Maapohjan kiinteistöveron alarajan nostaminen
Laki kiinteistöverolain muuttamisesta
Maapohjan kiinteistövero erotetaan rakennusten kiinteistöverosta ja sen veroprosentin alarajaa korotetaan. Muutos nostaa tonttien ja muun maapohjan kiinteistöveroa valtaosassa Suomen kuntia.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 9.10.2023
- Viimeisin tapahtuma
- 10.11.2023
- Äänestyksiä
- 3
- Puheenvuoroja
- 23
- Vahvistettu
- 24.11.2023
- Säädös
- 1048/2023
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Maapohjan kiinteistöveroprosentti eriytetään yleisestä kiinteistöveroprosentista, ja sen vaihteluvälin alaraja korotetaan 0,93 prosentista 1,30 prosenttiin ylärajan säilyessä 2,00 prosentissa. Lisäksi kiinteistön määritelmää tarkennetaan kolmiulotteisten kiinteistöjen osalta ja kiinteistötietojen ilmoitusvelvollisuutta täydennetään.
Mitä se tarkoittaa
Laki tulee voimaan 1.1.2024 ja se lisää kuntien kiinteistöverotuloja arviolta 108 miljoonaa euroa vuodessa. Muutos pakottaa 245 Manner-Suomen kuntaa nostamaan maapohjan veroprosenttia, ja euromääräinen nousu kohdistuu vahvimmin pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Kiinteistöverotus kiristyy yksityishenkilöillä 32 miljoonalla eurolla, asunto-osakeyhtiöillä 39 miljoonalla eurolla sekä yrityksillä ja kiinteistöosakeyhtiöillä 32 miljoonalla eurolla.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 7.11.2023Eduskunta hyväksyi lain äänin 111–69.
Vihreät äänesti hallituksen kanssa. 19 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 18.10.2026). 16 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 24.11.2023.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
23 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa kiisteltiin maapohjan kiinteistöveron alarajan lakisääteisestä korottamisesta ja sen vaikutuksista asumiskustannuksiin sekä kuntien päätösvaltaan. Hallituspuolueet ja vihreät pitivät veronkorotusta taloustieteellisesti perusteltuna keinona vahvistaa julkista taloutta ilman työn verotuksen kiristämistä. Oppositio puolestaan arvosteli pakkoveronkorotusta, joka kasvattaa elinkustannuksia erityisesti kasvukeskuksissa ja lisää maatalouden kuluja.
- Pitäisikö kiinteistöveron alarajaa korottaa lailla vai antaa kuntien päättää siitä itse?
- Nostaako kiinteistöveron alarajan nosto kohtuuttomasti asumisen ja maatalouden kustannuksia?
- Olisiko veronkorotus pitänyt toteuttaa vasta osana laajempaa kiinteistöjen arvostusuudistusta?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus piti uudistusta perusteltuna, sillä se tuo kunnille vakaata lisätuloa ja keventää paineita kiristää työn verotusta.
”Se siis täydentää muuta verotusjärjestelmää ja keventää osaltaan muuhun verotukseen, erityisesti tuloverotukseen, kohdistuvia paineita.”
— Mari-Leena Talvitie - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset kannattivat esitystä, koska kiinteistövero vahvistaa julkista taloutta ja on veromuotona vähemmän haitallinen kuin ansiotuloveron kiristäminen.
”Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys kiinteistöveron alarajan nostamisesta onkin varsin oivallinen osakeino julkisen talouden alijäämän korjaamiseksi.”
— Miko Bergbom - SDPVastaan
SDP vastusti alarajan pakkonostoa asumiskustannuksia nostavana veronkiristyksenä, vaikka ryhmä kannattikin maapohjan ja rakennusten verotuksen eriyttämistä.
”Eli ehkä olisi kuitenkin perustellumpaa antaa kuntien tehdä päätökset, eikä niin, että me täällä lähdemme sanomaan, missä kunnissa alarajaa on nyt pakolla nostettava.”
— Joona Räsänen - KeskustaVastaan
Keskusta vaati esityksen hylkäämistä, koska alarajan nosto loukkaa kuntien itsehallintoa, lisää maatalouden ahdinkoa ja ohjaa lisätulot pääosin vain muutamalle varakkaalle kaupungille.
”Keskusta ei kuitenkaan hyväksy sitä, että tässä yhteydessä maapohjaan kohdistuvan kiinteistöveroprosentin alarajaa pakkokorotetaan hallituksen toimesta.”
— Eerikki Viljanen - VihreätPuolesta
Vihreät tukivat maapohjaveron eriyttämistä ja korotusta pitäen sitä taloustieteellisesti perusteltuna ja oikeudenmukaisena maapohjan ansiottoman arvonnousun verottamisena.
”hallituksella on hyvä esitys siitä, että maapohjan kiinteistövero eriytetään — sitä on ihan perusteltua nostaakin.”
— Atte Harjanne - VasemmistoliittoVastaan
Vasemmistoliitto vastusti alarajan nostamista erillisenä esityksenä ennen kuin kiinteistöjen arvostusperusteet uudistetaan, ja huomautti veron kiristyvän eniten kalliin asumisen alueilla.
”Ei ole tarkoituksenmukaista käsitellä esitystä alarajan muutoksesta erillään arvostusuudistuksesta, eikä näiden muutosten yhteisvaikutuksia ole nyt edellytyksiä arvioida.”
— Hanna Sarkkinen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 23 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 9.10.2023Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 10.10.2023Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 20.10.2023Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
- 25.10.2023Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 8.11.2023Toinen käsittely · Täysistunto
- 9.11.2023Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki kiinteistöverolain muuttamisestaHyväksytty · 1048/2023 · 24.11.2023
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki kiinteistöverolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kiinteistöverolain (654/1992) 2 §:n 1 ja 2 momentti, 11 §:n otsikko sekä 3 ja 4 momentti, 12 b § ja 16 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 1 momentti laissa 1152/2005, 2 §:n 2 momentti osaksi laissa 1084/1993, 11 §:n 3 momentti laissa 724/2017, 11 §:n 4 momentti laissa 527/2010, 12 b § laissa 970/2016 ja 16 §:n 1 ja 2 momentti laissa 19/2018, sekä lisätään 11 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1266/2001, 527/2010 ja 724/2017, uusi 4 ja 5 momentti, jolloin muutettu 4 momentti siirtyy 6 momentiksi, ja 16 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 19/2018, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, seuraavasti:
2 §Kiinteistö
Kiinteistöllä tarkoitetaan tässä laissa tonttia, tilaa ja muuta Suomessa olevaa itsenäistä yksikköä, joka on merkitty tai olisi merkittävä kiinteistönä kiinteistörekisterilaissa (392/1985) tarkoitettuun kiinteistörekisteriin.
Tämän lain säännöksiä kiinteistöstä sovelletaan myös:
1) muulle kuin maanomistajalle kuuluvaan sellaiseen rakennukseen ja rakennelmaan, joka arvostetaan 15 §:ssä mainittujen perusteiden mukaan;
2) kiinteistöön kuuluvaan erottamattomaan määräalaan;
3) rakennusmaahan, joka kuuluu yhteisaluelaissa (758/1989) tarkoitettuun yhteisalueeseen tai yhteismetsälaissa (109/2003) tarkoitettuun yhteismetsään.
11 §Yleiset kiinteistöveroprosentit
Kunnanvaltuuston määräämää maapohjan yleistä kiinteistöveroprosenttia ja rakennusten yleistä kiinteistöveroprosenttia sovelletaan tämän lain mukaan veronalaisiin kiinteistöihin, jollei 12, 12 a, 12 b, 13, 13 a tai 14 §:stä muuta johdu.
Maapohjan yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi määrätään vähintään 1,30 ja enintään 2,00.
Rakennusten yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi määrätään vähintään 0,93 ja enintään 2,00. Sitä sovelletaan myös rakennelmiin.
Kunnan tulee ilmoittaa kiinteistöveroprosentit Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä. Verohallinto voi myöhentää ilmoituksen antamisen määräaikaa. Jos ilmoitusta ei ole annettu määräajassa, verotuksessa voidaan noudattaa edellisen vuoden kiinteistöveroprosentteja, kuitenkin vähintään alinta lain mukaista prosenttia. Jos kunnan Verohallinnolle ilmoittama kiinteistöveroprosentti poikkeaa tässä laissa säädetystä, verotuksessa voidaan noudattaa lähintä lain mukaista prosenttia.
12 b §Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti eräissä kunnissa
Poiketen siitä, mitä 12 a §:n 1 momentissa säädetään, Espoon, Helsingin, Hyvinkään, Järvenpään, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon, Tuusulan, Vantaan ja Vihdin kunnanvaltuustojen on määrättävä rakentamattomalle rakennuspaikalle veroprosentti, joka on vähintään 3,00 prosenttiyksikköä kunnanvaltuuston määräämää maapohjan yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeampi. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentiksi voidaan määrätä kuitenkin enintään 6,00.
16 §Verovelvollisen ilmoittamisvelvollisuus
Verohallinto lähettää verovelvolliselle, jolle määrätään kiinteistöveroa, selvityksen kiinteistöverotuksen perusteena käytetyistä kiinteistötiedoista. Verovelvollisen on tarkistettava selvitykseen merkityt maapohjan pinta-alaa, rakennusoikeutta, kaavatilannetta, rantaoikeutta, käyttötarkoitusta sekä omistus- ja hallintaoikeutta koskevat tiedot samoin kuin rakennuksen jälleenhankinta-arvon laskennan perusteena käytetyt tiedot ja käyttötarkoitus. Verovelvollisen on ilmoitettava Verohallinnolle tiedoissa ilmenevät virheet. Lisäksi on ilmoitettava selvitykseltä puuttuvat kiinteistöt ja rakennukset samoin kuin perusparannukset ja huomattavat korjaustoimenpiteet, tiedot varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 31 §:n 1 momentissa tarkoitetusta kiven-, soran-, saven- ja turpeenottopaikasta tai muusta vastaavasta etuudesta sekä tieto rakennuksen purkamisesta tai käytöstä poistamisesta. Selvitys kiinteistötiedoista voidaan tarvittaessa lähettää myös silloin, kun verovelvolliselle ei tule määrättäväksi kiinteistöveroa. Verohallinnon on varattava verovelvolliselle kohtuullinen aika selvityksen täydentämiseen ja korjaamiseen.
Tiedot katsotaan annetuksi, kun ne ovat saapuneet Verohallinnolle. Sähköisesti annettujen tietojen saapumisajankohdasta säädetään sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (13/2003) 10 §:ssä ja paperilla annettujen tietojen saapumisajankohdasta hallintolain (434/2003) 18 §:ssä. Verohallinto antaa tarkemmat määräykset annettavista tiedoista, tietojen antamistavasta ja -ajasta sekä muusta menettelystä tietojen antamiseksi.
Verovelvollisen, joka ei ole saanut 1 momentissa tarkoitettua selvitystä ja joka on kalenterivuoden alkaessa omistanut veronalaisen kiinteistön, on kiinteistöverotusta varten kehotuksetta ilmoitettava Verohallinnolle 1 momentissa tarkoitetut maapohjaa ja rakennusta koskevat tiedot.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2024 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.