Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Hyvinvointialueiden valtion rahoituksen sääntöjä muutetaan lisäämällä jälkikäteistarkistukseen portaittainen omavastuu ja huomioimalla asiakasmaksujen tasomuutokset rahoituksessa etukäteen. Muutoksilla pyritään kannustamaan hyvinvointialueita kustannusten kasvun hillintään.
Hyvinvointialueiden toteutuneiden kustannusten perusteella tehtävään valtion rahoituksen jälkikäteistarkistukseen asetetaan portaittain kasvava omavastuu: tarkistuksesta otetaan huomioon 95 prosenttia vuonna 2026, 90 prosenttia vuonna 2027, 80 prosenttia vuonna 2028 ja 70 prosenttia vuodesta 2029 alkaen. Lisäksi asiakasmaksujen tasoon, perusteisiin tai maksullisuuden alaan säädettävät muutokset voidaan ottaa etukäteen huomioon valtion rahoituksessa jo niiden voimaantulovuodesta lukien, eikä yksittäiselle alueelle myönnettyä lisärahoitusta enää oteta huomioon koko maan jälkikäteistarkistusta korottavana eränä.
Muutos vaikuttaa suoraan hyvinvointialueiden talouteen ja kannustimiin. Hyvinvointialueet eivät jatkossa saa valtiolta täysimääräistä jälkikäteiskorvausta kustannustensa kasvusta, mikä asettaa painetta toiminnan tehostamiseen. Toisaalta asiakasmaksujen enimmäismäärien korotukset vähentävät suoraan valtion maksamaa laskennallista rahoitusta arvioidun maksutuottojen kasvun verran (arviolta noin 150 miljoonaa euroa vuodesta 2025 alkaen), jolloin alueiden on päätettävä maksujen nostamisesta vastaavasti. Laki tulee voimaan 1.1.2025, ja jälkikäteistarkistuksen omavastuuta sovelletaan 1.1.2026 alkaen.
Eduskunta hyväksyi lain äänin 99–70.
Lopullinen äänestys koko laista
99
Jaa
70
Ei
0
Tyhjää
30
Poissa
Ladataan äänestyskarttaa…
Eduskunta äänestää samasta esityksestä yleensä monta kertaa: ensin lain sisällön yksityiskohdista ja vasta sen jälkeen koko lain hyväksymisestä.
Päätetään lain sisällöstä valiokunnan mietinnön pohjalta. Äänestykset koskevat yksittäisiä pykäliä ja opposition muutosehdotuksia. Lakia ei tässä vaiheessa voi vielä hyväksyä eikä hylätä kokonaan.
Äänestys 1
102
Jaa
79
Ei
0
Tyhjää
18
Poissa
Aikaisintaan kolme päivää myöhemmin päätetään, hyväksytäänkö vai hylätäänkö laki sillä sisällöllä, joka ensimmäisessä käsittelyssä päätettiin. Sisältöä ei voi enää muuttaa. Lausumaäänestykset ovat eduskunnan kannanottoja, jotka eivät muuta lakitekstiä.
Äänestys 2
99
Jaa
70
Ei
0
Tyhjää
30
Poissa
Äänestys 3
99
Jaa
69
Ei
0
Tyhjää
31
Poissa
Äänestys 4
99
Jaa
69
Ei
0
Tyhjää
31
Poissa
Äänestys 5
99
Jaa
70
Ei
0
Tyhjää
30
Poissa
Äänestys 6
99
Jaa
70
Ei
0
Tyhjää
30
Poissa
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 19.12.2024.
Eduskuntakäsittelyn vireilletulo(Valtiovarainministeriö)
13.6.2024
Lähetekeskustelu(Täysistunto)
18.9.2024
Valiokunnan mietintö tai lausunto(hallintovaliokunta)
27.11.2024
Ensimmäinen käsittely(Täysistunto)
4.12.2024
Toinen käsittely(Täysistunto)
11.12.2024
Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
11.12.2024
Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) 9 ja 10 § sekä 23 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 9 § laissa 354/2022 ja 10 § osaksi laissa 700/2022, seuraavasti:
9 §Tehtävä- ja asiakasmaksumuutosten huomioon ottaminen
Valtion rahoituksen tasoa varainhoitovuodelle määritettäessä otetaan 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla täysimääräisesti huomioon hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien laajuuden tai laadun muutos, jos se aiheutuu asianomaista tehtävää koskevasta laista tai asetuksesta, lakiin tai asetukseen perustuvasta valtion viranomaisen määräyksestä tai valtion talousarviosta. Valtion rahoitusta voidaan korottaa tai alentaa tehtävien laajuuden tai laadun muutoksen perusteella. Tehtävien laajuuden tai laadun muutos voi perustua valtion talousarvioon siltä osin kuin hyvinvointialueen tehtäviä koskevasta lainsäädännöstä ei muuta aiheudu.
Valtion rahoitusta korotetaan tai alennetaan 1 momentissa tarkoitetulla tavalla hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluvasta tehtävästä perittävän asiakasmaksun tasoon, perusteisiin tai alaan säädetyn muutoksen perusteella, jos muutoksen vaikutus rahoitukseen voidaan etukäteen arvioida ja ottaa huomioon hyvinvointialueiden rahoituksen turvaavalla tavalla.
10 §Toteutuneiden kustannusten huomioon ottaminen
Valtion rahoituksen tasoa varainhoitovuodelle määritettäessä otetaan huomioon vuosittain jälkikäteen hyvinvointialueiden Valtiokonttorille toimittamien tilinpäätöstietojen mukaiset 5 §:ssä tarkoitetut kustannukset ( toteutuneet kustannukset ) varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta siten, että kyseisen vuoden laskennallisten kustannusten ja toteutuneiden kustannusten erotus lisätään rahoitukseen tai vähennetään rahoituksesta.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin laskennallisiin kustannuksiin lisätään kyseiselle vuodelle myönnetty 11 §:ssä tarkoitettu lisärahoitus siten, että se ei lisää laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotuksen perusteella huomioon otettavaa määrää.
Toteutuneiden kustannusten huomioon ottaminen perustuu 1 momentissa tarkoitetun varainhoitovuoden laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotukseen, joka tarkistetaan 8 §:n 1 momentin mukaisesti sen varainhoitovuoden kustannustasoon, jolle tarkistus tehdään. Laskennassa huomioidaan 1 momentissa tarkoitetun varainhoitovuoden laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotuksen muutos sitä edeltävään varainhoitovuoteen nähden sekä mainitussa momentissa tarkoitetulle varainhoitovuodelle tehty jälkikäteinen tarkistus. Näin saadusta määrästä otetaan huomioon toteutuneiden kustannusten tarkistuksena:
1) vuodelle 2026 tehtävässä vuoden 2024 rahoituksen tarkistuksessa 95 prosenttia;
2) vuodelle 2027 tehtävässä vuoden 2025 rahoituksen tarkistuksessa 90 prosenttia;
3) vuodelle 2028 tehtävässä vuoden 2026 rahoituksen tarkistuksessa 80 prosenttia;
4) vuodelle 2029 tehtävästä vuoden 2027 rahoituksen tarkistuksesta lukien 70 prosenttia.
23 §Pelastustoimen riskikerroin
Hyvinvointialueen pelastustoimen riskikerroin perustuu pelastustoimen järjestämisestä annetun lain (613/2021) 3 §:ssä tarkoitettuihin pelastustoimen palvelutasoa määrittäviin kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin ja onnettomuus- tai muihin uhkiin. Pelastustoimen riskikertoimen määrittämiseksi hyvinvointialue jaetaan yhden neliökilometrin suuruisiksi ruuduiksi, joille kullekin Tilastokeskus laskee riskitason. Riskitason perusteella riskiruudut jaetaan neljään riskiluokkaan I, II, III ja IV. Pelastustoimen riskikerroin lasketaan jakamalla hyvinvointialueen riskiruututiheys koko maan riskiruututiheydellä. Riskikertoimen laskennassa otetaan huomioon ne riskiruudut, joiden Tilastokeskuksen laskema tai joilla tapahtuneiden onnettomuuksien perusteella määräytyvä riskiluokka on I ja II tai joiden painokerroin ruudulla sijaitsevan riskikohteen tai sillä harjoitetun toiminnan perusteella on 1. Kerrointa laskettaessa käytetään Tilastokeskuksen väestörakennetilaston tietoja asukasmääristä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden lopussa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lain 10 § tulee kuitenkin voimaan vasta päivänä kuuta 20 .
Tiivistelmä tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Se ei ole virallinen asiakirja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.