HE 86/2025 vpHyväksytty muutettunaVireille 11.9.2025

Terveydenhuollon sotilaallisen varautumisen parantaminen

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

Hyvinvointialueille säädetään velvollisuus varautua sotilaalliseen uhkaan sekä tukea Puolustusvoimia ja Natoa terveydenhuollon palveluilla. Valtio korvaa uusien varautumistehtävien kustannukset hyvinvointialueille täysimääräisesti.

sosiaalihuolto · terveydenhuolto · hyvinvointialueet · puolustusvoimat · yhteistyö · virka-apu · rajavartiostot · sotilasliitot · poikkeusolot · varautuminen · sotilaat · potilaat

Tila
Hyväksytty muutettuna
Vireille
11.9.2025
Viimeisin tapahtuma
14.11.2025
Äänestyksiä
0
Vahvistettu
28.11.2025
Säädös
1032/2025

Mitä ehdotetaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin lisätään säännökset hyvinvointialueiden velvollisuudesta antaa virka-apua Puolustusvoimille, Rajavartiolaitokselle ja Natolle sekä varautua sotilaallisiin poikkeusoloihin. Varautuminen sisältää toimitilojen suojaamista, toimintojen siirrettävyyttä, ensihoidon lisäresursseja, materiaalisen varautumisen parantamista sekä yhteistä koulutus- ja harjoitustoimintaa. Tarkemmista aluekohtaisista tehtävistä ja rahoituksesta päätetään tarvittaessa salassa pidettävillä valtioneuvoston päätöksillä.

Mitä se tarkoittaa

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2025. Se velvoittaa hyvinvointialueita, HUS-yhtymää ja Helsingin kaupunkia kehittämään kriisivalmiuttaan ja kouluttamaan terveydenhuollon henkilöstöä Puolustusvoimien tarpeiden mukaisesti. Valtio kattaa uudet tehtävät erillisrahoituksella, johon vuoden 2025 lisätalousarviossa esitetään 142,2 miljoonaa euroa; seuraavan viiden vuoden investointitarpeeksi arvioidaan noin 300 miljoonaa euroa ja vuotuisiksi ylläpitokuluiksi noin 30 miljoonaa euroa. Annettava virka-apu on pyytäjälle maksullista omakustannehintaan.

Näin eduskunta äänesti

Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 11.9.2025Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
  2. 16.9.2025Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 24.10.2025Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
  4. 5.11.2025Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 11.11.2025Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 12.11.2025Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain2

  • 1Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1032/2025 · 28.11.2025
  • 2Laki puolustusvoimista annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 1033/2025 · 28.11.2025

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettuun lakiin (612/2021) uusi 53 a, 53 b ja 53 c § seuraavasti:

7 luku – Valmius ja varautuminen

53 a §Virka-apu Puolustusvoimille, Rajavartiolaitokselle ja Pohjois-Atlantin liitolle

Hyvinvointialue on velvollinen normaaliolojen häiriötilanteissa ja valmiuslain 3 §:n 4–6 kohdan mukaisissa poikkeusoloissa antamaan Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle sekä Puolustusvoimien pyynnöstä Pohjois-Atlantin liitolle, sen jäsenmaiden asevoimille ja muille Suomen liittolaisille niiden tarvitsemaa virka-apua terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä. Virka-avun antamisen on oltava virka-avun pyytäjän vastuulle kuuluvien henkilöiden terveyden turvaamisen kannalta välttämätöntä. Virka-avun antaminen ei saa vaarantaa hyvinvointialueen muiden lakisääteisten tehtävien hoitamista.

Hyvinvointialueella on oikeus saada korvaus sille aiheutuneista välittömistä kustannuksista virka-apua pyytäneeltä tai sitä saaneelta.

53 b §Hyvinvointialueen ja Puolustusvoimien yhteistyö

Hyvinvointialue on velvollinen varautumaan valmiuslain 3 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin poikkeusoloihin ja niissä tapahtuvaan Puolustusvoimien ja Pohjois-Atlantin liiton ja sen jäsenmaiden asevoimien tukemiseksi tarvittavan terveydenhuollon järjestämiseen valtioneuvoston päätöksessä tarkemmin määrätyllä tavalla:

1) turvaamalla ja suojaamalla kriittisiä terveydenhuollon toimitiloja huomioiden myös alueen väestön tarve;

2) mahdollistamalla kriittisten terveydenhuollon toimintojen siirrettävyys niiden suojaamiseksi;

3) ylläpitämällä normaaliolojen tason ylittäviä ensihoidon resursseja ja

4) turvaamalla riittävä materiaalisen varautumisen taso lääkkeissä, hoitotarvikkeissa ja lääkinnällisissä laitteissa.

Hyvinvointialue on velvollinen osallistumaan valtioneuvoston päätöksessä tarkemmin määrätyllä tavalla yhteiseen suunnitteluun, koulutukseen ja harjoitteluun Puolustusvoimien ja Pohjois-Atlantin liiton kanssa 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi ja tarvittavan osaamisen varmistamiseksi.

Tässä pykälässä tarkoitettuun valtioneuvoston päätökseen ei saa hakea muutosta.

53 c §Hyvinvointialueen ja Puolustusvoimien yhteistyön rahoitus

Valtio vastaa hyvinvointialueille 53 b §:n 1 ja 2 momenteissa määriteltyjen tehtävien kustannuksista.

Valtioneuvosto päättää 53 b §:ssä tarkoitetulla päätöksellä tarkemmin tehtävien ja rahoituksen kohdentamisesta puolustussuunnittelun terveydenhuollon tarpeisiin perustuen. Valtioneuvoston päätöksessä tehtävien tarkempi määrittely ja alueellinen kohdentaminen on toteutettava valtion talousarvioon tarkoitusta varten otetun määrärahan rajoissa. Valtioneuvoston päätös valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä hyvinvointialueiden ja Puolustusvoimien kanssa.

Valtioneuvosto myöntää hyvinvointialueelle 53 b §:ssä tarkoitetuista tehtävistä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi valtion rahoituksen hakemuksetta varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriö maksaa rahoituksen hyvinvointialueelle etukäteen valtioneuvoston päätöksen mukaisesti.

Jos varainhoitovuoden aikana ilmenee sellaisia 53 b §:ssä tarkoitettuja varautumistehtäviä, joita ei ole voitu ottaa huomioon tehtäessä hyvinvointialueelle kuluvaa varainhoitovuotta koskeva 2 momentin mukainen päätös, voidaan näiden tehtävien osalta tehdä erillinen päätös varainhoitovuoden aikana. Sosiaali- ja terveysministeriön on maksettava päätöksen mukaisista tehtävistä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi tarkoitettu valtion rahoitus hyvinvointialueelle ilman aiheetonta viivytystä.

Edellä 53 b §:n 1 ja 2 momentin mukaisiin tehtäviin kohdistuvia investointeja ja investointeja vastaavia sopimuksia ei sisällytetä hyvinvointialueesta annetun lain 16 §:ssä tarkoitettuihin hyvinvointialueiden investointisuunnitelmiin eikä tämän lain 25 §:n 2 momentin mukaisiin investointisuunnitelmien osasuunnitelmiin.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia. Esityksen tarkoituksena on antaa hyvinvointialueille Puolustusvoimien kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyviä uusia tehtäviä, jotka liittyvät poikkeusoloihin varautumiseen. Esityksen tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta vastata muuttuneen turvallisuus- ja toimintaympäristön vaatimuksiin sekä erityisesti toimia aseellisen hyökkäyksen tai sen uhan aiheuttamissa poikkeusoloissa. Pohjois-Atlantin liiton jäsenyys on tuonut Suomen julkiselle terveydenhuoltojärjestelmälle uusia vaatimuksia osana Suomen ja Naton puolustusta. Ukrainan sodasta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että siviiliterveydenhuolto joutuu muuttamaan toimintaansa merkittävästi erityisesti haavoittuneiden sotilaiden hoitamiseksi. Tämä edellyttää terveydenhuollolta uusia toimia, joilla voidaan tukea Suomen puolustuskykyä. Lisäksi on huomioitava, että terveydenhuollon toimipisteet voivat olla myös sotilaallisen iskun kohteita. Näiden kohteiden suojaaminen ja toimintakyvyn varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää Suomen sotilaallisen puolustuskyvyn ja siviiliyhteiskunnan turvaamiseksi. Esityksen mukaan hyvinvointialueille säädettävät uudet tehtävät liittyisivät terveydenhuollon toimitilojen suojaamiseen, terveydenhuollon toimintojen siirrettävyyteen, ensihoidon lisäresursointiin, materiaalisen varautumisen parantamiseen sekä yhteiseen suunnittelu-, koulutus- ja harjoitustoimintaan Puolustusvoimien ja Naton kanssa. Hyvinvointialueiden varautumisvelvollisuutta tarkennettaisiin valtioneuvoston päätöksellä siten, että se perustuisi puolustushallinnon ja sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimana puolustussuunnittelun määrittämiin terveydenhuollon tukitarpeisiin. Päätös valmisteltaisiin yhteistyössä Puolustusvoimien, sosiaali- ja terveysministeriön sekä hyvinvointialueiden kesken. Tällaista ratkaisua ehdotetaan sen vuoksi, että valtioneuvoston päätös olisi mahdollista salata tarvittavilta osin, jolloin tarkemmat varautumistoimenpiteet eivät vaarantuisi. Hyvinvointialueille Puolustusvoimien ja Naton tukemiseksi säädettävät uudet tehtävät rahoitettaisiin täysimääräisesti valtion erillisrahoituksella, joka kohdennettaisiin hyvinvointialueille valtioneuvoston päätöksellä. Esitys perustuu pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan huolehditaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen yhteensopivuudesta Naton jäsenyysvelvoitteiden kanssa. Esitys liittyy valtion vuoden 2025 kolmanteen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2025.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.