Hybridiosaamiskeskuksen perustaminen Helsinkiin
Laki Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta
Helsinkiin perustetaan Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus, joka auttaa osallistujamaita varautumaan laaja-alaisiin turvallisuusuhkiin. Keskukselle luodaan itsenäinen oikeudellinen asema ja toimintaedellytykset Suomessa.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 24.5.2017
- Viimeisin tapahtuma
- 22.6.2017
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 6
- Vahvistettu
- 28.6.2017
- Säädös
- 417/2017
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Säädetään uusi laki Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta, jolla keskukselle annetaan julkisen oikeushenkilön asema, oikeuskelpoisuus sekä kansainvälisille toimijoille tyypillinen lainkäytöllinen koskemattomuus, toimitilojen loukkaamattomuus ja verovapaus.
Mitä se tarkoittaa
Laki tulee voimaan 1.7.2017 ja keskuksen toiminta alkaa syyskuussa 2017. Toiminnan arvioidut vuosikustannukset ovat noin 1,5 miljoonaa euroa, josta Suomi isäntämaana maksaa noin 770 000 euroa ja muut perustajamaat (Iso-Britannia, Latvia, Liettua, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa ja Yhdysvallat) noin 730 000 euroa. Keskus parantaa viranomaisten hybridiuhkien tilannekuvaa ja koulutusta tiiviissä yhteistyössä EU:n ja Naton kanssa.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
6 puheenvuoroa · 5 puhujaa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen perustamista Helsinkiin ja sen merkitystä kansainväliselle turvallisuusyhteistyölle. Kaikki puheenvuoron käyttäneet eduskuntaryhmät kannattivat esitystä yksimielisesti ja pitivät Suomen roolia edelläkävijänä tärkeänä. Esityksestä ei syntynyt erimielisyyksiä.
- KokoomusPuolesta
Turvallisuuden merkityksen korostaminen ja kansainvälisen yhteistyön lisääminen ovat välttämättömiä jatkuvasti lisääntyvien hybridivaikuttamisen keinojen torjumiseksi.
”Turvallisuudesta ei voi nykyaikana liikaa puhua ja sen merkitystä korostaa.”
— Pauli Kiuru - PerussuomalaisetPuolesta
Osaamiskeskuksen saaminen Suomeen osoittaa edelläkävijyyttä Euroopan tasolla ja vahvistaa tietoyhteiskunnan turvallisuutta, vaikka toimintaan toivottiin runsaasti resursseja.
”Tämä on sellainen asia, jossa on hyvä olla edelläkävijänä Euroopan tasolla.”
— Jani Mäkelä - KeskustaPuolesta
Keskus vahvistaa Suomen ja Euroopan kokonaisturvallisuutta sekä kykyä vastata monimuotoisiin hybridi- ja informaatiouhkiin.
”Tämä hallituksen esitys on hyväksyttävä ja sen mukaan mentävä eteenpäin.”
— Hannu Hoskonen - Uusi vaihtoehtoPuolesta
Keskus lisää osallistujamaiden sietokykyä ja keskinäistä tiedonvaihtoa sekä parantaa valmiuksia torjua yhteiskuntien haavoittuvuuksiin kohdistuvia uhkia.
”Keskuksen arvioidaan tuottavan turvallisuus- ja varautumistyön kannalta arvokasta tietoa sekä lisäävän keskinäistä luottamusta ja tiedonvaihtoa.”
— Lea Mäkipää
Kooste on tuotettu tekoälyllä 6 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 59/2017 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 24.5.2017Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtioneuvoston kanslia
- 30.5.2017Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 9.6.2017Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 14.6.2017Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 20.6.2017Toinen käsittely · Täysistunto
- 21.6.2017Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksestaHyväksytty · 417/2017 · 28.6.2017
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus
Tässä laissa säädetään Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta (hybridiosaamiskeskus ). Hybridiosaamiskeskuksen toimintaan osallistuvat hallitukset, jotka ovat allekirjoittaneet hybridiosaamiskeskuksen perustamisesta 11 päivänä huhtikuuta 2017 tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan tai jotka on kutsuttu myöhemmin mukaan keskuksen toimintaan.
Hybridiosaamiskeskuksen tehtävänä on tukea hybridiosaamiskeskuksen toimintaan osallistuvien hallitusten pyrkimyksiä parantaa hybridiuhkien torjuntaan liittyvää siviili- ja sotilassuorituskykyään ja valmiuttaan sekä hybridiuhkien sietokykyä, keskittyen erityisesti Euroopan turvallisuuteen.
2 §Oikeudellinen asema
Hybridiosaamiskeskus on julkinen oikeushenkilö. Sillä on Suomessa tehtäviensä suorittamista ja tarkoitustaan varten oikeuskelpoisuus. Hybridiosaamiskeskukseen sovelletaan Suomen lainsäädäntöä, jollei jäljempänä toisin säädetä.
Hybridiosaamiskeskus voi hankkia, omistaa ja luovuttaa kiinteää ja irtainta omaisuutta, tehdä sopimuksia ja olla osapuolena oikeudenkäynnissä. Hybridiosaamiskeskuksen puhevaltaa Suomessa käyttää keskuksen johtaja.
Hybridiosaamiskeskuksen kotipaikka on Helsinki.
3 §Keskuksen toimielimet ja henkilöstö
Hybridiosaamiskeskuksella on johtokunta, jossa on jäsen kustakin 1 §:n 1 momentissa tarkoitetusta yhteisymmärryspöytäkirjan osapuolesta.
Hybridiosaamiskeskuksella on johtaja, joka johtaa keskusta johtokunnan alaisuudessa, sekä tarpeellinen määrä muuta henkilöstöä.
4 §Johtokunnan tehtävät
Hybridiosaamiskeskuksen johtokunnan tehtävänä on:
1) johtaa ja valvoa hybridiosaamiskeskuksen toimintaa;
2) nimittää ja erottaa hybridiosaamiskeskuksen johtaja;
3) valita johtokunnan puheenjohtaja, joka toimii johtokunnan kokousten puheenjohtajana, kolmen vuoden toimikaudeksi;
4) määrittää hybridiosaamiskeskuksen toimintaperiaatteet ja hyväksyä sen työohjelma;
5) hyväksyä vuosittaiset osallistumismaksut;
6) hyväksyä hybridiosaamiskeskuksen vuotuinen talousarvio ja vahvistaa sen tilinpäätös johtajan ehdotuksen perusteella;
7) vastata siitä, että hybridiosaamiskeskuksen varainhoidon ja kirjanpidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;
8) hyväksyä hybridiosaamiskeskuksen toimintakertomus;
9) hyväksyä hybridiosaamiskeskuksen johtosääntö ja tehdä muita tarvittavia päätöksiä ja antaa ohjeita keskuksen toiminnan turvaamiseksi.
5 §Hybridiosaamiskeskuksen lainkäytöllinen koskemattomuus
Hybridiosaamiskeskuksella on Suomessa lainkäytöllinen koskemattomuus, ellei se ole yksittäistapauksessa nimenomaisesti siitä luopunut. Koskemattomuudesta luopuminen ei sisällä suostumusta tuomion täytäntöönpanotoimiin. Tuomio on pantavissa täytäntöön vain, jos siihen on suostuttu erikseen.
Hybridiosaamiskeskuksen tilat ja omaisuus ovat niiden sijaintipaikasta ja haltijasta riippumatta vapautetut pakkotoimista Suomessa, ellei keskus ole yksittäistapauksessa nimenomaisesti siitä luopunut.
6 §Hybridiosaamiskeskuksen toimitilat
Hybridiosaamiskeskuksen toimitilat ovat loukkaamattomat ja johtajan välittömässä valvonnassa.
Johtaja vastaa hybridiosaamiskeskuksen turvallisuudesta keskuksen toimitiloissa. Virkamiehellä tai muulla Suomessa julkista valtaa käyttävällä henkilöllä on pääsy hybridiosaamiskeskuksen toimitiloihin virkatehtäviensä suorittamiseksi ainoastaan johtajan tai hänen nimeämänsä henkilön nimenomaisella suostumuksella.
Keskuksen henkilökunnan turvallisuuden tai keskuksen toimitiloja vaarantavan ja välittömiä toimenpiteitä vaativan tulipalon tai muun hätätilanteen sattuessa toimivaltaisilla viranomaisilla on kuitenkin oikeus ryhtyä kohtuullisiin toimenpiteisiin suojellakseen keskuksen henkilökuntaa ja toimitiloja.
Suomen toimivaltaisilla viranomaisilla on myös oikeus ryhtyä kohtuullisiin toimenpiteisiin suojellakseen hybridiosaamiskeskuksen toimitiloja tunkeutumiselta tai vahingolta sekä estääkseen keskuksen rauhan häiritsemisen tai sen arvon loukkaamisen. Hybridiosaamiskeskus ja Suomen toimivaltaiset viranomaiset toimivat tarkoituksenmukaisessa yhteistyössä keskuksen turvallisuutta koskevissa asioissa.
7 §Arkiston loukkaamattomuus
Hybridiosaamiskeskuksen arkisto on loukkaamaton. Arkistoon kuuluu kaikki se tieto, joka kuuluu keskukselle tai on sen hallussa missä tahansa muodossa Suomen alueella.
8 §Viestintä
Mitään hybridiosaamiskeskukselle tai sen henkilöstölle osoitettuja tai keskuksen tai sen henkilöstön lähettämiä virallisia viestejä ei saa tarkastaa ennakkoon eikä niiden yksityisyyteen saa puuttua valvontatoimin tai muin toimenpitein.
9 §Verovapaus
Hybridiosaamiskeskus on vapautettu kaikista välittömistä veroista.
Keskus on kuitenkin velvollinen maksamaan sellaiset veronluontoiset maksut, jotka ovat tosiasiallisia maksuja sille annetuista julkisista palveluista, jos niistä peritään maksu palveluiden määrään perustuvan kiinteän taksan mukaisesti ja ne ovat tarkasti yksilöitävissä ja määritettävissä.
10 §Sosiaaliturva
Johtaja ja keskuksen henkilöstö, jotka kuuluvat lähettävän valtion tai organisaation sosiaaliturvajärjestelmään, eivät kuulu Suomen asumisperusteiseen eivätkä työskentelyyn perustuvaan sosiaaliturvaan.
Johtaja ja keskuksen henkilöstö, joihin sovelletaan Suomen lainsäädäntöä työskentelyn aloittamisen ajankohtana, kuuluvat Suomen sosiaaliturvajärjestelmään myös keskuksessa työskentelynsä aikana.
Hybridiosaamiskeskus ja lähettävä valtio tai organisaatio sopivat sosiaaliturvaan liittyvistä järjestelyistä johtajan ja henkilöstöön kuuluvien osalta, jos nämä eivät kuulu minkään sosiaaliturvajärjestelmän piiriin.
11 §Johtokunnan jäsenten ja henkilöstön lainkäytöllinen koskemattomuus
Hybridiosaamiskeskuksen johtokunnan jäsenillä, johtajalla ja keskuksen henkilöstöllä on Suomessa lainkäytöllinen koskemattomuus heidän tehtävänsä perusteella antamiensa suullisten ja kirjallisten lausuntojen ja tehtävänsä perusteella suorittamiensa toimenpiteiden osalta. Hybridiosaamiskeskuksen henkilöstöstä ne, jotka eivät ole Suomen kansalaisia tai asu Suomessa, ovat lisäksi vapautetut kaikista julkisista kansallisista palveluvelvoitteista Suomessa.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu koskemattomuus ei kuitenkaan koske tilannetta, jossa mainitussa momentissa tarkoitettu henkilö on syyllistynyt liikennerikokseen tai jossa on kyse tällaisen henkilön omistaman tai ajaman moottoriajoneuvon aiheuttamasta vahingosta.
Tämän lain mukaiset erioikeudet ja vapaudet myönnetään hybridiosaamiskeskuksen edun mukaisesti eikä kyseessä olevien henkilöiden henkilökohtaisen edun vuoksi. Sillä hallituksella, jota johtokunnan jäsen edustaa, on oikeus luopua johtokunnan jäsenen lainkäytöllisestä koskemattomuudesta, jos se katsoo, että koskemattomuus haittaisi lainkäyttöä ja siitä voidaan luopua ilman, että luopumisesta on haittaa hybridiosaamiskeskuksen eduille. Johtokunnan puheenjohtajalla on vastaava oikeus luopua johtajan koskemattomuudesta ja johtajalla henkilöstön koskemattomuudesta.
Edellä 3 momentissa tarkoitettu koskemattomuudesta luopuminen ei sisällä suostumusta tuomion täytäntöönpanoon. Tuomio on pantavissa täytäntöön vain, jos siihen on suostuttu erikseen.
12 §Toiminnan rahoitus
Hybridiosaamiskeskuksen toiminta rahoitetaan toimintaan osallistuvien maiden maksamilla vuosittaisilla johtokunnan hyväksymillä osallistumismaksuilla sekä vapaaehtoisilla maksuilla.
Suomen valtio maksaa valtion talousarviossa vuosittain osoitetun määrärahan rajoissa hybridiosaamiskeskuksen osallistumismaksun sekä maksuosuuden, joka sisältää erikseen määriteltynä eränä keskuksen välttämättömät toimitilakustannukset ja toimitilan ylläpitokustannukset.
13 §Kirjanpito ja tilinpäätös
Hybridiosaamiskeskus on kirjanpitovelvollinen. Hybridiosaamiskeskuksen kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sovelletaan, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997) kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä säädetään.
Hybridiosaamiskeskuksen tilikausi on kalenterivuosi. Hybridiosaamiskeskuksen on laadittava jokaiselta tilikaudelta tilinpäätös maaliskuun loppuun mennessä. Hybridiosaamiskeskuksen johtokunta ja johtaja allekirjoittavat tilinpäätöksen.
14 §Tilintarkastus
Hybridiosaamiskeskuksen tilintarkastajan tulee olla tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu KHT-tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö, jonka päävastuullisen tilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja.
15 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2017.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.