Laki kiinteistöverolain muuttamisesta
Maapohjan kiinteistövero erotetaan rakennusten kiinteistöverosta ja sen veroprosentin alarajaa korotetaan. Muutos nostaa tonttien ja muun maapohjan kiinteistöveroa valtaosassa Suomen kuntia.
Maapohjan kiinteistöveroprosentti eriytetään yleisestä kiinteistöveroprosentista, ja sen vaihteluvälin alaraja korotetaan 0,93 prosentista 1,30 prosenttiin ylärajan säilyessä 2,00 prosentissa. Lisäksi kiinteistön määritelmää tarkennetaan kolmiulotteisten kiinteistöjen osalta ja kiinteistötietojen ilmoitusvelvollisuutta täydennetään.
Laki tulee voimaan 1.1.2024 ja se lisää kuntien kiinteistöverotuloja arviolta 108 miljoonaa euroa vuodessa. Muutos pakottaa 245 Manner-Suomen kuntaa nostamaan maapohjan veroprosenttia, ja euromääräinen nousu kohdistuu vahvimmin pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Kiinteistöverotus kiristyy yksityishenkilöillä 32 miljoonalla eurolla, asunto-osakeyhtiöillä 39 miljoonalla eurolla sekä yrityksillä ja kiinteistöosakeyhtiöillä 32 miljoonalla eurolla.
Eduskunta hyväksyi lain äänin 111–69.
Lopullinen äänestys koko laista
111
Jaa
69
Ei
0
Tyhjää
19
Poissa
Ladataan äänestyskarttaa…
Eduskunta äänestää samasta esityksestä yleensä monta kertaa: ensin lain sisällön yksityiskohdista ja vasta sen jälkeen koko lain hyväksymisestä.
Päätetään lain sisällöstä valiokunnan mietinnön pohjalta. Äänestykset koskevat yksittäisiä pykäliä ja opposition muutosehdotuksia. Lakia ei tässä vaiheessa voi vielä hyväksyä eikä hylätä kokonaan.
Äänestys 1
98
Jaa
63
Ei
0
Tyhjää
38
Poissa
Aikaisintaan kolme päivää myöhemmin päätetään, hyväksytäänkö vai hylätäänkö laki sillä sisällöllä, joka ensimmäisessä käsittelyssä päätettiin. Sisältöä ei voi enää muuttaa. Lausumaäänestykset ovat eduskunnan kannanottoja, jotka eivät muuta lakitekstiä.
Äänestys 2
111
Jaa
69
Ei
0
Tyhjää
19
Poissa
Äänestys 3
124
Jaa
57
Ei
0
Tyhjää
18
Poissa
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 24.11.2023.
Eduskuntakäsittelyn vireilletulo(Valtiovarainministeriö)
9.10.2023
Lähetekeskustelu(Täysistunto)
10.10.2023
Valiokunnan mietintö tai lausunto(valtiovarainvaliokunta)
20.10.2023
Ensimmäinen käsittely(Täysistunto)
25.10.2023
Toinen käsittely(Täysistunto)
8.11.2023
Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
9.11.2023
Laki kiinteistöverolain muuttamisesta
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kiinteistöverolain (654/1992) 2 §:n 1 ja 2 momentti, 11 §:n otsikko sekä 3 ja 4 momentti, 12 b § ja 16 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 1 momentti laissa 1152/2005, 2 §:n 2 momentti osaksi laissa 1084/1993, 11 §:n 3 momentti laissa 724/2017, 11 §:n 4 momentti laissa 527/2010, 12 b § laissa 970/2016 ja 16 §:n 1 ja 2 momentti laissa 19/2018, sekä lisätään 11 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1266/2001, 527/2010 ja 724/2017, uusi 4 ja 5 momentti, jolloin muutettu 4 momentti siirtyy 6 momentiksi, ja 16 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 19/2018, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, seuraavasti:
2 §Kiinteistö
Kiinteistöllä tarkoitetaan tässä laissa tonttia, tilaa ja muuta Suomessa olevaa itsenäistä yksikköä, joka on merkitty tai olisi merkittävä kiinteistönä kiinteistörekisterilaissa (392/1985) tarkoitettuun kiinteistörekisteriin.
Tämän lain säännöksiä kiinteistöstä sovelletaan myös:
1) muulle kuin maanomistajalle kuuluvaan sellaiseen rakennukseen ja rakennelmaan, joka arvostetaan 15 §:ssä mainittujen perusteiden mukaan;
2) kiinteistöön kuuluvaan erottamattomaan määräalaan;
3) rakennusmaahan, joka kuuluu yhteisaluelaissa (758/1989) tarkoitettuun yhteisalueeseen tai yhteismetsälaissa (109/2003) tarkoitettuun yhteismetsään.
11 §Yleiset kiinteistöveroprosentit
Kunnanvaltuuston määräämää maapohjan yleistä kiinteistöveroprosenttia ja rakennusten yleistä kiinteistöveroprosenttia sovelletaan tämän lain mukaan veronalaisiin kiinteistöihin, jollei 12, 12 a, 12 b, 13, 13 a tai 14 §:stä muuta johdu.
Maapohjan yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi määrätään vähintään 1,30 ja enintään 2,00.
Rakennusten yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi määrätään vähintään 0,93 ja enintään 2,00. Sitä sovelletaan myös rakennelmiin.
Kunnan tulee ilmoittaa kiinteistöveroprosentit Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä. Verohallinto voi myöhentää ilmoituksen antamisen määräaikaa. Jos ilmoitusta ei ole annettu määräajassa, verotuksessa voidaan noudattaa edellisen vuoden kiinteistöveroprosentteja, kuitenkin vähintään alinta lain mukaista prosenttia. Jos kunnan Verohallinnolle ilmoittama kiinteistöveroprosentti poikkeaa tässä laissa säädetystä, verotuksessa voidaan noudattaa lähintä lain mukaista prosenttia.
12 b §Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti eräissä kunnissa
Poiketen siitä, mitä 12 a §:n 1 momentissa säädetään, Espoon, Helsingin, Hyvinkään, Järvenpään, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon, Tuusulan, Vantaan ja Vihdin kunnanvaltuustojen on määrättävä rakentamattomalle rakennuspaikalle veroprosentti, joka on vähintään 3,00 prosenttiyksikköä kunnanvaltuuston määräämää maapohjan yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeampi. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentiksi voidaan määrätä kuitenkin enintään 6,00.
16 §Verovelvollisen ilmoittamisvelvollisuus
Verohallinto lähettää verovelvolliselle, jolle määrätään kiinteistöveroa, selvityksen kiinteistöverotuksen perusteena käytetyistä kiinteistötiedoista. Verovelvollisen on tarkistettava selvitykseen merkityt maapohjan pinta-alaa, rakennusoikeutta, kaavatilannetta, rantaoikeutta, käyttötarkoitusta sekä omistus- ja hallintaoikeutta koskevat tiedot samoin kuin rakennuksen jälleenhankinta-arvon laskennan perusteena käytetyt tiedot ja käyttötarkoitus. Verovelvollisen on ilmoitettava Verohallinnolle tiedoissa ilmenevät virheet. Lisäksi on ilmoitettava selvitykseltä puuttuvat kiinteistöt ja rakennukset samoin kuin perusparannukset ja huomattavat korjaustoimenpiteet, tiedot varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 31 §:n 1 momentissa tarkoitetusta kiven-, soran-, saven- ja turpeenottopaikasta tai muusta vastaavasta etuudesta sekä tieto rakennuksen purkamisesta tai käytöstä poistamisesta. Selvitys kiinteistötiedoista voidaan tarvittaessa lähettää myös silloin, kun verovelvolliselle ei tule määrättäväksi kiinteistöveroa. Verohallinnon on varattava verovelvolliselle kohtuullinen aika selvityksen täydentämiseen ja korjaamiseen.
Tiedot katsotaan annetuksi, kun ne ovat saapuneet Verohallinnolle. Sähköisesti annettujen tietojen saapumisajankohdasta säädetään sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (13/2003) 10 §:ssä ja paperilla annettujen tietojen saapumisajankohdasta hallintolain (434/2003) 18 §:ssä. Verohallinto antaa tarkemmat määräykset annettavista tiedoista, tietojen antamistavasta ja -ajasta sekä muusta menettelystä tietojen antamiseksi.
Verovelvollisen, joka ei ole saanut 1 momentissa tarkoitettua selvitystä ja joka on kalenterivuoden alkaessa omistanut veronalaisen kiinteistön, on kiinteistöverotusta varten kehotuksetta ilmoitettava Verohallinnolle 1 momentissa tarkoitetut maapohjaa ja rakennusta koskevat tiedot.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2024 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa.
Tiivistelmä tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Se ei ole virallinen asiakirja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.