Yritysten kirjanpidollisten kokorajojen nostaminen
Laki kirjanpitolain 1 ja 7 luvun muuttamisesta
Yritysten kokoluokkien rahamääräisiä raja-arvoja nostetaan kirjanpidossa 25 prosentilla inflaation vuoksi. Muutos vähentää yritysten hallinnollista taakkaa ja keventää niiden raportointivelvollisuuksia.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 4.7.2024
- Viimeisin tapahtuma
- 25.10.2024
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 4
- Vahvistettu
- 8.11.2024
- Säädös
- 605/2024
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Kirjanpitolain mukaisia mikro-, pien-, keskisuurten ja suurten yritysten liikevaihdon ja taseen loppusumman raja-arvoja korotetaan 25 prosentilla EU-direktiivin mukaisesti. Lisäksi lakiin tehdään kestävyysraportointia koskevia teknisiä tarkennuksia.
Mitä se tarkoittaa
Uusia raja-arvoja sovelletaan 1.1.2024 ja sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Korotuksen myötä vähintään 270 suomalaisyritystä putoaa suuryritysluokasta, jolloin ne välttävät pakollisen kestävyysraportoinnin aloitus- ja ylläpitokustannukset. Lisäksi tuhansia yrityksiä siirtyy keveämpien tilinpäätösvaatimusten piiriin mikroyrityksiksi tai pienyrityksiksi.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
4 puheenvuoroa · 4 puhujaa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin yritysten kirjanpidollisten kokorajojen nostamista inflaatiokehityksen mukaisesti, mikä keventää yritysten hallinnollista taakkaa ja kestävyysraportointivelvollisuuksia. Kaikki keskusteluun osallistuneet eduskuntaryhmät kannattivat lakiesitystä yksimielisesti. Esityksen nähtiin tukevan suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja purkavan ylimääräistä sääntelyä.
- KokoomusPuolesta
Kokoomus kannattaa esitystä, koska EU-direktiivin sallimien joustonvarojen täysimääräinen hyödyntäminen keventää yritysten hallinnollista taakkaa ilman kansallista lisäsääntelyä.
”Esityksen tavoitteena on komission direktiivin täytäntöönpano ja siten keventää suomalaisten yritysten hallinnollista rasitetta EU-säädännön mahdollistamissa määrin.”
— Arto Satonen - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset tukevat esitystä, sillä raja-arvojen korottaminen on tarpeellinen keino keventää suomalaisten yritysten raportointitaakkaa.
”Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella talousvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja kannatettavana.”
— Sakari Puisto - KeskustaPuolesta
Keskusta kannattaa esitystä, sillä kirjanpitolain ja kestävyysraportoinnin velvoitteiden keventäminen on yrittäjien näkökulmasta kannatettavaa.
”Näin yrittäjänä tämä kirjanpitolain muuttaminen kestävyysraportoinnin osalta on hyvä hallituksen esitys, ja näin opposition puolelta kannatan tällaisia hyviä esityksiä.”
— Timo Mehtälä
Kooste on tuotettu tekoälyllä 4 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin talousvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 76/2024 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 4.7.2024Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Työ- ja elinkeinoministeriö
- 11.9.2024Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 9.10.2024Valiokunnan mietintö tai lausunto · talousvaliokunta
- 16.10.2024Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 22.10.2024Toinen käsittely · Täysistunto
- 23.10.2024Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki kirjanpitolain 1 ja 7 luvun muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 605/2024 · 8.11.2024
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki kirjanpitolain 1 ja 7 luvun muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 4 a ja 4 b § sekä 4 c §:n 1 momentti sekä 7 luvun 17 §:n 2 momentti ja 20 §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 1 luvun 4 a ja 4 b § sekä 4 c §:n 1 momentti laissa 1620/2015 sekä 7 luvun 17 §:n 2 momentti ja 20 §:n 3 momentti laissa 1249/2023, seuraavasti:
1 luku – Yleiset säännökset
4 a §Pienyritys
Tässä laissa tarkoitetaan pienyrityksellä kirjanpitovelvollista, jolla sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy enintään yksi seuraavista kolmesta raja-arvosta tilinpäätöspäivänä:
1) taseen loppusumma 7 500 000 euroa;
2) liikevaihto 15 000 000 euroa;
3) tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä.
4 b §Mikroyritys
Tässä laissa tarkoitetaan mikroyrityksellä kirjanpitovelvollista, jolla sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy enintään yksi seuraavista kolmesta raja-arvosta tilinpäätöspäivänä:
1) taseen loppusumma 450 000 euroa;
2) liikevaihto 900 000 euroa;
3) tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 10 henkilöä.
4 c §Suuryritys ja keskikokoinen yritys
Tässä laissa tarkoitetaan suuryrityksellä kirjanpitovelvollista, jolla sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy vähintään kaksi seuraavista kolmesta raja-arvosta tilinpäätöspäivänä:
1) taseen loppusumma 25 000 000 euroa;
2) liikevaihto 50 000 000 euroa;
3) tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 250 henkilöä.
7 luku – Kestävyysraportti
17 §Tytäryritystä koskeva poikkeusmahdollisuus
Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös ETA-alueen ulkopuolelle sijoittunutta emoyritystä edellyttäen, että tiedot suomalaisesta tytäryrityksestä ja sen tytäryrityksistä sisällytetään emoyrityksen konsernikestävyysraporttiin, joka saadaan julkistaa konsernin toimintakertomuksesta erillisenä asiakirjana. Lisäksi edellytetään, että konsernikestävyysraportin laadinnassa noudatetaan:
1) kestävyysraportointistandardeja; tai
2) avoimuusdirektiivin 23 artiklan 4 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettua kestävyysraportointistandardeja vastaavaa menettelytapaa.
20 §Määräysvallassa olevaa emoyritystä koskeva poikkeus
Edellä 1 momentissa tarkoitettu poikkeus koskee myös emoyritystä, joka kuuluu ETA-alueen ulkopuolisen yrityksen määräysvaltaan, jos konsernikestävyysraportti laaditaan kestävyysraportointistandardien mukaisesti tai avoimuusdirektiivin 23 artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan mukaisella komission päätöksellä muutoin hyväksytyllä tavalla, joka vastaa kestävyysraportointistandardien vaatimuksia. Sen lisäksi edellytetään, että:
1) emoyritys julkistaa kestävyysraportoinnin varmennuskertomuksen, joka on laadittu ETA-alueen ulkopuolisen yrityksen sijaintivaltion lainsäädännön mukaisesti;
2) emoyrityksen konsernikestävyysraportissa esitetään taksonomia-asetuksen 8 artiklassa tarkoitetut tiedot emoyrityksen harjoittamasta toiminnasta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tätä lakia saadaan soveltaa myös tilikaudella, joka on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, jos tilikausi on alkanut 1 päivänä tammikuuta 2024 tai sen jälkeen.
Suomalainen tytäryritys, johon sovelletaan tilinpäätösdirektiivin 19 a tai 29 a artiklaa ja jonka emoyritys sijaitsee ETA-alueen ulkopuolella, saa laatia tilinpäätösdirektiivin 29 a artiklan ja taksonomia-asetuksen 8 artiklan mukaisesti konsernikestävyysraportin, johon sisältyvät kaikki tällaisen emoyrityksen muut ETA-alueella toimivat tytäryritykset, joihin sovelletaan tilinpäätösdirektiivin 19 a tai 29 a artiklaa. Edellytyksenä on, että konsernikestävyysraportin laatii tytäryritys, jonka liikevaihto ETA-alueella oli muita tytäryrityksiä suurempi vähintään yhtenä edeltävistä viidestä tilikautena. Jos tytäryrityksellä on määräysvalta omassa konsernissaan, liikevaihtona pidetään tämän konsernin liikevaihtoa. Suomalaisen tytäryrityksen on rekisteröitävä ja julkistettava tässä momentissa tarkoitettu konsernikestävyysraporttinsa 12 kuukauden kuluessa konsernikestävyysraportin tarkoittaman tilikauden päättymisestä tällä lailla muutettavan lain 7 luvun 25 ja 26 §:n mukaisesti. Suomalainen tytäryritykseen myös sovelletaan, mitä tilinpäätösdirektiivin 48 i artiklassa säädetään, jos sitä koskevat kestävyystiedot sisällytetään konsernikestävyysraporttiin, jonka laatii muualla ETA-alueella toimiva tytäryritys viimeksi mainitun artiklan nojalla. Mitä tässä momentissa säädetään, saadaan soveltaa 6 päivään tammikuuta 2030.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.