Koulukotien valmentavan koulutuksen rahoituksen korjaus
Lait opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain 20 §:n muuttamisesta
Yksityiset koulukodit saavat jatkossa valtion rahoituksen tutkintoon valmentavasta koulutuksesta todellisten opiskelupäivien mukaan. Tämä turvaa rahoituksen myös silloin, kun nuori sijoitetaan koulukotiin kesken lukuvuoden.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 12.10.2023
- Viimeisin tapahtuma
- 17.11.2023
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 15
- Vahvistettu
- 24.11.2023
- Säädös
- 1049/2023
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Yksityisten koulukotien tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) koulukotikorotus määräytyy jatkossa jälkikäteen toteutuneiden läsnäolopäivien perusteella syyskuun kiinteän laskentapäivän sijaan. Lisäksi selkeytetään opetus- ja kulttuuritoimen sekä vapaan sivistystyön rahoitusten maksatus- ja takaisinperintärajoja koskevaa sääntelyä.
Mitä se tarkoittaa
Muutos parantaa lastensuojelun kautta yksityisiin koulukoteihin sijoitettujen nuorten mahdollisuuksia osallistua TUVA-koulutukseen ja takaa koulukodeille korvauksen riippumatta siitä, mihin aikaan vuodesta nuori sijoitetaan. Taloudellinen vaikutus valtiolle on arviolta enintään 45 000 euroa vuodessa. Muutokset tulevat voimaan 29.12.2023 ja 1.1.2024.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
15 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin yksityisten koulukotien tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen rahoituksen muuttamista toteutuneiden läsnäolopäivien mukaiseksi. Esitys sai eduskunnalta yksimielisen tuen, ja sitä pidettiin tarpeellisena ja toimintaa selkeyttävänä teknisenä korjauksena. Oppositiopuolueet toivat kuitenkin esiin yleisemmän huolensa hallituksen muista koulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön kohdistuvista säästöistä.
- KokoomusPuolesta
Lainmuutos turvaa yksityisten koulukotien rahoitusta ja edistää sijoitettujen nuorten koulutuksellista yhdenvertaisuutta.
”On oikein, että vain tuo yksi laskentapäivä tai silloin tapahtuva määrittely ei ole ohjaava vaan koulukodit saavat korvauksensa toteutuvien päivien mukaisesti.”
— Timo Heinonen - PerussuomalaisetPuolesta
Rahoituksen maksaminen toteutuneiden läsnäolopäivien mukaan selkeyttää tilannetta ja korjaa sote-uudistuksen myötä ilmenneen epäkohdan.
”On paljon viisaampaa, että jatkossa koulukotikorvaus maksetaan toteutuneiden läsnäolopäivien mukaan yksityiselle koulukodille tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta.”
— Ari Koponen - RKPPuolesta
Esitys parantaa koulukotien asemaa ja varmistaa sijoitettujen nuorten opiskelumahdollisuudet riippumatta siitä, mihin aikaan vuodesta sijoitus tapahtuu.
”Ehdotuksen arvioidaan parantavan myös sijoitettujen nuorten opiskelumahdollisuuksia.”
— Anna-Maja Henriksson - SDPPuolesta
Tekninen muutos on tärkeä ja perusteltu, mutta ryhmä arvosteli hallituksen yleistä koulutuspolitiikkaa, kuten vapaaseen sivistystyöhön kohdistuvia leikkauksia ja aikuiskoulutustuen lakkauttamista.
”Varmasti tämä kokonaisuus myös tässä talossa kohtuullisen nopeasti eteenpäin menee.”
— Joona Räsänen - KeskustaPuolesta
Ryhmä ei vastustanut esitystä, mutta käytti puheenvuoron vedotakseen hallitukseen, jotta se perisi vapaaseen sivistystyöhön suunnitellut leikkaukset.
”Eli toivoisin, että tätä vielä hallituksessa pohdittaisiin uudelleen.”
— Jouni Ovaska - VihreätPuolesta
Esitys on järkevä ja helpottaa koulutuksen järjestämistä, mutta huomiota tulisi kiinnittää myös TUVA-koulutuksen riittävään aloituspaikkamäärään ja vapaan sivistystyön säästöihin.
”Kyseessä on tosiaan hyvin teknisiä mutta hyvin järkeviä muutosesityksiä lakiin.”
— Inka Hopsu
Kooste on tuotettu tekoälyllä 15 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 66/2023 vp sisältyvien 1. ja 2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 66/2023 vp sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen. Lakiehdotusten toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 12.10.2023Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 24.10.2023Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 27.10.2023Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
- 8.11.2023Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 14.11.2023Toinen käsittely · Täysistunto
- 15.11.2023Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 1049/2023 · 24.11.2023
- 2Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain 20 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1050/2023 · 24.11.2023
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 48 a §:n 1, 3, 4 ja 7 momentti, 50 §:n 3 momentti ja 56 §, sellaisina kuin niistä ovat 48 a §:n 1 momentti laissa 1114/2021, 48 a §:n 3, 4 ja 7 momentti laissa 1486/2016 sekä 50 §:n 3 momentti laissa 1128/2022, sekä lisätään 29 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1486/2016, 1114/2021, 1126/2022 ja 1128/2022, uusi 7 momentti seuraavasti:
29 §Esi- ja perusopetuksen yksikköhinnat
Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen perusopetuslain 7 §:n mukaisen luvan saaneeseen koulukotiin sijoitetuista tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa olevista opiskelijoista myönnettävän koulukotikorotuksen yksikköhinta lasketaan läsnäolopäivää kohden jaetulla yksikköhinnalla. Läsnäolopäivää kohden jaettu yksikköhinta saadaan, kun 1 momentin mukaan määräytyvä koulukotikorotuksen yksikköhinta jaetaan perusopetuslain 23 §:n mukaisen lukuvuoden läsnäolopäivillä.
48 a §Rahoituksen perusteena käytettävät suoritteet perusopetuksessa
Tämän lain mukaan rahoitettavan perusopetuksen ja perusopetuksen järjestäjän järjestämän tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen rahoitus varainhoitovuodelle lasketaan varainhoitovuotta edeltäneen syyskuun 20. päivän oppilasmäärän mukaan lukuun ottamatta perusopetukseen valmistavan opetuksen ja perusopetuslain 46 §:ssä tarkoitetun perusopetuksen rahoitusta ja perusopetuslain 7 §:n mukaisen luvan saaneeseen koulukotiin sijoitetuista tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa olevista opiskelijoista myönnettävää koulukotikorotusta.
Perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoituksen laskemisessa otetaan huomioon varainhoitovuodelle arvioitu läsnäolokuukausien määrä ja varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden toteutuneiden ja arvioitujen läsnäolokuukausien määrän erotus. Läsnäolokuukaudella tarkoitetaan perusopetukseen valmistavassa opetuksessa 30 kalenteripäivän pituista ajanjaksoa, jona oppilas on ollut opetuksen järjestäjän oppilaana. Varainhoitovuoden arvioitu läsnäolokuukausien määrä on varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden toteutuma. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi opetuksen järjestäjän hakemuksesta muuttaa arviota opiskelijamäärän merkittävän muutoksen perusteella. Perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoituksen perusteeksi voidaan hyväksyä yhden oppilaan osalta enintään yhdeksän läsnäolokuukautta. Yksityiselle opetuksen järjestäjälle, jonka opetuksen järjestämisluvassa on määritelty opiskelijoiden sallittu enimmäismäärä, voidaan varainhoitovuonna rahoituksen perusteeksi hyväksyä enintään kuukausimäärä, joka saadaan kun luvan mukainen opiskelijoiden enimmäismäärä kerrotaan luvulla yhdeksän. Tässä momentissa tarkoitettu hakemus on tehtävä varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun loppuun mennessä.
Perusopetuslain 46 §:ssä tarkoitetun perusopetuksen, lukuun ottamatta pykälän 2 momentissa tarkoitettua opetusta, rahoituksen laskemisessa otetaan huomioon varainhoitovuodelle arvioitu suoritettujen kurssien määrä ja varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden toteutuneen ja arvioidun suoritettujen kurssien määrän erotus. Varainhoitovuoden arvioitu kurssien määrä on varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden toteutuma. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi opetuksen järjestäjän hakemuksesta muuttaa arviota opiskelijamäärän merkittävän muutoksen perusteella. Tässä momentissa tarkoitettu hakemus on tehtävä varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun loppuun mennessä.
Perusopetuslain 7 §:n mukaisen luvan saaneeseen koulukotiin sijoitetuista tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa olevista opiskelijoista myönnettävä koulukotikorotus lasketaan varainhoitovuotta edeltäneenä mainitun lain 23 §:n mukaisena lukuvuotena kyseisessä koulutuksessa toteutuneiden läsnäolopäivien määrän mukaan. Toteutuneiden läsnäolopäivien määrä lasketaan laskemalla yhteen opiskelijakohtaisten toteutuneiden läsnäolopäivien määrä. Näin saatu toteutuneiden läsnäolopäivien määrä kerrotaan tämän lain 29 §:n 7 momentin mukaisella läsnäolopäivää kohden jaetulla yksikköhinnalla. Kutakin opiskelijaa rahoitetaan tämän momentin mukaisesti enintään 263 läsnäolopäivän mukaan.
50 §Rahoituksen myöntäminen ja tarkistaminen
Edellä 2 momentissa säädetystä poiketen opetus- ja kulttuuriministeriö tarkistaa perusopetuksen järjestäjien järjestämän tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen rahoituksen sekä siihen liittyvän pidennetyn oppivelvollisuuden lisärahoituksen ja sisäoppilaitoslisän varainhoitovuotta edeltäneen vuoden syyskuun 20. päivän ja varainhoitovuoden syyskuun 20. päivän keskimääräisen opiskelijamäärän mukaiseksi varainhoitovuoden loppuun mennessä.
56 §Suorituksen maksamatta ja perimättä jättäminen
Alle 2 000 euron suuruista tämän lain nojalla annettuun valtionosuuspäätökseen perustuvaa suoritusta ei makseta eikä peritä takaisin.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 56 § tulee kuitenkin voimaan vasta päivänä kuuta 20 .
2.Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain 20 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 20 §, sellaisena kuin se on laissa 1765/2009, seuraavasti:
20 §Suorituksen maksamatta ja perimättä jättäminen
Alle 2 000 euron suuruista tämän lain nojalla annettuun valtionosuuspäätökseen perustuvaa suoritusta ei makseta eikä peritä takaisin.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.