Kansainvälisen sotilaallisen avun mahdollistaminen
Lait puolustusvoimista annetun lain, aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta
Puolustusvoimat voi jatkossa antaa ja vastaanottaa kansainvälistä sotilaallista apua aiempaa laajemmin sekä käyttää tarvittaessa voimakeinoja näissä tehtävissä. Muutos myös selkeyttää suomalaisen henkilöstön asemaa ulkomailla ja ulkomaisten joukkojen toimivaltuuksia Suomessa.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 2.6.2016
- Viimeisin tapahtuma
- 16.6.2017
- Äänestyksiä
- 2
- Puheenvuoroja
- 49
- Vahvistettu
- 28.6.2017
- Säädös
- 427/2017
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Puolustusvoimien tehtäviä laajennetaan siten, että se voi antaa ja vastaanottaa kansainvälistä apua toiselle valtiolle, Euroopan unionille tai kansainväliselle järjestölle, ja näissä tehtävissä voidaan käyttää myös sotilaallisia voimakeinoja. Samalla aluevalvontalakiin lisätään mahdollisuus pyytää tukea toisen valtion sotilasviranomaiselta ja yhtenäistetään sotilaallisten voimakeinojen käsitettä.
Mitä se tarkoittaa
Muutos mahdollistaa Suomen täysipainoisen osallistumisen esimerkiksi EU:n keskinäisen avunannon velvoitteisiin ja rajat ylittäviin turvallisuusoperaatioihin. Tehtäviin käytetään ensisijaisesti Puolustusvoimien palkattua henkilöstöä tai määräaikaiseen virkasuhteeseen otettavia reserviläisiä, joille taataan oikeus palata aiempaan työhönsä sekä kriisinhallintatehtäviä vastaava vakuutusturva. Varusmiehiä voidaan määrätä ulkomaille vain heidän omalla suostumuksellaan, eikä heitä saa käyttää aseellista voimankäyttöä edellyttävissä tehtävissä.
Näin eduskunta äänesti
Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista.
1. lakiehdotus, 12 b §, mietintö / Mika Kari
Jaa voitti äänin 96–59.
KD äänesti hallituksen kanssa. 44 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Tämän äänestyksen aikaista istumajärjestystä ei ole arkistoitu, joten edustajat on ryhmitelty puolueittain viitteellisille paikoille.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 28.6.2017.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
49 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunta keskusteli lakiesityksestä, joka mahdollistaa kansainvälisen sotilaallisen avun antamisen ja vastaanottamisen sekä voimankäytön näissä tehtävissä. Esityksen periaatetta ja EU:n avunantovelvoitteiden täyttämistä kannatettiin laajasti yli hallitus- ja oppositiorajojen. Eniten keskustelua ja erimielisyyttä herättivät kantahenkilökunnan velvoittaminen kansainvälisiin tehtäviin sekä päätöksentekovaltuudet.
- Pitääkö ammattisotilaiden osallistumisen kansainvälisiin tehtäviin perustua vapaaehtoisuuteen vai virkavelvollisuuteen?
- Voidaanko uusi osallistumisvelvollisuus ulottaa takautuvasti jo palveluksessa olevaan kantahenkilöstöön?
- Miten eduskunnan ja tasavallan presidentin roolit turvataan kiireellisessä päätöksenteossa?
- KokoomusPuolesta
Ryhmä kannatti esitystä vahvasti ja painotti, että avun antamisen mahdollistaminen on edellytys sille, että Suomi voi itsekin kriisitilanteessa saada sotilaallista apua kumppaneiltaan.
”Sotilasliittoon kuulumattomalle maalle EU:n turvatakuiden mahdollisimman lavea tulkinta on paras turva ja tuki.”
— Timo Heinonen - PerussuomalaisetPuolesta varauksin
Ryhmä tuki lakiesitystä ja piti kansainvälisten velvoitteiden täyttämistä tärkeänä, vaikka yksittäiset edustajat nostivat esiin epäilyjä EU:n liittovaltiokehityksestä ja avunannon todellisesta vastavuoroisuudesta.
”Kun meillä on nyt oikeus antaa ja saada apua keskinäisen avunannon velvoitteen kautta, niin olisihan se kestämätön tilanne, jos emme sitä apua pystyisi antamaan, jos kerran olemme siihen sitoutuneet.”
— Sampo Terho - KeskustaPuolesta varauksin
Ryhmä piti lakiesitystä tarpeellisena ja oikeansuuntaisena, mutta kantoi huolta kantahenkilökunnan mahdollisesta määräämisestä vaarallisiin tehtäviin ilman vapaaehtoisuutta.
”Edelleen kyllä itseäni hieman askarruttaa se, voisiko tämän lain saada toimimaan ilman tätä pakkoa myös kantahenkilökunnan osalta, ja se asia on varmasti syytä tarkoin eduskuntakäsittelyssä vielä käydä läpi.”
— Antti Kaikkonen - SDPPuolesta varauksin
Ryhmä piti lakia tarpeellisena sitoumusten täyttämiseksi, mutta vaati tarkennuksia päätöksentekojärjestelmään ja kantahenkilökunnan työsuhdeturvaan liittyviin kysymyksiin.
”Tämä on tärkeä osa sitä, että Suomi omalta osaltansa on kykenevä toimimaan aikaisempien sitoumustensa, tässä tapauksessa EU:n Lissabonin sopimuksen, mukaisesti.”
— Eero Heinäluoma - VihreätPuolesta varauksin
Ryhmä piti lakimuutosta tervetulleena ja odotettuna, mutta esitti huolen henkilöstön oikeusturvasta ja perustuslaillisista kysymyksistä velvollisuuden tullessa takautuvasti voimaan.
”Kuten tänään tässä keskustelussa on jo käynyt ilmi, niin tämä nyt tuotu lainsäädäntö on tarpeellinen ja jo kauan odotettukin.”
— Krista Mikkonen - VasemmistoliittoVastaan
Ryhmä suhtautui esitykseen kielteisesti ja arvosteli EU:n puolustusyhteistyön syventämistä sekä teki toisessa käsittelyssä esityksen vastalauseen mukaisesta lausumasta.
- Sininen tulevaisuusPuolesta
Ministeri puolusti esitystä korostaen, että keskinäisen avunannon velvoite lisää Suomen turvallisuutta ja virkavelvollisuus on tarpeen joukkojen toimintakyvyn varmistamiseksi.
”Meille sotilaallisesti liittoutumattomana maana keskinäisen avunannon velvoite on turvallisuuttamme lisäävä tekijä.”
— Jussi Niinistö
Kooste on tuotettu tekoälyllä 49 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin puolustusvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, ulkoasiainvaliokunnan ja hallintovaliokunnan on annettava lausunto.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 2.6.2016Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Puolustusministeriö
- 7.6.2016Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 18.5.2017Valiokunnan mietintö tai lausunto · puolustusvaliokunta
- 2.6.2017Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 7.6.2017Toinen käsittely · Täysistunto
- 14.6.2017Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain3
- 1Laki puolustusvoimista annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 427/2017 · 28.6.2017
- 2Laki aluevalvontalain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 428/2017 · 28.6.2017
- 3Laki asevelvollisuuslain 62 ja 78 §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 429/2017 · 28.6.2017
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 2 ja 12 §, sellaisena kuin niistä on 2 § osaksi laissa 577/2015, sekä lisätään lakiin uusi 4 a ja 4 b §, 12 §:n edelle uusi väliotsikko sekä lakiin uusi 12 a—12 c § seuraavasti:
2 §Puolustusvoimien tehtävät
Puolustusvoimien tehtävänä on:
1) Suomen sotilaallinen puolustaminen, johon kuuluvat: a) maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvominen sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen; b) kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen sekä laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen; c) sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen;
2) muiden viranomaisten tukeminen, johon kuuluvat: a) virka-apu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismirikosten estämiseksi ja keskeyttämiseksi sekä muuksi yhteiskunnan turvaamiseksi; b) pelastustoimintaan osallistuminen antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja;
3) osallistuminen kansainvälisen avun antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan;
4) osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja sotilastehtäviin muussa kansainvälisessä kriisinhallinnassa.
Puolustusvoimien muista tehtävistä säädetään erikseen.
4 a §Kansainvälisen avun pyytäminen
Jollei kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetussa laissa ( / ) muuta säädetä, puolustusministeriö voi ulkoasiainministeriötä kuultuaan pyytää Puolustusvoimien toimialaan kuuluvaa apua toiselta valtiolta, Euroopan unionilta tai kansainväliseltä järjestöltä ottaen huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan (SopS 1/1956) päämäärät ja periaatteet sekä muut kansainvälisen oikeuden säännöt.
4 b §Toimivalta ja voimakeinojen käyttö vastaanotettaessa kansainvälistä apua
Joukolla ja yksittäisellä sotilaalla, joka Suomen pyynnöstä antaa apua Suomelle, on toimivalta suorittaa tehtäviä ja käyttää voimakeinoja sen mukaisesti kuin, mitä laissa säädetään Puolustusvoimien ja sotilasviranomaisten toimivallasta. Tätä toimivaltaa rajaavat lisäksi apua koskevan päätöksen määräykset.
Osallistuminen kansainvälisen avun antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan
12 §Kansainvälisen avun antaminen ja muu kansainvälinen toiminta
Puolustusvoimat voi antaa Puolustusvoimien toimialaan kuuluvaa apua toiselle valtiolle, Euroopan unionille tai kansainväliselle järjestölle sekä osallistua muuhun kansainväliseen toimintaan ottaen huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan päämäärät ja periaatteet sekä muut kansainvälisen oikeuden säännöt.
Puolustusvoimat voi osallistua kansainvälisen avun antamiseen myös toista Suomen viran-omaista tukeakseen toimivaltaisen ministeriön tai viranomaisen pyynnöstä.
Jollei kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetussa laissa muuta säädetä, Puolustusvoimien osallistumisesta 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun toimintaan päättää puolustusministeriö ulkoasiainministeriötä kuultuaan.
Puolustusvoimia ei saa määrätä 1 tai 2 momentissa tarkoitettuihin toimiin ilman kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetussa laissa tai 3 momentissa säädettyä päätöksentekomenettelyä, ellei Puolustusvoimien ylipäällikön toimivallasta muuta johdu.
12 a §Toimivalta ja voimakeinojen käyttö kansainvälisen avun antamisessa ja muussa kansainvälisessä toiminnassa
Edellä 12 §:n 1 momentissa tarkoitettuun kansainvälisen avun antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan osallistuvalla henkilöstöllä on tehtävää suorittaessaan kansainväliseen oikeuteen perustuva ja kansainvälisen avun pyytäjän määrittämä toimivalta sekä oikeus käyttää tehtävän kannalta välttämättömiä voimakeinoja. Voimakeinoja voidaan käyttää vain siinä määrin ja siihen saakka, kun ne ovat tehtävän kannalta tarpeen, hyväksyttävässä suhteessa tehtävän tavoitteeseen nähden ja tehtävälle vahvistettujen voimankäyttösääntöjen mukaisia. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain (39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.
Edellä 12 §:n 2 momentissa tarkoitettuun avun antamiseen osallistuvalla henkilöstöllä on toimivalta suorittaa tehtäviä ja oikeus käyttää voimakeinoja toisen Suomen viranomaisen esittämän pyynnön ja osoittaman toimivallan mukaisesti.
12 b §Kansainvälisen avun antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan osallistuva henkilöstö
Edellä 12 §:ssä tarkoitettuihin tehtäviin käytetään ensisijaisesti sellaista Puolustusvoimien henkilöstöä, joka on sitoutunut Puolustusvoimien kansainväliseen toimintaan. Tehtävien ajan henkilöstö on virka- tai työsuhteessa Puolustusvoimiin. Mitä 41 §:n 2 momentissa säädetään tiedon antamisen määräajasta, ei sovelleta 12 §:ssä tarkoitettuihin tehtäviin. Tehtäviin osallistuvaan henkilöstöön sovelletaan tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä annettua lakia ( / ).
Asevelvollisten käyttämisestä kansainvälisen avun antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan säädetään asevelvollisuuslaissa. Jos reserviläinen otetaan tehtävän ajaksi Puolustusvoimien palvelussuhteeseen, työ- tai virkasuhdetta, joka tehtävään otettavalla on, ei saa tehtävän takia päättää. Reserviläisellä on oikeus palata aikaisempaan työ- tai virkasuhteeseen, kun palvelussuhde Puolustusvoimiin päättyy. Virkavapauden tai työstä vapautuksen myöntämisestä reserviläiselle 12 §:ssä tarkoitettuihin tehtäviin päättää harkintansa mukaan työnantaja.
12 c §Joukkojen asemaa koskevat sopimukset
Valtioneuvoston asetuksella voidaan kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamiseksi säätää seuraavien sopimusten soveltamisesta kansainvälisen avun vastaanottamiseen sekä antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan:
1) Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimusvaltioiden ja muiden rauhankumppanuuteen osallistuvien valtioiden välillä niiden joukkojen asemasta tehty sopimus ja sen lisäpöytäkirja (SopS 64 ja 65/1997) ja toinen lisäpöytäkirja (SopS 72—74/2005);
2) Euroopan unionin jäsenvaltioiden välinen sopimus Euroopan unionin sotilasesikunnan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tehtävien, myös harjoitusten, valmistelemiseksi ja toteuttamiseksi Euroopan unionin toimielinten käyttöön mahdollisesti asetettujen esikuntien ja joukkojen palvelukseen siirrettyjen sotilas- ja siviilihenkilöiden sekä jäsenvaltioiden tätä varten Euroopan unionin käyttöön asettamien sotilas- ja siviilihenkilöiden asemasta (EU SOFA) (SopS 24/2006);
3) Euroopan unionin jäsenvaltioiden välinen sopimus jäsenvaltion toiselle jäsenvaltiolle esittämistä korvausvaatimuksista, jotka koskevat sellaiselle omaisuudelle, jonka jäsenvaltio omistaa, jota se käyttää tai jolla se toimii, Euroopan unionin kriisinhallintaoperaation yhteydessä aiheutunutta vahinkoa tai tällaisen operaation yhteydessä sattunutta jäsenvaltion sotilas- ja siviilihenkilöiden loukkaantumista tai kuolemaa (SopS 25/2006).
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.Laki aluevalvontalain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan aluevalvontalain (755/2000) 33 § ja 34 §:n 1 momentti sekä lisätään lakiin uusi 24 d § seuraavasti:
24 d §Aluevalvontaa koskevan tuen pyytäminen toisen valtion sotilasviranomaiselta
Tuen pyytämisestä toisen valtion sotilasviranomaiselta aluevalvontaa varten säädetään kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetussa laissa ( / ) ja puolustusvoimista annetussa laissa (551/2007).
Puolustusvoimat voi 1 momentissa tarkoitetun päätöksen perusteella esittää toisen valtion sotilasviranomaiselle tehtävää koskevan pyynnön tai ryhtyä muihin päätöksen toimeenpanoa koskeviin toimiin.
33 §Sotilaallisten voimakeinojen käyttö
Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos voivat käyttää Suomen alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi tarpeellista sotilaan henkilökohtaisen aseen käyttöä voimakkaampaa, sotavarustein tapahtuvaa asevoimaa.
Tällaisten voimakeinojen käyttämisestä päättää puolustusministeriö, jollei Puolustusvoimain ylipäällikön toimivallasta muuta johdu taikka 34 §:ssä toisin säädetä.
34 §Vihamielisen toiminnan torjuminen
Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen tehtävänä on ryhtyä viivytyksettä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin valtakunnan turvallisuutta välittömästi ja vakavasti vaarantavan vihamielisen toiminnan torjumiseksi. Tällöin on tarvittaessa käytettävä sellaisia 33 §:ssä tarkoitettuja voimakeinoja, joita toiminnan vaarallisuus ja muut tilanteen kokonaisarvosteluun vaikuttavat seikat huomioon ottaen voidaan pitää puolustettavina. Toimenpiteeseen ryhtymisestä on viipymättä ilmoitettava puolustusministeriölle.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
3.Laki asevelvollisuuslain 62 ja 78 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asevelvollisuuslain (1438/2007) 62 § ja 78 §:n otsikko ja 1 momentti seuraavasti:
62 §Palveluksen järjestäminen ulkomailla
Varusmiespalvelusta suorittava tai kertausharjoitukseen osallistuva asevelvollinen voidaan määrätä lyhytaikaisesti palvelukseen ulkomaille, jos hän:
1) osallistuu 61 §:ssä tarkoitettuun koulutukseen;
2) suorittaa 1 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen liittyviä tukitehtäviä;
3) osallistuu nimenomaisen suostumuksensa mukaisesti puolustusvoimista annetun lain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun kansainvälisen avun antamiseen tai muuhun kansainväliseen toimintaan;
4) osallistuu tavanomaiseen laivapalvelukseen Suomen aluevesien ulkopuolella;
5) osallistuu nimenomaisen suostumuksensa nojalla kansallista puolustusta edistävään kansainväliseen sotilaalliseen harjoitukseen;
6) osallistuu vierailuun, esiintymismatkaan, urheilukilpailuun tai muuhun vastaavaan palvelukseensa liittyvään sellaiseen tehtävään, johon ei sisälly sotilaallisia harjoituksia.
Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun kansainväliseen toimintaan sovelletaan lisäksi 78 §:n 1 momenttia sekä tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä annettua lakia ( / ).
78 §Palveluksessa olevan asevelvollisen määrääminen muuhun tehtävään kuin Suomen sotilaalliseen puolustamiseen
Tässä laissa tarkoitetussa palveluksessa oleva asevelvollinen voidaan palvelustehtävänään määrätä puolustusvoimista annetun lain 2 §:n 1 momentin 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun virka-aputehtävään, 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun pelastustehtävään ja 3 kohdassa tarkoitettuihin tehtäviin. Pelastustehtävässä, kansallista virka-apua annettaessa tai kansainvälistä tehtävää suorittaessa asevelvolliset eivät saa osallistua:
1) vaarallisten henkilöiden kiinniottamiseen;
2) räjähteiden raivaamiseen;
3) aseellista voimankäyttöä edellyttäviin tehtäviin; eikä
4) muihin 1—3 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä vastaaviin vaarallisiin tehtäviin.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 2.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.