HE 45/2019 vpHyväksyttyVireille 10.10.2019

Eurojust-rikosoikeudellisen yhteistyön lainsäädännön uudistaminen

Laki Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Suomen lainsäädäntö sovitetaan yhteen Euroopan unionin uuden Eurojust-asetuksen kanssa. Muutos selkeyttää EU:n rikosoikeudellisen yhteistyöviraston ja Suomen viranomaisten välistä toimintaa vakavan rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa.

Tila
Hyväksytty
Vireille
10.10.2019
Viimeisin tapahtuma
22.11.2019
Äänestyksiä
0
Puheenvuoroja
5
Vahvistettu
4.12.2019
Säädös
1232/2019

Mitä ehdotetaan

Aiempi Eurojust-laki korvataan uudella lailla, josta on karsittu EU-asetuksen kanssa päällekkäinen sääntely ja jossa selkeytetään kansallisen jäsenen toimivaltuuksia. Jatkossa kansallisen jäsenen varajäsenenä ja avustajana voi toimia vain syyttäjä, ja henkilötietojen valvonta siirtyy Euroopan tietosuojavaltuutetulle. Samalla tehdään teknisiä muutoksia kuuteen muuhun lakiin.

Mitä se tarkoittaa

Muutos vaikuttaa ensisijaisesti Syyttäjälaitokseen, esitutkintaviranomaisiin sekä tietosuojavaltuutettuun, jolle arvioidaan aiheutuvan valvontatehtävistä noin 0,2 henkilötyövuoden lisäresurssitarve. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 12. joulukuuta 2019.

Näin eduskunta äänesti

Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

5 puheenvuoroa · 5 puhujaa · 2 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa käsiteltiin Suomen lainsäädännön yhteensovittamista EU:n uuden Eurojust-asetuksen kanssa rajat ylittävän vakavan rikollisuuden ja terrorismin torjunnan tehostamiseksi. Kaikki puheenvuoron käyttäneet ryhmät tukivat lakiesitystä ja pitivät eurooppalaista viranomaisyhteistyötä välttämättömänä. Esitys oli täysin yksimielinen eikä siitä syntynyt kiistaa.

  • KeskustaPuolesta

    Rikosoikeudellinen yhteistyö on erittäin tarpeellista ja kannatettavaa, sillä vapaan liikkuvuuden myötä myös rikollisuus ylittää valtioiden rajat.

    Tämä esitys on hyvä ja kannatettava, ja edustaja Laukkanen valiokunnan jäsenenä erinomaisesti avasi näitä kysymyksiä.
    Markus Lohi
  • RKPPuolesta

    Esitys tehostaa Eurojustin toimintaa ja selkeyttää kansallisten viranomaisten toimivaltuuksia vakavan rikollisuuden ja terrorismin torjumisessa.

    Eurojustin tehtävänä on tukea kansallisten viranomaisten välistä oikeudellista koordinointia ja yhteistyötä, joilla torjutaan terrorismia ja vakavaa rajat ylittävää järjestäytynyttä rikollisuutta.
    Anna-Maja Henriksson
  • KokoomusPuolesta

    Lainsäädännön saattaminen ajan tasalle on tärkeää, jotta kansainväliseen rikollisuuteen voidaan vastata tehokkaasti ja turvata eurooppalainen vakaus.

    Uskon, että eduskunta voi hyvillä mielin nyt ensimmäisessä käsittelyssä hyväksyä tämän mietinnön sisällön.
    Heikki Autto
  • Yhteistyö rajat ylittävien turvallisuusuhkien ja rikollisuuden torjumiseksi tuo selkeää kansallista lisäarvoa ja puoltaa esityksen hyväksymistä.

    On äärimmäisen tärkeää, että näillä yhteiseurooppalaisilla viranomaisilla pystytään tämäntyyppisiin asioihin puuttumaan.
    Sari Essayah

Kooste on tuotettu tekoälyllä 5 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.

Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin lakivaliokuntaan.

Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 45/2019 vp sisältyvien 1.-7. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 10.10.2019Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Oikeusministeriö
  2. 17.10.2019Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 12.11.2019Valiokunnan mietintö tai lausunto · lakivaliokunta
  4. 14.11.2019Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 19.11.2019Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 21.11.2019Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain7

  • 1Laki Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaanHyväksytty · 1232/2019 · 4.12.2019
  • 2Laki Syyttäjälaitoksesta annetun lain 7 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1233/2019 · 4.12.2019
  • 3Laki yhteisistä tutkintaryhmistä annetun lain 2 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1234/2019 · 4.12.2019
  • 4Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 143 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1235/2019 · 4.12.2019
  • 5Laki kilpailulain 39 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1236/2019 · 4.12.2019
  • 6Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain 35 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1237/2019 · 4.12.2019
  • 7Laki rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta sekä esitutkinnan ja syytetoimien siirtämisestä Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain 9 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1238/2019 · 4.12.2019

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

1.Laki Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §Lain tarkoitus

Tässä laissa annetaan Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust) ja neuvoston päätöksen (2002/187/YOS) korvaamisesta ja kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1727, jäljempänä Eurojust-asetus , täydentävät säännökset.

2 §Kansallinen jäsen

Eurojust-asetuksen 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kansallinen jäsen nimitetään määräaikaiseen virkasuhteeseen valtionsyyttäjäksi valtakunnansyyttäjän toimistoon. Jäsenen nimittämiseen ja kelpoisuusvaatimuksiin sovelletaan, mitä valtionsyyttäjän nimittämisestä ja kelpoisuusvaatimuksista säädetään.

3 §Kansallisen jäsenen toimivalta

Kansallisella jäsenellä on Syyttäjälaitoksesta annetun lain (32/2019) 10 §:ssä tarkoitettu toimivalta Eurojustin toimivaltaan kuuluvissa asioissa.

Kansallinen jäsen voi toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä tai suostumuksella:

1) saattaa rikosasian Eurojustin käsiteltäväksi;

2) tehdä vieraalle valtiolle rikosoikeudellista yhteistyötä koskevan pyynnön tai määräyksen;

3) päättää esitutkintaviranomaisen tai syyttäjän toimivaltaan kuuluvan rikosoikeudellista yhteistyötä koskevan pyynnön ja määräyksen täytäntöönpanosta Suomessa;

4) päättää Eurojustin järjestämässä koordinointikokouksessa tarpeelliseksi katsotun esitutkintatoimenpiteen suorittamisesta Suomessa; sekä

5) päättää luvan myöntämisestä valvottuun läpilaskuun tai sen koordinoimisesta Suomessa.

Kansallinen jäsen voi päättää 2 momentin 2—5 kohdassa tarkoitetusta esitutkintaviranomaisen tai syyttäjän toimivaltaan kuuluvasta toimenpiteestä kiireellisessä tilanteessa, jos hän ei saa yhteyttä viranomaiseen, jolla on toimivalta päättää toimenpiteestä. Ennen päätöksen tekemistä kansallisen jäsenen on oltava yhteydessä toimenpiteen täytäntöönpanosta vastaavaan viranomaiseen. Toimenpiteestä on viipymättä ilmoitettava viranomaiselle, jolla on toimivalta päättää toimenpiteestä, minkä jälkeen toimivalta päättää toimenpiteen jatkamisesta tai sen keskeyttämisestä on kyseisellä viranomaisella.

4 §Varajäsen

Eurojust-asetuksen 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kansallisen jäsenen varajäsenen tai varajäsenet määrää valtakunnansyyttäjän toimisto. Varajäsen toimii tarvittaessa kansallisen jäsenen sijasta. Varajäseneksi määrätään Syyttäjälaitoksesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu syyttäjä.

Varajäsenellä on 3 §:ssä säädetty toimivalta, kun hän toimii kansallisen jäsenen sijasta.

5 §Kansallisen jäsenen avustaja

Kansallisen jäsenen avustajan tai avustajat määrää valtakunnansyyttäjän toimisto. Avustaja toimii tarvittaessa kansallisen jäsenen sijasta. Avustajaksi määrätään Syyttäjälaitoksesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu syyttäjä.

Avustajan toimikausi on viisi vuotta, ja se voidaan uusia.

Avustajalla on 3 §:ssä säädetty toimivalta, kun hän toimii kansallisen jäsenen sijasta.

6 §Kansalliset yhteyshenkilöt ja koordinointi

Valtakunnansyyttäjän toimisto nimeää yhden tai useamman Eurojust-asetuksen 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kansallisen yhteyshenkilön sekä vastaa mainitun artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kansallisen koordinoinnin järjestämisestä.

Kansallinen jäsen päättää Eurojust-asetuksen 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden pääsystä Eurojustin asianhallintajärjestelmän tilapäisiin tietokantoihin. Pääsyn edellytyksenä on, että se on tarpeen kyseisten henkilöiden Eurojust-asetuksessa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi.

Valtakunnansyyttäjän toimisto päättää Eurojust-asetuksen 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden pääsystä Eurojustin asianhallintajärjestelmän hakemistoon. Valtakunnansyyttäjän toimiston on ilmoitettava Eurojustille ja Euroopan komissiolle tekemästään päätöksestä.

7 §Yhteistyö kansallisten viranomaisten kanssa

Kansallisen jäsenen on viipymättä ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle tietoonsa tulleista seikoista, jotka liittyvät tai voivat liittyä Suomessa käsiteltävänä olevaan rikosasiaan.

Kansallisen jäsenen on viipymättä toimitettava vieraasta valtiosta saamansa rikosoikeudellista yhteistyötä koskeva pyyntö toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi. Jos kansallinen jäsen tekee Eurojustin toimivaltaan kuuluvassa asiassa pyynnön toimivaltaiselle viranomaiselle Eurojust-asetuksen 8 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa, kyseisen viranomaisen on käsiteltävä tällainen pyyntö ilman aiheetonta viivytystä.

8 §Tietojen toimittaminen kansalliselle jäsenelle ja tämän oikeus käsitellä henkilötietoja

Rikosasian käsittelystä vastaavan viranomaisen on toimitettava kansalliselle jäsenelle Eurojust-asetuksen 21 artiklan 4—6 kohdassa sekä terrorismirikoksia koskevasta tietojenvaihdosta ja yhteistyöstä tehdyn neuvoston päätöksen 2005/671/YOS 2 artiklassa tarkoitettujen tietojen lisäksi muut välttämättömät tiedot, jotka ovat tarpeen Eurojustin tehtävien hoitamiseksi.

Mitä syyttäjän tiedonsaantioikeudesta säädetään Syyttäjälaitoksesta annetun lain (32/2019) 22 §:ssä, sovelletaan myös kansalliseen jäseneen tämän hoitaessa Eurojust-asetuksen mukaisia tehtäviä.

Kansallinen jäsen saa käsitellä asian käsittelyssä Eurojustissa toimivaltansa nojalla saamiaan henkilötietoja salassapitosäännösten estämättä, ja luovuttaa niitä salassapitosäännösten estämättä Eurojustille.

9 §Luvan antaminen henkilötietojen siirtämiseen kolmannelle maalle tai kansainväliselle järjestölle

Eurojust-asetuksen 56 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun ennakkoluvan henkilötietojen siirtämiseen kolmannelle maalle tai kansainväliselle järjestölle voi antaa alkuperäisen siirron toteuttanut toimivaltainen viranomainen ottaen asianmukaisesti huomioon rikoksen vakavuuden, henkilötietojen alkuperäisen siirron tarkoituksen ja muut asiassa merkitykselliset seikat.

10 §Eurojustia koskevat kansalliset päätökset ja ilmoitukset

Valtakunnansyyttäjän toimisto:

1) päättää Eurojust-asetuksen 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla kansallisen jäsenen varajäsenen ja avustajan tavanomaisesta työskentelypaikasta ja ilmoittaa tarvittaessa päätöksestä Eurojustille;

2) päättää kansallisen jäsenen varajäsenten ja avustajien lukumäärästä ja ilmoittaa Eurojustille ja Euroopan komissiolle kansallisen jäsenen, varajäsenten ja avustajien nimittämisestä Eurojust-asetuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

3) päättää Eurojust-asetuksen 11 artiklan 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla lähetetäänkö Suomesta toinen henkilö vahvistamaan Eurojustin Suomen kansallista osastoa, jos Suomen kansallinen jäsen on valittu Eurojustin puheenjohtajaksi;

4) päättää Eurojust-asetuksen 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun päivystävän koordinaation järjestämisestä ja päivystävän koordinaation edustajille maksettavista palkkioista; sekä

5) voi määrätä Eurojust-asetuksen 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kansallisen asiantuntijan määräajaksi Eurojustiin.

11 §Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan Eurojustia koskevan päätöksen eräiden määräysten täytäntöönpanosta annettu laki (742/2010).

2.Laki Syyttäjälaitoksesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Syyttäjälaitoksesta annetun lain (32/2019) 7 § seuraavasti:

7 §Syyttäjät

Syyttäjiä ovat:

1) valtakunnansyyttäjä ja apulaisvaltakunnansyyttäjä;

2) valtionsyyttäjä;

3) johtava aluesyyttäjä ja johtava maakunnansyyttäjä;

4) erikoissyyttäjä;

5) aluesyyttäjä ja maakunnansyyttäjä;

6) apulaissyyttäjä.

Suomen kansallisesta jäsenestä Eurojustissa säädetään Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan annetussa laissa ( / ).

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

3.Laki yhteisistä tutkintaryhmistä annetun lain 2 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yhteisistä tutkintaryhmistä annetun lain (1313/2002) 2 §, sellaisena kuin se on laissa 304/2014, seuraavasti:

2 §Tutkintaryhmän kokoonpano

Tutkintaryhmä koostuu sen perustaneiden valtioiden toimivaltaisista viranomaisista. Tutkintaryhmään kuuluu myös tutkintaryhmään ilmoittautunut Suomen toimivaltainen syyttäjä. Sen mukaan kuin sopimuksessa erikseen määrätään, tutkintaryhmään voi kuulua myös muita henkilöitä. Tutkintaryhmän kokoonpanosta on määrättävä tutkintaryhmän perustamista koskevassa sopimuksessa.

Jos tutkintaryhmä koskee Suomea ja tutkintaryhmää varten myönnetään Euroopan unionin rahoitusta, tutkintaryhmään on kutsuttava Eurojustin Suomen kansallinen jäsen. Kansallinen jäsen toimii tutkintaryhmässä Suomen kansallisena syyttäjäviranomaisena ja hänellä on Syyttäjälaitoksesta annetun lain (32/2019) 10 §:ssä tarkoitettu toimivalta.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

4.Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 143 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 143 §:n 3 kohta seuraavasti:

143 §Tietojen luovuttaminen toiselle viranomaiselle

Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi omasta aloitteestaan luovuttaa salassapitosäännösten estämättä valvonnassa saamansa tiedon tai asiakirjan jos se on tarpeen:

3) syyttäjälle Syyttäjälaitoksesta annetun lain (32/2019) 22 §:ssä säädetyssä laajuudessa virkatehtävien suorittamista varten;

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

5.Laki kilpailulain 39 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kilpailulain (948/2011) 39 §:n 5 kohta, sellaisena kuin se on laissa 721/2019, seuraavasti:

39 §Tietojenvaihto viranomaisten välillä

Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi omasta aloitteestaan luovuttaa salassapitosäännösten estämättä tiedon tai asiakirjan, jonka se on saanut tai laatinut tässä laissa säädettyjen tehtävien hoitamisen yhteydessä, jos se on tarpeen:

5) syyttäjälle Syyttäjälaitoksesta annetun lain (32/2019) 9 §:ssä säädettyjä tehtäviä varten;

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

6.Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain 35 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain (1286/2003) 35 § seuraavasti:

35 §Viivästykset

Jos luovuttamisasiaa ei ole lainvoimaisesti ratkaistu 60 päivän kuluessa luovutettavaksi pyydetyn kiinniottamisesta, syyttäjän on ilmoitettava viivästyksestä ja sen syystä pyynnön esittäneen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

Jos luovutettavaksi pyydetty on suostunut luovuttamiseen, eikä asiaa ole lainvoimaisesti ratkaistu kymmenen päivän kuluessa suostumuksen antamisesta, syyttäjän on vastaavasti tehtävä 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus.

Jos luovuttamisasiaa ei ole lainvoimaisesti ratkaistu 30 päivän kuluessa 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen määräaikojen päättymisestä, syyttäjän on ilmoitettava viivästyksestä ja sen syystä Eurojustille.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

7.Laki rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta sekä esitutkinnan ja syytetoimien siirtämisestä Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain 9 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta sekä esitutkinnan ja syytetoimien siirtämisestä Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain (295/2012) 9 §:n 1 momentti seuraavasti:

9 §Yhteisymmärrykseen pääsemiseksi noudatettava menettely

Jos toimivaltaiset viranomaiset eivät ole päässeet 8 §:ssä tarkoitetuissa neuvotteluissa yhteisymmärrykseen rikosoikeudellisen menettelyn siirtämisestä, toimivaltaisen viranomaisen tulee tarvittaessa antaa asia Eurojustin käsiteltäväksi. Edellytyksenä on, että yksikkö on toimivaltainen käsittelemään kyseisen rikoksen.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan. Ehdotettu laki täydentäisi Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastoa koskevaa Euroopan unionin asetusta. Lailla kumottaisiin Eurojustia koskevan päätöksen eräiden määräysten täytäntöönpanosta annettu laki. Uusi laki vastaisi pitkälti voimassa olevaa lakia, joskin osa nykyisestä sääntelystä ehdotetaan jätettäväksi tarpeettomana pois, sillä kyseisistä asioista on jo säädetty asetuksessa. Lisäksi Syyttäjälaitoksesta annettuun lakiin, yhteisistä tutkintaryhmistä annettuun lakiin, julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettuun lakiin, kilpailulakiin, rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annettuun lakiin sekä rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta sekä esitutkinnan ja syytetoimien siirtämisestä Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annettuun lakiin ehdotetaan tehtäväksi lähinnä teknisiä muutoksia. Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan asetuksen tullessa sovellettavaksi 12 päivänä joulukuuta 2019 tai mahdollisimman pian sen jälkeen.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.