §Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset
Ansiotulon hankkimisesta johtuneina menoina pidetään myös matkakustannuksia asunnosta työpaikkaan ja takaisin halvimman kulkuneuvon käyttökustannusten mukaan laskettuna. Näitä matkakustannuksia voidaan kuitenkin vähentää enintään 7 000 euroa ja vain siltä osin kuin ne ylittävät verovuonna 900 euroa (omavastuuosuus).
Jos verovelvollinen on verovuoden aikana saanut työttömyysturvalain (1290/2002) mukaista työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea tai päivärahaa toimeentulon turvaamiseksi tai sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista äitiysrahaa, erityisäitiysrahaa, isyysrahaa, raskausrahaa, erityisraskausrahaa, vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa, hänen omavastuuosuuttaan pienennetään 80 eurolla jokaiselta täydeltä korvauskuukaudelta. Omavastuuosuus on kuitenkin vähintään 160 euroa. Täyteen korvauskuukauteen katsotaan kuuluvan 21,5 korvauspäivää vastaava määrä. Jos verovelvollinen on verovuoden aikana saanut soviteltua työttömyysetuutta tai osittaista vanhempainrahaa, täysiä korvauskuukausia laskettaessa korvauspäivät muutetaan täysiksi korvauspäiviksi.
106 §Perusvähennys
Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansiotulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 3 980 euron määrää suurempi, siitä on vähennettävä tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon määrä mainittujen vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 18 prosentilla yli menevän tulon määrästä.
125 §Työtulovähennys
Vähennys on 12 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen määrästä. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 2 140 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 23 420 euroa vähennyksen määrä pienenee 2,03 prosentilla puhtaan ansiotulon 23 420 euroa ylittävältä osalta. Siltä osin kuin verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää 71 900 euroa, vähennyksen määrä kuitenkin pienenee 1,21 prosentilla ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä.
Edellä 2 momentissa tarkoitettua vähennyksen enimmäismäärää korotetaan 1 200 eurolla, jos verovelvollinen on täyttänyt 65 vuotta ennen verovuoden alkua.
127 a §Kotitalousvähennys
Tavanomaisena hoiva- ja hoitotyönä ei pidetä sellaisia terveyden- ja sairaudenhoitopalveluja, joiden myynti säädetään arvonlisäverolain (1501/1993) 34–36 §:ssä verovapaaksi. Laillistetun fysioterapeutin antama fysioterapia ja laillistetun toimintaterapeutin antama toimintaterapia kuitenkin oikeuttavat kotitalousvähennykseen ja niihin sovelletaan, mitä tavanomaisen hoiva- tai hoitotyön perusteella myönnettävästä kotitalousvähennyksestä 1 momentissa ja muualla tässä laissa säädetään. Kotitalousvähennyksen edellytyksenä on, että palvelun suorittaa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitettu laillistettu fysioterapeutti tai laillistettu toimintaterapeutti ja että palveluntuottajalla on sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetussa laissa (741/2023) tarkoitettu oikeus tuottaa fysioterapia- tai toimintaterapiapalveluja. Asunnon kunnossapitotyönä ei pidetä kodin koneiden ja laitteiden korjaus- tai asennustyötä. Tieto- ja viestintätekniikan laitteiden, ohjelmistojen, tietoturvan ja tietoliikenneyhteyksien asennus-, kunnossapito- ja opastustyöhön sovelletaan kuitenkin, mitä asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöstä 1 momentissa säädetään.
Kotitalousvähennystä ei myönnetä, jos välittömästi samaa työsuoritusta varten on saatu omaishoidon tukea, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli tai lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettua tukea. Vähennystä ei myöskään myönnetä asunnon kunnossapito- tai perusparannustyön perusteella, jos asunnon korjaukseen on myönnetty valtion tai muun julkisyhteisön varoista korjausavustusta. Kotitalousvähennystä ei myönnetä, jos työsuoritus on maksettu työnantajalta saadulla tuloverosta vapaalla kohdennetulla maksuvälineellä kokonaan tai osittain.
127 f §Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja vähennyksen perusteita koskevat poikkeukset verovuosina 2022–2027
Poiketen siitä, mitä 127 a §:n 1 momentissa säädetään, verovuosina 2022–2027 kotitalousvähennys on enintään 3 500 euroa vuodessa kuitenkin niin, että verovuosina 2022–2024 edellä mainittuun enimmäismäärään voi sisältyä muun vähennyskelpoisen työn kuin öljylämmityksestä luopumisen sekä tavanomaisen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyön perusteella myönnettävää vähennystä enintään 2 250 euroa. Verovuosina 2025–2027 enimmäismäärään voi sisältyä muun vähennyskelpoisen työn kuin öljylämmityksestä luopumisen perusteella myönnettävää vähennystä enintään 2 250 euroa.
Poiketen siitä, mitä 127 b §:n 1 ja 2 kohdassa säädetään, verovuosina 2022–2024 verovelvollinen saa vähentää tavanomaisen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyön osalta ja verovuosina 2022–2027 öljylämmityksestä luopumisen osalta:
1) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksamansa työnantajan sairausvakuutusmaksun, pakollisen työeläkemaksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun sekä lisäksi 30 prosenttia maksamastaan palkasta;
2) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ennakkoperintälain 25 §:ssä tarkoitetulle ennakkoperintärekisteriin merkitylle tuloveronalaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta 60 prosenttia; vastaava vähennys voidaan tehdä myös toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tehdystä työstä maksetusta työkorvauksesta, jos verovelvollinen osoittaa, ettei suorituksen saajalla ole ennakkoperintälain 26 §:ssä tarkoitettuja laiminlyöntejä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lain 9 a § on voimassa 31 päivään joulukuuta 2025.
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2024 toimitettavassa verotuksessa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain (1551/1995) 2 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 975/2006, sekä lisätään 4 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 511/2010, uusi 2 momentti seuraavasti:
2 §Ulkomailta tulevan palkansaajan määritelmä
Verovelvollista pidetään ulkomailta tulevana palkansaajana enintään 84 kuukauden ajan tässä laissa tarkoitetun työskentelyn alkamisesta ja niin kauan kuin tämä työskentely on yhtäjaksoista.
4 §Lain soveltamista koskeva hakemus
Jos ulkomailta tulevalle palkansaajalle on myönnetty 1 momentissa tarkoitettu verokortti ja hän jatkaa tässä laissa tarkoitettua työskentelyä tämän verokortin viimeisen voimassaolopäivän jälkeen, on hänen tehtävä Verohallinnolle kirjallinen hakemus uuden verokortin saamiseksi viimeistään 30 päivän kuluessa ensiksi mainitun verokortin viimeisestä voimassaolopäivästä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 52 §:n 3 momentti ja 56 §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 52 §:n 3 momentti laissa 1320/2016 ja 56 §:n 3 momentti laissa 514/2015, seuraavasti:
52 §
Maksamatta olevaa perintöveroa, sen korotusta ja viivästysseuraamusta ei kuitenkaan peritä ulosottoteitse eikä niiden perusteella haeta verovelvollisen asettamista konkurssiin eikä tietoa niistä merkitä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetussa laissa (1346/1999) säädettyyn verovelkarekisteriin ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut veron ensimmäisestä eräpäivästä. Perintövero vanhentuu verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain (706/2007) 20 §:stä poiketen 12 vuoden kuluttua laskettuna sitä seuranneen vuoden alusta, jona vero on määrätty.
56 §
Useamman kuin viiden vuoden aikana kannettava lahjavero vanhentuu verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain 20 §:stä poiketen kymmenen vuoden kuluttua laskettuna sitä seuranneen vuoden alusta, jona vero on määrätty.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Jos verovelvollisuus on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Lakia sovelletaan kuitenkin myös, jos verovelvollisuus on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa ja veron ensimmäinen eräpäivä on 1 päivänä tammikuuta 2024 tai sen jälkeen.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään veronlisäyksestä ja viivekorosta annettuun lakiin (1556/1995) siitä lailla 344/2019 kumotun 5 d §:n tilalle uusi 5 d §, seuraavasti:
5 d §Maksamatta olevalle perintöverolle laskettava viivästyskorko
Maksamatta olevalle perintöverolle laskettava viivästyskorko on 5 a §:stä poiketen kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä 3,5 prosenttiyksiköllä.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Verohallinnosta annetun lain (503/2010) 27 §, seuraavasti:
27 §Kunnan, seurakunnan ja Kansaneläkelaitoksen muutoksenhakuoikeuden käyttäminen
Kunnan, seurakunnan ja Kansaneläkelaitoksen muutoksenhakuoikeutta voivat mainittujen veronsaajien lisäksi käyttää Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköstä riippumattomasti ne yksikön henkilöt, jotka tähän tehtävään on nimetty. Nämä henkilöt avustavat kuntaa, seurakuntaa ja Kansaneläkelaitosta muutoinkin oikeudenvalvontaan liittyvissä asioissa.
Suomen Kuntaliitto ry nimeää 1 momentissa tarkoitetut henkilöt Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön esityksestä. Nimeäminen voidaan erityisestä syystä peruuttaa samassa järjestyksessä kuin se on tehtykin.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tiivistelmä tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Se ei ole virallinen asiakirja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.