Lapsiin liittyvien rikosten selvittämisen uudistaminen

Tässä laissa säädetään terveydenhuollossa toimivista yksiköistä, jotka avustavat esitutkintaviranomaisia, syyttäjää ja tuomioistuimia lapsiin liittyvien rikosten selvittämisessä. Mitä tässä laissa säädetään rikoksesta, sovelletaan myös rikolliseen tekoon.

Tässä laissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä.

Yksikön tehtävänä on:

1) sellaisen lapsen kohdalla, jonka epäillään joutuneen rikoksen uhriksi, esitutkintaviranomaisen tai syyttäjän pyynnöstä laatia yhteenveto lasta koskevista tiedoista, jotka ovat olennaisia arvioitaessa lapsen tilanteeseen liittyviä riskitekijöitä sekä sitä, mihin toimiin esitutkinnassa ryhdytään ja kuinka kiireellisesti toimet toteutetaan;

2) sellaisen lapsen kohdalla, jonka epäillään joutuneen rikoksen uhriksi, jota epäillään rikoksesta tai jota on tarpeen kuulla rikoksen todistajana, esitutkintaviranomaisen, syyttäjän tai tuomioistuimen pyynnöstä tehdä lapselle lääketieteellinen ja oikeuslääketieteellinen tutkimus sekä mainitun viranomaisen pyynnöstä avustaa lapsen kuulustelun suunnittelemisessa tai toteuttamisessa;

3) antaa esitutkintaviranomaiselle, syyttäjälle tai tuomioistuimelle tämän pyynnöstä lausunto 2 kohdassa tarkoitetun tutkimuksen perusteella tai muutoin rikoksen selvittämiseksi sekä arvio haitasta, jota epäilty rikos on omiaan aiheuttamaan lapselle;

4) antaa 2 kohdassa tarkoitetulle lapselle ja hänen huoltajilleen ensi vaiheen psykososiaalista tukea;

5) tarjota lasten kanssa työskenteleville tahoille lapseen kohdistuvan väkivallan tunnistamista ja siihen puuttumista koskevaa koulutusta ja tukea sekä muuta oikeuspsykologian alan koulutusta ja tukea, joka liittyy lasten kuulemiseen rikosprosessissa;

6) tarjota lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) 16 §:ssä tarkoitettujen selvitysten tekijöille koulutusta ja tukea lapsen omien toivomusten ja mielipiteen selvittämiseksi mainitun lain 11 §:n mukaisesti.

Edellä 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettua yhteenvetoa saadaan esitutkintaviranomaisen tai syyttäjän aloitteesta käsitellä yksikön, esitutkintaviranomaisen, syyttäjän, terveydenhuollon ja sosiaalihuollon edustajien (moniammatillinen asiantuntijaryhmä ) kesken sen arvioimiseksi:

1) millä eri viranomaisten toimenpiteillä voidaan parhaiten edistää lapsen edun toteutumista;

2) voidaanko lasta kuulla mahdollisessa esitutkinnassa, ja jos voidaan, mitä kuulemisessa tulisi ottaa huomioon.

Moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä saadaan salassapitosäännösten estämättä vaihtaa tietoja lapsen ja hänen perheensä olosuhteista, jos se on välttämätöntä 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi eikä vaaranna rikoksen selvittämistä tai tutkinnan tarkoituksen toteutumista tai ilman painavaa syytä aiheuta asiaan osalliselle vahinkoa tai kärsimystä tai estä tuomioistuinta käyttämästä oikeuttaan määrätä asiakirjojen salassapidosta oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain (370/2007) mukaan.

Edellä 2 §:n 1 kohdassa tarkoitetusta yhteenvedosta ilmeneviä tietoja saadaan käyttää valmisteltaessa moniammatilliseen asiantuntijaryhmään kuuluvien viranomaisten päätöksiä ja muita toimenpiteitä.

Yksiköllä on oikeus saada maksutta ja salassapitosäännösten estämättä lasta koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä 2 §:n 1—4 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi:

1) viranomaiselta ja muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä;

2) opetuksen ja koulutuksen järjestäjältä sekä varhaiskasvatuksen järjestäjältä ja tuottajalta;

3) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain (703/2023) 3 §:n 11 kohdassa tarkoitetulta palvelunantajalta.

Edellä 1 momentissa säädetty tiedonsaantioikeus ei koske sellaista lasta koskevia tietoja, jota epäillään rikoksesta tai jota on tarpeen kuulla rikoksen todistajana.

Yksiköllä on lisäksi oikeus saada maksutta ja salassapitosäännösten estämättä 2 §:n 3 kohdan nojalla laatimansa lausunto sitä pyytäneeltä viranomaiselta, jos lausunto on välttämätön yksikön edustajan toimimiseksi todistajana kyseistä rikosepäilyä koskevassa oikeudenkäynnissä.

Yksikkö saa salassapitosäännösten estämättä omasta aloitteestaan tai pyynnöstä luovuttaa 2 §:n 1 kohdassa tarkoitetun yhteenvedon laatimista tai 2 §:n 2 kohdassa tarkoitetun tutkimuksen tekemistä pyytäneelle viranomaiselle yhteenvetoa laadittaessa tai tutkimusta tehtäessä kertyneet tiedot lapsesta, jos tiedot ovat välttämättömiä rikosepäilyn selvittämiseksi. Lisäksi yksikkö saa salassapitosäännösten estämättä omasta aloitteestaan tai pyynnöstä toimittaa yhteenvedon laatimisen ja tutkimuksen tekemisen aikana kertyneet, lapsen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevat tiedot taholle, joka vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä lapselle, jos tiedot ovat välttämättömiä lapsen tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi.

Yksikön henkilöstöä sekä toimitiloja ja toimintavälineitä koskevista vaatimuksista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 8 §:n 2 momentissa ja henkilöstölle järjestettävästä täydennyskoulutuksesta mainitun lain 59 §:ssä.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä siitä, mitkä sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (817/2015) tarkoitetut sosiaalihuollon ammattihenkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitetut terveydenhuollon ammattihenkilöt saavat hoitaa yksikön tehtäviä.

Yksikön henkilöstölle on järjestettävä toimiva työnohjaus.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 34 §:ssä tarkoitetun hyvinvointialueen ja HUS-yhtymän on järjestettävä yksikön palvelut.

Kukin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 34 §:ssä tarkoitettu hyvinvointialue ja HUS-yhtymä vastaa yksikön tehtävistä niiden lasten osalta, joilla on kotikuntalain (201/1994) 2 §:ssä tarkoitettu kotikunta sillä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 35 §:ssä tarkoitetulla yhteistyöalueella, jolla kyseinen hyvinvointialue tai HUS-yhtymä sijaitsee. Varsinais-Suomen hyvinvointialue vastaa yksikön tehtävistä lisäksi niiden lasten osalta, joiden kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Jos kunta, jossa lapsi pääasiallisesti asuu, ei kotikuntalain 2 §:n tai 3 §:n 1 tai 2 kohdan nojalla ole hänen kotikuntansa taikka jos lapsella ei ole kotikuntaa, lapsen asuin- tai oleskelukuntaan sovelletaan, mitä edellä tässä momentissa säädetään kotikunnasta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 34 §:ssä tarkoitettu hyvinvointialue ja HUS-yhtymä saavat tehdä yksikön palvelujen järjestämisestä hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 57 §:ssä tarkoitetun sopimuksen vain toisen mainitun lain 34 §:ssä tarkoitetun hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän kanssa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on tehtävä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 34 §:ssä tarkoitetun hyvinvointialueen ja HUS-yhtymän kanssa sopimus:

1) siitä, mitä sosiaalihuollon ammattihenkilöitä, terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja muuta henkilökuntaa yksikössä työskentelee ja kuinka paljon;

2) yksikön henkilöstölle järjestettävän täydennyskoulutuksen ja työnohjauksen sisällöstä ja määrästä;

3) yksikön toimitiloista ja toimintavälineistä.

Sopimuksen perusteella valtion varoista korvataan tämän lain mukaisista tehtävistä aiheutuvat, toiminnan asianmukaisen hoitamisen kannalta tarpeellisina pidettävät kustannukset.

Sopimusta koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa. Menettelystä hallintoriita-asiassa säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on maksettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 34 §:ssä tarkoitetulle hyvinvointialueelle ja HUS-yhtymälle huhtikuun loppuun mennessä kunakin varainhoitovuonna laskennallinen korvauksen ennakkomaksu, jonka perusteena ovat yksikön toiminnasta edellisenä vuonna aiheutuneet kustannukset sekä varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden lopussa yhteistyöalueella asuneiden lasten määrä. Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle maksettavan ennakkomaksun perusteena on lisäksi Ahvenanmaan maakunnassa varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden lopussa asuneiden lasten määrä. Varainhoitovuodella tarkoitetaan tässä laissa sitä kalenterivuotta, jolle korvaus myönnetään.

Lopullisen korvauksen suorittamiseksi hyvinvointialueen ja HUS-yhtymän on toimitettava Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle varainhoitovuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä selvitys 8 §:ssä tarkoitettuun sopimukseen perustuvista toteutuneista kustannuksista.

Jos ennakkomaksu ei kata toiminnasta aiheutuneita kustannuksia, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on maksettava hyvinvointialueelle tai HUS-yhtymälle korvauksen loppuerä kuukauden kuluessa 2 momentissa tarkoitetun selvityksen saamisesta. Hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän mahdollisesti liikaa saama ennakkomaksu puolestaan vähennetään seuraavasta hyvinvointialueelle tai HUS-yhtymälle maksettavasta ennakkomaksusta.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset ennakkomaksun määräytymisestä. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 2 momentissa tarkoitetun selvityksen sisällöstä ja antamisesta.

Sen lisäksi, mitä 8 ja 9 §:ssä säädetään, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos:

1) ohjaa, kehittää ja seuraa tässä laissa tarkoitettujen yksiköiden toimintaa;

2) osallistuu lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevaan kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön;

3) kehittää lasten kanssa työskentelevien osaamista asioissa, jotka koskevat lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja sen tunnistamista.

Yksiköiden on toimitettava Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä niiden toimintaa kuvaava kertomus. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tiedoista, jotka kertomuksessa on annettava.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan laki lapseen kohdistuneen seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä (1009/2008), jäljempänä vanha laki . Jos muualla lainsäädännössä viitataan vanhaan lakiin, tämän lain tultua voimaan sovelletaan vanhan lain asemesta tämän lain säännöksiä.

Tämän lain 8 §:ssä tarkoitettu sopimus on tehtävä kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Sopimus, jonka Lupa- ja valvontavirasto on tehnyt sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 34 §:ssä tarkoitetun hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän kanssa vanhan lain 5 §:n nojalla, siirtyy tämän lain voimaan tullessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja on voimassa siihen asti, kunnes tämän lain 8 §:ssä tarkoitettu sopimus tulee voimaan.

Kun 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu laskennallinen korvauksen ennakkomaksu maksetaan ensimmäisen kerran, yksikön toiminnasta edellisenä vuonna aiheutuneina kustannuksina pidetään kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet vanhan lain mukaisesta toiminnasta tämän lain voimaantuloa edeltävänä varainhoitovuonna. Kun 9 §:n 2 momentissa tarkoitettu selvitys toimitetaan ensimmäisen kerran, siinä on kuvattava vanhan lain 5 §:ssä tarkoitettuun sopimukseen perustuvia toteutuneita kustannuksia.

Kun 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu kertomus toimitetaan ensimmäisen kerran, siinä on annettava tieto vanhan lain mukaisesta toiminnasta aiheutuneista kustannuksista.