Vakavien kyberhäiriöiden turvallisuustutkinta Onnettomuustutkintakeskukselle

Onnettomuustutkintakeskuksen on tutkittava:

1) onnettomuus, jota on kuolleiden tai loukkaantuneiden taikka ympäristöön, omaisuuteen tai varallisuuteen kohdistuneiden vahinkojen määrän taikka onnettomuuden laadun perusteella pidettävä erityisen vakavana (suuronnettomuus );

2) siviili-ilmailun onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnasta ja ehkäisemisestä ja direktiivin 94/56/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 996/2010 ja kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen (SopS 11/1949) liitteen 13 luvussa 1 siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen tarkoitettu ilmailussa tapahtunut onnettomuus ja vakava vaaratilanne;

3) rautatieliikenteessä tapahtunut rautateiden turvallisuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/798 3 artiklan 12 alakohdassa tarkoitettu vakava onnettomuus sekä vastaava onnettomuus muussa yksityisessä tai julkisessa raideliikenteessä;

4) meriliikennealan onnettomuuksien tutkinnan perusperiaatteista ja neuvoston direktiivin 1999/35/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/59/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/18/EY, jäljempänä merionnettomuustutkintadirektiivi , 3 artiklan 3 alakohdan b alakohdassa ja vuoden 1974 kansainvälisen ihmishengen turvallisuudesta merellä tehdyn yleissopimuksen (SopS 11/1981) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, liitteen XI-1 luvun 6 säännössä mainitussa merionnettomuuksien ja merellä sattuneiden vaaratilanteiden turvallisuustutkinnan kansainvälisiä normeja ja suositeltuja käytäntöjä koskevassa säännöstössä tarkoitettu hyvin vakava merionnettomuus sekä vastaava onnettomuus sisävesiliikenteessä.

Tämän lain nojalla voidaan lisäksi tutkia:

1) suuronnettomuuden vaaratilanne sekä muu onnettomuus ja vaaratilanne;

2) 5 luvussa tarkoitettu poikkeuksellinen tapahtuma;

3) 2 a §:ssä tarkoitettu erittäin vakava kyberturvallisuuspoikkeama.

Useista samankaltaisista onnettomuuksista, vaaratilanteista ja poikkeuksellisista tapahtumista voidaan tehdä yhteinen tutkinta (teematutkinta ).

Erittäin vakavalla kyberturvallisuuspoikkeamalla tarkoitetaan kyberturvallisuuslain (124/2025) 11 §:ssä tarkoitettua merkittävää poikkeamaa, jolla on poikkeuksellisen vakavia tai laajamittaisia haitallisia vaikutuksia:

1) julkisen vallan päätöksentekokykyyn tai viranomaisten toimintaedellytyksiin;

2) kansalliseen turvallisuuteen tai maanpuolustukseen;

3) välttämättömiin sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen palveluihin;

4) energia-, vesi-, elintarvike- tai lääkehuoltoon taikka muihin välttämättömiin hyödykkeisiin;

5) välttämättömiin maksu- ja arvopaperipalveluihin;

6) yhteiskunnan kriittisiin liikenne- ja viestintäpalveluihin;

7) 1–6 kohdassa tarkoitettuja toimintoja ylläpitäviin tieto- ja viestintäteknisiin palveluihin tai tietoaineistoihin;

8) yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta annetun lain (310/2025) nojalla määritettyihin kriittisiin toimijoihin; tai

9) henkilötietojen suojaan.

Tutkinnassa selvitetään erityisesti, onko turvallisuus otettu riittävästi huomioon onnettomuuteen tai erittäin vakavaan kyberturvallisuuspoikkeamaan johtaneessa toiminnassa sekä onnettomuuden, erittäin vakavan kyberturvallisuuspoikkeaman tai vaaran aiheuttajina taikka kohteina olleiden laitteiden, järjestelmien, ohjelmistojen ja rakenteiden suunnittelussa, valmistuksessa, rakentamisessa ja käytössä. Lisäksi selvitetään, onko johtamis-, valvonta- ja tarkastustoiminta asianmukaisesti järjestetty ja hoidettu. Tarvittaessa on myös selvitettävä mahdolliset puutteet turvallisuutta ja viranomaisia koskevissa säännöksissä ja määräyksissä.

Tämän lain mukaisten tehtävien hoitamista varten pidetään turvallisuustutkinnan asiantuntijarekisteriä. Rekisteriin tallennettuja tietoja käytetään tutkinnan käynnistämisvalmiuden ylläpitämiseen ja 9 §:ssä tarkoitettujen tutkintaa tekevien osaamisen varmistamiseen.

Turvallisuustutkinnan asiantuntijarekisterin rekisterinpitäjä on Onnettomuustutkintakeskus.

Turvallisuustutkinnan asiantuntijarekisteriin voidaan tallentaa asiantuntijoista seuraavat tiedot:

1) nimi ja syntymäaika;

2) yhteystiedot;

3) suoritetut koulutukset;

4) osaaminen ja kielitaito;

5) kokemus Onnettomuustutkintakeskuksen aiemmista tutkinnoista;

6) organisaatiokortin voimassaolo.

Asiantuntijaa koskevat tiedot tulee poistaa rekisteristä viimeistään sitä seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä, kun yhteistyö asiantuntijan kanssa on päättynyt.

Onnettomuustutkintakeskuksessa on johtaja, turvallisuustutkintaa tekeviä ja muita virkamiehiä sekä tarvittaessa muuta henkilöstöä. Tutkintaa tekevällä tarkoitetaan Onnettomuustutkintakeskuksen virkamiestä tai 11 §:ssä tarkoitettua Onnettomuustutkintakeskuksen asiantuntijaa, joka on määrätty tutkintaan, tai Onnettomuustutkintakeskuksen asiantuntijaa, joka on nimetty tutkintaryhmän jäseneksi.

Onnettomuustutkintakeskus voi käyttää turvallisuustutkinnassa apuna ulkopuolista asiantuntijaa (Onnettomuustutkintakeskuksen asiantuntija ), joka toimii Onnettomuustutkintakeskuksen virkamiehen ohjauksessa ja valvonnan alaisena.

Onnettomuustutkintakeskuksen virkamiehen, tutkintaryhmän jäsenen ja muun tutkintaan osallistuvan esteellisyyteen tutkinnassa sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 28 §:n 1 momentin 4–7 kohdassa säädetään virkamiehen esteellisyydestä asian käsittelyssä. Lisäksi edellä tarkoitettu henkilö on esteellinen:

1) jos hän tai hänen läheisensä on kärsinyt vahinkoa tutkittavana olevassa onnettomuudessa tai hänen läheisensä on saanut siinä surmansa;

2) jos hän tai hänen läheisensä voi joutua onnettomuudesta, erittäin vakavasta kyberturvallisuuspoikkeamasta tai niistä aiheutuneesta vahingosta vastuuseen;

3) jos tutkinnasta tai sen tuloksista voi olla odotettavissa hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen; tai

4) jos hänen tai hänen läheisensä toiminta voi tulla tutkittavaksi onnettomuuden, erittäin vakavan kyberturvallisuuspoikkeaman tai vaaratilanteen johdosta tehtävässä turvallisuustutkinnassa.

Onnettomuuspaikalla pelastustoimiin osallistuvan viranomaisen tulee viipymättä ilmoittaa Onnettomuustutkintakeskukselle tapahtumasta, joka ilmoittajan arvion mukaan voi tulla tutkittavaksi tämän lain mukaan. Hätäkeskuslaitos voi avustaa Onnettomuustutkintakeskusta ilmoitusten vastaanottamisessa, jos siitä sovitaan erikseen Hätäkeskuslaitoksen ja Onnettomuustutkintakeskuksen välillä. Jos ilmoituksesta puuttuu tutkinnantarpeen arvioinnissa tarvittavia tietoja, edellä tarkoitetun ilmoittajan on saatettava ilmoitus ajan tasalle heti, kun puuttuvat tiedot ovat saatavilla.

Ilmoitusvelvollisuus on myös:

1) Liikenne- ja viestintävirastolla;

2) Väylävirastolla;

3) Lupa- ja valvontavirastolla ja Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan valtionvirastolla;

4) hyvinvointialueella;

5) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksella;

6) muulla kuin 1–5 kohdassa tarkoitetulla turvallisuutta valvovalla viranomaisella omalla toimialallaan;

7) sillä, joka on vastaanottanut onnettomuus- tai vaaratilannetta koskevan ilmoituksen;

8) sellaisella oikeushenkilöllä, joka on 2 §:n 1 momentin 2–4 kohdassa tarkoitetussa liikennemuodossa tapahtuneen onnettomuuden tai vaaratilanteen osallinen tai joka ilmeisesti kärsii vahinkoa tällaisen onnettomuuden johdosta;

9) oikeushenkilöllä, joka huolehtii liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) 2 §:n 10 kohdassa tarkoitettujen liikenteen ohjaus- ja hallintapalveluiden tarjoamisesta.

Tuomioistuimen, joka on vastaanottanut merilain (674/1994) 18 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitetun aluksen päällikön ilmoittautumisen meriselityksen antamista varten, on välitettävä mainitun luvun 8 §:ssä tarkoitettu ilmoitus viivytyksettä Onnettomuustutkintakeskukselle sekä varattava keskukselle mahdollisuus osallistua meriselitystä koskevaan istuntoon ja esittää siellä kysymyksiä.

Jos merionnettomuuden turvallisuustutkinnan aikana tulee ilmi tai epäillään, että on tehty merenkulun turvallisuuteen kohdistuvien laittomien tekojen ehkäisemistä koskevan yleissopimuksen (SopS 11/1999) 3, 3 a, 3 b tai 3 c artiklassa tarkoitettu rikos, Onnettomuustutkintakeskuksen on välittömästi ilmoitettava asiasta Euroopan unionin jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden ja mahdollisten asianomaisten kolmansien maiden merenkulun turvallisuudesta vastaaville viranomaisille.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä Hätäkeskuslaitoksen tehtävästä avustaa Onnettomuustutkintakeskusta ilmoitusten vastaanottamisessa.

Kyberturvallisuuslain 26 §:ssä tarkoitetun valvovan viranomaisen on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava Onnettomuustutkintakeskukselle tiedossaan olevasta erittäin vakavasta kyberturvallisuuspoikkeamasta.

Ilmoitusvelvollisuus Onnettomuustutkintakeskukselle on salassapitosäännösten estämättä julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019) 18 h §:ssä tarkoitettuna valvovana viranomaisena toimivalla Liikenne- ja viestintävirastolla, jos se saa julkishallinnon toimialan toimijalta ilmoituksen erittäin vakavasta kyberturvallisuuspoikkeamasta.

Finanssivalvonnan on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava Onnettomuustutkintakeskukselle sellaisesta finanssialan digitaalisesta häiriönsietokyvystä annetun Euroopan unionin asetuksen (EU) 2022/2554 19 artiklassa tarkoitetusta laajavaikutteisesta sille ilmoitetusta poikkeamasta, jota voidaan pitää erittäin vakavana kyberturvallisuuspoikkeamana.

Jos on ilmeistä, että henkilön merionnettomuustutkintadirektiivin 2 artiklassa säädetyn soveltamisalan piiriin kuuluvassa merionnettomuudessa saama vamma on johtanut tämän kuolemaan 30 päivän kuluessa onnettomuuspäivästä ja tällainen tieto merionnettomuudesta on saatavilla, on sen, joka kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain (459/1973) mukaisesti suorittaa henkilön oikeuslääketieteellistä kuolemansyyn selvittämistä, ilmoitettava asiasta viipymättä Onnettomuustutkintakeskukselle.

Onnettomuustutkintakeskus vastaa turvallisuustutkinnan aloittamisesta, jos onnettomuudessa on osallisena merionnettomuustutkintadirektiivin 3 artiklan 5 alakohdassa tarkoitettu ro-ro-matkustaja-alus tai 6 alakohdassa tarkoitettu suurnopeusmatkustaja-alus ja onnettomuus tapahtuu Suomen aluevesillä tai alus on viimeksi käynyt Suomessa.

Merionnettomuuden turvallisuustutkinta on aloitettava viipymättä merionnettomuuden tai merellä sattuneen vaaratilanteen jälkeen ja viimeistään kahden kuukauden kuluttua onnettomuudesta tai vaaratilanteesta.

Turvallisuustutkinnan aloittaneen muun viranomaisen tai toimijan on luovutettava keräämänsä tutkinta-aineisto Onnettomuustutkintakeskuksen käyttöön keskuksen aloitettua tutkinnan.

Erittäin vakavan kyberturvallisuuspoikkeaman tutkinnan aloittamisessa Onnettomuustutkintakeskuksen tulee huomioida tarpeet kyberturvallisuuspoikkeaman hallintatoimenpiteiden asianmukaiselle suorittamiselle ennen tutkintaa.

Jos myös poliisi suorittaa erittäin vakavaan kyberturvallisuuspoikkeamaan liittyvää tutkintaa, on poliisin ja Onnettomuustutkintakeskuksen neuvoteltava yhteistyön järjestämisestä turvallisuustutkinnan toteuttamiseksi.

Onnettomuustutkintakeskus voi käynnistää selvityksen 2 §:ssä tarkoitetusta tapahtumasta jo ennen tutkinnan aloittamista koskevan päätöksen tekemistä. Selvityksen tarkoituksena on turvata 19 §:n mukaiset tutkintaedellytykset ja sen perusteella arvioidaan, täyttääkö tapahtuma turvallisuustutkinnan käynnistämisen edellytykset. Erittäin vakavaa kyberturvallisuuspoikkeamaa koskevan selvityksen yhteydessä Onnettomuustutkintakeskuksen tulee huomioida tarpeet kyberturvallisuuspoikkeaman hallintatoimenpiteiden asianmukaiselle suorittamiselle.

Selvityksen tekemiseen sovelletaan, mitä 19 §:ssä säädetään tutkintaedellytysten turvaamisesta, 20 tai 20 a §:ssä tiedonsaantioikeudesta, 22 §:ssä tarkastusoikeudesta ja 23 §:ssä kuulemisesta.

Jos kyseessä on alle 15 metrin pituiselle kalastusalukselle tapahtuva hyvin vakava merionnettomuus, Onnettomuustutkintakeskuksen on viipymättä ja viimeistään kahden kuukauden kuluttua suoritettava alustava arviointi sen määrittämiseksi, suoritetaanko turvallisuustutkinta. Jos Onnettomuustutkintakeskus päättää olla suorittamatta tällaista turvallisuustutkintaa, päätöksen perustelut on viipymättä ja viimeistään kahden kuukauden kuluttua onnettomuudesta kirjattava ja ilmoitettava merionnettomuuksia koskevaan eurooppalaiseen tietojärjestelmään merionnettomuustutkintadirektiivin 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaa tekevällä on oikeus välittömästi päästä onnettomuuspaikalle tai paikkaan, joka liittyy erittäin vakavaan kyberturvallisuuspoikkeamaan. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaa tekevällä on oikeus tutkia onnettomuuteen tai erittäin vakavaan kyberturvallisuuspoikkeamaan liittyviä esineitä, laitteita, järjestelmiä, ohjelmistoja ja rakenteita.

Onnettomuustutkintakeskus ja tutkintaryhmän johtaja voivat määrätä onnettomuuspaikan tai erittäin vakavaan kyberturvallisuuspoikkeamaan liittyvän paikan eristettäväksi sekä kieltää onnettomuudessa surmansa saaneiden pois viemisen tai siirtämisen, jos se on turvallisuustutkinnan kannalta välttämätöntä.

Onnettomuuspaikalla tai erittäin vakavaan kyberturvallisuuspoikkeamaan liittyvässä paikassa olevia esineitä, laitteita ja muuta aineistoa, joilla saattaa olla merkitystä tutkinnassa, ei saa ilman Onnettomuustutkintakeskuksen tai tutkintaryhmän johtajan lupaa hävittää, viedä pois eikä liikutella. Onnettomuustutkintakeskuksen ja tutkintaryhmän johtajan tulee huolehtia, että aineisto luetteloidaan siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä ja käytännössä mahdollista.

Edellä 1–3 momentissa tarkoitettuja turvaamistoimenpiteitä käytettäessä on noudatettava, mitä 17 a ja 18 §:ssä säädetään hallintatoimien asianmukaisesta suorittamisesta ja yhteistyöstä poliisin kanssa.

Tutkintaedellytysten turvaamiseksi annetut 2 ja 3 momentissa tarkoitetut määräykset ja kiellot on peruutettava heti, kun määräys tai kielto ei ole enää tutkinnan vuoksi välttämätön.

Tutkintaa tekevällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada onnettomuuksien ja vaaratilanteiden turvallisuustutkintaa varten maksutta viranomaisilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta tutkinnan toimittamiseksi:

Tutkintaa tekevällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta erittäin vakavien kyberturvallisuuspoikkeamien turvallisuustutkintaa varten välttämättömät tiedot kyberturvallisuuslain 26 §:ssä tarkoitetulta valvovalta viranomaiselta mainitun lain 11–13 §:ssä ja 28 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista tiedoista, sekä sellaisista muista valvovalla viranomaisella olevista tiedoista, jotka ovat välttämättömiä tutkinnassa. Tutkintaa tekevällä on lisäksi oikeus saada salassapitosäännösten estämättä ja maksutta tutkintaa varten välttämättömät tiedot julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 18 h §:ssä tarkoitetulta valvovalta viranomaiselta sille mainitun lain 18 d §:n nojalla tehtyihin ilmoituksiin sisältyvistä tiedoista ja 18 i §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista tiedoista sekä Finanssivalvonnalta sille toimitetuista 16 a §:n 3 momentissa mainitun asetuksen 19 artiklassa tarkoitetuista ilmoituksista ja raporteista.

Tutkintaa tekevällä on lisäksi salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta erittäin vakavan kyberturvallisuuspoikkeaman tutkimiseksi välttämättömät tiedot:

1) 1 momentissa tarkoitetulta toimijalta tai sellaiselta sen lukuun toimivalta taholta, joka toteuttaa toimijalle kyberturvallisuuteen liittyvää toimeksiantoa, jos tieto ei ole saatavissa 1 momentissa tarkoitetulta valvovalta viranomaiselta; sekä

2) poliisin poliisi- ja esitutkinta-asiakirjoista.

Tutkintaa tekevällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa (917/2014) tarkoitetulta teleyritykseltä sellaisen liittymän tai päätelaitteen välitystiedot ja sijaintitiedot, joiden voidaan perustellusti arvioida olleen tutkinnan kohteena olevalla onnettomuuspaikalla, sekä tiedot liittymän tilaajasta, käyttäjästä ja asennusosoitteesta.

Oikeus saada 1 momentissa tarkoitetut tiedot on vain, jos tiedot ovat välttämättömiä tutkittavan onnettomuuden kulun, syyn tai seurausten selvittämiseksi.

Tutkintaa tekevällä on oikeus ottaa haltuun ja tarkastaa esineitä, järjestelmiä, ohjelmistoja ja asiakirjoja, jos se on välttämätöntä turvallisuustutkinnan toimittamiseksi. Tutkintaa tekevä saa tehdä tarkastettaville esineille kokeita ja irrottaa esineistä osia sekä ottaa näytteitä, jos se on tutkimusten vuoksi välttämätöntä. Toimenpiteet on suoritettava siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa tutkinnan kohteena olevalle toiminnalle, eivätkä vaaranna ihmisten hengelle ja terveydelle elintärkeiden toimintojen tai yhteiskunnan kriittisten toimintojen jatkuvuutta.

Tutkintaa tekevä voi kuulla vaaratilanteessa ollutta tai onnettomuuteen osallista. Tutkintaa tekevä voi lisäksi kuulla muuta sellaista henkilöä, jolta voidaan olettaa saatavan tutkinnassa tarvittavia tietoja.

Kuulemisessa muun henkilön läsnäolo on sallittu vain, jos Onnettomuustutkintakeskus tai tutkintaryhmän johtaja niin päättää. Vajaavaltaista kuultaessa läsnä on kuitenkin oltava hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustajansa. Lisäksi kuulemisessa saa olla läsnä kuultavan avustaja tai asiamies.

Tutkintaa tekevä voi alustavasti puhutella 1 momentissa tarkoitettua henkilöä.

Kuulemiseen tai puhuttelemiseen ei voida velvoittaa. Kuulemisen ja puhuttelemisen yhteydessä tutkintaa tekevän on kerrottava turvallisuustutkinnan tarkoitus ja henkilön ilmaiseman tiedon edelleen luovuttamista koskevat rajoitukset.

Turvallisuustutkinnasta laaditaan julkinen tutkintaselostus onnettomuuden tai erittäin vakavan kyberturvallisuuspoikkeaman vakavuuteen nähden sopivassa laajuudessa.

Tutkintaselostus sisältää selostuksen onnettomuuden tai erittäin vakavan kyberturvallisuuspoikkeaman kulusta, siihen johtaneista tekijöistä ja sen seurauksista sekä asianomaisille viranomaisille ja muille toimijoille osoitetut turvallisuussuositukset toimenpiteiksi, jotka ovat tarpeen yleisen turvallisuuden lisäämiseksi, uusien onnettomuuksien, vaaratilanteiden ja vakavien kyberturvallisuuspoikkeamien ehkäisemiseksi, vahinkojen torjumiseksi sekä pelastus- ja muiden viranomaisten toiminnan tehostamiseksi. Tutkintaselostukseen ei sisällytetä tietoja onnettomuuteen tai erittäin vakavaan kyberturvallisuuspoikkeamaan osallisen tai tutkinnassa kuullun yksityishenkilön henkilöllisyydestä.

Edellä 2 momentista säädetystä poiketen rautatieliikenteessä tapahtuneen onnettomuuden tai erittäin vakavan kyberturvallisuuspoikkeaman johdosta laaditun tutkintaselostuksen turvallisuussuosituksia ei voida osoittaa yksityisille toimijoille.

Onnettomuustutkintakeskus voi päättää julkaista turvallisuustutkinnasta tai selvityksestä pelkän yhteenvetoraportin, jos johtopäätösten perusteella ei ole löydettävissä yleistä turvallisuutta lisääviä suosituksia tai selvityksen perusteella ei aloiteta turvallisuustutkintaa.

Ennen tutkintaselostuksen valmistumista varataan onnettomuuteen tai erittäin vakavaan kyberturvallisuuspoikkeamaan osallisille sekä valvonnasta vastaaville viranomaisille ja poliisille tilaisuus lausua mielipiteensä tutkintaselostuksen luonnoksesta. Onnettomuustutkintakeskus voi lisäksi pyytää lausunnon muilta tutkinnassa mukana olleilta tahoilta, jos se on tarpeellista selostuksen laatimiseksi.

Onnettomuustutkintakeskuksen on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava kaikki merionnettomuudet ja merellä sattuneet vaaratilanteet merionnettomuuksia koskevaan eurooppalaiseen tietojärjestelmään merionnettomuustutkintadirektiivin mukaisesti. Onnettomuustutkintakeskuksen on toimitettava suoritetusta merionnettomuuden turvallisuustutkinnasta sen tuloksena saadut tiedot salassapitosäännösten estämättä edellä mainittuun tietojärjestelmään. Jos osallisena on alle 15 metrin pituinen kalastusalus, ilmoitus on tehtävä ainoastaan hyvin vakavasta merionnettomuudesta. Jos Onnettomuustutkintakeskus ei suorita tutkintaa sellaisesta hyvin vakavasta merionnettomuudesta, jossa on osallisena alle 15 metrin pituinen kalastusalus, Onnettomuustutkintakeskuksen on ilmoitettava tutkinnan tekemättä jättämisen perustelut tietojärjestelmään.

Jos Onnettomuustutkintakeskus ei pysty laatimaan turvallisuustutkinnasta 27 §:ssä tarkoitettua tutkintaselostusta 12 kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona onnettomuus, vaaratilanne tai erittäin vakava kyberturvallisuuspoikkeama on tapahtunut, sen on julkaistava alustava tutkintaselostus 12 kuukauden kuluessa mainitusta päivästä.

Onnettomuustutkintakeskuksen on lähetettävä Euroopan komissiolle jäljennös sellaisesta alustavasta tutkintaselostuksesta, joka liittyy merionnettomuuden tutkintaan.

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään, Onnettomuustutkintakeskus voi pyynnöstä tai oma-aloitteisesti salassapitosäännösten estämättä luovuttaa muille onnettomuuden turvallisuustutkintaa lain mukaan suorittaville seuraavia välttämättömiä tietoja tutkinnan suorittamiseksi:

1) turvallisuustutkintaviranomaisen tutkintaa varten keräämät lausunnot yksityishenkilöiltä;

2) tiedot, joista ilmenee turvallisuustutkinnan yhteydessä todisteita esittäneiden henkilöiden henkilöllisyys;

3) turvallisuustutkintaviranomaisen keräämät tiedot, jotka ovat luonteeltaan erityisen arkaluontoisia tai henkilökohtaisia;

4) turvallisuustutkinnan kuluessa tuotetut muistiinpanot, luonnokset ja tutkintaa suorittaneiden laatimat lausunnot, tietojen analysoinnin aikana ilmaistut mielipiteet ja muu aineisto;

5) sellaiset tiedot ja todisteet, joita muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden tutkijat ovat toimittaneet kansainvälisten standardien ja suositeltujen menettelytapojen mukaisesti, jos kyseinen toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan turvallisuustutkintaviranomainen tätä pyytää;

6) väliraporttien, yhteenvetoraporttien ja loppuraporttien luonnokset;

7) kaikki viestintä aluksen toimintaan osallistuneiden henkilöiden välillä;

8) alusliikennepalvelujen kirjalliset ja sähköiset tallenteet ja niiden litteroinnit sekä sisäiseen käyttöön laaditut selostukset ja tulokset.

Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus voi luovuttaa viranomaiselle 1 momentissa tarkoitettuja tietoja, jos se on välttämätöntä tärkeän yleisen edun turvaamiseksi.

Onnettomuustutkintakeskuksen on salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä luovutettava merionnettomuuden turvallisuustutkintaa suorittavalle toiselle Euroopan unionin jäsenvaltiolle turvallisuustutkinnan kannalta välttämättömät tiedot.

Liikenne- ja viestintäviraston, Rajavartiolaitoksen, alusliikennepalvelulaissa (623/2005) tarkoitetun alusliikennepalvelun tarjoajan ja luotsauslaissa (561/2023) tarkoitetun luotsausyhtiön on salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä luovutettava merionnettomuuden turvallisuustutkintaa suorittavalle Euroopan unionin jäsenvaltion tutkijalle meriturvallisuustutkinnan kannalta välittömästi merionnettomuuden tapahtumasyihin liittyvät välttämättömät tiedot.

Onnettomuustutkintakeskuksen virkamiehen ja asiantuntijan tunnuksena on keskuksen antama organisaatiokortti. Organisaatiokortti on esitettävä tarvittaessa ja vaadittaessa.

Organisaatiokortti on voimassa määräajan, jonka jälkeen se on palautettava Onnettomuustutkintakeskukselle. Keskus päättää kortin voimassaolosta.

Onnettomuustutkintakeskus voi velvoittaa antamaan 20, 20 a ja 21 §:ssä tarkoitetut tiedot sekä 22 §:n 1 momentissa tarkoitetut esineet, ohjelmistot ja asiakirjat sekä velvoittaa sallimaan pääsyn järjestelmään. Velvoitteen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Valvovan viranomaisen velvollisuudesta ilmoittaa erittäin vakavista kyberturvallisuuspoikkeamista Onnettomuustutkintakeskukselle säädetään turvallisuustutkintalain (525/2011) 16 a §:ssä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .