Työkyvyttömyyseläkkeellä työskentelyn joustavoittaminen

Jos osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä oleva työntekijä tulee työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavasti työkyvyttömäksi, työkyvyttömyyseläkkeen määrä lasketaan 18 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista eläkkeen osista, osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen työkyvyttömyyden alkamista edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaitusta eläkkeestä sekä tulevan ajan eläkeosasta.

Jos työkyvyttömyyseläke yhteensovitetaan työansioiden kanssa 47 a §:n mukaisesti, työkyvyttömyyseläke maksetaan kuitenkin vähintään aiemmin myönnetyn osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suuruisena.

Jos kuntoutusraha maksetaan osakuntoutusrahana 29 §:n mukaisesti, on kuntoutusraha kuitenkin vähintään aiemmin myönnetyn osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suuruinen.

Jos työkyvyttömyyseläke myöhemmin lakkaa tai sen maksaminen keskeytetään, osittainen varhennettu vanhuuseläke jatkuu aiemmin myönnetyn suuruisena.

Jos työuraeläke yhteensovitetaan työansioiden kanssa 53 f §:n mukaisesti, työuraeläke maksetaan kuitenkin vähintään aiemmin myönnetyn osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suuruisena.

Jos työntekijä ansaitsee ammatillisen kuntoutuksen aikana enemmän kuin puolet vakiintuneesta ansiosta, kuntoutusrahan määrä on puolet 28 §:ssä tarkoitetusta kuntoutusrahasta. Työntekijä voi kuitenkin ansaita takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) 8 §:n 1 momentin mukaisen täysimääräisen takuueläkkeen suuruisen määrän kuukaudessa ilman, että työansioilla on vaikutusta kuntoutusrahan määrään.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen saajalle myönnetään ammatillisen kuntoutuksen ajalta täysi työkyvyttömyyseläke siten korotettuna kuin 1 momentissa säädetään.

Mitä tässä laissa säädetään työkyvyttömyyseläkkeen hakemisesta, määräytymisestä entisin perustein, kertakorotuksesta, palkka- ja hintatason muutosten huomioon ottamisesta, ensisijaisten etuuksien vähentämisestä, eläkelaitoksen takautumisoikeudesta, 50 §:n mukaisesta maksamisen keskeyttämisestä, 51 §:n mukaisesta takautuvasta tarkistamisesta, osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen jälkeen myönnettävästä työkyvyttömyyseläkkeestä, viivästyskorotuksesta ja muusta 8 luvun mukaisesta maksamisesta, takaisinperinnästä, tietojen antamisesta ja saamisesta, muutoksenhausta ja työkyvyttömyyseläkkeen saajan ilmoitusvelvollisuudesta koskee kuntoutusrahaa, kuntoutuskorotusta sekä niiden saajaa, jollei tässä laissa muuta säädetä. Aiheettomasti maksetut ammatillisen kuntoutuksen kustannusten korvaukset voidaan periä takaisin siten kuin tässä laissa säädetään aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnästä.

Kuntoutusraha ja -korotus voidaan maksaa myös kuukautta lyhyemmältä ajalta. Sairausvakuutuslain mukainen ensisijaisuusaika ei vaikuta kuntoutusrahan alkamisaikaan. Kuntoutusraha-ajalta ei kartu eläkettä 68 §:n mukaisesti eikä kuntoutusetuuksia oteta perhe-eläkkeen perusteeksi.

Kuntoutusrahan saaja on velvollinen ilmoittamaan eläkelaitokselle työskentelynsä aloittamisesta.

Työkyvyttömyyseläkkeen saaja on velvollinen ilmoittamaan eläkelaitokselle työkykynsä palautumisesta ja kuntoutuksen keskeytymisestä. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeen saaja on velvollinen ilmoittamaan eläkelaitokselle ulkomailta saamistaan työansioista kalenterikuukausittain.

Työkyvyttömyyseläkkeen saajan työansiot vähentävät maksettavan työkyvyttömyyseläkkeen määrää, jos työansiot ylittävät sekä kalenterikuukausikohtaisen suojaosan että kalenterivuosikohtaisen jouston määrän.

Täyden työkyvyttömyyseläkkeen suojaosa on 40 prosenttia ja osatyökyvyttömyyseläkkeen 60 prosenttia työkyvyttömyyden alkamista edeltävästä vakiintuneesta keskiansiosta. Työkyvyttömyyseläkkeen suojaosa on kuitenkin vähintään takuueläkkeestä annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisen täysimääräisen takuueläkkeen määrän suuruinen. Työkyvyttömyyseläkkeen suojaosa on kalenterikuukausikohtainen. Suojaosaan tehdään 81 §:ssä säädettyä vastaava kertakorotus samasta ajankohdasta kuin työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotus ja samalla korotusprosentilla, jolla työkyvyttömyyseläkettä korotetaan.

Kalenterivuosikohtainen työkyvyttömyyseläkkeen jouston määrä on yhtä suuri kuin 2 momentissa mainittu työkyvyttömyyseläkkeen suojaosa kerrottuna kahdella. Työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa jouston määrä vastaa kalenterivuosikohtaista jouston määrää. Jos kuitenkin täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään alkamaan välittömästi aiemman täyden työkyvyttömyyseläkkeen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta tai osatyökyvyttömyyseläke myönnetään alkamaan välittömästi aiemman osatyökyvyttömyyseläkkeen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jousto määräytyy samoin kuin silloin, jos eläke olisi myönnetty yhtäjaksoisesti.

Työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksessa otetaan huomioon työkyvyttömyyseläkkeen saajalle vahvistetut yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaiset työtulot sekä muiden työeläkelakien mukaiset työansiot lukuun ottamatta omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) perusteella maksettavaa hoitopalkkiota ja julkisten alojen eläkelain 85 §:n 1 momentissa mainittuja Kevan jäsenyhteisön luottamushenkilön työansioita. Myös työkyvyttömyyseläkkeen saajan ulkomailta saamat työansiot otetaan huomioon.

Työntekijälle myönnetyn ensimmäisen työkyvyttömyyseläkkeen alkamiskuukauden ja tätä seuraavan kalenterikuukauden aikana maksettuja työansioita ei oteta huomioon työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksessa. Työkyvyttömyyseläkkeen alkamiskuukauden ja tätä seuraavan kalenterikuukauden aikana maksettuja työansioita ei oteta huomioon työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksessa myöskään silloin, kun työntekijälle myönnetään aiemman työkyvyttömyyseläkkeen päättymisen jälkeen uusi työkyvyttömyyseläke, johon ei sovelleta, mitä 80 §:n 2 momentissa säädetään eläkkeen määräytymisestä entisin perustein.

Jos työkyvyttömyyseläkkeen saajan kalenterikuukauden työansiot ylittävät 47 §:n 2 momentin mukaisen suojaosan, suojaosan ylitystä vastaava määrä vähennetään 47 §:n 3 momentin mukaisesta kalenterivuosikohtaisesta joustosta. Jouston jäljelle jäävä määrä siirtyy seuraavalle kalenterikuukaudelle niin kauan kuin sama kalenterivuosi jatkuu. Jos kalenterikuukauden työansiot ylittävät suojaosan euromäärällä, joka on jäljellä olevan jouston määrää suurempi, jouston ylitystä vastaava määrä suojaosan ylityksestä vähennetään kyseistä kuukautta (ylityskuukausi ) seuraavan toisen kalenterikuukauden (vähennyskuukausi ) työkyvyttömyyseläkkeestä. Vähentää voidaan kuitenkin enintään se määrä, joka ylityskuukaudelle on myönnetty työeläkelakien mukaisena työkyvyttömyyseläkkeenä.

Työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta ei tehdä ajalta, jolta työkyvyttömyyseläke on myönnetty takautuvasti, jollei kyse ole tilanteesta, jossa täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti aiemman täyden työkyvyttömyyseläkkeen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta tai osatyökyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti aiemman osatyökyvyttömyyseläkkeen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta ei tehdä kalenterikuukaudelta, johon sisältyvälle ajanjaksolle eläkkeensaajalle on myönnetty kuntoutuskorotus taikka Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukainen eläkkeensaajan kuntoutusraha ammatillisen kuntoutuksen perusteella.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu vähennys tehdään tämän lain mukaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä siinä suhteessa kuin tämän lain mukainen työkyvyttömyyseläke on työeläkelakien mukaisten työkyvyttömyyseläkkeiden yhteismäärästä. Vähennys tehdään ennen kuin eläke voidaan maksaa 123 §:n 1 momentin 2, 3, 9 ja 11–15 kohdan mukaisesti.

Jos työntekijälle ei vähennyskuukautena makseta työkyvyttömyyseläkettä tai siltä osin kuin työkyvyttömyyseläkkeen vähennyskuukautena maksettava määrä on pienempi kuin 1 momentin mukaan vähennettävä määrä, vähennettävä määrä peritään takaisin siten kuin 126 §:ssä säädetään. Takaisinperinnässä ei sovelleta mainitun lainkohdan 2 momentissa säädettyä harkintaa. Takaisinperinnästä kuitenkin luovutaan, jos takaisinperittävä määrä on alle 150 euroa. Mainittuun euromäärään ei sovelleta, mitä 96 §:ssä säädetään rahamäärien tarkistamisesta palkkakertoimella.

Jos työkyvyttömyyseläkkeen saajan työansiot ovat ylittäneet 47 §:n 2 momentin mukaan määräytyvän suojaosan yhtäjaksoisesti 12 kalenterikuukauden ajalta, täysi työkyvyttömyyseläke muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi yhtäjaksoista 12 kalenterikuukauden ajanjaksoa seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Yhtäjaksoista 12 kalenterikuukauden ajanjaksoa laskettaessa huomioon ei oteta niitä kalenterikuukausia, joilta yhteensovitusta ei 47 a §:n 2 tai 3 momentin nojalla tehdä. Yhtäjaksoisen 12 kalenterikuukauden ajanjakson laskenta alkaa uudelleen tällaisen kalenterikuukauden päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Jos täysi työkyvyttömyyseläke jatkuu välittömästi aiemman täyden työkyvyttömyyseläkkeen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta, yhtäjaksoinen 12 kalenterikuukauden ajanjakso määräytyy samoin kuin silloin, jos täysi työkyvyttömyyseläke olisi myönnetty yhtäjaksoisesti.

Jos täysi työkyvyttömyyseläke on edellä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla muuttunut osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, mutta eläkkeensaaja kuitenkin täyttää 35 §:n mukaiset täyden työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytykset niin, että täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti aiemman täyden työkyvyttömyyseläkkeen päättymisestä, yhtäjaksoisen 12 kalenterikuukauden ajanjakson määräytyminen alkaa uudelleen täyden työkyvyttömyyseläkkeen alkamisesta.

Jos täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavan henkilön työkyky muuttuu siten, että hänellä on oikeus saada osatyökyvyttömyyseläkettä, ja muutoksen voidaan arvioida kestävän vähintään vuoden, täysi työkyvyttömyyseläke muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi muutosta seuraavan kuukauden alusta.

Jos osatyökyvyttömyyseläkettä saavan henkilön työkyky muuttuu siten, että hänellä on oikeus saada täyttä työkyvyttömyyseläkettä, ja muutoksen voidaan arvioida kestävän vähintään vuoden, osatyökyvyttömyyseläke muutetaan täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi. Täysi työkyvyttömyyseläke alkaa siten kuin 41 §:ssä säädetään. Osatyökyvyttömyyseläkettä maksetaan täyden työkyvyttömyyseläkkeen alkamiseen saakka.

Jos työkyvyttömyyseläkkeen saajan työkyky muuttuu, oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen tarkistetaan työkyvyttömyyseläkkeen saajan hakemuksesta tai eläkelaitoksen aloitteesta.

Jos työkyvyttömyyseläkettä saavan työntekijän työansiot ovat ylittäneet 47 §:n 2 momentin mukaan määräytyvän suojaosan yhtäjaksoisesti 24 kalenterikuukauden ajalta, työkyvyttömyyseläke lakkautetaan yhtäjaksoista 24 kalenterikuukauden ajanjaksoa seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Yhtäjaksoista 24 kalenterikuukauden ajanjaksoa laskettaessa huomioon ei oteta niitä kalenterikuukausia, joilta yhteensovitusta ei 47 a §:n 2 tai 3 momentin nojalla tehdä. Yhtäjaksoisen 24 kalenterikuukauden ajanjakson laskenta alkaa uudelleen tällaisen kalenterikuukauden päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Jos työkyvyttömyyseläke jatkuu välittömästi aiemman työkyvyttömyyseläkkeen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta, yhtäjaksoinen 24 kalenterikuukauden ajanjakso määräytyy samoin kuin silloin, jos työkyvyttömyyseläke olisi myönnetty yhtäjaksoisesti.

Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen voidaan keskeyttää, jos eläkkeensaaja:

1) ei suostu eläkelaitoksen 46 §:n mukaan määräämään tutkimukseen, ei kuitenkaan, jos kieltäytymiseen on hyväksyttävä syy;

2) ei toimita 46 §:ssä tarkoitetun tutkimuksen tuloksia eläkelaitokselle sen määräämässä kohtuullisessa ajassa; tai

3) kieltäytyy eläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta tai koulutuksesta ilman pätevää syytä.

Työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovitukseen sovelletaan, mitä 47 §:ssä säädetään työansioiden vaikutuksesta työkyvyttömyyseläkkeen maksettavaan määrään ja mitä 47 a §:ssä säädetään työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksesta. Työuraeläkkeen suojaosa on kuitenkin takuueläkkeestä annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisen täysimääräisen takuueläkkeen suuruinen. Työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta koskevaan päätökseen sekä työuraeläkkeen saajan oikeuteen saada tieto työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen perusteista sovelletaan, mitä 105 b §:ssä säädetään työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta koskevasta päätöksestä sekä eläkkeensaajan oikeudesta saada tieto kuukausittaisten yhteensovitusten perusteista. Työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen uudelleen ratkaisemiseen sovelletaan, mitä 140 b §:ssä säädetään työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen uudelleen ratkaisemisesta.

Eläkelaitos antaa 47 a §:ssä tarkoitetusta työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksesta päätöksen, jos yhteensovitus johtaa maksettavan työkyvyttömyyseläkkeen vähentämiseen. Yhteensovitusta koskeva päätös annetaan tällöin sille 12 kalenterikuukauden ajanjaksolle, jolle kyseessä olevan kalenterivuoden jouston ylittymisestä johtuvat vähennykset lain mukaan voivat kohdentua (vuosipäätös ). Jos henkilön oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen päättyy kesken kalenterivuoden ja kyseisen kalenterivuoden jousto on ylittynyt, vuosipäätöstä vastaava päätös annetaan eläkeoikeuden päättymiseen saakka.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, päätös työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksesta annetaan viivytyksettä siltä osin kuin päätös muodostaa perustan 47 a §:n 5 momentissa tarkoitetulle takaisinperinnälle. Päätös työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksesta annetaan viivytyksettä myös, jos yhteensovitus ratkaistaan sillä uudelleen 140 b §:n mukaisesti.

Jos suojaosan yhtäjaksoiset ylitykset johtavat 48 §:n 1 momentin mukaisesti täyden työkyvyttömyyseläkkeen osatyökyvyttömyyseläkkeeksi muuttamiseen tai 49 §:n 3 momentin mukaisesti osatyökyvyttömyyseläkkeen lakkauttamiseen, eläkkeen muuttamiseen tai lakkauttamiseen johtaneista suojaosan ylityksistä ja niiden perusteista on annettava päätös siltä osin kuin sitä ei ole aiemmin annettu.

Eläkkeensaajalla on oikeus saada tieto työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen perusteista kunkin kalenterikuukauden osalta.

Päätösyhdistelmän viimeisenä eläkelaitoksena antaneen eläkelaitoksen on pyydettävä lausunto Kevalta ennen asian käsittelemistä siltä osin kuin valitus koskee Kevan hoitamaa eläketurvaa. Lausuntoa ei kuitenkaan pyydetä, jos valitus ei koske muita kysymyksiä kuin työkyvyn arviointia taikka 47, 47 a, 48, 49 tai 53 f §:n soveltamista.

Eläkelaitos voi ilman annetun päätöksen poistamista tai asianosaisen suostumusta ratkaista uudelleen 47 a §:ssä tarkoitettua työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta koskevan asian, jos kalenterikuukaudelta aiemmin tehty yhteensovitus, josta ei ole annettu päätöstä, tai kalenterikuukaudelta tehtyä yhteensovitusta koskeva päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai on ilmeisesti lain vastainen. Yhteensovitus voidaan ratkaista uudelleen asianosaisen eduksi tai vahingoksi.

Yhteensovituksen uudelleen ratkaisemisesta annetaan päätös, jos asian uudelleen ratkaiseminen vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeen maksettavaan määrään.

Yhteensovituksen uudelleen ratkaiseminen asianosaisen vahingoksi sen jälkeen, kun ylityskuukauden päättymisestä on kulunut viisi vuotta, edellyttää erityisen painavia syitä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tätä lakia sovelletaan työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamiseen sekä työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovittamiseen, jos työansiot on maksettu tai työtulo on vakuutettu 1.1.2028 tai sen jälkeen.

Jos työansiot on maksettu tai työtulo on vakuutettu ennen 1.1.2028, työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamiseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annettua lakia (738/2009) ja työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovittamiseen sovelletaan mainittua, tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta lakia sekä tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 53 f §:ää.

Tämän lain voimaan tullessa lepäämässä oleva työkyvyttömyyseläke ja työuraeläke palautetaan maksuun 1.1.2028 alkaen. Työkyvyttömyyseläkettä ja työuraeläkettä ei kuitenkaan palauteta maksuun, jos se on ajalta ennen 1.1.2028 tullut lakkauttaa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain 6 §:n 3 momentin nojalla.

Jos työkyvyttömyyseläkkeeseen on tehty kertakorotus ennen tämän lain voimaantuloa, tämän lain 47 §:n 2 momentissa tarkoitettu suojaosan korotus tehdään 1.1.2028 alkaen samalla korotusprosentilla, jota on sovellettu maksettuun eläkkeeseen.

Jos osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä oleva yrittäjä tulee työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavasti työkyvyttömäksi, työkyvyttömyyseläkkeen määrä lasketaan 15 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista eläkkeen osista, osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen työkyvyttömyyden alkamista edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaitusta eläkkeestä sekä tulevan ajan eläkeosasta.

Jos työkyvyttömyyseläke yhteensovitetaan työansioiden kanssa 44 a §:n mukaisesti, työkyvyttömyyseläke maksetaan kuitenkin vähintään aiemmin myönnetyn osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suuruisena.

Jos kuntoutusraha maksetaan osakuntoutusrahana 26 §:n mukaisesti, on kuntoutusraha kuitenkin vähintään aiemmin myönnetyn osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suuruinen.

Jos työkyvyttömyyseläke myöhemmin lakkaa tai sen maksaminen keskeytetään, osittainen varhennettu vanhuuseläke jatkuu aiemmin myönnetyn suuruisena.

Jos työuraeläke yhteensovitetaan työansioiden kanssa 50 f §:n mukaisesti, työuraeläke maksetaan kuitenkin vähintään aiemmin myönnetyn osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suuruisena.

Jos yrittäjän työansiot ovat ammatillisen kuntoutuksen aikana enemmän kuin puolet vakiintuneesta ansiosta, kuntoutusrahan määrä on puolet 25 §:ssä tarkoitetusta kuntoutusrahasta. Jos yrittäjän työansiot eivät kuitenkaan kuukaudessa ylitä takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) 8 §:n 1 momentin mukaisen täysimääräisen takuueläkkeen määrää, ne eivät vaikuta kuntoutusrahan määrään.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen saajalle myönnetään ammatillisen kuntoutuksen ajalta täysi työkyvyttömyyseläke siten korotettuna kuin 1 momentissa säädetään.

Mitä tässä laissa säädetään työkyvyttömyyseläkkeen hakemisesta, määräytymisestä entisin perustein, kertakorotuksesta, palkka- ja hintatason muutosten huomioon ottamisesta, ensisijaisten etuuksien vähentämisestä, eläkelaitoksen takautumisoikeudesta, 47 §:n mukaisesta maksamisen keskeyttämisestä, 48 §:n mukaisesta takautuvasta tarkistamisesta, osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen jälkeen myönnettävästä työkyvyttömyyseläkkeestä, viivästyskorotuksesta ja muusta 8 luvun mukaisesta maksamisesta, takaisinperinnästä, tietojen antamisesta ja saamisesta, muutoksenhausta ja työkyvyttömyyseläkkeen saajan ilmoitusvelvollisuudesta koskee kuntoutusrahaa, kuntoutuskorotusta sekä niiden saajaa, jollei tässä laissa muuta säädetä. Aiheettomasti maksetut ammatillisen kuntoutuksen kustannusten korvaukset voidaan periä takaisin siten kuin tässä laissa säädetään aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnästä.

Kuntoutusraha ja -korotus voidaan maksaa myös kuukautta lyhyemmältä ajalta. Sairausvakuutuslain mukainen ensisijaisuusaika ei vaikuta kuntoutusrahan alkamisaikaan. Kuntoutusraha-ajalta ei kartu eläkettä 65 §:n mukaisesti eikä kuntoutusetuuksia oteta perhe-eläkkeen perusteeksi.

Kuntoutusrahan saaja on velvollinen ilmoittamaan eläkelaitokselle yrittäjätoiminnan tai muun ansiotyön aloittamisesta.

Työkyvyttömyyseläkkeen saaja on velvollinen ilmoittamaan eläkelaitokselle työkykynsä palautumisesta, yrittäjätoiminnan aloittamisesta tai lisäämisestä ja kuntoutuksen keskeytymisestä. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeen saaja on velvollinen ilmoittamaan eläkelaitokselle ulkomailta saamistaan työansioista kalenterikuukausittain.

Työkyvyttömyyseläkkeen saajan työansiot vähentävät maksettavan työkyvyttömyyseläkkeen määrää, jos työansiot ylittävät sekä kalenterikuukausikohtaisen suojaosan että kalenterivuosikohtaisen jouston määrän.

Täyden työkyvyttömyyseläkkeen suojaosa on 40 prosenttia ja osatyökyvyttömyyseläkkeen 60 prosenttia työkyvyttömyyden alkamista edeltävästä vakiintuneesta keskiansiosta. Työkyvyttömyyseläkkeen suojaosa on kuitenkin vähintään takuueläkkeestä annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisen täysimääräisen takuueläkkeen määrän suuruinen. Työkyvyttömyyseläkkeen suojaosa on kalenterikuukausikohtainen. Suojaosaan tehdään 75 §:ssä säädettyä vastaava kertakorotus samasta ajankohdasta kuin työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotus ja samalla korotusprosentilla, jolla työkyvyttömyyseläkettä korotetaan.

Kalenterivuosikohtainen työkyvyttömyyseläkkeen jouston määrä on yhtä suuri kuin 2 momentissa mainittu työkyvyttömyyseläkkeen suojaosa kerrottuna kahdella. Työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa jouston määrä vastaa kalenterivuosikohtaista jouston määrää. Jos kuitenkin täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään alkamaan välittömästi aiemman täyden työkyvyttömyyseläkkeen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta tai osatyökyvyttömyyseläke myönnetään alkamaan välittömästi aiemman osatyökyvyttömyyseläkkeen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jousto määräytyy samoin kuin silloin, jos eläke olisi myönnetty yhtäjaksoisesti.

Työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksessa otetaan huomioon työkyvyttömyyseläkkeen saajalle vahvistetut yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaiset työtulot sekä muiden työeläkelakien mukaiset työansiot lukuun ottamatta omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) perusteella maksettavaa hoitopalkkiota ja julkisten alojen eläkelain 85 §:n 1 momentissa mainittuja Kevan jäsenyhteisön luottamushenkilön työansioita. Myös työkyvyttömyyseläkkeen saajan ulkomailta saamat työansiot otetaan huomioon.

Työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksessa ei oteta huomioon työansioita, jotka yrittäjällä on hänelle myönnetyn ensimmäisen työkyvyttömyyseläkkeen alkamiskuukauden ja tätä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Työansioita, jotka yrittäjällä on työkyvyttömyyseläkkeen alkamiskuukauden ja tätä seuraavan kalenterikuukauden aikana ei oteta huomioon työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksessa myöskään silloin, kun yrittäjälle myönnetään aiemman työkyvyttömyyseläkkeen päättymisen jälkeen uusi työkyvyttömyyseläke, johon ei sovelleta, mitä 74 §:n 2 momentissa säädetään eläkkeen määräytymisestä entisin perustein.

Jos työkyvyttömyyseläkkeen saajan kalenterikuukauden työansiot ylittävät 44 §:n 2 momentin mukaisen suojaosan, suojaosan ylitystä vastaava määrä vähennetään 44 §:n 3 momentin mukaisesta kalenterivuosikohtaisesta joustosta. Jouston jäljelle jäävä määrä siirtyy seuraavalle kalenterikuukaudelle niin kauan kuin sama kalenterivuosi jatkuu. Jos kalenterikuukauden työansiot ylittävät suojaosan euromäärällä, joka on jäljellä olevan jouston määrää suurempi, jouston ylitystä vastaava määrä suojaosan ylityksestä vähennetään kyseistä kuukautta (ylityskuukausi ) seuraavan toisen kalenterikuukauden (vähennyskuukausi ) työkyvyttömyyseläkkeestä. Vähentää voidaan kuitenkin enintään se määrä, joka ylityskuukaudelle on myönnetty työeläkelakien mukaisena työkyvyttömyyseläkkeenä.

Työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta ei tehdä ajalta, jolta työkyvyttömyyseläke on myönnetty takautuvasti, jollei kyse ole tilanteesta, jossa täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti aiemman täyden työkyvyttömyyseläkkeen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta tai osatyökyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti aiemman osatyökyvyttömyyseläkkeen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta ei tehdä kalenterikuukaudelta, johon sisältyvälle ajanjaksolle eläkkeensaajalle on myönnetty kuntoutuskorotus taikka Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukainen eläkkeensaajan kuntoutusraha ammatillisen kuntoutuksen perusteella.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu vähennys tehdään tämän lain mukaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä siinä suhteessa kuin tämän lain mukainen työkyvyttömyyseläke on työeläkelakien mukaisten työkyvyttömyyseläkkeiden yhteismäärästä. Vähennys tehdään ennen kuin eläke voidaan maksaa työntekijän eläkelain 123 §:n 1 momentin 2, 3, 9 ja 11–15 kohdan mukaisesti.

Jos yrittäjälle ei vähennyskuukautena makseta työkyvyttömyyseläkettä tai siltä osin kuin työkyvyttömyyseläkkeen vähennyskuukautena maksettava määrä on pienempi kuin 1 momentin mukaan vähennettävä määrä, vähennettävä määrä peritään takaisin siten kuin 107 §:ssä säädetään. Takaisinperinnässä ei sovelleta mainitun lainkohdan 2 momentissa säädettyä harkintaa. Takaisinperinnästä kuitenkin luovutaan, jos takaisinperittävä määrä on alle 150 euroa. Mainittuun euromäärään ei sovelleta, mitä 89 §:ssä säädetään rahamäärien tarkistamisesta palkkakertoimella.

Jos yrittäjän työansiot ovat ylittäneet 44 §:n 2 momentin mukaan määräytyvän suojaosan yhtäjaksoisesti 12 kalenterikuukauden ajalta, täysi työkyvyttömyyseläke muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi yhtäjaksoista 12 kalenterikuukauden ajanjaksoa seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Yhtäjaksoista 12 kalenterikuukauden ajanjaksoa laskettaessa huomioon ei oteta niitä kalenterikuukausia, joilta yhteensovitusta ei 44 a §:n 2 tai 3 momentin nojalla tehdä. Yhtäjaksoisen 12 kalenterikuukauden ajanjakson laskenta alkaa uudelleen tällaisen kalenterikuukauden päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Jos täysi työkyvyttömyyseläke jatkuu välittömästi aiemman täyden työkyvyttömyyseläkkeen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta, yhtäjaksoinen 12 kalenterikuukauden ajanjakso määräytyy samoin kuin silloin, jos täysi työkyvyttömyyseläke olisi myönnetty yhtäjaksoisesti.

Jos täysi työkyvyttömyyseläke on edellä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla muuttunut osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, mutta yrittäjä kuitenkin täyttää 32 §:n mukaiset täyden työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytykset niin, että täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti aiemman täyden työkyvyttömyyseläkkeen päättymisestä, yhtäjaksoisen 12 kalenterikuukauden ajanjakson määräytyminen alkaa uudelleen täyden työkyvyttömyyseläkkeen alkamisesta.

Jos täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavan yrittäjän työkyky muuttuu siten, että hänellä on oikeus saada osatyökyvyttömyyseläkettä, ja muutoksen voidaan arvioida kestävän vähintään vuoden, täysi työkyvyttömyyseläke muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi muutosta seuraavan kuukauden alusta.

Jos osatyökyvyttömyyseläkettä saavan yrittäjän työkyky muuttuu siten, että hänellä on oikeus saada täyttä työkyvyttömyyseläkettä, ja muutoksen voidaan arvioida kestävän vähintään vuoden, osatyökyvyttömyyseläke muutetaan täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi. Täysi työkyvyttömyyseläke alkaa siten kuin 38 §:ssä säädetään. Osatyökyvyttömyyseläkettä maksetaan täyden työkyvyttömyyseläkkeen alkamiseen saakka.

Jos työkyvyttömyyseläkkeen saajan työkyky muuttuu, oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen tarkistetaan työkyvyttömyyseläkkeen saajan hakemuksesta tai eläkelaitoksen aloitteesta.

Jos työkyvyttömyyseläkettä saavan yrittäjän työansiot ovat ylittäneet 44 §:n 2 momentin mukaan määräytyvän suojaosan yhtäjaksoisesti 24 kalenterikuukauden ajalta, työkyvyttömyyseläke lakkautetaan yhtäjaksoista 24 kalenterikuukauden ajanjaksoa seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Yhtäjaksoista 24 kalenterikuukauden ajanjaksoa laskettaessa huomioon ei oteta niitä kalenterikuukausia, joilta yhteensovitusta ei 44 a §:n 2 tai 3 momentin nojalla tehdä. Yhtäjaksoisen 24 kalenterikuukauden ajanjakson laskenta alkaa uudelleen tällaisen kalenterikuukauden päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Jos työkyvyttömyyseläke jatkuu välittömästi aiemman työkyvyttömyyseläkkeen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta, yhtäjaksoinen 24 kalenterikuukauden ajanjakso määräytyy samoin kuin silloin, jos työkyvyttömyyseläke olisi myönnetty yhtäjaksoisesti.

Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen voidaan keskeyttää, jos eläkkeensaaja:

1) ei suostu eläkelaitoksen 43 §:n mukaan määräämään tutkimukseen, ei kuitenkaan, jos kieltäytymiseen on hyväksyttävä syy;

2) ei toimita 43 §:ssä tarkoitetun tutkimuksen tuloksia eläkelaitokselle sen määräämässä kohtuullisessa ajassa; tai

3) kieltäytyy eläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta tai koulutuksesta ilman pätevää syytä.

Työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovitukseen sovelletaan, mitä 44 §:ssä säädetään työansioiden vaikutuksesta työkyvyttömyyseläkkeen maksettavaan määrään ja mitä 44 a §:ssä säädetään työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksesta. Työuraeläkkeen suojaosa on kuitenkin takuueläkkeestä annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisen täysimääräisen takuueläkkeen suuruinen. Työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta koskevaan päätökseen sekä työuraeläkkeen saajan oikeuteen saada tieto työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen perusteista sovelletaan, mitä 95 b §:ssä säädetään työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta koskevasta päätöksestä sekä eläkkeensaajan oikeudesta saada tieto kuukausittaisten yhteensovitusten perusteista. Työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen uudelleen ratkaisemiseen sovelletaan, mitä 136 b §:ssä säädetään työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen uudelleen ratkaisemisesta.

Eläkelaitos antaa 44 a §:ssä tarkoitetusta työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksesta päätöksen, jos yhteensovitus johtaa maksettavan työkyvyttömyyseläkkeen vähentämiseen. Yhteensovitusta koskeva päätös annetaan tällöin sille 12 kalenterikuukauden ajanjaksolle, jolle kyseessä olevan kalenterivuoden jouston ylittymisestä johtuvat vähennykset lain mukaan voivat kohdentua (vuosipäätös ). Jos henkilön oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen päättyy kesken kalenterivuoden ja kyseisen kalenterivuoden jousto on ylittynyt, vuosipäätöstä vastaava päätös annetaan eläkeoikeuden päättymiseen saakka.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, päätös työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksesta annetaan viivytyksettä siltä osin kuin päätös muodostaa perustan 44 a §:n 5 momentissa tarkoitetulle takaisinperinnälle. Päätös työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksesta annetaan viivytyksettä myös, jos yhteensovitus ratkaistaan sillä uudelleen 136 b §:n mukaisesti.

Jos suojaosan yhtäjaksoiset ylitykset johtavat 45 §:n 1 momentin mukaisesti täyden työkyvyttömyyseläkkeen osatyökyvyttömyyseläkkeeksi muuttamiseen tai 46 §:n 3 momentin mukaisesti osatyökyvyttömyyseläkkeen lakkauttamiseen, eläkkeen muuttamiseen tai lakkauttamiseen johtaneista suojaosan ylityksistä ja niiden perusteista on annettava päätös siltä osin kuin sitä ei ole aiemmin annettu.

Eläkkeensaajalla on oikeus saada tieto työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen perusteista kunkin kalenterikuukauden osalta.

Päätösyhdistelmän viimeisenä eläkelaitoksena antaneen eläkelaitoksen on pyydettävä lausunto Kevalta ennen asian käsittelemistä siltä osin kuin valitus koskee Kevan hoitamaa eläketurvaa. Lausuntoa ei kuitenkaan pyydetä, jos valitus ei koske muita kysymyksiä kuin työkyvyn arviointia taikka 44, 44 a, 45, 46 tai 50 f §:n soveltamista.

Eläkelaitos voi ilman annetun päätöksen poistamista tai asianosaisen suostumusta ratkaista uudelleen 44 a §:ssä tarkoitettua työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta koskevan asian, jos kalenterikuukaudelta aiemmin tehty yhteensovitus, josta ei ole annettu päätöstä, tai kalenterikuukaudelta tehtyä yhteensovitusta koskeva päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai on ilmeisesti lain vastainen. Yhteensovitus voidaan ratkaista uudelleen asianosaisen eduksi tai vahingoksi.

Yhteensovituksen uudelleen ratkaisemisesta annetaan päätös, jos asian uudelleen ratkaiseminen vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeen maksettavaan määrään.

Yhteensovituksen uudelleen ratkaiseminen asianosaisen vahingoksi sen jälkeen, kun ylityskuukauden päättymisestä on kulunut viisi vuotta, edellyttää erityisen painavia syitä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tätä lakia sovelletaan työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamiseen sekä työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovittamiseen, jos työansiot on maksettu tai työtulo on vakuutettu 1.1.2028 tai tämän jälkeen.

Jos työansiot on maksettu tai työtulo on vakuutettu ennen 1.1.2028, työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamiseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annettua lakia (738/2009), ja työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovittamiseen sovelletaan mainittua, tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta lakia sekä tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 50 f §:ää.

Tämän lain voimaan tullessa lepäämässä oleva työkyvyttömyyseläke ja työuraeläke palautetaan maksuun 1.1.2028 alkaen. Työkyvyttömyyseläkettä ja työuraeläkettä ei kuitenkaan palauteta maksuun, jos se on ajalta ennen 1.1.2028 tullut lakkauttaa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain 6 §:n 3 momentin nojalla.

Jos työkyvyttömyyseläkkeeseen on tehty kertakorotus ennen tämän lain voimaantuloa, tämän lain 44 §:n 2 momentissa tarkoitettu suojaosan korotus tehdään 1.1.2028 alkaen samalla korotusprosentilla, jota on sovellettu maksettuun eläkkeeseen.

Jos osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä oleva maatalousyrittäjä tulee työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavasti työkyvyttömäksi, työkyvyttömyyseläkkeen määrä lasketaan 38 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista eläkkeen osista, osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen työkyvyttömyyden alkamista edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaitusta eläkkeestä sekä tulevan ajan eläkeosasta.

Jos työkyvyttömyyseläke yhteensovitetaan työansioiden kanssa 57 a §:n mukaisesti, työkyvyttömyyseläke maksetaan kuitenkin vähintään aiemmin myönnetyn osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suuruisena.

Jos kuntoutusraha maksetaan osakuntoutusrahana 45 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla, on kuntoutusraha kuitenkin vähintään aiemmin myönnetyn osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suuruinen.

Jos työkyvyttömyyseläke myöhemmin lakkaa tai sen maksaminen keskeytetään, osittainen varhennettu vanhuuseläke jatkuu aiemmin myönnetyn suuruisena.

Jos työuraeläke yhteensovitetaan työansioiden kanssa 59 f §:n mukaisesti, työuraeläke maksetaan kuitenkin vähintään aiemmin myönnetyn osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suuruisena.

Mitä tässä laissa säädetään työkyvyttömyyseläkkeen hakemisesta, määräytymisestä entisin perustein, kertakorotuksesta, palkka- ja hintatason muutosten huomioon ottamisesta, ensisijaisten etuuksien vähentämisestä, eläkelaitoksen takautumisoikeudesta, 58 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdan nojalla eläkkeen maksamisen keskeyttämiseen ja takautuvaan tarkistamiseen soveltuvista säännöksistä, osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen jälkeen myönnettävästä työkyvyttömyyseläkkeestä, viivästyskorotuksesta ja muusta 8 luvun mukaisesta maksamisesta, takaisinperinnästä, tietojen antamisesta ja saamisesta, muutoksenhausta ja työkyvyttömyyseläkkeen saajan ilmoitusvelvollisuudesta koskee kuntoutusrahaa ja kuntoutuskorotusta sekä niiden saajaa, jollei tässä laissa muuta säädetä. Aiheettomasti maksetut ammatillisen kuntoutuksen kustannusten korvaukset voidaan periä takaisin siten kuin tässä laissa säädetään aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnästä.

Kuntoutusrahan saaja on velvollinen ilmoittamaan eläkelaitokselle maatalous- tai muun yrittäjätoiminnan tai muun ansiotyön aloittamisesta tai lisäämisestä.

Työkyvyttömyyseläkkeen saaja on velvollinen ilmoittamaan eläkelaitokselle työkykynsä palautumisesta ja kuntoutuksen keskeytymisestä. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeen saaja on velvollinen ilmoittamaan eläkelaitokselle ulkomailta saamistaan työansioista kalenterikuukausittain.

Työkyvyttömyyseläkkeen saajan työansiot vähentävät maksettavan työkyvyttömyyseläkkeen määrää, jos työansiot ylittävät sekä kalenterikuukausikohtaisen suojaosan että kalenterivuosikohtaisen jouston määrän.

Täyden työkyvyttömyyseläkkeen suojaosa on 40 prosenttia ja osatyökyvyttömyyseläkkeen 60 prosenttia työkyvyttömyyden alkamista edeltävästä vakiintuneesta keskiansiosta. Työkyvyttömyyseläkkeen suojaosa on kuitenkin vähintään takuueläkkeestä annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisen täysimääräisen takuueläkkeen määrän suuruinen. Työkyvyttömyyseläkkeen suojaosa on kalenterikuukausikohtainen. Suojaosaan tehdään 77 §:ssä säädettyä vastaava kertakorotus samasta ajankohdasta kuin työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotus ja samalla korotusprosentilla, jolla työkyvyttömyyseläkettä korotetaan.

Kalenterivuosikohtainen työkyvyttömyyseläkkeen jouston määrä on yhtä suuri kuin 2 momentissa mainittu työkyvyttömyyseläkkeen suojaosa kerrottuna kahdella. Työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa jouston määrä vastaa kalenterivuosikohtaista jouston määrää. Jos kuitenkin täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään alkamaan välittömästi aiemman täyden työkyvyttömyyseläkkeen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta tai osatyökyvyttömyyseläke myönnetään alkamaan välittömästi aiemman osatyökyvyttömyyseläkkeen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jousto määräytyy samoin kuin silloin, jos eläke olisi myönnetty yhtäjaksoisesti.

Työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksessa otetaan huomioon työkyvyttömyyseläkkeen saajalle vahvistetut yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaiset työtulot sekä muiden työeläkelakien mukaiset työansiot lukuun ottamatta omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) perusteella maksettavaa hoitopalkkiota ja julkisten alojen eläkelain 85 §:n 1 momentissa mainittuja Kevan jäsenyhteisön luottamushenkilön työansioita. Myös työkyvyttömyyseläkkeen saajan ulkomailta saamat työansiot otetaan huomioon.

Työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksessa ei oteta huomioon työansioita, jotka eläkkeensaajalla on hänelle myönnetyn ensimmäisen työkyvyttömyyseläkkeen alkamiskuukauden ja tätä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Työansioita, jotka eläkkeensaajalla on työkyvyttömyyseläkkeen alkamiskuukauden ja tätä seuraavan kalenterikuukauden aikana ei oteta huomioon työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksessa myöskään silloin, kun eläkkeensaajalle myönnetään aiemman työkyvyttömyyseläkkeen päättymisen jälkeen uusi työkyvyttömyyseläke, johon ei sovelleta, mitä työntekijän eläkelain 80 §:n 2 momentissa säädetään eläkkeen määräytymisestä entisin perustein.

Jos työkyvyttömyyseläkkeen saajan kalenterikuukauden työansiot ylittävät 57 §:n 2 momentin mukaisen suojaosan, suojaosan ylitystä vastaava määrä vähennetään 57 §:n 3 momentin mukaisesta kalenterivuosikohtaisesta joustosta. Jouston jäljelle jäävä määrä siirtyy seuraavalle kalenterikuukaudelle niin kauan kuin sama kalenterivuosi jatkuu. Jos kalenterikuukauden työansiot ylittävät suojaosan euromäärällä, joka on jäljellä olevan jouston määrää suurempi, jouston ylitystä vastaava määrä suojaosan ylityksestä vähennetään kyseistä kuukautta (ylityskuukausi ) seuraavan toisen kalenterikuukauden (vähennyskuukausi ) työkyvyttömyyseläkkeestä. Vähentää voidaan kuitenkin enintään se määrä, joka ylityskuukaudelle on myönnetty työeläkelakien mukaisena työkyvyttömyyseläkkeenä.

Työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta ei tehdä ajalta, jolta työkyvyttömyyseläke on myönnetty takautuvasti, jollei kyse ole tilanteesta, jossa täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti aiemman täyden työkyvyttömyyseläkkeen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta tai osatyökyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti aiemman osatyökyvyttömyyseläkkeen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta ei tehdä kalenterikuukaudelta, johon sisältyvälle ajanjaksolle eläkkeensaajalle on myönnetty kuntoutuskorotus taikka Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukainen eläkkeensaajan kuntoutusraha ammatillisen kuntoutuksen perusteella.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu vähennys tehdään tämän lain mukaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä siinä suhteessa kuin tämän lain mukainen työkyvyttömyyseläke on työeläkelakien mukaisten työkyvyttömyyseläkkeiden yhteismäärästä. Vähennys tehdään ennen kuin eläke voidaan maksaa työntekijän eläkelain 123 §:n 1 momentin 2, 3, 9 ja 11–15 kohdan mukaisesti.

Jos henkilölle ei vähennyskuukautena makseta työkyvyttömyyseläkettä tai siltä osin kuin työkyvyttömyyseläkkeen vähennyskuukautena maksettava määrä on pienempi kuin 1 momentin mukaan vähennettävä määrä, vähennettävä määrä peritään takaisin siten kuin 101 §:ssä säädetään. Takaisinperinnässä ei sovelleta mainitun lainkohdan 2 momentissa säädettyä harkintaa. Takaisinperinnästä kuitenkin luovutaan, jos takaisinperittävä määrä on alle 150 euroa. Mainittuun euromäärään ei sovelleta, mitä 84 §:ssä säädetään rahamäärien tarkistamisesta palkkakertoimella.

Tätä lakia toimeenpantaessa työkyvyttömyyseläkkeeseen sovelletaan, mitä:

1) työntekijän eläkelain 48 §:ssä säädetään työkyvyttömyyseläkeoikeuden muuttamisesta;

2) työntekijän eläkelain 50 §:ssä säädetään eläkkeen maksamisen keskeyttämisestä;

3) työntekijän eläkelain 51 §:ssä säädetään eläkkeen takautuvasta tarkistamisesta.

Jos työkyvyttömyyseläkkeen saajan työansiot ovat ylittäneet 57 §:n 2 momentin mukaan määräytyvän suojaosan yhtäjaksoisesti 24 kalenterikuukauden ajalta, työkyvyttömyyseläke lakkautetaan yhtäjaksoista 24 kalenterikuukauden ajanjaksoa seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Yhtäjaksoista 24 kalenterikuukauden ajanjaksoa laskettaessa huomioon ei oteta niitä kalenterikuukausia, joilta yhteensovitusta ei 57 a §:n 2 tai 3 momentin nojalla tehdä. Yhtäjaksoisen 24 kalenterikuukauden ajanjakson laskenta alkaa uudelleen tällaisen kalenterikuukauden päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Jos työkyvyttömyyseläke jatkuu välittömästi aiemman työkyvyttömyyseläkkeen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta, yhtäjaksoinen 24 kalenterikuukauden ajanjakso määräytyy samoin kuin silloin, jos työkyvyttömyyseläke olisi myönnetty yhtäjaksoisesti.

Työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovitukseen sovelletaan, mitä 57 §:ssä säädetään työansioiden vaikutuksesta työkyvyttömyyseläkkeen maksettavaan määrään ja mitä 57 a §:ssä säädetään työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksesta. Työuraeläkkeen suojaosa on kuitenkin takuueläkkeestä annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisen täysimääräisen takuueläkkeen suuruinen. Työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta koskevaan päätökseen sekä työuraeläkkeen saajan oikeuteen saada tieto työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen perusteista sovelletaan, mitä 90 b §:ssä säädetään työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta koskevasta päätöksestä sekä eläkkeensaajan oikeudesta saada tieto kuukausittaisten yhteensovitusten perusteista. Työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen uudelleen ratkaisemiseen sovelletaan, mitä 113 b §:ssä säädetään työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen uudelleen ratkaisemisesta.

Eläkelaitos antaa 57 a §:ssä tarkoitetusta työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksesta päätöksen, jos yhteensovitus johtaa maksettavan työkyvyttömyyseläkkeen vähentämiseen. Yhteensovitusta koskeva päätös annetaan tällöin sille 12 kalenterikuukauden ajanjaksolle, jolle kyseessä olevan kalenterivuoden jouston ylittymisestä johtuvat vähennykset lain mukaan voivat kohdentua (vuosipäätös ). Jos henkilön oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen päättyy kesken kalenterivuoden ja kyseisen kalenterivuoden jousto on ylittynyt, vuosipäätöstä vastaava päätös annetaan eläkeoikeuden päättymiseen saakka.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, päätös työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksesta annetaan viivytyksettä siltä osin kuin päätös muodostaa perustan 57 a §:n 5 momentissa tarkoitetulle takaisinperinnälle. Päätös työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksesta annetaan viivytyksettä myös, jos yhteensovitus ratkaistaan sillä uudelleen 113 b §:n mukaisesti.

Jos suojaosan yhtäjaksoiset ylitykset johtavat 58 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla täyden työkyvyttömyyseläkkeen osatyökyvyttömyyseläkkeeksi muuttamiseen tai 59 §:n 3 momentin nojalla osatyökyvyttömyyseläkkeen lakkauttamiseen, eläkkeen muuttamiseen tai lakkauttamiseen johtaneista suojaosan ylityksistä ja niiden perusteista on annettava päätös siltä osin kuin sitä ei ole aiemmin annettu.

Eläkkeensaajalla on oikeus saada tieto työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen perusteista kunkin kalenterikuukauden osalta.

Eläkelaitos voi ilman annetun päätöksen poistamista tai asianosaisen suostumusta ratkaista uudelleen 57 a §:ssä tarkoitettua työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta koskevan asian, jos kalenterikuukaudelta aiemmin tehty yhteensovitus, josta ei ole annettu päätöstä, tai kalenterikuukaudelta tehtyä yhteensovitusta koskeva päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai on ilmeisesti lain vastainen. Yhteensovitus voidaan ratkaista uudelleen asianosaisen eduksi tai vahingoksi.

Yhteensovituksen uudelleen ratkaisemisesta annetaan päätös, jos asian uudelleen ratkaiseminen vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeen maksettavaan määrään.

Yhteensovituksen uudelleen ratkaiseminen asianosaisen vahingoksi sen jälkeen, kun ylityskuukauden päättymisestä on kulunut viisi vuotta, edellyttää erityisen painavia syitä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tätä lakia sovelletaan työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamiseen sekä työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovittamiseen, jos työansiot on maksettu tai työtulo on vakuutettu 1.1.2028 tai sen jälkeen.

Jos työansiot on maksettu tai työtulo on vakuutettu ennen 1.1.2028, työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamiseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annettua lakia (738/2009), ja työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovittamiseen sovelletaan mainittua, tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta lakia sekä tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 59 f §:ää.

Tämän lain voimaan tullessa lepäämässä oleva työkyvyttömyyseläke ja työuraeläke palautetaan maksuun 1.1.2028 alkaen. Työkyvyttömyyseläkettä ja työuraeläkettä ei kuitenkaan palauteta maksuun, jos se on ajalta ennen 1.1.2028 tullut lakkauttaa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain 6 §:n 3 momentin nojalla.

Jos työkyvyttömyyseläkkeeseen on tehty kertakorotus ennen tämän lain voimaantuloa, tämän lain 57 §:n 2 momentissa tarkoitettu suojaosan korotus tehdään 1.1.2028 alkaen samalla korotusprosentilla, jota on sovellettu maksettuun eläkkeeseen.

Jos osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä oleva työntekijä tulee työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavasti työkyvyttömäksi, työkyvyttömyyseläkkeen määrä lasketaan 18 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista eläkkeen osista, osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen työkyvyttömyyden alkamista edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaitusta eläkkeestä sekä tulevan ajan eläkeosasta.

Jos työkyvyttömyyseläke yhteensovitetaan työansioiden kanssa 47 a §:n mukaisesti, työkyvyttömyyseläke maksetaan kuitenkin vähintään aiemmin myönnetyn osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suuruisena.

Jos kuntoutusraha maksetaan osakuntoutusrahana 29 §:n mukaisesti, on kuntoutusraha kuitenkin vähintään aiemmin myönnetyn osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suuruinen.

Jos työkyvyttömyyseläke myöhemmin lakkaa tai sen maksaminen keskeytetään, osittainen varhennettu vanhuuseläke jatkuu aiemmin myönnetyn suuruisena.

Jos työuraeläke yhteensovitetaan työansioiden kanssa 53 f §:n mukaisesti, työuraeläke maksetaan kuitenkin vähintään aiemmin myönnetyn osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suuruisena.

Jos työntekijä ansaitsee ammatillisen kuntoutuksen aikana enemmän kuin puolet vakiintuneesta ansiosta, kuntoutusrahan määrä on puolet 28 §:ssä tarkoitetusta kuntoutusrahasta. Työntekijä voi kuitenkin ansaita takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) 8 §:n 1 momentin mukaisen täysimääräisen takuueläkkeen suuruisen määrän kuukaudessa ilman, että työansioilla on vaikutusta kuntoutusrahan määrään.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen saajalle myönnetään ammatillisen kuntoutuksen ajalta täysi työkyvyttömyyseläke siten korotettuna kuin 1 momentissa säädetään.

Mitä tässä laissa säädetään työkyvyttömyyseläkkeen hakemisesta, määräytymisestä entisin perustein, kertakorotuksesta, palkka- ja hintatason muutosten huomioon ottamisesta, ensisijaisten etuuksien vähentämisestä, eläkekassan takautumisoikeudesta, 50 §:n mukaisesta maksamisen keskeyttämisestä, 51 §:n mukaisesta takautuvasta tarkistamisesta, osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen jälkeen myönnettävästä työkyvyttömyyseläkkeestä, viivästyskorotuksesta ja muusta 8 luvun mukaisesta maksamisesta, takaisinperinnästä, tietojen antamisesta ja saamisesta, muutoksenhausta ja työkyvyttömyyseläkkeen saajan ilmoitusvelvollisuudesta koskee kuntoutusrahaa, kuntoutuskorotusta sekä niiden saajaa, jollei tässä laissa muuta säädetä. Aiheettomasti maksetut ammatillisen kuntoutuksen kustannusten korvaukset voidaan periä takaisin siten kuin tässä laissa säädetään aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnästä.

Kuntoutusraha ja -korotus voidaan maksaa myös kuukautta lyhyemmältä ajalta. Sairausvakuutuslain mukainen ensisijaisuusaika ei vaikuta kuntoutusrahan alkamisaikaan. Kuntoutusraha-ajalta ei kartu eläkettä 75 §:n mukaisesti eikä kuntoutusetuuksia oteta perhe-eläkkeen perusteeksi.

Kuntoutusrahan saaja on velvollinen ilmoittamaan eläkekassalle työskentelynsä aloittamisesta.

Työkyvyttömyyseläkkeen saaja on velvollinen ilmoittamaan eläkekassalle työkykynsä palautumisesta ja kuntoutuksen keskeytymisestä. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeen saaja on velvollinen ilmoittamaan eläkekassalle ulkomailta saamistaan työansioista kalenterikuukausittain.

Työkyvyttömyyseläkkeen saajan työansiot vähentävät maksettavan työkyvyttömyyseläkkeen määrää, jos työansiot ylittävät sekä kalenterikuukausikohtaisen suojaosan että kalenterivuosikohtaisen jouston määrän.

Täyden työkyvyttömyyseläkkeen suojaosa on 40 prosenttia ja osatyökyvyttömyyseläkkeen 60 prosenttia työkyvyttömyyden alkamista edeltävästä vakiintuneesta keskiansiosta. Työkyvyttömyyseläkkeen suojaosa on kuitenkin vähintään takuueläkkeestä annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisen täysimääräisen takuueläkkeen määrän suuruinen. Työkyvyttömyyseläkkeen suojaosa on kalenterikuukausikohtainen. Suojaosaan tehdään 87 §:ssä säädettyä vastaava kertakorotus samasta ajankohdasta kuin työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotus ja samalla korotusprosentilla, jolla työkyvyttömyyseläkettä korotetaan.

Kalenterivuosikohtainen työkyvyttömyyseläkkeen jouston määrä on yhtä suuri kuin 2 momentissa mainittu työkyvyttömyyseläkkeen suojaosa kerrottuna kahdella. Työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa jouston määrä vastaa kalenterivuosikohtaista jouston määrää. Jos kuitenkin täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään alkamaan välittömästi aiemman täyden työkyvyttömyyseläkkeen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta tai osatyökyvyttömyyseläke myönnetään alkamaan välittömästi aiemman osatyökyvyttömyyseläkkeen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jousto määräytyy samoin kuin silloin, jos eläke olisi myönnetty yhtäjaksoisesti.

Työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksessa otetaan huomioon työkyvyttömyyseläkkeen saajalle vahvistetut yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaiset työtulot sekä muiden työeläkelakien mukaiset työansiot lukuun ottamatta omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) perusteella maksettavaa hoitopalkkiota ja julkisten alojen eläkelain 85 §:n 1 momentissa mainittuja Kevan jäsenyhteisön luottamushenkilön työansioita. Myös työkyvyttömyyseläkkeen saajan ulkomailta saamat työansiot otetaan huomioon.

Työntekijälle myönnetyn ensimmäisen työkyvyttömyyseläkkeen alkamiskuukauden ja tätä seuraavan kalenterikuukauden aikana maksettuja työansioita ei oteta huomioon työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksessa. Työkyvyttömyyseläkkeen alkamiskuukauden ja tätä seuraavan kalenterikuukauden aikana maksettuja työansioita ei oteta huomioon työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksessa myöskään silloin, kun työntekijälle myönnetään aiemman työkyvyttömyyseläkkeen päättymisen jälkeen uusi työkyvyttömyyseläke, johon ei sovelleta, mitä 86 §:n 2 momentissa säädetään eläkkeen määräytymisestä entisin perustein.

Jos työkyvyttömyyseläkkeen saajan kalenterikuukauden työansiot ylittävät 47 §:n 2 momentin mukaisen suojaosan, suojaosan ylitystä vastaava määrä vähennetään 47 §:n 3 momentin mukaisesta kalenterivuosikohtaisesta joustosta. Jouston jäljelle jäävä määrä siirtyy seuraavalle kalenterikuukaudelle niin kauan kuin sama kalenterivuosi jatkuu. Jos kalenterikuukauden työansiot ylittävät suojaosan euromäärällä, joka on jäljellä olevan jouston määrää suurempi, jouston ylitystä vastaava määrä suojaosan ylityksestä vähennetään kyseistä kuukautta (ylityskuukausi ) seuraavan toisen kalenterikuukauden (vähennyskuukausi ) työkyvyttömyyseläkkeestä. Vähentää voidaan kuitenkin enintään se määrä, joka ylityskuukaudelle on myönnetty työeläkelakien mukaisena työkyvyttömyyseläkkeenä.

Työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta ei tehdä ajalta, jolta työkyvyttömyyseläke on myönnetty takautuvasti, jollei kyse ole tilanteesta, jossa täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti aiemman täyden työkyvyttömyyseläkkeen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta tai osatyökyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti aiemman osatyökyvyttömyyseläkkeen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta ei tehdä kalenterikuukaudelta, johon sisältyvälle ajanjaksolle eläkkeensaajalle on myönnetty kuntoutuskorotus taikka Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukainen eläkkeensaajan kuntoutusraha ammatillisen kuntoutuksen perusteella.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu vähennys tehdään tämän lain mukaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä siinä suhteessa kuin tämän lain mukainen työkyvyttömyyseläke on työeläkelakien mukaisten työkyvyttömyyseläkkeiden yhteismäärästä. Vähennys tehdään ennen kuin eläke voidaan maksaa 120 §:n 1 momentin 2, 3, 9 ja 11–15 kohdan mukaisesti.

Jos työntekijälle ei vähennyskuukautena makseta työkyvyttömyyseläkettä tai siltä osin kuin työkyvyttömyyseläkkeen vähennyskuukautena maksettava määrä on pienempi kuin 1 momentin mukaan vähennettävä määrä, vähennettävä määrä peritään takaisin siten kuin 123 §:ssä säädetään. Takaisinperinnässä ei sovelleta mainitun lainkohdan 2 momentissa säädettyä harkintaa. Takaisinperinnästä kuitenkin luovutaan, jos takaisinperittävä määrä on alle 150 euroa. Mainittuun euromäärään ei sovelleta, mitä 101 §:ssä säädetään rahamäärien tarkistamisesta palkkakertoimella.

Jos työntekijän työansiot ovat ylittäneet 47 §:n 2 momentin mukaan määräytyvän suojaosan yhtäjaksoisesti 12 kalenterikuukauden ajalta, täysi työkyvyttömyyseläke muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi yhtäjaksoista 12 kalenterikuukauden ajanjaksoa seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Yhtäjaksoista 12 kalenterikuukauden ajanjaksoa laskettaessa huomioon ei oteta niitä kalenterikuukausia, joilta yhteensovitusta ei 47 a §:n 2 tai 3 momentin nojalla tehdä. Yhtäjaksoisen 12 kalenterikuukauden ajanjakson laskenta alkaa uudelleen tällaisen kalenterikuukauden päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Jos täysi työkyvyttömyyseläke jatkuu välittömästi aiemman täyden työkyvyttömyyseläkkeen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta, yhtäjaksoinen 12 kalenterikuukauden ajanjakso määräytyy samoin kuin silloin, jos täysi työkyvyttömyyseläke olisi myönnetty yhtäjaksoisesti.

Jos täysi työkyvyttömyyseläke on edellä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla muuttunut osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, mutta työntekijä kuitenkin täyttää 35 §:n mukaiset täyden työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytykset niin, että täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti aiemman täyden työkyvyttömyyseläkkeen päättymisestä, yhtäjaksoisen 12 kalenterikuukauden ajanjakson määräytyminen alkaa uudelleen täyden työkyvyttömyyseläkkeen alkamisesta.

Jos täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavan työntekijän työkyky muuttuu siten, että hänellä on oikeus saada osatyökyvyttömyyseläkettä, ja muutoksen voidaan arvioida kestävän vähintään vuoden, täysi työkyvyttömyyseläke muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi muutosta seuraavan kuukauden alusta.

Jos osatyökyvyttömyyseläkettä saavan työntekijän työkyky muuttuu siten, että hänellä on oikeus saada täyttä työkyvyttömyyseläkettä, ja muutoksen voidaan arvioida kestävän vähintään vuoden, osatyökyvyttömyyseläke muutetaan täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi. Täysi työkyvyttömyyseläke alkaa siten kuin 41 §:ssä säädetään. Osatyökyvyttömyyseläkettä maksetaan täyden työkyvyttömyyseläkkeen alkamiseen saakka.

Jos työkyvyttömyyseläkkeen saajan työkyky muuttuu, oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen tarkistetaan työkyvyttömyyseläkkeen saajan hakemuksesta tai eläkekassan aloitteesta.

Jos työkyvyttömyyseläkettä saavan työntekijän työansiot ovat ylittäneet 47 §:n 2 momentin mukaan määräytyvän suojaosan yhtäjaksoisesti 24 kalenterikuukauden ajalta, työkyvyttömyyseläke lakkautetaan yhtäjaksoista 24 kalenterikuukauden ajanjaksoa seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Yhtäjaksoista 24 kalenterikuukauden ajanjaksoa laskettaessa huomioon ei oteta niitä kalenterikuukausia, joilta yhteensovitusta ei 47 a §:n 2 tai 3 momentin nojalla tehdä. Yhtäjaksoisen 24 kalenterikuukauden ajanjakson laskenta alkaa uudelleen tällaisen kalenterikuukauden päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Jos työkyvyttömyyseläke jatkuu välittömästi aiemman työkyvyttömyyseläkkeen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta, yhtäjaksoinen 24 kalenterikuukauden ajanjakso määräytyy samoin kuin silloin, jos työkyvyttömyyseläke olisi myönnetty yhtäjaksoisesti.

Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen voidaan keskeyttää, jos eläkkeensaaja:

1) ei suostu eläkekassan 46 §:n mukaan määräämään tutkimukseen, ei kuitenkaan, jos kieltäytymiseen on hyväksyttävä syy;

2) ei toimita 46 §:ssä tarkoitetun tutkimuksen tuloksia eläkekassalle sen määräämässä kohtuullisessa ajassa; tai

3) kieltäytyy eläkekassan järjestämästä kuntoutuksesta tai koulutuksesta ilman pätevää syytä.

Työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovitukseen sovelletaan, mitä 47 §:ssä säädetään työansioiden vaikutuksesta työkyvyttömyyseläkkeen maksettavaan määrään ja mitä 47 a §:ssä säädetään työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksesta. Työuraeläkkeen suojaosa on kuitenkin takuueläkkeestä annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisen täysimääräisen takuueläkkeen suuruinen. Työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta koskevaan päätökseen sekä työuraeläkkeen saajan oikeuteen saada tieto työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen perusteista sovelletaan, mitä 107 b §:ssä säädetään työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta koskevasta päätöksestä sekä eläkkeensaajan oikeudesta saada tieto kuukausittaisten yhteensovitusten perusteista. Työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen uudelleen ratkaisemiseen sovelletaan, mitä 137 b §:ssä säädetään työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen uudelleen ratkaisemisesta.

Eläkekassa antaa 47 a §:ssä tarkoitetusta työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksesta päätöksen, jos yhteensovitus johtaa maksettavan työkyvyttömyyseläkkeen vähentämiseen. Yhteensovitusta koskeva päätös annetaan tällöin sille 12 kalenterikuukauden ajanjaksolle, jolle kyseessä olevan kalenterivuoden jouston ylittymisestä johtuvat vähennykset lain mukaan voivat kohdentua (vuosipäätös ). Jos henkilön oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen päättyy kesken kalenterivuoden ja kyseisen kalenterivuoden jousto on ylittynyt, vuosipäätöstä vastaava päätös annetaan eläkeoikeuden päättymiseen saakka.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, päätös työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksesta annetaan viivytyksettä siltä osin kuin päätös muodostaa perustan 47 a §:n 5 momentissa tarkoitetulle takaisinperinnälle. Päätös työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksesta annetaan viivytyksettä myös, jos yhteensovitus ratkaistaan sillä uudelleen 137 b §:n mukaisesti.

Jos suojaosan yhtäjaksoiset ylitykset johtavat 48 §:n 1 momentin mukaisesti täyden työkyvyttömyyseläkkeen osatyökyvyttömyyseläkkeeksi muuttamiseen tai 49 §:n 3 momentin mukaisesti osatyökyvyttömyyseläkkeen lakkauttamiseen, eläkkeen muuttamiseen tai lakkauttamiseen johtaneista suojaosan ylityksistä ja niiden perusteista on annettava päätös siltä osin kuin sitä ei ole aiemmin annettu.

Eläkkeensaajalla on oikeus saada tieto työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen perusteista kunkin kalenterikuukauden osalta.

Kun eläkekassa on viimeisenä eläkelaitoksena antanut päätösyhdistelmän, sen on pyydettävä lausunto Kevalta ennen asian käsittelemistä siltä osin kuin valitus koskee Kevan hoitamaa eläketurvaa. Lausuntoa ei kuitenkaan pyydetä, jos valitus ei koske muita kysymyksiä kuin työkyvyn arviointia taikka 47, 47 a, 48, 49 tai 53 f §:n soveltamista.

Eläkekassa voi ilman annetun päätöksen poistamista tai asianosaisen suostumusta ratkaista uudelleen 47 a §:ssä tarkoitettua työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta koskevan asian, jos kalenterikuukaudelta aiemmin tehty yhteensovitus, josta ei ole annettu päätöstä, tai kalenterikuukaudelta tehtyä yhteensovitusta koskeva päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai on ilmeisesti lain vastainen. Yhteensovitus voidaan ratkaista uudelleen asianosaisen eduksi tai vahingoksi.

Yhteensovituksen uudelleen ratkaisemisesta annetaan päätös, jos asian uudelleen ratkaiseminen vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeen maksettavaan määrään.

Yhteensovituksen uudelleen ratkaiseminen asianosaisen vahingoksi sen jälkeen, kun ylityskuukauden päättymisestä on kulunut viisi vuotta, edellyttää erityisen painavia syitä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tätä lakia sovelletaan työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamiseen sekä työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovittamiseen, jos työansiot on maksettu tai työtulo on vakuutettu 1.1.2028 tai sen jälkeen.

Jos työansiot on maksettu tai työtulo on vakuutettu ennen 1.1.2028, työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamiseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annettua lakia (738/2009) ja työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovittamiseen sovelletaan mainittua, tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta lakia sekä tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 53 f §:ää.

Tämän lain voimaan tullessa lepäämässä oleva työkyvyttömyyseläke ja työuraeläke palautetaan maksuun 1.1.2028 alkaen. Työkyvyttömyyseläkettä ja työuraeläkettä ei kuitenkaan palauteta maksuun, jos se on ajalta ennen 1.1.2028 tullut lakkauttaa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain 6 §:n 3 momentin nojalla.

Jos työkyvyttömyyseläkkeeseen on tehty kertakorotus ennen tämän lain voimaantuloa, tämän lain 47 §:n 2 momentissa tarkoitettu suojaosan korotus tehdään 1.1.2028 alkaen samalla korotusprosentilla, jota on sovellettu maksettuun eläkkeeseen.

Jos osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä oleva työntekijä tulee työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavasti työkyvyttömäksi, työkyvyttömyyseläkkeen määrä lasketaan 18 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista eläkkeen osista, osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen työkyvyttömyyden alkamista edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaitusta eläkkeestä sekä tulevan ajan eläkeosasta.

Jos työkyvyttömyyseläke yhteensovitetaan työansioiden kanssa 44 a §:n mukaisesti, työkyvyttömyyseläke maksetaan kuitenkin vähintään aiemmin myönnetyn osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suuruisena.

Jos kuntoutusraha maksetaan osakuntoutusrahana 27 §:n mukaisesti, on kuntoutusraha kuitenkin vähintään aiemmin myönnetyn osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suuruinen.

Jos työkyvyttömyyseläke myöhemmin lakkaa tai sen maksaminen keskeytetään, osittainen varhennettu vanhuuseläke jatkuu aiemmin myönnetyn suuruisena.

Jos työuraeläke yhteensovitetaan työansioiden kanssa 56 §:n mukaisesti, työuraeläke maksetaan kuitenkin vähintään aiemmin myönnetyn osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suuruisena.

Jos työntekijä ansaitsee ammatillisen kuntoutuksen aikana enemmän kuin puolet vakiintuneesta ansiosta, kuntoutusrahan määrä on puolet 26 §:ssä tarkoitetusta kuntoutusrahasta. Työntekijä voi kuitenkin ansaita takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) 8 §:n 1 momentin mukaisen täysimääräisen takuueläkkeen suuruisen määrän kuukaudessa ilman, että työansioilla on vaikutusta kuntoutusrahan määrään.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen saajalle myönnetään ammatillisen kuntoutuksen ajalta täysi työkyvyttömyyseläke siten korotettuna kuin 1 momentissa säädetään.

Mitä tässä laissa säädetään työkyvyttömyyseläkkeen hakemisesta, määräytymisestä entisin perustein, kertakorotuksesta, palkka- ja hintatason muutosten huomioon ottamisesta, ensisijaisten etuuksien vähentämisestä, Kevan takautumisoikeudesta, 50 §:n mukaisesta maksamisen keskeyttämisestä, 51 §:n mukaisesta takautuvasta tarkistamisesta, osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen jälkeen myönnettävästä työkyvyttömyyseläkkeestä, viivästyskorotuksesta ja muusta 8 luvun mukaisesta maksamisesta, takaisinperinnästä, tietojen antamisesta ja saamisesta, muutoksenhausta ja työkyvyttömyyseläkkeen saajan ilmoitusvelvollisuudesta koskee kuntoutusrahaa, kuntoutuskorotusta sekä niiden saajaa, jollei tässä laissa muuta säädetä. Aiheettomasti maksetut ammatillisen kuntoutuksen kustannusten korvaukset voidaan periä takaisin siten kuin tässä laissa säädetään aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnästä.

Kuntoutusraha ja -korotus voidaan maksaa myös kuukautta lyhyemmältä ajalta. Sairausvakuutuslain mukainen ensisijaisuusaika ei vaikuta kuntoutusrahan alkamisaikaan. Kuntoutusraha-ajalta ei kartu eläkettä 84 §:n mukaisesti eikä kuntoutusetuuksia oteta perhe-eläkkeen perusteeksi.

Kuntoutusrahan saaja on velvollinen ilmoittamaan Kevalle työskentelynsä aloittamisesta.

Työkyvyttömyyseläkkeen saaja on velvollinen ilmoittamaan Kevalle työkykynsä palautumisesta ja kuntoutuksen keskeytymisestä. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeen saaja on velvollinen ilmoittamaan Kevalle ulkomailta saamistaan työansioista kalenterikuukausittain.

Työkyvyttömyyseläkkeen saajan työansiot vähentävät maksettavan työkyvyttömyyseläkkeen määrää, jos työansiot ylittävät sekä kalenterikuukausikohtaisen suojaosan että kalenterivuosikohtaisen jouston määrän.

Täyden työkyvyttömyyseläkkeen suojaosa on 40 prosenttia ja osatyökyvyttömyyseläkkeen 60 prosenttia työkyvyttömyyden alkamista edeltävästä vakiintuneesta keskiansiosta. Työkyvyttömyyseläkkeen suojaosa on kuitenkin vähintään takuueläkkeestä annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisen täysimääräisen takuueläkkeen määrän suuruinen. Työkyvyttömyyseläkkeen suojaosa on kalenterikuukausikohtainen. Suojaosaan tehdään 36 §:ssä säädettyä vastaava kertakorotus samasta ajankohdasta kuin työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotus ja samalla korotusprosentilla, jolla työkyvyttömyyseläkettä korotetaan.

Kalenterivuosikohtainen työkyvyttömyyseläkkeen jouston määrä on yhtä suuri kuin 2 momentissa mainittu työkyvyttömyyseläkkeen suojaosa kerrottuna kahdella. Työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa jouston määrä vastaa kalenterivuosikohtaista jouston määrää. Jos kuitenkin täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään alkamaan välittömästi aiemman täyden työkyvyttömyyseläkkeen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta tai osatyökyvyttömyyseläke myönnetään alkamaan välittömästi aiemman osatyökyvyttömyyseläkkeen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jousto määräytyy samoin kuin silloin, jos eläke olisi myönnetty yhtäjaksoisesti.

Työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksessa otetaan huomioon työkyvyttömyyseläkkeen saajalle vahvistetut yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaiset työtulot sekä muiden työeläkelakien mukaiset työansiot lukuun ottamatta omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) perusteella maksettavaa hoitopalkkiota ja tämän lain 85 §:n 1momentissa mainittuja Kevan jäsenyhteisön luottamushenkilön työansioita. Myös työkyvyttömyyseläkkeen saajan ulkomailta saamat työansiot otetaan huomioon.

Työntekijälle myönnetyn ensimmäisen työkyvyttömyyseläkkeen alkamiskuukauden ja tätä seuraavan kalenterikuukauden aikana maksettuja työansioita ei oteta huomioon työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksessa. Työkyvyttömyyseläkkeen alkamiskuukauden ja tätä seuraavan kalenterikuukauden aikana maksettuja työansioita ei oteta huomioon työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksessa myöskään silloin, kun työntekijälle myönnetään aiemman työkyvyttömyyseläkkeen päättymisen jälkeen uusi työkyvyttömyyseläke, johon ei sovelleta, mitä 92 §:n 2 momentissa säädetään eläkkeen määräytymisestä entisin perustein.

Jos työkyvyttömyyseläkkeen saajan kalenterikuukauden työansiot ylittävät 44 §:n 2 momentin mukaisen suojaosan, suojaosan ylitystä vastaava määrä vähennetään 44 §:n 3 momentin mukaisesta kalenterivuosikohtaisesta joustosta. Jouston jäljelle jäävä määrä siirtyy seuraavalle kalenterikuukaudelle niin kauan kuin sama kalenterivuosi jatkuu. Jos kalenterikuukauden työansiot ylittävät suojaosan euromäärällä, joka on jäljellä olevan jouston määrää suurempi, jouston ylitystä vastaava määrä suojaosan ylityksestä vähennetään kyseistä kuukautta (ylityskuukausi ) seuraavan toisen kalenterikuukauden (vähennyskuukausi ) työkyvyttömyyseläkkeestä. Vähentää voidaan kuitenkin enintään se määrä, joka ylityskuukaudelle on myönnetty työeläkelakien mukaisena työkyvyttömyyseläkkeenä.

Työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta ei tehdä ajalta, jolta työkyvyttömyyseläke on myönnetty takautuvasti, jollei kyse ole tilanteesta, jossa täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti aiemman täyden työkyvyttömyyseläkkeen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta tai osatyökyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti aiemman osatyökyvyttömyyseläkkeen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta ei tehdä kalenterikuukaudelta, johon sisältyvälle ajanjaksolle eläkkeensaajalle on myönnetty kuntoutuskorotus taikka Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukainen eläkkeensaajan kuntoutusraha ammatillisen kuntoutuksen perusteella.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu vähennys tehdään tämän lain mukaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä siinä suhteessa kuin tämän lain mukainen työkyvyttömyyseläke on työeläkelakien mukaisten työkyvyttömyyseläkkeiden yhteismäärästä. Vähennys tehdään ennen kuin eläke voidaan maksaa 134 §:n 1 momentin 2, 3, 9 ja 11–15 kohdan mukaisesti.

Jos työntekijälle ei vähennyskuukautena makseta työkyvyttömyyseläkettä tai siltä osin kuin työkyvyttömyyseläkkeen vähennyskuukautena maksettava määrä on pienempi kuin 1 momentin mukaan vähennettävä määrä, vähennettävä määrä peritään takaisin siten kuin 137 §:ssä säädetään. Takaisinperinnässä ei sovelleta mainitun lainkohdan 2 momentissa säädettyä harkintaa. Takaisinperinnästä kuitenkin luovutaan, jos takaisinperittävä määrä on alle 150 euroa. Mainittuun euromäärään ei sovelleta, mitä 94 §:ssä säädetään rahamäärien tarkistamisesta palkkakertoimella.

Jos työntekijän työansiot ovat ylittäneet 44 §:n 2 momentin mukaan määräytyvän suojaosan yhtäjaksoisesti 12 kalenterikuukauden ajalta, täysi työkyvyttömyyseläke muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi yhtäjaksoista 12 kalenterikuukauden ajanjaksoa seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Yhtäjaksoista 12 kalenterikuukauden ajanjaksoa laskettaessa huomioon ei oteta niitä kalenterikuukausia, joilta yhteensovitusta ei 44 a §:n 2 tai 3 momentin nojalla tehdä. Yhtäjaksoisen 12 kalenterikuukauden ajanjakson laskenta alkaa uudelleen tällaisen kalenterikuukauden päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Jos täysi työkyvyttömyyseläke jatkuu välittömästi aiemman täyden työkyvyttömyyseläkkeen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta, yhtäjaksoinen 12 kalenterikuukauden ajanjakso määräytyy samoin kuin silloin, jos täysi työkyvyttömyyseläke olisi myönnetty yhtäjaksoisesti.

Jos täysi työkyvyttömyyseläke on edellä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla muuttunut osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, mutta työntekijä kuitenkin täyttää 33 §:n mukaiset täyden työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytykset niin, että täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti aiemman täyden työkyvyttömyyseläkkeen päättymisestä, yhtäjaksoisen 12 kalenterikuukauden ajanjakson määräytyminen alkaa uudelleen täyden työkyvyttömyyseläkkeen alkamisesta.

Jos täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavan työntekijän työkyky muuttuu siten, että hänellä on oikeus saada osatyökyvyttömyyseläkettä, ja muutoksen voidaan arvioida kestävän vähintään vuoden, täysi työkyvyttömyyseläke muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi muutosta seuraavan kuukauden alusta.

Jos osatyökyvyttömyyseläkettä saavan työntekijän työkyky muuttuu siten, että hänellä on oikeus saada täyttä työkyvyttömyyseläkettä, ja muutoksen voidaan arvioida kestävän vähintään vuoden, osatyökyvyttömyyseläke muutetaan täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi. Täysi työkyvyttömyyseläke alkaa siten kuin 38 §:ssä säädetään. Osatyökyvyttömyyseläkettä maksetaan täyden työkyvyttömyyseläkkeen alkamiseen saakka.

Jos työkyvyttömyyseläkkeen saajan työkyky muuttuu, oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen tarkistetaan työkyvyttömyyseläkkeen saajan hakemuksesta tai Kevan aloitteesta.

Jos työkyvyttömyyseläkettä saavan työntekijän työansiot ovat ylittäneet 44 §:n 2 momentin mukaan määräytyvän suojaosan yhtäjaksoisesti 24 kalenterikuukauden ajalta, työkyvyttömyyseläke lakkautetaan yhtäjaksoista 24 kalenterikuukauden ajanjaksoa seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Yhtäjaksoista 24 kalenterikuukauden ajanjaksoa laskettaessa huomioon ei oteta niitä kalenterikuukausia, joilta yhteensovitusta ei 44 a §:n 2 tai 3 momentin nojalla tehdä. Yhtäjaksoisen 24 kalenterikuukauden ajanjakson laskenta alkaa uudelleen tällaisen kalenterikuukauden päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Jos työkyvyttömyyseläke jatkuu välittömästi aiemman työkyvyttömyyseläkkeen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta, yhtäjaksoinen 24 kalenterikuukauden ajanjakso määräytyy samoin kuin silloin, jos työkyvyttömyyseläke olisi myönnetty yhtäjaksoisesti.

Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen voidaan keskeyttää, jos eläkkeensaaja:

1) ei suostu Kevan 43 §:n mukaan määräämään tutkimukseen, ei kuitenkaan, jos kieltäytymiseen on hyväksyttävä syy;

2) ei toimita 43 §:ssä tarkoitetun tutkimuksen tuloksia Kevalle sen määräämässä kohtuullisessa ajassa; tai

3) kieltäytyy Kevan järjestämästä kuntoutuksesta tai koulutuksesta ilman pätevää syytä.

Työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovitukseen sovelletaan, mitä 44 §:ssä säädetään työansioiden vaikutuksesta työkyvyttömyyseläkkeen maksettavaan määrään ja mitä 44 a §:ssä säädetään työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksesta. Työuraeläkkeen suojaosa on kuitenkin takuueläkkeestä annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisen täysimääräisen takuueläkkeen suuruinen. Työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta koskevaan päätökseen sekä työuraeläkkeen saajan oikeuteen saada tieto työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen perusteista sovelletaan, mitä 113 a §:ssä säädetään työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta koskevasta päätöksestä sekä eläkkeensaajan oikeudesta saada tieto kuukausittaisten yhteensovitusten perusteista. Työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen uudelleen ratkaisemiseen sovelletaan, mitä 150 a §:ssä säädetään työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen uudelleen ratkaisemisesta.

Keva antaa 44 a §:ssä tarkoitetusta työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksesta päätöksen, jos yhteensovitus johtaa maksettavan työkyvyttömyyseläkkeen vähentämiseen. Yhteensovitusta koskeva päätös annetaan tällöin sille 12 kalenterikuukauden ajanjaksolle, jolle kyseessä olevan kalenterivuoden jouston ylittymisestä johtuvat vähennykset lain mukaan voivat kohdentua (vuosipäätös ). Jos henkilön oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen päättyy kesken kalenterivuoden ja kyseisen kalenterivuoden jousto on ylittynyt, vuosipäätöstä vastaava päätös annetaan eläkeoikeuden päättymiseen saakka.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, päätös työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksesta annetaan viivytyksettä siltä osin kuin päätös muodostaa perustan 44 a §:n 5 momentissa tarkoitetulle takaisinperinnälle. Päätös työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksesta annetaan viivytyksettä myös, jos yhteensovitus ratkaistaan sillä uudelleen 150 a §:n mukaisesti.

Jos suojaosan yhtäjaksoiset ylitykset johtavat 45 §:n 1 momentin mukaisesti täyden työkyvyttömyyseläkkeen osatyökyvyttömyyseläkkeeksi muuttamiseen tai 46 §:n 3 momentin mukaisesti osatyökyvyttömyyseläkkeen lakkauttamiseen, eläkkeen muuttamiseen tai lakkauttamiseen johtaneista suojaosan ylityksistä ja niiden perusteista on annettava päätös siltä osin kuin sitä ei ole aiemmin annettu.

Eläkkeensaajalla on oikeus saada tieto työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen perusteista kunkin kalenterikuukauden osalta.

Kevan viimeisenä eläkelaitoksena antamaa päätösyhdistelmää koskeva valituskirjelmä on toimitettava Kevalle 142 §:ssä säädetyssä määräajassa. Kevan on pyydettävä valituksesta lausunto yksityisten alojen työeläkelaitokselta siltä osin kuin valitus koskee sen hoitamaa eläketurvaa. Jos päätösyhdistelmästä tehty valitus koskee yksinomaan työkyvyn arviointia, lausunto pyydetään ainoastaan silloin, kun kysymyksessä on 119 §:ssä tarkoitettu tilanne. Jos päätösyhdistelmästä tehty valitus koskee 44, 44 a, 45, 46 tai 56 §:n soveltamista eikä kyse samalla ole työkyvyn arvioinnista ja 119 §:ssä tarkoitetusta tilanteesta, lausuntoa ei pyydetä.

Keva voi ilman annetun päätöksen poistamista tai asianosaisen suostumusta ratkaista uudelleen 44 a §:ssä tarkoitettua työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta koskevan asian, jos kalenterikuukaudelta aiemmin tehty yhteensovitus, josta ei ole annettu päätöstä, tai kalenterikuukaudelta tehtyä yhteensovitusta koskeva päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai on ilmeisesti lain vastainen. Yhteensovitus voidaan ratkaista uudelleen asianosaisen eduksi tai vahingoksi.

Yhteensovituksen uudelleen ratkaisemisesta annetaan päätös, jos asian uudelleen ratkaiseminen vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeen maksettavaan määrään.

Yhteensovituksen uudelleen ratkaiseminen asianosaisen vahingoksi sen jälkeen, kun ylityskuukauden päättymisestä on kulunut viisi vuotta, edellyttää erityisen painavia syitä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tätä lakia sovelletaan työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamiseen sekä työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovittamiseen, jos työansiot on maksettu tai työtulo on vakuutettu 1.1.2028 tai sen jälkeen.

Jos työansiot on maksettu tai työtulo on vakuutettu ennen 1.1.2028, työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamiseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annettua lakia (738/2009) ja työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovittamiseen sovelletaan mainittua, tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta lakia sekä tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 56 §:ää.

Tämän lain voimaan tullessa lepäämässä oleva työkyvyttömyyseläke ja työuraeläke palautetaan maksuun 1.1.2028 alkaen. Työkyvyttömyyseläkettä ja työuraeläkettä ei kuitenkaan palauteta maksuun, jos se on ajalta ennen 1.1.2028 tullut lakkauttaa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain 6 §:n 3 momentin nojalla.

Jos työkyvyttömyyseläkkeeseen on tehty kertakorotus ennen tämän lain voimaantuloa, tämän lain 44 §:n 2 momentissa tarkoitettu suojaosan korotus tehdään 1.1.2028 alkaen samalla korotusprosentilla, jota on sovellettu maksettuun eläkkeeseen.

Eläkkeensaajan työansiot vähentävät maksettavan työkyvyttömyyseläkkeen määrää, jos työansiot ylittävät sekä kalenterikuukausikohtaisen suojaosan että kalenterivuosikohtaisen jouston määrän. Työansioilla ei kuitenkaan ole vaikutusta 12 §:n 4 momentin mukaan myönnettyyn työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Työkyvyttömyyseläkkeen suojaosa on takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) 8 §:n 1 momentin mukaisen täysimääräisen takuueläkkeen määrän suuruinen. Työkyvyttömyyseläkkeen suojaosa on kalenterikuukausikohtainen.

Kalenterivuosikohtainen työkyvyttömyyseläkkeen jouston määrä on yhtä suuri kuin 2 momentissa mainittu työkyvyttömyyseläkkeen suojaosa kerrottuna kahdella. Työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa jouston määrä vastaa kalenterivuosikohtaista jouston määrää. Jos kuitenkin työkyvyttömyyseläke myönnetään alkamaan välittömästi aiemman työkyvyttömyyseläkkeen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jousto määräytyy samoin kuin silloin, jos eläke olisi myönnetty yhtäjaksoisesti.

Työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksessa työansioina otetaan huomioon

1) eläkkeensaajalle vahvistetut yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaiset työtulot sekä muiden työeläkelakien mukaiset työansiot lukuun ottamatta omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) perusteella maksettavaa hoitopalkkiota ja julkisten alojen eläkelain 85 §:n 1 momentissa mainittuja Kevan jäsenyhteisön luottamushenkilön työansioita;

2) irtisanomisajan palkka ja sitä vastaava työsuhteen tai virkasuhteen päättämisestä maksettava korvaus sekä odotusajan palkka;

3) luento- ja esitelmäpalkkio, kokouspalkkio ja hallintoelimen jäsenyydestä tai muusta luottamustoimesta saatu palkkio lukuun ottamatta Kevan jäsenyhteisön luottamustoimesta saatua palkkiota;

4) ennakkoperintälain (1118/1996) 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu työ- ja käyttökorvaus;

5) tuloverolain (1535/1992) 66 §:n 1 momentissa ja 66 a §:ssä tarkoitettu työsuhteeseen perustuvasta osakeannista syntyvä veronalainen etu;

6) tuloverolain 66 §:n 3 momentissa tarkoitettu työsuhdeoption käyttämisestä syntyvä veronalainen etu ja sellainen työsuhteeseen perustuva suoritus, joka määräytyy yhtiön osakkeen arvon muutoksen perusteella;

7) työntekijälle yhtiökokouksen päätöksen perusteella voitonjakona tai voittopalkkiona maksettava erä;

8) tuloverolain 67 §:ssä tarkoitettu veronalainen korkoetu työsuhteen perusteella saadusta lainasta;

9) tuloverolain 65 §:ssä tarkoitettu veronalainen osuus henkilöstörahastosta saadusta rahasto-osuudesta ja ylijäämästä; ja

10) edellä mainittuja vastaava ulkomailta saatu tulo.

Jos tämän lain mukaista, muuta kuin 12 §:n 4 momentin nojalla myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä saavan henkilön kalenterikuukauden työansiot ylittävät 17 §:n 2 momentin mukaisen suojaosan, suojaosan ylitystä vastaava määrä vähennetään 17 §:n 3 momentin mukaisesta kalenterivuosikohtaisesta joustosta. Jouston jäljelle jäävä määrä siirtyy seuraavalle kalenterikuukaudelle niin kauan kuin sama kalenterivuosi jatkuu. Jos kalenterikuukauden työansiot ylittävät suojaosan euromäärällä, joka on jäljellä olevan jouston määrää suurempi, jouston ylitystä vastaava määrä suojaosan ylityksestä vähennetään kyseistä kuukautta (ylityskuukausi ) seuraavan toisen kalenterikuukauden (vähennyskuukausi ) työkyvyttömyyseläkkeestä. Vähentää voidaan kuitenkin enintään se määrä, joka ylityskuukaudelle on myönnetty tämän lain mukaisena työkyvyttömyyseläkkeenä, jollei takuueläkkeestä annetun lain 9 a §:stä muuta johdu.

Työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta ei tehdä ajalta, jolta työkyvyttömyyseläke on myönnetty takautuvasti, jollei kyse ole tilanteesta, jossa työkyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti aiemman työkyvyttömyyseläkkeen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta ei tehdä kalenterikuukaudelta, johon sisältyvälle ajanjaksolle eläkkeensaajalle on myönnetty Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukainen eläkkeensaajan kuntoutusraha ammatillisen kuntoutuksen perusteella taikka työeläkelakien mukainen kuntoutuskorotus.

Jos henkilölle ei vähennyskuukautena makseta työkyvyttömyyseläkettä tai siltä osin kuin sen vähennyskuukautena maksettava määrä on pienempi kuin 1 momentin mukaan vähennettävä määrä, ja siltä osin kuin vähennystä ei ole mahdollista tehdä takuueläkkeestä annetun lain 9 a §:n mukaisesti, vähennettävä määrä peritään takaisin siten kuin 75 §:ssä säädetään. Takaisinperinnässä ei sovelleta mainitun lainkohdan 2 momentissa säädettyä harkintaa. Takaisinperinnästä kuitenkin luovutaan, jos takaisinperittävä määrä on alle 150 euroa.

Jos muuta kuin 12 §:n 4 momentin nojalla myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä saavan eläkkeensaajan työansiot ovat ylittäneet 17 §:n 2 momentin mukaan määräytyvän suojaosan yhtäjaksoisesti 12 kalenterikuukauden ajalta, työkyvyttömyyseläke lakkautetaan yhtäjaksoista 12 kalenterikuukauden ajanjaksoa seuraavan kalenterikuukauden alusta. Jos työkyvyttömyyseläke jatkuu välittömästi aiemman työkyvyttömyyseläkkeen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta, yhtäjaksoinen 12 kalenterikuukauden ajanjakso määräytyy samoin kuin silloin, jos työkyvyttömyyseläke olisi myönnetty yhtäjaksoisesti.

Yhtäjaksoista 12 kalenterikuukauden ajanjaksoa laskettaessa huomioon ei oteta niitä kalenterikuukausia, joilta yhteensovitusta ei 17 a §:n 2 tai 3 momentin nojalla tehdä. Yhtäjaksoisen 12 kalenterikuukauden ajanjakson määräytyminen alkaa uudelleen tällaisen kalenterikuukauden päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Edellä 6 §:n 1 momentissa mainittujen lakien mukainen työkyvyttömyyseläke otetaan tulona huomioon ilman työntekijän eläkelain 47 a §:ssä, yrittäjän eläkelain 44 a §:ssä, maatalousyrittäjän eläkelain 57 a §:ssä, merimieseläkelain 47 a §:ssä tai julkisten alojen eläkelain 44 a §:ssä tarkoitetun työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen vuoksi tehtyä vähennystä. Edellä 6 §:n 1 momentissa mainittujen lakien mukainen työuraeläke otetaan tulona huomioon ilman työntekijän eläkelain 53 f §:ään, yrittäjän eläkelain 50 f §:ään, maatalousyrittäjän eläkelain 59 f §:ään, merimieseläkelain 53 f §:ään tai julkisten alojen eläkelain 56 §:ään perustuvan työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen vuoksi tehtyä vähennystä. Vastaavasti kansaneläkkeessä tulona huomioon otettava ulkomailta maksettava työkyvyttömyyseläke otetaan tulona huomioon ilman työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen vuoksi tehtyä vähennystä.

Edellä 1 momentissa säädettyä euromääräistä rajaa ei kuitenkaan sovelleta, jos kalenterikuukaudelta maksettavan kansaneläkkeen määrä on pienempi kuin 1 momentissa säädetty vähimmäismäärä 17 a §:ssä tarkoitetun työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen vuoksi.

Henkilöllä on oikeus lapsikorotukseen myös ajalta, jolta hänelle myönnettyä 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua työkyvyttömyyseläkettä ei makseta kansaneläkelain 17 a §:ssä, työntekijän eläkelain 47 a §:ssä, yrittäjän eläkelain 44 a §:ssä, maatalousyrittäjän eläkelain 57 a §:ssä, merimieseläkelain 47 a §:ssä tai julkisten alojen eläkelain 44 a §:ssä tarkoitetun työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen vuoksi, sekä ajalta, jolta hänelle myönnettyä työuraeläkettä ei makseta työntekijän eläkelain 53 f §:n, yrittäjän eläkelain 50 f §:n, maatalousyrittäjän eläkelain 59 f §:n, merimieseläkelain 53 f §:n tai julkisten alojen eläkelain 56 §:n nojalla tehtävän työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen vuoksi.

Muuta kuin 12 §:n 4 momentin nojalla myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä saava on lisäksi velvollinen ilmoittamaan Kansaneläkelaitokselle ulkomailta saamistaan työansioista kalenterikuukausittain.

Kansaneläkelaitos antaa 17 a §:ssä tarkoitetusta työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksesta päätöksen, jos yhteensovitus johtaa maksettavan työkyvyttömyyseläkkeen vähentämiseen. Yhteensovitusta koskeva päätös annetaan tällöin sille 12 kalenterikuukauden ajanjaksolle, jolle kyseessä olevan kalenterivuoden jouston ylittymisestä johtuvat vähennykset lain mukaan voivat kohdentua (vuosipäätös ). Jos henkilön oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen päättyy kesken kalenterivuoden ja kyseisen kalenterivuoden jousto on ylittynyt, vuosipäätöstä vastaava päätös annetaan eläkeoikeuden päättymiseen saakka.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, päätös työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksesta annetaan viivytyksettä siltä osin kuin päätös muodostaa perustan 17 a §:n 4 momentissa tarkoitetulle takaisinperinnälle. Päätös työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksesta annetaan viivytyksettä myös, jos yhteensovitus ratkaistaan sillä uudelleen 83 a §:n mukaisesti.

Jos suojaosan yhtäjaksoiset ylitykset johtavat 18 §:n 2 momentin mukaisesti työkyvyttömyyseläkkeen lakkauttamiseen, eläkkeen lakkauttamiseen johtaneista suojaosan ylityksistä ja niiden perusteista on annettava päätös siltä osin kuin sitä ei ole aiemmin annettu.

Eläkkeensaajalla on oikeus saada tieto työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen perusteista kunkin kalenterikuukauden osalta.

Kansaneläkelaitos voi ilman annetun päätöksen poistamista tai asianosaisen suostumusta ratkaista uudelleen 17 a §:ssä tarkoitettua työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta koskevan asian, jos kalenterikuukaudelta aiemmin tehty yhteensovitus, josta ei ole annettu päätöstä, tai kalenterikuukaudelta tehtyä yhteensovitusta koskeva päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai on ilmeisesti lain vastainen. Yhteensovitus voidaan ratkaista uudelleen asianosaisen eduksi tai vahingoksi.

Yhteensovituksen uudelleen ratkaisemisesta annetaan päätös, jos asian uudelleen ratkaiseminen vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeen maksettavaan määrään.

Yhteensovituksen uudelleen ratkaiseminen asianosaisen vahingoksi sen jälkeen, kun ylityskuukauden päättymisestä on kulunut viisi vuotta, edellyttää erityisen painavia syitä.

Tässä laissa säädetyt rahamäärät, lukuun ottamatta 17 a §:n 4 momentin mukaista rajaa ja 33 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaista tulorajaa, sidotaan hintatason muutoksiin siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tätä lakia sovelletaan työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamiseen, jos työansiot on maksettu tai työtulo on vakuutettu 1.1.2028 tai sen jälkeen.

Jos työansiot on maksettu tai työtulo on vakuutettu ennen 1.1.2028, työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamiseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annettua lakia (738/2009).

Tämän lain voimaan tullessa lepäämässä oleva työkyvyttömyyseläke palautetaan maksuun 1.1.2028 alkaen. Työkyvyttömyyseläkettä ei kuitenkaan palauteta maksuun, jos se on ajalta ennen 1.1.2028 tullut lakkauttaa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain 6 §:n 3 momentin nojalla.

Edellä 4 momentissa säädettyä euromääräistä rajaa ei kuitenkaan sovelleta, jos kalenterikuukaudelta maksettavan takuueläkkeen määrä on pienempi kuin 4 momentissa säädetty vähimmäismäärä 9 a §:ssä tarkoitetun takuueläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen vuoksi.

Takuueläkkeen määrää vähennettäessä 1 momentin 1 ja 3 kohdan mukainen työkyvyttömyyseläke otetaan tulona huomioon ilman kansaneläkelain 17 a §:ssä, työntekijän eläkelain 47 a §:ssä, yrittäjän eläkelain 44 a §:ssä, maatalousyrittäjän eläkelain 57 a §:ssä, merimieseläkelain 47 a §:ssä tai julkisten alojen eläkelain 44 a §:ssä tarkoitetun työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen vuoksi tehtyä vähennystä, ja 1 momentin 3 kohdan mukainen työuraeläke otetaan tulona huomioon ilman työntekijän eläkelain 53 f §:n, yrittäjän eläkelain 50 f §:n, maatalousyrittäjän eläkelain 59 f §:n, merimieseläkelain 53 f §:n tai julkisten alojen eläkelain 56 §:n nojalla tehtävän työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen vuoksi tehtyä vähennystä. Vastaavasti takuueläkkeessä tulona huomioon otettava ulkomailta maksettava työkyvyttömyyseläke otetaan tulona huomioon ilman työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen vuoksi tehtyä vähennystä.

Tämän lain 7 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdan taikka 2 momentin 2 kohdan nojalla myönnettyyn takuueläkkeeseen sovelletaan, mitä kansaneläkelain 17 §:ssä säädetään työansioiden vaikutuksesta työkyvyttömyyseläkkeen maksettavaan määrään sekä mitä mainitun lain 17 a §:ssä säädetään työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksesta. Siltä osin kuin viimeksi mainitun lainkohdan 1 momentin mukaista vähennystä ei ole mahdollista tehdä momentissa tarkoitettuna eläkkeen vähentämisen ajankohtana maksettavasta kansaneläkelain mukaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä, vähennys tehdään takuueläkkeestä. Mainituista eläkkeistä tehtävän vähennyksen yhteismäärä voi kuitenkin olla enintään se määrä, joka ylityskuukaudelle on myönnetty mainittuina eläkkeinä.

Takuueläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta koskevaan päätökseen sekä takuueläkkeen saajan oikeuteen saada tieto takuueläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen perusteista sovelletaan, mitä kansaneläkelain 63 a §:ssä säädetään työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta koskevasta päätöksestä sekä eläkkeensaajan oikeudesta saada tieto yhteensovituksen perusteista. Takuueläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen uudelleen ratkaisemiseen sovelletaan, mitä kansaneläkelain 83 a §:ssä säädetään työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen uudelleen ratkaisemisesta.

Takuueläkkeen saajan on ilmoitettava Kansaneläkelaitokselle:

1) takuueläkkeeseen vaikuttavien eläkkeiden ja korvausten myöntämisestä ja lakkaamisesta sekä niiden määrien muuttumisesta;

2) luopumistuen maksamisen keskeyttämisestä;

3) osoitteen muuttumisesta ja ulkomaille muutosta; sekä

4) ulkomailta saamistaan työansioista kalenterikuukausittain, jos takuueläke on myönnetty 7 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdan taikka 2 momentin 2 kohdan nojalla.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tätä lakia sovelletaan takuueläkkeen ja työansioiden yhteensovittamiseen, jos työansiot on maksettu tai työtulo on vakuutettu 1.1.2028 tai sen jälkeen.

Jos työansiot on maksettu tai työtulo on vakuutettu ennen 1.1.2028, takuueläkkeen ja työansioiden yhteensovittamiseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annettua lakia (738/2009).

Tämän lain voimaan tullessa lepäämässä oleva takuueläke palautetaan maksuun 1.1.2028 alkaen. Takuueläkettä ei kuitenkaan palauteta maksuun, jos se on ajalta ennen 1.1.2028 tullut lakkauttaa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain 6 §:n 3 momentin nojalla.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, henkilöllä on oikeus hoitotukeen myös ajalta, jolta hän ei saa hänelle myönnettyä 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua työkyvyttömyyseläkettä kansaneläkelain 17 a §:ssä, työntekijän eläkelain 47 a §:ssä, yrittäjän eläkelain (1272/2006) 44 a §:ssä, maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 57 a §:ssä, merimieseläkelain (1290/2006) 47 a §:ssä tai julkisten alojen eläkelain (81/2016) 44 a §:ssä tarkoitetun työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen vuoksi. Lisäksi sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, henkilöllä on oikeus hoitotukeen myös ajalta, jolta hän ei saa hänelle myönnettyä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua työuraeläkettä työntekijän eläkelain 53 f §:ssä, yrittäjän eläkelain 50 f §:ssä, maatalousyrittäjän eläkelain 59 f §:ssä, merimieseläkelain 53 f §:ssä tai julkisten alojen eläkelain 56 §:ssä tarkoitetun työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen vuoksi sekä ajalta, jolta hän ei saa hänelle myönnettyä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua takuueläkettä takuueläkkeestä annetun lain 9 a §:ssä tarkoitetun takuueläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen vuoksi.

Aikuisen vammaistuki lakkaa sen kuukauden alusta, jona sen saajalle aletaan maksaa 9 §:n 1 momentissa tarkoitettua eläkettä tai etuutta, taikka lakkaa sen kuukauden lopusta, jona 9 §:n 1 momentin 4 b kohdassa tarkoitettua leskeneläkettä saava täyttää kansaneläkelain 10 §:n mukaisen vanhuuseläkeiän.

Eläkettä saavan hoitotuki lakkaa sen kuukauden alusta, jona sen saaja ei saa hänelle myönnettyä 9 §:n 1 momentissa tarkoitettua eläkettä tai etuutta, lukuun ottamatta tilannetta, jossa henkilö ei saa eläkettä 9 §:n 6 momentissa mainitun työkyvyttömyyseläkkeen, työuraeläkkeen tai takuueläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen vuoksi.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään:

1) yrittäjänä, maatalousyrittäjänä sekä apurahan saajana saatu tulo otetaan huomioon yrittäjän eläkelain (1272/2006) ja maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) perusteella vahvistetun työtulon mukaisena, jollei yrittäjän tulotasoa kuvaavista muista tiedoista ilmene, että yrittäjän tulotaso on vähintään kaksinkertainen vahvistettuun työtuloon verrattuna;

2) metsätalouden tulona otetaan huomioon varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 7 §:n 3 momentin mukaan vahvistettu metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto kerrottuna metsän pinta-alalla; sekä

3) jos työntekijän eläkelain (395/2006) 3 §:ssä mainittujen lakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen tai työuraeläkkeen, kansaneläkelain (568/2007) mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen taikka takuueläkkeen määrä vaihtelee työntekijän eläkelain 47 a §:ssä, yrittäjän eläkelain (1272/2006) 44 a §:ssä, maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 57 a §:ssä, merimieseläkelain (1290/2006) 47 a §:ssä tai julkisten alojen eläkelain (81/2016) 44 a §:ssä tarkoitetun työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen, työntekijän eläkelain 53 f §:n, yrittäjän eläkelain 50 f §:n, maatalousyrittäjän eläkelain 59 f §:n, merimieseläkelain 53 f §:n tai julkisten alojen eläkelain 56 §:n nojalla tehtävän työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen, kansaneläkelain 17 a §:ssä tarkoitetun työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen tai takuueläkkeestä annetun lain 9 a §:ssä tarkoitetun takuueläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen vuoksi, eläkkeen määrä otetaan tulona huomioon tehdyn arvion mukaan. Arviossa voidaan ottaa huomioon aiemmin toteutunut eläkkeen ja työansioiden yhteensovitus sekä arvio työansioiden määrästä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Henkilöllä on kuitenkin oikeus asumistukeen myös ajalta, jolta hänelle myönnettyä 1 momentin 1 tai 3 kohdassa tarkoitettua työkyvyttömyyseläkettä ei makseta kansaneläkelain 17 a §:ssä, työntekijän eläkelain 47 a §:ssä, yrittäjän eläkelain (1272/2006) 44 a §:ssä, maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 57 a §:ssä, merimieseläkelain (1290/2006) 47 a §:ssä tai julkisten alojen eläkelain (81/2016) 44 a §:ssä tarkoitetun työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen vuoksi. Henkilöllä on oikeus asumistukeen myös ajalta, jolta hänelle myönnettyä takuueläkettä ei makseta takuueläkkeestä annetun lain 9 a §:ssä tarkoitetun takuueläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen vuoksi, sekä ajalta, jolta hänelle myönnettyä työuraeläkettä ei makseta työntekijän eläkelain 53 f §:n, yrittäjän eläkelain 50 f §:n, maatalousyrittäjän eläkelain 59 f §:n, merimieseläkelain 53 f §:n tai julkisten alojen eläkelain 56 §:n nojalla tehtävän työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen vuoksi.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, jos työntekijän eläkelain 3 §:ssä mainittujen lakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen tai työuraeläkkeen, kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen taikka takuueläkkeen määrä vaihtelee työntekijän eläkelain 47 a §:ssä, yrittäjän eläkelain 44 a §:ssä, maatalousyrittäjän eläkelain 57 a §:ssä, merimieseläkelain (1290/2006) 47 a §:ssä tai julkisten alojen eläkelain (81/2016) 44 a §:ssä tarkoitetun työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen, työntekijän eläkelain 53 f §:n, yrittäjän eläkelain 50 f §:n, maatalousyrittäjän eläkelain 59 f §:n, merimieseläkelain 53 f §:n tai julkisten alojen eläkelain 56 §:n nojalla tehtävän työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen, kansaneläkelain 17 a §:ssä tarkoitetun työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen tai takuueläkkeestä annetun lain 9 a §:ssä tarkoitetun takuueläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen vuoksi, eläkkeen määrä otetaan tulona huomioon tehdyn arvion mukaan. Arviossa voidaan ottaa huomioon aiemmin toteutunut eläkkeen ja työansioiden yhteensovitus sekä arvio työansioiden määrästä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Jos vakuutettu on saanut 1 momentin 5 kohdan mukaista muuta kuin täyttä työkyvyttömyyseläkettä tarkastelujaksolla ja mainitun etuuden maksu jatkuu päivärahaetuuden kanssa samaan aikaan, ei etuutta huomioida tältä ajalta vuositulossa päivärahaetuuden määrää laskettaessa. Mainitun etuuden maksun katsotaan jatkuvan myös ajalla, jona etuutta ei makseta työntekijän eläkelain 47 a §:ssä, yrittäjän eläkelain 44 a §:ssä, maatalousyrittäjän eläkelain 57 a §:ssä, merimieseläkelain (1290/2006) 47 a §:ssä tai julkisten alojen eläkelain (81/2016) 44 a §:ssä tarkoitetun työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen vuoksi.

Jos vakuutettu saa 1 momentin mukaista osatyökyvyttömyyseläkettä tai sitä vastaavaa muuta kuin täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai muun kuin täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa 11 luvun 5 §:n mukaista ansionmenetyskorvausta eikä kyseistä etuutta tai korvausta ole huomioitu vuositulossa 11 luvun 5 §:n 2 momentin tai 6 §:n 5 momentin nojalla, ei etuutta tai korvausta vähennetä sairauspäivärahasta. Muutoin osatyökyvyttömyyseläke tai muun kuin täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettu ansionmenetyskorvaus vähennetään sairauspäivärahasta. Sairauspäivärahasta vähennetään se osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä, johon ei ole tehty työntekijän eläkelain 47 a §:ssä, yrittäjän eläkelain 44 a §:ssä, maatalousyrittäjän eläkelain 57 a §:ssä, merimieseläkelain (1290/2006) 47 a §:ssä tai julkisten alojen eläkelain (81/2016) 44 a §:ssä tarkoitettua työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta.

Jos vakuutettu saa muuta kuin täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai muun kuin täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa 11 luvun 5 §:n mukaista ansionmenetyskorvausta eikä kyseistä etuutta tai korvausta ole huomioitu vuositulossa mainitun pykälän 2 momentin tai mainitun luvun 6 §:n 5 momentin nojalla, etuutta tai korvausta ei vähennetä vanhempainpäivärahasta. Muutoin osatyökyvyttömyyseläke tai muun kuin täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettu ansionmenetyskorvaus vähennetään vanhempainpäivärahasta. Vanhempainpäivärahasta vähennetään se osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä, johon ei ole tehty työntekijän eläkelain 47 a §:ssä, yrittäjän eläkelain 44 a §:ssä, maatalousyrittäjän eläkelain 57 a §:ssä, merimieseläkelain (1290/2006) 47 a §:ssä tai julkisten alojen eläkelain (81/2016) 44 a §:ssä tarkoitettua työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Sen estämättä, mitä 32 §:ssä säädetään, kuntoutusraha on päivää kohden kahdeskymmenesviidesosa kuukausittain maksettavien tässä momentissa tarkoitettujen eläkkeiden yhteismäärän kymmenesosasta, jos kuntoutuja saa:

1) täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai työuraeläkettä työeläkelakien perusteella;

2) työkyvyttömyyseläkettä kansaneläkelain (568/2007) 12 §:n perusteella lukuun ottamatta mainitun pykälän 4 momentin mukaista työkyvyttömyyseläkettä;

3) takuueläkkeestä annetun lain mukaista takuueläkettä, jota myönnetään tässä momentissa mainittujen eläkkeiden lisäksi.

Kuntoutusraha määräytyy eläkkeensaajan kuntoutusrahana myös ajalta, jolta kuntoutujalle myönnettyä 1 momentissa tarkoitettua eläkettä ei makseta kansaneläkelain 17 a §:ssä, takuueläkkeestä annetun lain 9 a §:ssä, työntekijän eläkelain 47 a §:ssä, yrittäjän eläkelain (1272/2006) 44 a §:ssä, maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 57 a §:ssä, merimieseläkelain (1290/2006) 47 a §:ssä tai julkisten alojen eläkelain (81/2016) 44 a §:ssä tarkoitetun eläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen vuoksi, sekä ajalta, jolta kuntoutujalle ei makseta työuraeläkettä työntekijän eläkelain 53 f §:n, yrittäjän eläkelain 50 f §:n, maatalousyrittäjän eläkelain 59 f §:n, merimieseläkelain 53 f §:n tai julkisten alojen eläkelain 56 §:n nojalla tehtävän työuraeläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen vuoksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen, kuukausittain maksettavien eläkkeiden yhteismäärässä eläke otetaan huomioon sen suuruisena kuin se on ennen 2 momentissa tarkoitettua eläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta.

Jos vakuutettu saa työeläkelakien mukaista osatyökyvyttömyyseläkettä tai sitä vastaavaa muuta kuin täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai muun kuin täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa sairausvakuutuslain 11 luvun 5 §:n mukaista ansionmenetyskorvausta eikä kyseistä etuutta tai korvausta ole huomioitu vuositulossa kuntoutusrahaa myönnettäessä sairausvakuutuslain 11 luvun 5 §:n 2 momentin tai 11 luvun 6 §:n 5 momentin nojalla, ei etuutta tai korvausta vähennetä kuntoutusrahasta. Muutoin osatyökyvyttömyyseläke tai muun kuin täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettu ansionmenetyskorvaus vähennetään kuntoutusrahasta. Kuntoutusrahasta vähennetään se osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä, johon ei ole tehty työntekijän eläkelain 47 a §:ssä, yrittäjän eläkelain (1272/2006) 44 a §:ssä, maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 57 a §:ssä, merimieseläkelain (1290/2006) 47 a §:ssä tai julkisten alojen eläkelain (81/2016) 44 a §:ssä tarkoitettua työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Työkyvyttömällä henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Työkyvyttömänä pidetään henkilöä, joka saa sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa tai kansaneläkelain (568/2007) mukaista työkyvyttömyyseläkettä taikka täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa etuutta jonkin muun lain nojalla. Työkyvyttömänä pidetään myös henkilöä, joka on todettu sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain mukaisesti työkyvyttömäksi, vaikka etuutta ei ole hänelle myönnetty. Henkilöä, jolle on myönnetty kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke, työeläkelakien mukainen täysi työkyvyttömyyseläke taikka takuueläke, pidetään työkyvyttömänä myös ajalta, jolta hänelle myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä ei makseta kansaneläkelain 17 a §:ssä, työntekijän eläkelain 47 a §:ssä, yrittäjän eläkelain 44 a §:ssä, maatalousyrittäjän eläkelain 57 a §:ssä, merimieseläkelain (1290/2006) 47 a §:ssä tai julkisten alojen eläkelain (81/2016) 44 a §:ssä tarkoitetun työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen vuoksi taikka jolta hänelle myönnettyä takuueläkettä ei makseta takuueläkelain (703/2010) 9 a §:ssä tarkoitetun takuueläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen vuoksi.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä vähennetään työttömyysetuudesta ottamatta vähennettävän osatyökyvyttömyyseläkkeen määrässä huomioon työntekijän eläkelain 47 a §:ssä, yrittäjän eläkelain 44 a §:ssä, maatalousyrittäjän eläkelain 57 a §:ssä, merimieseläkelain 47 a §:ssä tai julkisten alojen eläkelain 44 a §:ssä tarkoitettua työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovitusta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Yleistukeen sovelletaan, mitä säädetään työttömyysturvalain 4 luvun:

9) 7 a §:ssä osatyökyvyttömyyseläkkeen vaikutuksesta työttömyysetuuteen;

10) 8 §:ssä lasten kotihoidon tuen vaikutuksesta työttömyysetuuteen.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Eläketurvakeskuksella on salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus saada 2 §:n 1 momentin 1–3 ja 8 kohdassa tarkoitettua tilasto-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa varten tietoja seuraavasti:

1) työeläkelaitoksilta:a) tarpeelliset henkilön yksilöintitiedot, tiedot henkilön sukupuolesta, kansalaisuudesta, ammatista, äidinkielestä, siviilisäädystä, perhesuhteista, syntymä- ja asuinpaikasta, syntymä- ja kuolinajasta sekä muut näihin rinnastettavat tilasto-, tutkimus- tai kehittämistoiminnan kannalta välttämättömät tiedot; b) tarpeelliset tiedot henkilön eläke-, etuus- tai korvaushakemuksista ja niihin sisältyvistä tiedoista, henkilölle annetuista eläke-, etuus- ja korvauspäätöksistä, henkilölle myönnetyistä eläkkeistä, etuuksista ja korvauksista ja niiden maksamisesta, henkilön eläke- tai sosiaalivakuuttamista koskevista hakemuksista ja niihin sisältyvistä tiedoista, henkilön eläke- tai sosiaalivakuuttamista koskevista ratkaisuista sekä muut välttämättömät eläke- ja sosiaaliturvaa, eläke- ja sosiaalivakuuttamista sekä näiden toimeenpanoa koskevat tiedot; c) tarpeelliset tiedot työtulosuosituksen laskentapalvelun yrittäjälle antamasta työtulosuosituksesta ja eläkelaitoksen yrittäjälle vahvistamasta työtulosta; d) välttämättömät työntekijän eläkelain 198 §:n 1 momentin 2 kohdan a–c alakohdassa tarkoitetut työeläkelaitokselle eläke- tai etuusasian käsittelyä varten toimitetut henkilöä koskevat tiedot; e) tiedot työntekijän eläkelain 47 a ja 53 f §:n, yrittäjän eläkelain 44 a ja 50 f §:n, maatalousyrittäjän eläkelain 57 a ja 59 f §:n, merimieseläkelain (1290/2006) 47 a ja 53 f §:n sekä julkisten alojen eläkelain (81/2016) 44 a ja 56 §:n mukaisesta työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden sekä työuraeläkkeen ja työansioiden kuukausittaisesta yhteensovituksesta ja yhteensovitusten vuoksi tehtävistä vähennyksistä kuukausieläkkeen määrään henkilötasolla;

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lisäeläkelaitos voi määritellä säännöissään, että maksettavan lisäeläke-etuuden määrää ei muuteta sen vuoksi, että lakisääteisen eläkkeen maksettava määrä vaihtelee työntekijän eläkelain 47 a §:ssä tai 53 f §:ssä, yrittäjän eläkelain (1272/2006) 44 a §:ssä tai 50 f §:ssä, maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 57 a §:ssä tai 59 f §:ssä, merimieseläkelain (1290/2006) 47 a §:ssä tai 53 f §:ssä, julkisten alojen eläkelain (81/2016) 44 a §:ssä tai 56 §:ssä, kansaneläkelain (568/2007) 17 a §:ssä tai takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) 9 a §:ssä tarkoitetun eläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen vuoksi. Tarkoitettu sääntöjen hyväksymistä tai muuttamista koskeva päätös voidaan tehdä yksinkertaisella äänten enemmistöllä riippumatta siitä, mitä lisäedellytyksiä lisäeläkesäätiön tai -kassan säännöissä muutoin asetetaan sääntöjen tai niiden muutoksen hyväksymiselle.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .