HE 89/2023 vpHyväksyttyVireille 23.11.2023

Työelämän väkivallan ja häirinnän vastainen sopimus

Väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämässä tehdyn Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi

Suomi hyväksyy Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen, jolla suojellaan työntekijöitä ja muita työelämässä toimivia väkivallalta ja häirinnältä. Sopimus velvoittaa valtiota ja työnantajia ehkäisemään työelämän epäasiallista kohtelua ja vahvistamaan uhrien oikeussuojakeinoja.

työelämä · työntekijät · tasa-arvo · yhdenvertaisuus · väkivalta · häirintä · työturvallisuus · rikoksentorjunta · kansainväliset sopimukset · Kansainvälinen työjärjestö

Tila: Hyväksytty
Vireille: 23.11.2023
Viimeisin tapahtuma: 21.3.2024
Äänestyksiä: 0
Vahvistettu: 17.5.2024
Säädös: 257/2024
Lähde: eduskunta.fi ↗

Mitä ehdotetaan

Suomi ratifioi ILOn yleissopimuksen nro 190 ja saattaa sen määräykset voimaan erillisellä lailla. Sopimus asettaa kansainväliset vähimmäisvaatimukset työelämän väkivallan ja häirinnän kieltämiselle, ennaltaehkäisylle, valvonnalle ja seuraamuksille. Hyväksyminen ei edellytä aineellisia muutoksia Suomen nykyiseen työturvallisuus-, tasa-arvo- tai rikoslainsäädäntöön.

Mitä se tarkoittaa

Sopimus koskee kaikkia työelämässä toimivia henkilöitä, mukaan lukien työntekijät, työnhakijat, harjoittelijat ja vapaaehtoiset, sekä kaikkia työnantajia. Se korostaa työnantajien ja viranomaisten valvontavastuuta erityisesti riskiytyneillä aloilla, kuten terveydenhuollossa, sosiaalityössä ja palvelualoilla. Sopimus tulee Suomessa voimaan 12 kuukauden kuluttua ratifioinnin rekisteröinnistä ja tuo Suomelle kansainvälisen raportointivelvollisuuden toimenpiteiden toteutumisesta.

Näin eduskunta äänesti

Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

23.11.2023Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
22.2.2024Lähetekeskustelu · Täysistunto
8.3.2024Valiokunnan mietintö tai lausunto · työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
14.3.2024Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
19.3.2024Ainoa käsittely · Täysistunto
20.3.2024Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain2

1Laki väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämässä tehdystä Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksestaHyväksytty · 257/2024 · 17.5.2024
Yleissopimus nro 190 Yleissopimus väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämässäHyväksytty · 1028/2024

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

Laki väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämässä tehdystä Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämässä Genevessä 21 päivänä kesäkuuta 2019 tehdyn Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksen nro 190 lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Yleissopimuksen muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

3 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämässä tehdyn Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksen nro 190 sekä lain sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Yleissopimus ja sitä täydentävä suositus hyväksyttiin kesällä 2019 Kansainvälisen työjärjestön työkonferenssissa. Yleissopimuksen tarkoituksena on suojella työntekijöitä ja muita työelämässä toimivia henkilöitä väkivallalta ja häirinnältä. Sopimus sisältää määräyksiä keskeisistä periaatteista, suojelusta ja ehkäisemisestä, täytäntöönpanosta ja oikeuskeinoista sekä ohjauksesta, koulutuksesta ja valistuksesta. Yleissopimus tuli kansainvälisesti voimaan 25.6.2021. Suomen osalta yleissopimus tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua päivästä, jona sen ratifiointi on rekisteröity. Esitykseen sisältyvä laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti kuin yleissopimus tulee Suomen osalta voimaan.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.