Hyvinvointialueiden rahoituksen kiristäminen
Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Hyvinvointialueiden valtion rahoituksen sääntöjä muutetaan lisäämällä jälkikäteistarkistukseen portaittainen omavastuu ja huomioimalla asiakasmaksujen tasomuutokset rahoituksessa etukäteen. Muutoksilla pyritään kannustamaan hyvinvointialueita kustannusten kasvun hillintään.
- Tila
- Hyväksytty
- Vireille
- 13.6.2024
- Viimeisin tapahtuma
- 13.12.2024
- Äänestyksiä
- 6
- Puheenvuoroja
- 118
- Vahvistettu
- 19.12.2024
- Säädös
- 884/2024
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Hyvinvointialueiden toteutuneiden kustannusten perusteella tehtävään valtion rahoituksen jälkikäteistarkistukseen asetetaan portaittain kasvava omavastuu: tarkistuksesta otetaan huomioon 95 prosenttia vuonna 2026, 90 prosenttia vuonna 2027, 80 prosenttia vuonna 2028 ja 70 prosenttia vuodesta 2029 alkaen. Lisäksi asiakasmaksujen tasoon, perusteisiin tai maksullisuuden alaan säädettävät muutokset voidaan ottaa etukäteen huomioon valtion rahoituksessa jo niiden voimaantulovuodesta lukien, eikä yksittäiselle alueelle myönnettyä lisärahoitusta enää oteta huomioon koko maan jälkikäteistarkistusta korottavana eränä.
Mitä se tarkoittaa
Muutos vaikuttaa suoraan hyvinvointialueiden talouteen ja kannustimiin. Hyvinvointialueet eivät jatkossa saa valtiolta täysimääräistä jälkikäteiskorvausta kustannustensa kasvusta, mikä asettaa painetta toiminnan tehostamiseen. Toisaalta asiakasmaksujen enimmäismäärien korotukset vähentävät suoraan valtion maksamaa laskennallista rahoitusta arvioidun maksutuottojen kasvun verran (arviolta noin 150 miljoonaa euroa vuodesta 2025 alkaen), jolloin alueiden on päätettävä maksujen nostamisesta vastaavasti. Laki tulee voimaan 1.1.2025, ja jälkikäteistarkistuksen omavastuuta sovelletaan 1.1.2026 alkaen.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 10.12.2024Eduskunta hyväksyi lain äänin 99–70.
Hallitus jaa, oppositio ei. 30 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 18.10.2026). 7 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 19.12.2024.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
118 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa väiteltiin hyvinvointialueiden rahoituslain muuttamisesta, jossa jälkikäteistarkistukseen lisätään omavastuuosuus ja asiakasmaksujen korotukset huomioidaan etukäteen rahoitusta vähentäen. Hallitus piti uudistusta välttämättömänä kustannusten kasvun hillitsemiseksi ja kannustimien lisäämiseksi, kun taas oppositio vastusti esitystä pitäen sitä peruspalveluita vaarantavana leikkauslakina. Esitys herätti erittäin voimakasta kiistelyä hallituksen ja opposition välillä.
- Leikkaako jälkikäteistarkistuksen omavastuu liikaa hyvinvointialueiden perusrahoitusta?
- Kannustaako uudistus tuottavuuteen vai syventääkö se alueiden talousahdinkoa?
- Vaarantavatko asiakasmaksujen korotukset pienituloisten hoitoonpääsyn?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus katsoo rahoitusmallin muutosten olevan tarpeellisia ja ohjaavan alueita karsimaan kustannuksia sekä toimimaan taloudellisesti vastuullisemmin.
”Muutokset hyvin-vointialueiden rahoitusmalliin ovat tarkoituksenmukaisia ja tarpeellisia.”
— Mari Kaunistola - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset tukee esitystä, koska valtiontalouden kestävyys vaatii sote-menojen kasvun hillintää ja alueille tarvitaan vahvempia kannustimia tehostamiseen.
”Tavoitteena tässä on hyvinvointialueiden valtion rahoitusmallin kannustavuuden lisääminen. On aivan totta, että kannustavuutta hyvinvointialueilla tulee lisätä.”
— Jaana Strandman - KristillisdemokraatitPuolesta
Kristillisdemokraatit puolustaa esitystä sen tuoman talouskurin vuoksi, jotta julkiset hyvinvointipalvelut voidaan turvata myös pitkällä aikavälillä.
”Mutta kiinnitän huomiota siihen, että tämänkin esityksen tavoitteena on kuitenkin kannustaa hyvinvointialueita vastuulliseen taloudenpitoon ja tuottavuuden kehittämiseen.”
— Päivi Räsänen - SDPVastaan
SDP vastustaa esitystä, koska se leikkaa alueiden rahoitusta kohtuuttomasti odottamattomien kustannusten nousun jälkeen ja lisää maksujen kautta kansalaisten taakkaa.
”Pahimmillaan omavastuuosuus voi leikata alueiden rahoitusta rajusti, mikä pahentaisi entisestään alueiden taloudellista tilannetta, josta tässä salissa olemme hyvin tietoisia.”
— Eemeli Peltonen - KeskustaVastaan
Keskusta pitää lakia puhtaana valtiontalouden säästölakina, joka rikkoo todellisten kustannusten korvaamisen periaatteen ja vaarantaa lakisääteiset palvelut maakunnissa.
”Tässähän todellakin on sisältönä se, että tähän hyvinvointialueiden rahoituksen jälkikäteistarkastukseen tulee kiristyvä leikkuri.”
— Petri Honkonen - VihreätVastaan
Vihreät katsoo, että tiukat leikkaukset ja liian nopea sopeutusaikataulu estävät alueiden järkevän kehittämisen ja vaarantavat ennaltaehkäisevät palvelut.
”Täällä on hyvin kuvattu esimerkiksi edustaja Lindénin puheenvuorossa tätä ongelmaa, jota tämä rahoitusjärjestelmä aiheuttaa, ja nyt hallituksen muutokset vielä pahentavat tätä haastetta.”
— Hanna Holopainen - VasemmistoliittoVastaan
Vasemmistoliitto vastustaa esitystä leikkauksena, joka heikentää hoitoonpääsyä, ajaa hyvinvointialueita irtisanomisiin ja nostaa asiakasmaksuja liikaa.
”Tällä esityksellä hallitus leikkaa jälleen kerran hyvinvointialueiden rahoitusta merkittävillä summilla, jopa sadoilla miljoonilla euroilla.”
— Aino-Kaisa Pekonen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 118 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 13.6.2024Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 18.9.2024Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 27.11.2024Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 4.12.2024Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 11.12.2024Toinen käsittely · Täysistunto
- 11.12.2024Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 884/2024 · 19.12.2024
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) 9 ja 10 § sekä 23 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 9 § laissa 354/2022 ja 10 § osaksi laissa 700/2022, seuraavasti:
9 §Tehtävä- ja asiakasmaksumuutosten huomioon ottaminen
Valtion rahoituksen tasoa varainhoitovuodelle määritettäessä otetaan 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla täysimääräisesti huomioon hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien laajuuden tai laadun muutos, jos se aiheutuu asianomaista tehtävää koskevasta laista tai asetuksesta, lakiin tai asetukseen perustuvasta valtion viranomaisen määräyksestä tai valtion talousarviosta. Valtion rahoitusta voidaan korottaa tai alentaa tehtävien laajuuden tai laadun muutoksen perusteella. Tehtävien laajuuden tai laadun muutos voi perustua valtion talousarvioon siltä osin kuin hyvinvointialueen tehtäviä koskevasta lainsäädännöstä ei muuta aiheudu.
Valtion rahoitusta korotetaan tai alennetaan 1 momentissa tarkoitetulla tavalla hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluvasta tehtävästä perittävän asiakasmaksun tasoon, perusteisiin tai alaan säädetyn muutoksen perusteella, jos muutoksen vaikutus rahoitukseen voidaan etukäteen arvioida ja ottaa huomioon hyvinvointialueiden rahoituksen turvaavalla tavalla.
10 §Toteutuneiden kustannusten huomioon ottaminen
Valtion rahoituksen tasoa varainhoitovuodelle määritettäessä otetaan huomioon vuosittain jälkikäteen hyvinvointialueiden Valtiokonttorille toimittamien tilinpäätöstietojen mukaiset 5 §:ssä tarkoitetut kustannukset ( toteutuneet kustannukset ) varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta siten, että kyseisen vuoden laskennallisten kustannusten ja toteutuneiden kustannusten erotus lisätään rahoitukseen tai vähennetään rahoituksesta.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin laskennallisiin kustannuksiin lisätään kyseiselle vuodelle myönnetty 11 §:ssä tarkoitettu lisärahoitus siten, että se ei lisää laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotuksen perusteella huomioon otettavaa määrää.
Toteutuneiden kustannusten huomioon ottaminen perustuu 1 momentissa tarkoitetun varainhoitovuoden laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotukseen, joka tarkistetaan 8 §:n 1 momentin mukaisesti sen varainhoitovuoden kustannustasoon, jolle tarkistus tehdään. Laskennassa huomioidaan 1 momentissa tarkoitetun varainhoitovuoden laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotuksen muutos sitä edeltävään varainhoitovuoteen nähden sekä mainitussa momentissa tarkoitetulle varainhoitovuodelle tehty jälkikäteinen tarkistus. Näin saadusta määrästä otetaan huomioon toteutuneiden kustannusten tarkistuksena:
1) vuodelle 2026 tehtävässä vuoden 2024 rahoituksen tarkistuksessa 95 prosenttia;
2) vuodelle 2027 tehtävässä vuoden 2025 rahoituksen tarkistuksessa 90 prosenttia;
3) vuodelle 2028 tehtävässä vuoden 2026 rahoituksen tarkistuksessa 80 prosenttia;
4) vuodelle 2029 tehtävästä vuoden 2027 rahoituksen tarkistuksesta lukien 70 prosenttia.
23 §Pelastustoimen riskikerroin
Hyvinvointialueen pelastustoimen riskikerroin perustuu pelastustoimen järjestämisestä annetun lain (613/2021) 3 §:ssä tarkoitettuihin pelastustoimen palvelutasoa määrittäviin kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin ja onnettomuus- tai muihin uhkiin. Pelastustoimen riskikertoimen määrittämiseksi hyvinvointialue jaetaan yhden neliökilometrin suuruisiksi ruuduiksi, joille kullekin Tilastokeskus laskee riskitason. Riskitason perusteella riskiruudut jaetaan neljään riskiluokkaan I, II, III ja IV. Pelastustoimen riskikerroin lasketaan jakamalla hyvinvointialueen riskiruututiheys koko maan riskiruututiheydellä. Riskikertoimen laskennassa otetaan huomioon ne riskiruudut, joiden Tilastokeskuksen laskema tai joilla tapahtuneiden onnettomuuksien perusteella määräytyvä riskiluokka on I ja II tai joiden painokerroin ruudulla sijaitsevan riskikohteen tai sillä harjoitetun toiminnan perusteella on 1. Kerrointa laskettaessa käytetään Tilastokeskuksen väestörakennetilaston tietoja asukasmääristä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden lopussa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lain 10 § tulee kuitenkin voimaan vasta päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.