Työ- ja yrityspalveluiden siirto maakunnille

Lakia sovelletaan alueiden kehittämiseen sekä tässä laissa tarkoitettuihin työ- ja elinkeinoministeriön ja maakuntien järjestämiin palveluihin kestävän taloudellisen kasvun, yrittäjyyden sekä yritystoiminnan edellytysten, työmarkkinoiden toimivuuden ja kotoutumisen edistämiseksi (kasvupalvelut ).

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) palveluntuottajalla yhteisöä, säätiötä tai yksityistä elinkeinonharjoittajaa, joka hankintasopimuksen tai maakunnan päätöksen perusteella tuottaa maakunnalle kasvupalveluja;

2) alueella maakuntalain ( / ) 5 §:ssä tarkoitetun aluejaon mukaisia maakuntien alueita sekä valtakunnallisessa toiminnassa Manner-Suomen aluetta;

3) rakennerahasto-ohjelmalla Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -toimenpideohjelmaa ja Suomen takausohjelmaa kasvuyritysten rahoituksen saatavuuden parantamiseksi;

4) yleisasetuksella Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1303/2013;

5) palvelukokonaisuudella asiakkaan tarpeen vaatimaa eri kasvupalveluista koostuvaa kokonaisuutta; ja

6) kasvupalvelujen asiakkailla luonnollisia henkilöitä sekä sellaisia oikeushenkilöitä, joiden toiminta edistää taloudellista kasvua ja työllisyyttä, kasvupalveluihin liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa, alueiden elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittämistä, kasvupalveluihin liittyvää koulutusta tai työvoiman osaamisen kehittämistä taikka maahanmuuttajien kotoutumista.

Oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä oikeudesta tulkkaukseen käytettäessä näitä kieliä viranomaisissa säädetään kielilaissa (423/2003) sekä maahanmuuttajien osalta kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa (1386/2010). Oikeudesta käyttää saamen kieltä säädetään saamen kielilaissa (1086/2003).

Alueiden kehittäminen on ministeriöiden, maakuntien, kuntien ja muiden toimijoiden vuorovaikutukseen perustuvaa laaja-alaista ja monitasoista toimintaa maan eri alueiden kehittämiseksi.

Alueiden kehittämisen tavoitteena on:

1) vahvistaa alueiden uudistumista, tasapainoista kehittymistä, kilpailukykyä sekä talouden kestävää kasvua;

2) vahvistaa ja monipuolistaa kestävällä tavalla alueiden elinvoimaa ja kasvua tukevaa elin-keinorakennetta sekä edistää taloudellista tasapainoa;

3) edistää kestävää työllisyyttä sekä väestön hyvinvointia, osaamista, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja sosiaalista osallisuutta sekä maahanmuuttajien kotoutumista;

4) vähentää alueiden välisiä ja sisäisiä kehityseroja ja kannustaa käytettävissä olevien voimavarojen täysimääräiseen käyttöönottoon kestävällä tavalla;

5) parantaa alueiden omia vahvuuksia ja erikoistumista sekä edistää niiden kulttuuria; ja

6) parantaa elinympäristön laatua, kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä saavutettavuutta.

Vastuu alueiden kehittämisestä on maakunnilla ja kunnilla alueillaan. Valtio vastaa valtakunnallisesta alueiden kehittämisestä. Maakunta toimii oman alueensa aluekehittämisviranomaisena ja tekee tässä tehtävässä yhteistyötä erityisesti alueen kuntien kanssa.

Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa alueiden kehittämisestä ja siihen liittyvästä yhteensovittamisesta. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee aluekehittämispäätöksen, joka sisältää valtakunnalliset alueiden kehittämisen painopisteet, ja kansalliset rakennerahasto-ohjelmat yhteistyössä ministeriöiden, maakuntien sekä muiden aluekehittämisen kannalta keskeisten tahojen kanssa.

Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa rakennerahasto-ohjelmaan ja Euroopan unionin ulkorajayhteistyön ja Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmiin sekä vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoon kuuluvista Euroopan unionin jäsenvaltion tehtävistä. Maakunnat vastaavat alueitaan koskevien rakennerahasto-ohjelmaehdotusten laatimisesta. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee kansalliset rakennerahasto-ohjelmaehdotukset valtioneuvoston käsittelyä varten yhteistyössä maakuntien, ministeriöiden ja muiden aluekehittämisen kannalta keskeisten tahojen kanssa.

Työ- ja elinkeinoministeriö hoitaa rakennerahasto-ohjelman kansallisia hallinto- ja todentamisviranomaisen tehtäviä siltä osin kuin työ- ja elinkeinoministeriö ei ole siirtänyt niitä muiden 6 §:n 4 momentissa tarkoitettujen välittävien toimielimien tehtäviksi. Ministeriö sovittaa yhteen maakuntien aluekehittämistehtävään liittyvien maakuntaohjelmien valmistelua ja toimeenpanoa.

Maakunnat vastaavat alueellaan aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta ja maakunnan yleisestä kehittämisestä sekä siihen liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä ja yhteistyöstä valtion viranomaisten, alueen keskuskaupunkien, muiden kuntien, korkeakoulujen ja muiden alueiden kehittämiseen osallistuvien tahojen kanssa sekä Lapin maakunnassa saamelaiskäräjien sekä tarvittaessa muiden maakuntien kanssa. Maakunta kehittää alueensa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ottaen huomioon kuntien erilaisista lähtökohdista johtuvat tarpeet ja vahvuudet. Maakunta vastaa alueellisesta ennakoinnista ja siihen liittyvästä yhteensovittamisesta.

Tämän lain mukaisten alueiden kehittämiseen liittyvien ohjelmien toteutumista ja vaikutuksia seurataan ja arvioidaan ohjelmissa määriteltyjen seurantaindikaattoreiden avulla. Arvioinnin ja seurannan järjestämisestä vastaa ohjelman laatimisesta vastaava viranomainen. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien seurannassa ja arvioinnissa noudatetaan lisäksi Euroopan unionin säännöksiä.

Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa hallintoviranomaisena yleisasetuksen 125 artiklan mukaisesti rakennerahasto-ohjelman hallinnoinnista ja toimeenpanosta hoitaen hallintoviranomaiselle Euroopan unionin lainsäädännössä ja tässä laissa sekä alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta annetussa laissa ( / ) säädetyt tehtävät. Hallintoviranomainen vastaa siitä, että välittäville toimielimille osoitetaan niille ohjelman toteuttamiseen tarkoitetut varat. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa todentamisviranomaisena yleisasetuksen 126 artiklan mukaisista tehtävistä sekä tässä laissa ja alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta annetussa laissa todentamisviranomaiselle säädetyistä tehtävistä.

Valtiovarainministeriön valtiovarain controller-toiminnon yhteydessä toimiva tarkastusviranomainen hoitaa tarkastusviranomaiselle Euroopan unionin lainsäädännössä sekä tässä laissa ja alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta annetussa laissa säädetyt tehtävät. Se vastaa myös yleisasetuksen 124 artiklan 2 kohdan mukaisen riippumattoman tarkastusviranomaisen tehtävistä.

Välittävä toimielin vastaa tuen myöntämiseen, maksamiseen ja seurantaan liittyvistä tehtävistä siten kuin niistä alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta annetussa laissa erikseen säädetään. Välittävällä toimielimellä tulee olla riittävät edellytykset tehtävän hoitamiseen.

Välittäviä toimielimiä ovat maakunnat, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja Innovaatiorahoituskeskus Business Finland.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hallintoviranomaisen, todentamisviranomaisen ja tarkastusviranomaisen tehtävistä sekä välittäville toimielimille asetettavista edellytyksistä ja tehtävistä.

Euroopan globalisaatiorahastoon Euroopan unionin jäsenvaltiolle kuuluvasta vastuusta sekä rahaston hallinnointiin liittyvistä tehtävistä vastaa työ- ja elinkeinoministeriö siten kuin Euroopan unionin lainsäädännössä säädetään. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Euroopan globalisaatiorahastosta osarahoitettujen toimien valvonnasta siten kuin Euroopan unionin lainsäädännössä tarkemmin säädetään. Ministeriön valvonnasta vastaavan yksikön pitää olla toiminnallisesti riippumaton rahaston hallinnoinnista vastaavasta yksiköstä.

Rahastosta myönnettävän tuen saajia ovat maakunnat, joiden tulee käyttää varoja siten kuin Euroopan unionin lainsäädännössä säädetään.

Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii alueiden uudistumisen neuvottelukunta. Sen tehtävänä on:

1) sovittaa yhteen ja linjata omalta osaltaan alueiden kehittämisen strategista kokonaisuutta sekä edistää strategisten linjausten toteuttamista;

2) edistää valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä;

3) koota ja välittää alueellista tilannekuvaa ja tietoa kehittämistarpeista sekä seurata ja ennakoida alueiden kehitystä ja toimenpiteiden vaikuttavuutta; ja

4) käsitellä alueiden kehittämiseen liittyviä keskeisiä uudistuksia.

Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan ja nimeää sen puheenjohtajan. Työ- ja elinkeinoministeriö päättää neuvottelukunnan jäsenistön muutoksista. Neuvottelukunta voi asettaa jaostoja.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa säännöksiä neuvottelukunnan kokoonpanosta, toimikaudesta ja säätää tarkemmin 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä.

Maakunnassa on 10 §:n 1 momentissa tarkoitetun aluekehittämispäätöksen, maakuntastrategian ja maakuntaohjelman, alueen kehittämiseen vaikuttavien muiden suunnitelmien ja sopimusten sekä kansallisten ja Euroopan unionin osarahoittamien ohjelmien toimeenpanon strategista yhteensovittamista varten maakunnan yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmä toimii lisäksi yleisasetuksen 5 artiklan mukaisena kumppanuuselimenä. Yhteistyöryhmässä tulee olla kattavasti edustettuina maakunnan alueen kehittämisen kannalta keskeiset tahot kuten yleisasetuksen 5 artiklassa säädetään. Lapin maakunnassa yhteistyöryhmän jäsenenä tulee olla saamelaiskäräjien edustaja. Yhteistyöryhmän ja sen asettaman jaoston jäseneen sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä pykälässä tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974). Maakuntaan pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilö voidaan valita yhteistyöryhmän jäseneksi.

Valtioneuvosto päättää valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä (aluekehittämispäätös ). Valtioneuvoston päätös ohjaa eri hallinnonalojen ja maakuntien alueiden kehittämistä ja toimenpiteiden yhteensovittamista. Ministeriöt valmistelevat päätökseen yhteisesti aluekehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet.

Maakunta laatii maakuntastrategiaan perustuvan maakuntaohjelman, joka tarkentaa maakunnan aluekehittämiseen liittyvien tehtävien toimeenpanoa lähivuosina. Maakuntaohjelman hyväksyy maakuntavaltuusto. Maakuntaohjelma on otettava huomioon maakunnan alueella toimivien viranomaisten toiminnassa. Maakuntaohjelma valmistellaan yhteistyössä kuntien, muiden maakunnan viranomaisten sekä alueiden kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen sekä muiden tahojen kanssa. Lapin maakunnassa saamelaiskulttuuria koskevan osan valmistelee saamelaiskäräjät.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä aluekehittämispäätöksen valmistelusta ja sisällöstä.

Maakuntalain 13 §:ssä tarkoitetun neuvottelun tueksi ja valtion ja maakuntien välisen yhteistyön edistämiseksi valtio ja maakunnat keskustelevat vuosittain alueiden kehittämisen tavoitteista ja toimeenpanosta. Keskustelut perustuvat valtioneuvoston aluekehittämispäätökseen ja aluekehityksen ajankohtaiseen tilannekuvaan. Keskusteluja koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.

Keskustelujen tarkoituksena on saavuttaa valtion ja maakuntien yhteinen näkemys alueiden kehittämisen tavoitteista ja toimintaedellytyksistä. Keskustelujen johtopäätökset toimivat osaltaan maakuntalain 13 §:ssä tarkoitetun neuvottelun valmisteluaineistona.

Alueiden kehittämistä koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi voidaan laatia yhteistyösopimuksia valtion, kunnan, toimenpiteiden rahoittamiseen osallistuvien muiden viranomaisten ja muiden alueiden kehittämiseen osallistuvien tahojen kanssa. Yhteistyösopimuksen on oltava yhteensopiva aluekehittämispäätöksen ja asianomaisen maakuntaohjelman kanssa, minkä varmistamiseksi asianomainen maakunta osallistuu sopimuksen valmisteluun.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan määrätä maan heikoimmin kehittyneet alueet kehittämistarpeiden perusteella I ja II -tukialueiksi. Jako tapahtuu kokonaisten kuntien ja tarvittaessa myös kunnan osien muodostamien alueiden pohjalta. Alueita määrättäessä otetaan huomioon Euroopan unionin alueluokitusjärjestelmä ja hallinnollisista rajoista riippumaton alueiden tunnistaminen sekä tarkemmalla tasolla ainakin alueen työssäkäynti, asiointi, kuntien välinen yhteistyö ja liikenneyhteydet.

Valtioneuvosto voi määrätä äkillisiksi rakennemuutosalueiksi sellaiset alueet, joihin on kohdistunut tai arvioidaan kohdistuvan voimakkaita työpaikkamuutoksia tai muita äkillisiä talouteen vaikuttavia seikkoja.

Valtioneuvosto voi saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 14 §:ssä tarkoitettua saaristoasiain neuvottelukuntaa kuultuaan määrätä mainitun lain 9 §:n nojalla saaristokunnaksi määrätyn kunnan ja sellaisen muun kunnan saaristo-osan, johon valtioneuvosto on päättänyt sovellettavaksi saaristokuntaa koskevia säännöksiä, I tai II -tukialueeksi.

Kasvupalveluja järjestetään ja tuotetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti. Kasvupalvelut on järjestettävä käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa laajuudeltaan ja laadultaan sellaisina kuin asiakkaiden tarve edellyttää. Kasvupalvelut ovat harkinnanvaraisia.

Kasvupalvelut järjestetään valtion, maakunnan ja kunnan muiden palvelujen kanssa yhteen sovitettuina tarkoituksenmukaisina toimivina kokonaisuuksina ottaen huomioon väestön ja yritysten tarpeet sekä hyödyntäen sähköistä asiointia. Maakunnat ottavat kasvupalveluja järjestäessään huomioon alueen kuntien kuntalain (410/2015) 7 §:n mukaiset kunnan itsehallinnon nojalla itselleen ottamat tehtävät sekä pyrkivät kasvupalvelujen ja kuntien palvelujen tehokkaaseen yhteensovittamiseen. Lisäksi palvelujen järjestäjät ja tuottajat voivat suunnitella, kehittää ja toteuttaa maakuntien ja kuntien palvelujen muodostamia kokonaisuuksia yhteistyössä.

Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa järjestäjänä valtakunnallisesti tuotettavista kasvupalveluista. Valtakunnalliset kasvupalvelut järjestetään keskitetysti ja ne ovat saatavilla koko maassa. Valtakunnallisista kasvupalvelujen toimijoista ja niiden tuottamista palveluista säädetään erikseen.

Maakunnalla on velvollisuus järjestää kasvupalveluja työmarkkinoiden toimivuuden ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi sekä maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Näistä palveluista säädetään tarkemmin julkisista rekrytointi- ja osaamisen kehittämispalveluista annetussa laissa ( / ) sekä kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa.

Maakunnan tulee varata määrärahoja palkkatuen myöntämiseen. Palkkatuen myöntämisestä säädetään erikseen alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta annetussa laissa.

Maakunta voi järjestää kasvupalveluja yritystoiminnan ja yrittäjyyden sekä kansainvälistymisen edistämiseksi sekä palveluja, jotka luovat edellytyksiä innovaatioiden kehittämiselle.

Maakunnan rahoituspalveluista säädetään erikseen alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta annetussa laissa.

Maakunnan ja sen tytäryhteisön, joka ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla, on käytettävä jäljempänä 31 §:n 1 momentissa tarkoitettuja kasvupalveluja tukevia tietojärjestelmiä ja alustoja, ellei muun palveluntuottajan tarjoaman palvelun käyttö ole tietyssä toiminnassa tai asiassa taikka sen osassa välttämätöntä taloudellisesta, toiminnallisesta, teknisestä tai muusta vastaavasta perustellusta syystä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin 31 §:n 1 momentissa tarkoitetuista valtion ja maakuntien yhdessä käyttämistä tietojärjestelmistä ja alustoista. Ennen valtioneuvoston asetuksen antamista on kuultava maakuntia ja tarvittavassa laajuudessa maakuntien tytäryhteisöjä.

Maakunnan kasvupalvelujen järjestämisvastuuseen kuuluu maakuntalain 7 §:ssä säädetyn lisäksi seuraavat tehtävät:

1) kasvupalvelun tuottajien valinta

2) kasvupalvelujen saatavuuden varmistaminen siten, että asiakas voi mahdollisimman monen palvelun osalta valita tarvitsemansa palveluntuottajan useammasta kuin yhdestä vaihtoehdosta.

Maakunnan on huolehdittava asiakkaan kasvupalveluihin liittyvästä oikeuksista, velvollisuuksista ja etuuksista tiedottamisesta sekä palvelujen käyttöön liittyvästä ohjauksesta ja neuvonnasta sekä neuvottava ja tuettava asiakkaita kasvupalveluihin liittyvän valinnanvapauden käyttämisessä.

Maakunnan on palveluja työnhakijalle järjestäessään otettava huomioon Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet, erityisesti yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden toteutuminen palvelujen saatavuudessa, sekä eri asiakasryhmien ja yksittäisten asiakkaiden syrjimätön kohtelu.

Maakunnan on käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa järjestettävä alueellaan riittävästi maakunnallisia kasvupalveluja, jotka edistävät työttömien mahdollisuuksia saada työtä. Maakunnan tulee järjestää kasvupalveluja erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseksi. Oikeudesta kuntoutus-, koulutus- tai työntekomahdollisuuteen säädetään julkisista rekrytointi- ja osaamisen kehittämispalveluista annetussa laissa. Mahdollisuudesta kasvupalveluna järjestettävään kotoutumiskoulutukseen ja sen yhteensovittamisesta työllisyyttä edistävien muiden palvelujen kanssa säädetään kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa.

Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa työllisyyskehitystä sekä työllistymistä ja osaamisen kehittämistä edistävien palvelujen saatavuutta valtakunnallisesti ja maakunta omalla alueellaan. Jos maakunnan työllisyystilanne tai palvelujen saatavuus poikkeaa merkittävästi muista maakunnista tai maakunnan eri osien kesken, valtio ja maakunta käsittelevät tarvittavia toimia ja niiden edellyttämiä resursseja 11 §:n mukaisissa keskusteluissa ja maakunta päättää keskusteluissa sovittujen toimenpiteiden toteutuksesta.

Valtioneuvosto voi tarvittaessa täsmentää aluekehittämispäätöksen strategisia tavoitteita määrittämällä maakuntien järjestämisvastuulle kuuluvien kasvupalvelujen osalta ainakin:

1) tavoitteet palvelujen yhteensovittamisen ja yhdenvertaisen saatavuuden, valinnanvapauden ja kielellisten oikeuksien turvaamiseksi; ja

2) yleiset linjaukset yhteisistä järjestelmistä ja eri tuotantotapojen hyödyntämisestä sekä tiedonhallinnan kehittämiskohteista.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee ehdotuksen valtakunnallisista tavoitteista ja linjauksista yhteistyössä maakuntien kanssa. Kasvupalvelujen tavoitteita ja muita kasvupalvelujen suuntaamistarpeita käsitellään 11 §:n mukaisissa keskusteluissa.

Maakunnan on huolehdittava, että 14 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla yhteen sovitettuja palveluja tarvitsevat asiakasryhmät ja asiakkaat tunnistetaan ja heidän tarvitsemansa palvelukokonaisuudet määritetään sekä asiakasta koskevaa tietoa hyödynnetään palveluntuottajien kesken.

Maakunnan ja palveluntuottajan on huolehdittava siitä, että:

1) asiakas saa palvelut tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena; ja

2) asiakas ohjataan tarkoituksenmukaisten palvelujen piiriin.

Maakunta huolehtii lisäksi siitä, että palveluntuottajat toimivat keskenään yhteistyössä siten, että asiakkaiden käytössä on yhteen sovitettuja palveluja.

Maakunta voi tuottaa edellä 16 §:ssä tarkoitetut palvelut itse tai tytäryhteisössään. Maakunta voi oman tuotannon sijasta tai lisäksi valita yhden tai useita palveluntuottajia. Muiden palveluntuottajien valitsemiseksi maakunta tekee:

1) puitejärjestelyn tai hankintasopimuksen palveluntuottajan kanssa kilpailutettuaan ensin palveluntuottajia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) (hankintalaki) mukaisesti; tai

2) hyväksyy kaikki edellytykset täyttävät palveluntuottajat 26 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Maakunta voi rakentaa maakunnan palvelujen kokonaisuuden:

1) hyödyntämällä edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuin tavoin valittujen tuottajien palveluja eri tavoin maakunnan eri alueilla; ja

2) hyödyntämällä edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuin tavoin valittujen tuottajien palveluja joissakin kasvupalvelukokonaisuuksissa tai niiden osissa.

Maakunnan on kohdeltava palveluntuottajia tasapuolisesti. Palveluntuottajan on täytettävä maakunnan asettamat ehdot tässä laissa tarkoitettuja palveluja tuottaessaan. Ehtojen on oltava yhdenmukaiset kaikille samanlaisia palveluja samalla alueella tuottaville yrityksille, yhteisöille ja ammatinharjoittajille sekä maakunnan omalle palvelutuotannolle.

Maakunnan on omassa toiminnassaan eriytettävä kasvupalvelujen järjestäminen ja tuottaminen.

Tuottaessaan kasvupalveluja kilpailutilanteessa markkinoilla maakunnan on annettava tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi siten kuin maakuntalain 112–117 §:ssä säädetään.

Maakunnan tulee maakuntalain 114 §:n lisäksi aina tuottaessaan kasvupalveluja eriyttää kirjanpidossaan kasvupalvelut muusta toiminnastaan. Toiminnan tulot ja menot sekä varat ja pääomat on pidettävä erillään maakunnan muusta toiminnasta ja taloudesta siten, että tiedoista voidaan osoittaa kasvupalvelujen kohdentuminen. Kasvupalveluista on tilikausittain laadittava tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma sekä esitettävä niitä koskevat liitetiedot. Tase ja tuloslaskelma on laadittava noudattaen, mitä maakuntalaissa ja kirjanpitolaissa (1336/1997) säädetään taseen ja kirjanpidon laatimisesta.

Palveluntuottajan tulee kyetä tuottamaan 25 §:ssä tarkoitetut palveluntuottamisen ehdot täyttäviä kasvupalveluja maakunnan tarpeiden edellyttämällä tavalla. Palvelujen tulee olla laadukkaita ja asiakkaiden saavutettavissa. Palveluntuottaja vastaa siitä, että sillä on käytettävissään palvelujen tuottamiseen osaava ja riittävä henkilöstö.

Palveluntuottajaksi ei voida valita toimijaa, jolla koskee hankintalain 80 §:ssä tarkoitettu pakollinen poissulkemisperuste tai, joka on viimeisen viiden vuoden aikana oleellisesti laiminlyönyt veroihin, lakisääteisiin eläke-, tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksuihin tai tullin perimiin maksuihin liittyvät velvollisuutensa. Maakunta voi kuitenkin hyväksyä tällaisen palveluntuottajan, jos se on ryhtynyt korjaaviin toimenpiteisiin tai laiminlyönti on vähäinen tai maakunta pitää muista erityisistä syistä tällaisen palveluntuottajan valintaa tarkoituksenmukaisena.

Toimija, joka tuottaa palveluja maakunnalle, ei voi olla kunta eikä hankintalain 15 §:ssä tarkoitettu kunnan sidosyksikkö muutoin kuin markkinapuutetilanteessa. Markkinapuutetilanteessa maakunta voi tehdä hankintalain 40 §:ssä tarkoitetun suorahankinnan myös kunnalta tai sen sidosyksiköltä.

Maakunnalla on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä ja maksutta välttämättömiä tietoja viranomaiselta tai muulta julkista tehtävää hoitavalta edellä 1−3 momentissa tarkoitettujen seikkojen selvittämiseksi. Tiedot voidaan antaa myös teknisen käyttöyhteyden välityksellä tai muutoin sähköisesti.

Maakunta tekee hallintopäätöksen kasvupalvelujen tuottamisen ehdoista. Ehtojen on oltava yhdenmukaiset kaikille samanlaisia palveluja samalla alueella tuottaville yrityksille, yhteisöille ja ammatinharjoittajille sekä maakunnan omalle palvelutuotannolle. Kaikkien palveluntuottajien on täytettävä maakunnan asettamat ehdot tässä laissa tarkoitettuja palveluja tuottaessaan. Maakunnan oikeudesta muuttaa ehtoja yksipuolisesti säädetään 28 §:n 3 momentissa.

Jos maakunta valitsee maakunnallisten kasvupalvelujen tai niiden osan järjestämiseksi edellä 22 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun kaikkien edellytykset täyttävien palveluntuottajien hyväksymisen, maakunnan on annettava julkisessa tietoverkossa tieto palvelun tuottamisen ehdoista ja niistä palveluista, joiden tuottaminen järjestetään tällä tavoin. Palveluntuottajan on ilmoitettava maakunnalle tuottamisen edellytysten arvioimiseksi tarpeelliset tiedot ja sitoutumisensa ehtojen noudattamiseen. Palvelujen tuottamisesta on tehtävä tuottajakohtainen sopimus. Maakunnan on pidettävä luetteloa palveluntuottajista, joiden sopimus on voimassa. Luettelon on oltava jokaisen saatavilla.

Maakunnan tulee tehdä päätös edellytysten täyttymisestä kohtuullisessa ajassa ja liittää tiedot hyväksymistään palveluntuottajien palveluyksiköistä ja niissä tuotettavista palveluista, palveluiden saatavuudesta sekä yhteystiedoista palveluntuottajien luetteloon, kun 1 momentissa tarkoitettu palvelusopimus on tehty ja palvelutuotanto voi alkaa.

Maakunnan tulee maakunnan edellä 24 §:n 1−3 momentissa säädettyjen edellytysten puuttuessa tehdä kielteinen päätös palveluntuottajan hyväksymistä koskevassa asiassa tai muuttaa hyväksymispäätöstä saatuaan uutta selvitystä palveluntuottajan yleisistä edellytyksistä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua palvelusopimusta koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Maakunnallisten kasvupalvelujen asiakkaalla on oikeus valita haluamansa palveluntuottaja maakunnan valitsemien palveluntuottajien joukosta, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä.

Maakunta voi perustellusta syystä asiakkaan pyynnöstä antaa luvan vaihtaa palveluntuottajaa.

Jos asiakkaan palvelutarve on muuttunut työttömyyden pitkittymisen tai asiakkaan osaamisessa, työkyvyssä tai muussa työllistymiseen vaikuttavassa seikassa tapahtuneen muutoksen vuoksi taikka maakunnan arvio asiakkaan palvelutarpeesta on muuttunut asiaa koskevan uuden tiedon vuoksi, voi maakunta velvoittaa asiakkaan valitsemaan uuden palveluntuottajan.

Maakunta määrittää palveluja koskevassa sopimuksessa ja 25 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa palvelun tuottamisen ehdoissa, mitä palveluntuottajan on tehtävä:

1) maakuntastrategian ja 25 §:ssä tarkoitettujen ehtojen noudattamiseksi;

2) palvelukokonaisuuksien integraation varmistamiseksi;

3) asiakastietojen tallentamiseksi valtakunnallisiin ja maakunnan nimeämiin maakunnallisiin tietojärjestelmiin;

4) maakunnan edellyttämien tietojen toimittamiseksi salassapitosäännösten estämättä palveluiden asianmukaisen tuotannon edellytysten varmistamista ja valvonnan toteuttamista varten; ja

5) kasvupalvelujen valmius- ja jatkuvuudenhallinnan hoitamiseksi sekä kriisi- ja häiriötilanteiden varalta.

Maakunta voi muuttaa yksipuolisesti palvelusopimusta ja palvelun tuottamisen ehtoja lainsäädännön muuttumisen vuoksi ja edellä 25 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun palvelun tuottamisen ehtoja koskevan päätöksen vuoksi.

Jos edellä 26 §:ssä tarkoitetulla tavalla hyväksytty palveluntuottaja, sen palveluyksikkö tai niiden alihankkija ei enää täytä 24 §:n 1−3 momenteissa säädettyjä edellytyksiä, noudata palvelun tuottamisen ehtoja tai jos palvelujen saatavuudessa tai laadussa on muita oleellisia puutteita, maakunnan on annettava palveluntuottajalle huomautus ja asetettava kohtuullinen määräaika asian korjaamiseksi. Jos palveluntuottaja ei korjaa puutteita tai laiminlyöntejä asetetussa määräajassa, maakunnan on peruutettava antamansa hyväksyntä. Maakunnan on peruutettava hyväksyntä myös, jos tuottaja on mennyt konkurssiin tai jos hyväksymisen peruuttamisen edellytykset koskevat vain palveluntuottajan tiettyä palveluyksikköä, peruutetaan kyseisen palveluyksikön hyväksyntä.

Maakunta peruuttaa palveluntuottajan tai sen palveluyksikön hyväksynnän myös palveluntuottajan ilmoituksesta tai jos palveluntuottaja lopettaa palvelujen tuottamisen.

Maakunnan on huolehdittava siitä, että hyväksymisen peruuttamisesta huolimatta asiakkaat saavat keskeytyksettä tarvitsemansa palvelut.

Kasvupalveluja järjestettäessä pyritään monimuotoisiin sekä ensisijaisesti digitaalisen palvelutarjonnan ja sähköisen asioinnin mahdollistaviin toimintamalleihin. Henkilöasiakkaiden asioinnin vähimmäisvaatimuksista säädetään erikseen.

Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää kasvupalveluja tukevat valtion ja maakuntien yhdessä käyttämät tietojärjestelmät ja alustat.

Maakunta kehittää ja pitää tarpeen mukaan yllä alueensa kasvupalveluja tukevia sekä maa-kunnan ja alueen kuntien yhteistoimintaa tukevia tietojärjestelmiä ja alustoja.

Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää valtakunnalliset kasvupalveluja tukevat tietojärjestelmät siten, että ne mahdollistavat ja edistävät kaikkien valtakunnallisten toimijoiden yhteistä palveluntarjontaa ja että kaikki valtakunnallisten kasvupalvelujen järjestäjät ja tuottajat voivat tukeutua samoihin tietojärjestelmiin.

Valtakunnallisia ja maakunnallisia kasvupalveluja tukevat tietojärjestelmät tulee toteuttaa ja ylläpitää sellaisina, että ne mahdollistavat ja edistävät yhteistä palveluntarjontaa maakunnallisten kasvupalvelujen järjestäjien kanssa ja että kaikki maakunnat voivat palvelujen järjestäjinä tukeutua samoihin tietojärjestelmiin.

Maakunnallisia kasvupalveluja tukevat tietojärjestelmät tulee toteuttaa ja ylläpitää sellaisina, että kaikki maakunnat tukeutuvat palvelujen järjestäjinä samoihin tietojärjestelmiin.

Lailla voidaan erikseen säätää kasvupalveluihin liittyvän uuden toimintamallin kokeilusta tai erillisestä järjestelystä maakunnissa tai kunnissa.

Työ- ja elinkeinoministeriö voi sopia maakunnan kanssa sellaisen kokeilun tai järjestelyn toteuttamisesta, joka ei edellytä lainsäädännön muutosta. Sopimukseen perustuva kokeilu tai järjestely voi koskea sekä järjestämistä että tuottamista, ja siihen voidaan osoittaa valtion talousarviossa erillinen määräraha.

Kasvupalvelujen yleinen ohjaus ja strateginen kehittäminen kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle. Ministeriö vastaa valtakunnallisesta kasvupalvelupolitiikasta, valtakunnallisten tavoitteiden valmistelusta ja niiden huomioon ottamisesta maakuntien toiminnan ohjauksessa.

Maakunnan on asetettava kasvupalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät elinkeinojen kehittämistä, työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävät 20 §:n mukaisiin valtakunnallisiin tavoitteisiin perustuvat tavoitteet sekä määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet ja vastuutahot. Maakunnan on palveluja suunnitellessaan arvioitava ja huomioitava palvelujen vaikutukset eri asiakasryhmiin.

Maakunta osallistuu kansalliseen kasvupalvelujen kehittämiseen sekä toimii yhteistyössä kuntien sekä koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa harjoittavien organisaatioiden kanssa.

Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa kasvupalvelujen yhdenvertaisen saatavuuden ja rahoituksen tason riittävyyden toteutumista valtakunnallisesti ja maakunnittain. Ministeriö voi tarvittaessa pyytää yhdeltä tai useammalta maakunnalta selvityksen, jossa tarkastellaan kasvupalvelujen tarvetta sekä saatavuuden ja laadun toteutunutta sekä arvioitua tulevaa kehitystä. Lisäksi selvityksessä voidaan pyytää arvioimaan maakunnassa toteutettavia kustannusten hallinnan kannalta välttämättömiä toimenpiteitä ja mahdollisia muita toimenpiteitä, joilla kasvupalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu voidaan valtionrahoituksella ja muulla tulorahoituksella turvata.

Maakunnan on laadittava järjestämisvastuuseensa kuuluvista tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelma. Ohjelmassa on määritettävä, miten kasvupalvelujen tuottaminen, saatavuus ja laatu sekä asiakkaiden yhdenvertaisuus varmistetaan siitä riippumatta, tuottaako palvelun maakunta tai muu palveluntuottaja. Omavalvontaohjelmassa on lisäksi todettava, miten kasvupalvelujen tuottamista, laatua sekä yhdenvertaisuutta seurataan ja miten havaitut puutteellisuudet korjataan.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä omavalvontaohjelman sisällöstä ja laatimisesta sekä omavalvontaohjelmaan sisältyvästä suunnitelmasta laadunhallinnan ja vaikuttavuuden edistämiseksi.

Maakunnan kasvupalvelujen järjestämisen ja tuottamisen valvonta ja siihen liittyvä ohjaus muissa kuin 2 luvussa tarkoitetuissa asioissa kuuluu Valtion lupa- ja valvontavirastolle.

Jos maakunnan kasvupalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa ei ole noudatettu tätä tai muuta kasvupalvelujen järjestämistä tai tuottamista koskevaa lakia tai maakuntalakia, Valtion lupa- ja valvontavirasto voi antaa maakunnalle määräyksen puutteiden korjaamiseksi tai epäkohtien poistamiseksi. Määräystä annettaessa on asetettava määräaika, jonka kuluessa tarpeelliset toimenpiteet on suoritettava. Määräyksen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko.

Maakunnan tulee salassapitosäännösten estämättä antaa työ- ja elinkeinoministeriölle ja Valtion lupa- ja valvontavirastolle niiden pyytämät välttämättömät tiedot ja selvitykset tässä tai muussa kasvupalveluja koskevassa laissa niille säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi. Tiedot ja selvitykset on annettava maksutta.

Valtion lupa- ja valvontavirasto voi tarkastaa maakunnan tai maakunnan liikelaitoksen tai palveluntuottajan tässä laissa tarkoitetun toiminnan sekä toiminnassa käytettävät toimitilat. Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta.

Tarkastaja on päästettävä kaikkiin edellä 1 momentissa tässä laissa tarkoitetussa toiminnassa käytettäviin toimitiloihin. Tarkastusta ei kuitenkaan saa suorittaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa. Tarkastuksessa on salassapitosäännösten estämättä esitettävä kaikki tarkastajan pyytämät asiakirjat, jotka ovat välttämättömiä tarkastuksen toimittamiseksi. Lisäksi tarkastajalle on salassapitosäännösten estämättä annettava maksutta hänen pyytämänsä jäljennökset tarkastuksen toimittamiseksi tarpeellisista asiakirjoista. Tarkastajalla on myös oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana. Tarkastajan apuna voi olla tarkastuksen toteuttamiseksi tarpeellisia asiantuntijoita. Asiantuntijaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen toimiessaan tässä pykälässä tarkoitetussa tehtävässä. Vahingonkorvauksesta säädetään vahingonkorvauslaissa.

Poliisin on tarvittaessa annettava virka-apua Valtion lupa- ja valvontavirastolle tarkastuksen suorittamiseksi.

Tarkastukseen sovelletaan muutoin, mitä hallintolain (434/2003) 39 §:ssä säädetään.

Maakunnissa rahoitettavassa rakennerahastojen valtakunnallisessa ESR-toiminnassa välittävän toimielimen tehtäviä hoitavat keskitetysti Päijät-Hämeen, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat. Maakunnissa rahoitettavassa rakennerahastojen valtakunnallisessa EAKR-toiminnassa välittävän toimielimen tehtäviä hoitaa Uudenmaan maakunta. Valtakunnallisessa rakennerahastotoiminnassa välittävänä toimielimenä toimivan maakunnan toimialueena on Manner-Suomen alue.

Työ- ja elinkeinoministeriö hallinnoi ja koordinoi keskitetysti työnvälityspalvelujen eurooppalaisesta verkostosta (Eures), liikkuvuuspalvelujen tarjoamisesta työntekijöille ja työmarkkinoiden yhdentymisen tiivistämisestä ja asetusten (EU) N:o 492/2011 ja N:o 1296/2013 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/589 mukaiset koordinointitehtävät sekä menettelyn, joka koskee uusien toimijoiden hyväksymistä Eures-verkoston jäseniksi ja kumppaneiksi.

Maakunnan myöntämien eräiden tukien ja korvausten maksamiseen liittyvistä tehtävistä mukaan lukien takaisinperintätehtävien hoitamisesta ja 32 §:ssä tarkoitettujen tietojärjestelmien ja alustojen tuottamisesta säädetään erikseen.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtakunnallisia rakennerahastotehtäviä hoitavien maakuntien tehtävistä.

Valtion tai maakunnan viranomaisen tämän lain nojalla tekemään päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolain 7 a luvussa säädetään.

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Maakunnan yhteistyöryhmän ja maakuntahallituksen tämän lain nojalla tekemään päätökseen tyytymätön saa hakea oikaisua siten kuin maakuntalain 130 §:ssä säädetään. Maakuntavaltuuston päätökseen sekä maakuntahallituksen tai maakunnan yhteistyöryhmän oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta maakuntavalituksella hallinto-oikeudelta siten kuin maakuntalain 131 §:ssä säädetään. Oikaisuvaatimukseen ja maakuntavalitukseen sovelletaan mitä maakuntalain 17 luvussa säädetään.

Valtion tai maakunnan viranomaisen tekemä päätös voidaan muutoksenhausta huolimatta panna täytäntöön, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin päätä.

Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.

Tämän lain tarkoituksena on turvata laadukkaat kasvupalvelut ja niitä käyttävien asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu Uudenmaan maakunnassa. Lain tarkoituksena on myös mahdollistaa Uudenmaan maakunnan kuntien ja maakunnan voimavarojen yhteensovittaminen kasvupalvelu- ja elinvoimatehtävissä Uudenmaan kansantaloudellisen ja toiminnallisen merkityksen hyödyntämiseksi tehokkaalla tavalla.

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit (pääkaupunkiseudun kunnat ) voivat sopia kasvupalvelujen järjestämisestä kuntayhtymämuotoisessa yhteistoiminnassa Uudenmaan maakunnassa. Pääkaupunkiseudun kuntien perustama kuntayhtymä huolehtii kasvupalvelujen hallinnon, talouden ja toiminnan järjestämisestä ja yhteistyön järjestämisestä muiden Uudenmaan kuntien ja maakunnan kanssa.

Kuntayhtymä vastaa kasvupalvelujen järjestämisestä alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetussa laissa ( / ) tarkoitetulla tavalla 1 päivästä tammikuuta 2020 alkaen.

Kuntayhtymän tehtävänä on hoitaa:

1) alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetussa laissa tarkoitetut maakunnan tehtävät lukuun ottamatta mainitun lain 2 luvun 4−13 §:ssä alueiden kehittämisestä tarkoitettuja tehtäviä kuitenkin siten, että kuntayhtymä osallistuu maakunnan kasvupalveluja koskevien asioiden valmisteluun;

2) julkisista rekrytointi- ja osaamisen kehittämispalveluista annetussa laissa ( / ) tarkoitetut maakunnan tehtävät;

3) työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitetut maakunnan tehtävät;

4) alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta annetussa laissa ( / ) tarkoitetut Uudenmaan kuntayhtymän tehtävät;

5) kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa (1386/2010) tarkoitettuihin kasvupalveluina järjestettäviin kotouttamista edistäviin palveluihin liittyvät maakunnan tehtävät; sekä

6) ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitetut maakunnan tehtävät.

Kuntayhtymän jäsenkunnat voivat kuntayhtymän perussopimuksessa sopia, että kuntayhtymä voi ottaa hoitaakseen 3 §:ssä säädettyjen tehtävien lisäksi kuntien yleisen toimialan tehtäviä.

Jollei jäljempänä tässä laissa toisin säädetä, kuntayhtymään sovelletaan, mitä kuntalain (410/2015) 8 luvun 55–64 §:ssä säädetään kuntayhtymästä lukuun ottamatta 56 §:n 1 momentin 6 kohtaa, josta säädetään jäljempänä tämän lain 7 §:ssä ja 57 §:n 1 momenttia, josta säädetään tämän lain 9 §:ssä.

Kuntayhtymän toimintaan kilpailutilanteessa markkinoilla sovelletaan, mitä maakuntalain ( / ) 112 ja 113 sekä 115−117 §:ssä säädetään maakunnasta ja mitä 114 §:ssä säädetään maakunnan tuotannon hinnoittelusta kilpailutilanteessa markkinoilla. Maakuntalain 119 §:ssä tarkoitettu velvollisuus käyttää palvelukeskuksen palveluja koskee kuntayhtymää ja sen tytäryhteisöä.

Uudenmaan maakunnan asukkaiden, palvelujen käyttäjien ja alueella toimivien yhteisöjen ja säätiöiden mahdollisuuteen osallistua ja vaikuttaa kuntayhtymän päätöksentekoon sovelletaan, mitä maakuntalain 23, 24 ja 28 §:ssä säädetään maakunnasta.

Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous.

Yhtymäkokouksessa jäsenkuntien äänivalta jakautuu jäsenkuntien asukaslukujen suhteessa. Yhden kunnan ääniosuus voi kuitenkin olla enintään 50 prosenttia.

Kuntayhtymän peruspääoman muodostaa omaisuus, joka siirtyy valtiolta kuntayhtymälle alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista sekä kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa annettujen lakien voimaanpanosta annetun lain ( / ) 8 §:n nojalla. Peruspääoma ei jakaannu jäsenkuntaosuuksiin.

Kuntayhtymälle myönnetään kasvupalvelujen järjestämiseen valtion rahoitus, joka vastaa Uudenmaan maakunnalle maakuntien rahoituksesta annetun lain 18 ja 19 §:n nojalla laskennallisesti määräytyvää ja maakunnan rahoituksesta vähennettävää kasvupalvelujen rahoitusosuutta.

Valtiovarainministeriö myöntää kuntayhtymälle rahoituksen kasvupalvelujen järjestämiseen hakemuksetta varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Valtiovarainministeriö maksaa kuntayhtymän kasvupalveluiden rahoitusosuuden maakuntien rahoituksesta annetun lain 23 §:n 2 momentista poiketen suoraan kuntayhtymälle. Kuntayhtymä saa hakea oikaisua valtiovarainministeriön Uudenmaan kasvupalveluja koskevaan rahoituspäätökseen ja muutosta valtiovarainministeriön oikaisuvaatimuksesta tekemään päätökseen siten kuin maakuntien rahoituksesta annetun lain 27 ja 28 §:ssä säädetään maakunnan oikeudesta.

Kuntayhtymä ei laskuta Uudenmaan kuntia lakisääteisten tehtäviensä hoitamisesta.

Kuntalain 57 §:n 1 momentissa säädetystä poiketen kuntayhtymän jäsenkunnaksi on oikeus tulla myös muulla Uudenmaan maakunnan kunnalla. Kuntayhtymän jäsenyys alkaa seuraavan kalenterivuoden alusta, jos kunta on ilmoittanut kuntayhtymälle jäsenyydestään vähintään kuusi kuukautta ennen jäsenyyden alkamista. Jäseneksi ottamiseksi kunnalta ei saa edellyttää peruspääoman maksamista.

Kuntayhtymä toimii tehtävässään yhteistyössä Uudenmaan maakunnan ja kuntayhtymään kuulumattomien Uudenmaan kuntien kanssa. Yhteistyön järjestämisestä tehdään sopimus.

Kuntayhtymä on osapuoli niissä maakuntalain 13 §:ssä tarkoitetuissa valtion ja maakunnan neuvotteluissa, joissa käsitellään Uudenmaan kasvupalveluja. Lisäksi kuntayhtymä on Uudenmaan maakunnan ohella alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain 11 §:ssä tarkoitettujen alueiden kehittämisen keskustelujen osapuoli.

Kuntalain 137 §:ssä säädetty muutoksenhakuoikeus kuntayhtymän päätöksestä on myös muun Uudenmaan maakunnan kunnalla ja sen jäsenellä kuin tässä laissa tarkoitetun kuntayhtymän jäsenkunnalla ja sen jäsenellä.

Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.

Seuraavat lait tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020:

1) laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ( / )

2) laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa ( / )

Tällä lailla kumotaan alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annettu laki (7/2014), jäljempänä kumottava laki.

Kumottavan lain nojalla annettu valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (356/2014) jää kuitenkin voimaan, kunnes se erikseen kumotaan.

Seuraavia alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä sovelletaan Euroopan unionin rakennerahastokauden 2014–2020 sulkemiseen saakka sen mukaan, mitä sulkemisesta säädetään Euroopan unionin lainsäädännössä:

1) vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston hallinnointiin ja toimeenpanoon kumottavan lain 12 §:n säännöksiä;

2) rakennerahasto-ohjelman seurantakomitean ja sen sihteeristön kokoonpanoon, jäsenistön asemaan ja toimintaan kumottavan lain 14 ja 15 §:n säännöksiä;

3) kestävään kaupunkikehittämiseen kumottavan lain 31 §:n säännöksiä; ja

4) Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisten rakennerahasto-ohjelmien hallinnointiin kumottavan lain 36–44 §:n säännöksiä.

Lisäksi seuraavia alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä sovelletaan Euroopan unionin rakennerahastokautta 2014–2020 koskevan Euroopan unionin lainsäädännön mukaisen tukikelpoisuusajan päättymiseen saakka:

1) maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön kokoonpanoon ja tehtäviin sovelletaan kumottavan lain 26 §:n säännöksiä;

2) maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan sovelletaan kumottavan lain 33 §:n säännöksiä niiltä osin kuin on kyse rakennerahasto-ohjelman toimeenpanosta; ja

3) maakunnan yhteistyöryhmän päätöksentekoon ja hallintomenettelyyn sovelletaan kumottavan lain 27 §:n 4 ja 5 momenttia.

Maakuntien liitot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset voivat alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain voimaan tultua sopia siitä, kuinka Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelman välittävän toimielimen tehtävien hoitaminen järjestetään maakuntien yhteistoimintana vuoden 2020 alusta lukien Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmakauden 2014−2020 sulkemiseen saakka. Työ- ja elinkeinoministeriö rakennerahasto-ohjelman hallintoviranomaisena sovittaa yhteen sopimusneuvotteluja.

Jos maakuntalain 6 §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitettu maakunnan tehtävä on muualla laissa säädetty maakunnan liiton hoidettavaksi, toimivaltainen maakunta hoitaa tehtävän ja käyttää siihen liittyvää toimivaltaa 1 päivästä tammikuuta 2020.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut maakunnan liitossa vireillä olevat asiat, tehdyt sopimukset ja sitoumukset samoin kuin niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät 1 päivästä tammikuuta 2020 toimivaltaiselle maakunnalle. Maakuntien omaisuusjärjestelyistä säädetään maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta annetussa laissa ( / ) sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön toimeenpanosta annetussa laissa ( / ).

Edellä 1 momentissa siirtyvien tehtävien ja tehtäviä hoitavan henkilöstön siirto maakuntien liitoista maakuntaan ja maakuntien valtakunnalliseen palvelukeskukseen katsotaan liikkeenluovutukseksi.

Liikkeenluovutukseksi katsotaan myös 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien tukitehtävien ja niitä hoitavan henkilöstön siirrot, jos tehtävää hoitavan henkilön tosiasiallisista tehtävistä vähintään puolet on 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien tukitehtäviä.

Vuoden 2019 loppuun mennessä erääntyneestä lomapalkkavelasta vastaa maakunta.

Mitä 3 ja 4 momentissa säädetään, sovelletaan myös tehtävien ja henkilöstön siirtoon maakuntakonserniin kuuluvaan sekä maakuntien määräysvallassa olevaan yhteisöön, joka perustetaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa, työ- ja elinkeinotoimistossa sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksessa (kehittämis- ja hallintokeskus ) tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat, jotka alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain tai muun lain nojalla kuuluvat maakunnalle, siirtyvät sille maakunnalle, jonka maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta annetun lain 5 §:ssä tarkoitettuun alueeseen ne kuuluvat, jollei muualla lainsäädännössä toisin säädetä.

Edellä 1 momentista poiketen alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain 39 §:n 3 momentissa tarkoitetuista maksamiseen liittyvistä kehittämis- ja hallintokeskuksessa vireillä olevista asioista säädetään erikseen.

Maakunnille siirtyy 1 päivänä tammikuuta 2020 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetussa laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen liittyvä irtaimisto, irtaimen omaisuuden omistusta, hallintaa ja käyttöä koskevat oikeudet sekä immateriaaliset oikeudet ja luvat. Jos alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetussa laissa tarkoitetut tehtävät siirtyvät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, työ- ja elinkeinotoimistolta tai kehittämis- ja hallintokeskukselta yhtä useammalle maakunnalle, omaisuus siirtyy maakunnille tehtävien siirtymistä vastaavassa suhteessa, elleivät valtio tai maakunnat toisin sovi.

Edellä 1 momentista poiketen alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain 39 §:n 3 momentissa tarkoitetuista maksamiseen sekä tietojärjestelmiin ja alustoihin liittyvästä kehittämis- ja hallintokeskuksen omaisuuden siirtymisestä säädetään erikseen.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, työ- ja elinkeinotoimisto sekä kehittämis- ja hallintokeskus siirtävät maakunnalle alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetussa laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen liittyvät sopimukset 1 päivästä tammikuuta 2020. Jos sopimusta ei ole mahdollista siirtää tai jakaa, valtion ja maakunnan on sovittava sopimukseen liittyvän vastuun siirtämisestä.

Maakunta voi käyttää Senaatti-kiinteistöjen, Hansel Oy:n, Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen (Valtori), Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) ja kehittämis- ja hallintokeskuksen toteuttamia hankintasopimuksia sekä Hansel Oy:n kilpailuttamia puitejärjestelyjä ja hankintasopimuksia samoin kuin kehittämis- ja hallintokeskuksen kilpailuttamia puitejärjestelyjä 31 päivään joulukuuta 2023.

Edellä 1 momentista poiketen alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain 39 §:n 3 momentissa tarkoitettujen maksamista sekä tietojärjestelmiä ja alustoja koskevien kehittämis- ja hallintokeskusta sitovien sopimusten ja vastuiden siirtämisestä säädetään erikseen.

Jos kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa annetussa laissa tarkoitetut pääkaupunkiseudun kunnat perustavat kuntayhtymän viimeistään 1 päivänä maaliskuuta 2019, tässä laissa edellä 7 §:ssä säädetystä poiketen kuntayhtymälle siirtyy 1 päivänä tammikuuta 2020 Uudenmaan kasvupalvelujen järjestämiseen liittyvä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen irtaimisto, irtaimen omaisuuden omistus, hallintaa ja käyttöä koskevat oikeudet, immateriaaliset oikeudet ja luvat sekä sopimukset ja vastuut. Jos sopimuksia ei ole mahdollista siirtää tai jakaa, kuntayhtymän ja valtion on sovittava sopimukseen liittyvän vastuun siirtämisestä.

Kuntayhtymä voi käyttää Senaatti-kiinteistöjen, Hansel Oy:n, Valtorin, Palkeiden ja kehittämis- ja hallintokeskuksen toteuttamia hankintasopimuksia sekä Hansel Oy:n kilpailuttamia puitejärjestelyjä ja hankintasopimuksia samoin kuin kehittämis- ja hallintokeskuksen kilpailuttamia puitejärjestelyjä 31 päivään joulukuuta 2023.

Edellä 1 momentista poiketen alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain 39 §:n 3 momentissa tarkoitettujen Uudenmaan maakunnan kasvupalveluihin liittyvien maksamista koskevien sekä tietojärjestelmiä ja alustoja koskevien kehittämis- ja hallintokeskuksen omaisuuden, sopimusten ja vastuiden siirtämisestä säädetään erikseen.

Alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetussa laissa tarkoitettujen tehtävien ja niihin liittyvien tukipalvelutehtävien sekä näitä tehtäviä hoitavan henkilöstön siirto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista, työ- ja elinkeinotoimistoista, kehittämis- ja hallintokeskuksesta ja Valtorista maakuntaan sekä maakuntien valtakunnalliseen palvelukeskukseen katsotaan liikkeenluovutukseksi.

Henkilö siirtyy maakunnan palvelukseen, jos siirtyvät tehtävät muodostavat vähintään puolet hänen tosiasiallisista työtehtävistään.

Vuoden 2019 loppuun mennessä erääntyneestä lomapalkkavelasta vastaa maakunta.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös tehtävien ja henkilöstön siirtoon maakuntakonserniin kuuluvaan sekä maakuntien määräysvallassa olevaan yhteisöön, joka perustetaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021.

Jos pääkaupunkiseudun kunnat perustavat kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa annetussa laissa ( / ) tarkoitetun kuntayhtymän viimeistään 1 päivänä maaliskuuta 2019, valtion palveluksessa oleva Uudenmaan kasvupalveluihin siirtyviä tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyy 1 momentista poiketen kuntayhtymän tai sen tytäryhtiön palvelukseen. Siirto katsotaan työsopimuslaissa (55/2001) ja valtion virkamieslaissa (750/1994) tarkoitetuksi liikkeenluovutukseksi.

Edellä 1 momentista poiketen alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain 39 §:n 3 momentissa tarkoitettuja maksamista sekä tietojärjestelmiä ja alustoja tehtäviä hoitavan kehittämis- ja hallintokeskuksen henkilöstön siirtämisestä säädetään erikseen.

Maakuntakonserniin kuuluvan tai maakunnan määräysvallassa olevan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021 perustetun yhteisön on huolehdittava julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain (82/2016) 8 §:n 2 momentin tasoisen lisäeläkeosuuden säilymisestä henkilöillä, jotka siirtyvät niiden palvelukseen tämän lain nojalla tai maakuntauudistuksen johdosta kuntien, kuntayhtyminen tai valtion palveluksesta ja joiden palvelussuhde jatkuu yhteisössä yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka.

Maakuntauudistuksen johdosta valtiolta maakuntaan tai maakuntakonserniin kuuluvan tai maakuntien määräysvallassa olevan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021 perustetun yhteisön palvelukseen siirtyvät henkilöt säilyttävät oikeuden julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain 8 §:n 2 momentin mukaiseen lisäeläkeosuuteen, jos:

1) palvelussuhde täyttää mainitun lain 9 §:n mukaiset yhdenjaksoisuusedellytykset ennen 1 päivää tammikuuta 2020; ja

2) palvelussuhde jatkuu 1 kohdassa mainitussa pykälässä edellytetyllä tavalla yhdenjaksoisena Kevan jäsenyhteisön palveluksessa 1 päivästä tammikuuta 2020.

Kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa annetussa laissa tarkoitettuun kuntayhtymään kuuluvan tai kuntayhtymän määräysvallassa olevan 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä perustetun yhteisön on huolehdittava julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain 8 §:n 2 momentin tasoisen lisäeläkeosuuden säilymisestä henkilöillä, jotka siirtyvät sen palvelukseen maakuntauudistuksesta tai kuntayhtymästä johtuvan järjestelyn johdosta valtion palveluksesta ja joiden palvelussuhde jatkuu yhtiössä yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka.

Maakuntauudistuksen johdosta valtiolta kuntayhtymään tai sen konserniin kuuluvan tai kuntayhtymän määräysvallassa olevan viimeistään 31 päivään joulukuuta 2021 perustetun yhteisön palvelukseen siirtyvät henkilöt säilyttävät oikeuden julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain 8 §:n 2 momentin mukaiseen lisäeläkeosuuteen, jos:

1) palvelussuhde täyttää mainitun lain 9 §:n mukaiset yhdenjaksoisuusedellytykset ennen 1 päivää tammikuuta 2020; ja

2) palvelussuhde jatkuu 1 kohdassa mainitussa pykälässä edellytetyllä tavalla yhdenjaksoisena Kevan jäsenyhteisön palveluksessa 1 päivästä tammikuuta 2020.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen ja kehittämis- ja hallintokeskuksen on tehtävä viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2019 yksityiskohtainen selvitys tässä laissa tarkoitetusta maakunnalle ja kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa annetussa laissa tarkoitetulle kuntayhtymälle siirtyvästä omaisuudesta ja sopimuksista.

Alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetussa laissa tarkoitettu järjestämisvastuu siirtyy elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta, työ- ja elinkeinotoimistoilta ja kehittämis- ja hallintokeskukselta maakunnille 1 päivänä tammikuuta 2020.

Jos pääkaupunkiseudun kunnat perustavat kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa annetussa laissa tarkoitetun kuntayhtymän viimeistään 1 päivänä maaliskuuta 2019, kuntayhtymä vastaa kasvupalvelujen järjestämisestä alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetussa laissa ( / ) tarkoitetulla tavalla 1 päivästä tammikuuta 2020 alkaen.

Jos kuntayhtymän perussopimusta ei ole hyväksytty edellä 2 momentissa tarkoitettuun määräaikaan mennessä, vastuu kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa on 1 päivänä tammikuuta 2020 alkaen Uudenmaan maakunnalla.

Työ- ja elinkeinoministeriö voi eriyttää alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetussa laissa tarkoitetut kasvupalvelujen järjestämis- ja tuottamistehtävät ennen järjestämisvastuun siirtymistä maakunnille ja kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa annetussa laissa tarkoitetulle kuntayhtymälle. Työ- ja elinkeinoministeriö voi perustaa yhtiöitä ja luovuttaa niiden osakekannan, luopua palvelutoiminnoista liikkeenluovutuksilla tai sopia palveluihin tarvittavan henkilöstön siirtymisestä yksityisen työnantajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Ministeriö voi myös tehdä valtion palveluksessa olevan henkilön tai henkilöiden kanssa palveluntuotantoa koskevan sopimuksen, jonka osana kyseiset henkilöt irtisanoutuvat valtion palveluksesta. Tällaisen sopimuksen kesto voi olla enintään kolme vuotta eikä se saa tuottaa yksinoikeutta sopimuksen tarkoittaman palvelun tarjoamiseen.

Päätökseen, joka on tehty ennen 1 §:ssä mainittujen lakien voimaantuloa, haetaan muutosta kyseisten lakien voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

Edellä 1 §:ssä mainittujen lakien voimaantullessa tuomioistuimessa vireillä olevien asioiden käsittelyyn muutoksenhaussa sovelletaan kyseisten lakien voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Jos tuomioistuin kumoaa päätöksen, joka on tehty ennen 1 §:ssä mainittujen lakien voimaantuloa, ja palauttaa asian kokonaisuudessaan uudelleen käsiteltäväksi, asia käsitellään ja ratkaistaan tällä lailla voimaanpantavien säännösten mukaisesti.

Tämä laki tulee voimaan x päivänä x kuuta 20 . Lain 2 § tulee voimaan kuitenkin vasta 1 päivänä tammikuuta 2020.