Terveydenhuollon sotilaallisen varautumisen parantaminen
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta
Hyvinvointialueille säädetään velvollisuus varautua sotilaalliseen uhkaan sekä tukea Puolustusvoimia ja Natoa terveydenhuollon palveluilla. Valtio korvaa uusien varautumistehtävien kustannukset hyvinvointialueille täysimääräisesti.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 11.9.2025
- Viimeisin tapahtuma
- 14.11.2025
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 34
- Vahvistettu
- 28.11.2025
- Säädös
- 1032/2025
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin lisätään säännökset hyvinvointialueiden velvollisuudesta antaa virka-apua Puolustusvoimille, Rajavartiolaitokselle ja Natolle sekä varautua sotilaallisiin poikkeusoloihin. Varautuminen sisältää toimitilojen suojaamista, toimintojen siirrettävyyttä, ensihoidon lisäresursseja, materiaalisen varautumisen parantamista sekä yhteistä koulutus- ja harjoitustoimintaa. Tarkemmista aluekohtaisista tehtävistä ja rahoituksesta päätetään tarvittaessa salassa pidettävillä valtioneuvoston päätöksillä.
Mitä se tarkoittaa
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2025. Se velvoittaa hyvinvointialueita, HUS-yhtymää ja Helsingin kaupunkia kehittämään kriisivalmiuttaan ja kouluttamaan terveydenhuollon henkilöstöä Puolustusvoimien tarpeiden mukaisesti. Valtio kattaa uudet tehtävät erillisrahoituksella, johon vuoden 2025 lisätalousarviossa esitetään 142,2 miljoonaa euroa; seuraavan viiden vuoden investointitarpeeksi arvioidaan noin 300 miljoonaa euroa ja vuotuisiksi ylläpitokuluiksi noin 30 miljoonaa euroa. Annettava virka-apu on pyytäjälle maksullista omakustannehintaan.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
34 puheenvuoroa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunta käsitteli esitystä sosiaali- ja terveydenhuollon sotilaallisen varautumisen parantamisesta sekä hyvinvointialueiden velvoitteesta tukea Puolustusvoimia ja Natoa. Lakiesitys sai salissa yksimielisen ja vahvan tuen kaikilta eduskuntaryhmiltä muuttuneen turvallisuusympäristön ja Ukrainan sodan kokemusten vuoksi. Keskustelussa kiinnitettiin kuitenkin huomiota sairaalaverkon karsimisen vaikutuksiin, tilojen suojaamiseen ja riittävään rahoitukseen.
- Miten sairaalaverkon keskittäminen ja yöpäivystysten vähentäminen vaikuttavat terveydenhuollon kriisinkestävyyteen?
- Riittääkö valtion erillisrahoitus kattamaan kaikki tarvittavat investoinnit ja toimintojen suojaamisen?
- Miten varmistetaan eri ministeriöiden ja viranomaisten saumaton yhteistyö ja koordinointi varautumisessa?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus pitää esitystä välttämättömänä ja ajankohtaisena askeleena kokonaisturvallisuuden parantamisessa ja terveydenhuollon kytkemisessä osaksi puolustusvalmiutta.
”Suomen puolustuskyvyn kannalta olennaisen tärkeää on nostaa terveydenhuollon varautumisen tasoa.”
— Sanni Grahn-Laasonen - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset katsoo siviiliterveydenhuollon varautumisen ja virka-avun sääntelyn olevan elintärkeää ja pitää hyvänä, että valtio korvaa aiheutuvat kustannukset.
”Yhteistyö Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, hyvinvointialueiden ja Naton kesken luo luottamusta järjestelmän toimintakykyyn tosipaikan tullen.”
— Anne Rintamäki - KristillisdemokraatitPuolesta
Kristillisdemokraatit pitää lakia erittäin tärkeänä ja tähdentää erityisesti sairaaloiden ja kriittisten toimitilojen maanalaista suojaamista.
”Samoin kriittisten toimitilojen turvaaminen, suojaaminen, on erittäin tärkeää, esimerkiksi maanalaiset tilat, joihin tässä mietinnössä myös kiinnitetään huomiota.”
— Päivi Räsänen - SDPPuolesta
SDP tukee lakiesitystä ja pitää varautumista välttämättömänä, mutta muistuttaa sairaalaverkon leikkausten ja päivystysten karsimisen voivan heikentää kriisikapasiteettia.
”Me koemme, että on hirveän tärkeätä, että valmiutta ja varautumista parannetaan, eikä tietenkään ole hyvä, että tässäkin on mennyt kaksi vuotta.”
— Krista Kiuru - KeskustaPuolesta
Keskusta kannattaa varautumisen tehostamista ja muistuttaa huomioimaan poikkeusoloissa myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat potilasryhmät.
”Aiemminhan me ollaan vanhassa historiassa totuttu siihen, että jos Punainen Risti on jossain, niin se on suoja, mutta Venäjälle se on maalitaulu.”
— Vesa Kallio - VihreätPuolesta
Vihreät tukee esitystä tärkeänä osana kokonaisvarautumista ja kantaa huolta ministeriöiden välisestä koordinaatiosta sekä hyvinvointialueiden taloustilanteesta.
”Tämä on hallitukselta erittäin tärkeä lakiesitys, ja kuten täällä on nostettu jo esille, tämähän oli valiokunnassa yksimielinen.”
— Bella Forsgrén - Ryhmiin kuulumattomatPuolesta
Sitoutumaton edustaja pitää esitystä välttämättömänä kokonaisturvallisuudelle ja korostaa siviili- ja sotilassektorin yhteistyötä sekä käytännön harjoittelua.
”Hyvinvointialueiden tehtävien vahvistaminen varautumisen, huoltovarmuuden ja Puolustusvoimien kanssa tehtävän yhteistyön osalta on välttämätöntä, ei tulevaisuutta varten, vaan tätä päivää varten.”
Kooste on tuotettu tekoälyllä 34 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja puolustusvaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 86/2025 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Eduskunta hyväksyi valiokunnan mietinnössä ehdotetun uuden, 2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 86/2025 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen. Eduskunta hyväksyi valiokunnan mietinnössä ehdotetun uuden, 2. lakiehdotuksen. Lakiehdotusten toinen käsittely päättyi. Eduskunta hyväksyi mietintöön sisältyvät lausumaehdotukset. Asian käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 11.9.2025Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 16.9.2025Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 24.10.2025Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 5.11.2025Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 11.11.2025Toinen käsittely · Täysistunto
- 12.11.2025Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain2
- 1Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1032/2025 · 28.11.2025
- 2Laki puolustusvoimista annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 1033/2025 · 28.11.2025
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettuun lakiin (612/2021) uusi 53 a, 53 b ja 53 c § seuraavasti:
7 luku – Valmius ja varautuminen
53 a §Virka-apu Puolustusvoimille, Rajavartiolaitokselle ja Pohjois-Atlantin liitolle
Hyvinvointialue on velvollinen normaaliolojen häiriötilanteissa ja valmiuslain 3 §:n 4–6 kohdan mukaisissa poikkeusoloissa antamaan Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle sekä Puolustusvoimien pyynnöstä Pohjois-Atlantin liitolle, sen jäsenmaiden asevoimille ja muille Suomen liittolaisille niiden tarvitsemaa virka-apua terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä. Virka-avun antamisen on oltava virka-avun pyytäjän vastuulle kuuluvien henkilöiden terveyden turvaamisen kannalta välttämätöntä. Virka-avun antaminen ei saa vaarantaa hyvinvointialueen muiden lakisääteisten tehtävien hoitamista.
Hyvinvointialueella on oikeus saada korvaus sille aiheutuneista välittömistä kustannuksista virka-apua pyytäneeltä tai sitä saaneelta.
53 b §Hyvinvointialueen ja Puolustusvoimien yhteistyö
Hyvinvointialue on velvollinen varautumaan valmiuslain 3 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin poikkeusoloihin ja niissä tapahtuvaan Puolustusvoimien ja Pohjois-Atlantin liiton ja sen jäsenmaiden asevoimien tukemiseksi tarvittavan terveydenhuollon järjestämiseen valtioneuvoston päätöksessä tarkemmin määrätyllä tavalla:
1) turvaamalla ja suojaamalla kriittisiä terveydenhuollon toimitiloja huomioiden myös alueen väestön tarve;
2) mahdollistamalla kriittisten terveydenhuollon toimintojen siirrettävyys niiden suojaamiseksi;
3) ylläpitämällä normaaliolojen tason ylittäviä ensihoidon resursseja ja
4) turvaamalla riittävä materiaalisen varautumisen taso lääkkeissä, hoitotarvikkeissa ja lääkinnällisissä laitteissa.
Hyvinvointialue on velvollinen osallistumaan valtioneuvoston päätöksessä tarkemmin määrätyllä tavalla yhteiseen suunnitteluun, koulutukseen ja harjoitteluun Puolustusvoimien ja Pohjois-Atlantin liiton kanssa 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi ja tarvittavan osaamisen varmistamiseksi.
Tässä pykälässä tarkoitettuun valtioneuvoston päätökseen ei saa hakea muutosta.
53 c §Hyvinvointialueen ja Puolustusvoimien yhteistyön rahoitus
Valtio vastaa hyvinvointialueille 53 b §:n 1 ja 2 momenteissa määriteltyjen tehtävien kustannuksista.
Valtioneuvosto päättää 53 b §:ssä tarkoitetulla päätöksellä tarkemmin tehtävien ja rahoituksen kohdentamisesta puolustussuunnittelun terveydenhuollon tarpeisiin perustuen. Valtioneuvoston päätöksessä tehtävien tarkempi määrittely ja alueellinen kohdentaminen on toteutettava valtion talousarvioon tarkoitusta varten otetun määrärahan rajoissa. Valtioneuvoston päätös valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä hyvinvointialueiden ja Puolustusvoimien kanssa.
Valtioneuvosto myöntää hyvinvointialueelle 53 b §:ssä tarkoitetuista tehtävistä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi valtion rahoituksen hakemuksetta varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriö maksaa rahoituksen hyvinvointialueelle etukäteen valtioneuvoston päätöksen mukaisesti.
Jos varainhoitovuoden aikana ilmenee sellaisia 53 b §:ssä tarkoitettuja varautumistehtäviä, joita ei ole voitu ottaa huomioon tehtäessä hyvinvointialueelle kuluvaa varainhoitovuotta koskeva 2 momentin mukainen päätös, voidaan näiden tehtävien osalta tehdä erillinen päätös varainhoitovuoden aikana. Sosiaali- ja terveysministeriön on maksettava päätöksen mukaisista tehtävistä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi tarkoitettu valtion rahoitus hyvinvointialueelle ilman aiheetonta viivytystä.
Edellä 53 b §:n 1 ja 2 momentin mukaisiin tehtäviin kohdistuvia investointeja ja investointeja vastaavia sopimuksia ei sisällytetä hyvinvointialueesta annetun lain 16 §:ssä tarkoitettuihin hyvinvointialueiden investointisuunnitelmiin eikä tämän lain 25 §:n 2 momentin mukaisiin investointisuunnitelmien osasuunnitelmiin.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.