HE 94/2025 vpHyväksyttyVireille 22.9.2025

Perintö- ja lahjaverotuksen keventäminen

Lait perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta

Perintö- ja lahjaverotusta kevennetään nostamalla verovapaiden perintöjen ja lahjojen alarajoja vuoden 2026 alusta. Samalla maksamattomalle perintöverolle perittävää viivästyskorkoa alennetaan.

Tila
Hyväksytty
Vireille
22.9.2025
Viimeisin tapahtuma
4.12.2025
Äänestyksiä
6
Puheenvuoroja
62
Vahvistettu
22.12.2025
Säädös
1349/2025

Mitä ehdotetaan

Verotettavan perintöosuuden alaraja nousee 20 000 eurosta 30 000 euroon ja lahjan alaraja 5 000 eurosta 7 500 euroon. Lisäksi verovapaan koti-irtaimiston enimmäisarvo korotetaan 7 500 euroon, perintöveron viivästyskorkoa lasketaan (viitekorko + 2 prosenttiyksikköä), osakeyhtiön sukupolvenvaihdoshuojennus mahdollistetaan alaikäiselle perilliselle edunvalvojan toimiessa yrityksessä ja oikaisuvaatimussäännöksiä täsmennetään perintö-, lahja- ja kiinteistöverotuksessa.

Mitä se tarkoittaa

Muutos keventää perintöjen ja lahjojen saajien verotusta 1.1.2026 alkaen. Alle 30 000 euron perinnöt ja alle 7 500 euron lahjat vapautuvat verosta kokonaan, ja sitä suuremmissa saannoissa vero laskee I veroluokassa 700 euroa (perintö) tai 200 euroa (lahja) ja II veroluokassa 1 900 euroa (perintö) tai 475 euroa (lahja). Uudistus helpottaa myös perheyritysten sukupolvenvaihdoksia alaikäisten perillisten kohdalla ja vähentää valtion verotuloja vuositasolla arviolta noin 81 miljoonaa euroa.

Näin eduskunta äänesti

Laki hyväksyttiin lopulta ilman äänestystä: yksikään edustaja ei lopullisessa käsittelyssä ehdottanut sen hylkäämistä. Äänestykset käytiin lain yksityiskohdista.

Tiukin äänestys2. käsittely · 2.12.2025

Johannes Yrttiahon lausumaehdotus

Hylättiin äänin 114–52.

114
Jaa · mietintö
52
Ei · lausuma

Keskusta äänesti hallituksen kanssa. 33 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗

Näin sali äänesti
VASSDPVIHRKESKRKPLIIKKDKOKPSTVPuhemies

Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 17.10.2026). 3 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.

Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 22.12.2025.

Keskustelu salissa

Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.

62 puheenvuoroa · 2 keskustelua

Keskustelun pääkohdat

Täysistunnossa väiteltiin perintö- ja lahjaverotuksen alarajojen nostamisesta, koti-irtaimiston verovapauden korottamisesta ja viivästyskoron alentamisesta. Hallituspuolueet ja osa oppositiosta pitivät kevennyksiä perusteltuina inflaatiotarkistuksena ja sukupolvenvaihdosten helpottajana. Esitys herätti kuitenkin voimakasta kiistelyä, sillä osa oppositiosta vastusti verotulojen vähentämistä ja vaati mieluummin suurten perintöjen kiristämistä tai pidempiä maksuaikoja.

  • Onko valtiontaloudella varaa perintö- ja lahjaveron keventämiseen?
  • Pitäisikö suurimpien miljoonaperintöjen verotusta kiristää pienten keventämisen rinnalla?
  • Auttavatko alarajojen korotukset riittävästi yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksia?
  • KokoomusPuolesta

    Kokoomus kannattaa esitystä, koska alarajojen nosto ja sukupolvenvaihdosten helpottaminen keventävät tavallisten perheiden verotaakkaa ja tukevat kotimaista omistajuutta.

    ”Suunta on selvä: kohti kevyempää ja järkevämpää mallia, joka tukee suomalaisen työn ja yrittämisen jatkumista sukupolvelta toiselle. Siksi kokoomus kannattaa uudistusta.”
    — Milla Lahdenperä
  • Perussuomalaiset pitää uudistusta erittäin hyvänä ja oikeudenmukaisena askeleena, joka vähentää byrokratiaa ja suojaa perheyrityksiä ja maatiloja pakkomyynneiltä.

    ”Perussuomalaiset tukevat tätä esitystä, koska se on reilu ja järkevä.”
    — Sara Seppänen
  • RKPPuolesta

    RKP tukee esitystä, sillä alarajojen korotus ja sukupolvenvaihdosten helpottaminen turvaavat yritystoiminnan jatkuvuutta ja edistävät talouskasvua.

    ”Me RKP:ssä kannatetaan tätä esitystä monestakin eri syystä.”
    — Henrik Wickström
  • SDPPuolesta varauksin

    SDP pitää esitystä oikeansuuntaisena, mutta olisi halunnut nostaa perintöveron alarajan 40 000 euroon ja kattaa kustannukset kiristämällä maltillisesti yli miljoonan euron perintöjen verotusta.

    ”Tämä hallituksen esitys nostaa perintöveron alarajaa ja verottoman lahjan alarajaa. Nämä esitykset ovat aivan oikeansuuntaisia ja perusteltuja.”
    — Pia Viitanen
  • KeskustaPuolesta varauksin

    Keskusta pitää alarajojen korotusta oikeansuuntaisena, mutta katsoo, että sukupolvenvaihdosten ja vaikeiden perintötilanteiden ratkaisemiseksi tarvittaisiin automaattinen kymmenen vuoden maksuaika myös lahjaverolle.

    ”Tässä hallituksen esityksessä on kyllä hyvää se, että perintöveron alaraja nostetaan 20 000:sta 30 000 euroon ja myös lahjaverotuksessa 5 000 eurosta 7 500 euroon.”
    — Markus Lohi
  • VihreätVastaan

    Vihreät vastustaa verotuottoja heikentävää alarajojen nostamista ja katsoo, että perintöveroa tulisi käyttää varallisuuserojen tasaamiseen kiristämällä mieluummin suurten perintöjen verotusta.

    ”Me katsomme kyllä, että nykyisessä heikossa julkisen talouden tilanteessa ei ole perusteltua heikentää perintöveron tuottoa nostamalla tätä perintöverotuksen alarajaa.”
    — Krista Mikkonen
  • Vasemmistoliitto vastustaa esitystä, koska heikossa julkisen talouden tilanteessa ei tulisi antaa veronkevennyksiä, joiden katsotaan hyödyttävän eniten kaikkein varakkaimpia.

    ”Nykyisessä heikossa julkisen talouden tilanteessa ei vasemmistoliiton näkemyksen mukaan ole varaa heikentää perintöveron ja lahjaveron tuottoa, kuten hallitus on esittänyt.”
    — Johannes Yrttiaho

Kooste on tuotettu tekoälyllä 62 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.

Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Käsittelyn vaiheet

Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.

  1. 22.9.2025Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
  2. 26.9.2025Lähetekeskustelu · Täysistunto
  3. 20.11.2025Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
  4. 26.11.2025Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
  5. 3.12.2025Toinen käsittely · Täysistunto
  6. 4.12.2025Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Päätökset lakiehdotuksittain3

  • 1Laki perintö- ja lahjaverolain muuttamisestaHyväksytty · 1349/2025 · 22.12.2025
  • 2Laki veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 5 d §:n muuttamisestaHyväksytty · 1350/2025 · 22.12.2025
  • 3Laki kiinteistöverolain 26 §:n muuttamisestaHyväksytty · 1351/2025 · 22.12.2025

Ehdotettu lakiteksti

Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.

1.Laki perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 7 b, 13, 14, 19 ja 19 a § sekä 43 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 7 b, 13 ja 19 § laissa 1063/2007, 14 ja 19 a § laissa 1320/2016 ja 43 §:n 2 momentti laissa 783/2016, sekä lisätään 55 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1110/1994, 909/2001, 559/2005, 1144/2005 ja 523/2010, uusi 9 momentti seuraavasti:

7 b §

Perintöveroa ei ole suoritettava perinnönjättäjän omassa tai hänen perheensä käytössä olleesta tavanomaisesta koti-irtaimistosta siltä osin kuin sen arvo on enintään 7 500 euroa.

13 §

Kun perintöosuus tai sen 12 §:n mukaan laskettu jäännös ei nouse 30 000 euroon, se on verosta vapaa.

14 §

Perintöveroa maksetaan I veroluokassa seuraavan asteikon mukaan:

Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta 30 000–40 000 100 7 40 000–60 000 800 10 60 000–200 000 2 800 13 200 000–1 000 000 21 000 16 1 000 000– 149 000 19

Perintöveroa maksetaan II veroluokassa seuraavan asteikon mukaan:

Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta 30 000–40 000 100 19 40 000–60 000 2 000 25 60 000–200 000 7 000 29 200 000–1 000 000 47 600 31 1 000 000– 295 600 33

19 §

Lahjaveroa ei suoriteta:

1) tavanomaisesta koti-irtaimistosta, joka on tarkoitettu lahjansaajan tai hänen perheensä henkilökohtaiseen käyttöön, siltä osin kuin lahjan arvo ei ole 7 500 euroa suurempi;

2) siitä, mitä joku on käyttänyt toisen kasvatusta tai koulutusta varten tai toisen elatukseksi taikka muutoin antanut toiselle näihin tarkoituksiin sellaisessa muodossa, että lahjansaajalla ei ole mahdollisuutta käyttää lahjoitettua määrää muihin tarkoituksiin; eikä

3) muusta lahjasta, jonka arvo on 7 500 euroa pienempi, kuitenkin niin, että jos lahjansaaja kolmen vuoden kuluessa saa samalta antajalta useita sellaisia lahjoja, näistä on suoritettava veroa, kun niiden yhteinen arvo nousee vähintään mainittuun määrään.

19 a §

Lahjaveroa maksetaan I veroluokassa seuraavan asteikon mukaan:

Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta 7 500–25 000 100 8 25 000–55 000 1 500 10 55 000–200 000 4 500 12 200 000–1 000 000 21 900 15 1 000 000– 141 900 17

Lahjaveroa maksetaan II veroluokassa seuraavan asteikon mukaan:

Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta 7 500–25 000 100 19 25 000–55 000 3 425 25 55 000–200 000 10 925 29 200 000–1 000 000 52 975 31 1 000 000– 300 975 33

43 §

Muutoksenhakua koskevia määräaikoja laskettaessa verovuodella tarkoitetaan 24 §:ssä säädettyä verovuotta. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön on tehtävä oikaisuvaatimus 60 päivän kuluessa verotuksen toimittamis- tai oikaisupäivästä. Jollei tästä laista muuta johdu, oikaisuvaatimuksen käsittelyyn sovelletaan verotusmenettelystä annettua lakia.

55 §

Jos perillisen verotettavaan perintöosuuteen kuuluu 57 §:ssä tarkoitettu osuus maatilan tai muun yrityksen omistamiseen oikeuttavista osakeyhtiön osakkeista eikä perillinen alaikäisyytensä vuoksi voi jatkaa yhtiön toimintaa hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana, katsotaan verovelvollisen jatkamiseksi myös se, että alaikäisen perillisen edunvalvoja jatkaa toimintaa 1 momentin 2 kohdan edellytykset täyttävällä tavalla.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Jos verovelvollisuus on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevan tai lain voimaantulon jälkeen vireille tulevan oikaisuvaatimuksen käsittelyyn sovelletaan kuitenkin tämän lain 43 §:n 2 momenttia.

Jos perintöverotusta toimitettaessa pesän varoihin on lisättävä ennen tämän lain voimaantuloa annettu tällä lailla muutettavan lain 16 §:n 1 momentissa tarkoitettu lahja, perintöverosta vähennettävä määrä lasketaan tämän lain 19 a §:n mukaan.

Jos lahjaveroa määrättäessä on otettava huomioon ennen tämän lain voimaantuloa annettu tällä lailla muutettavan lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitettu lahja, lahjojen yhteismäärästä määrättävästä lahjaverosta vähennettävä määrä lasketaan tämän lain 19 a §:n mukaan.

2.Laki veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 5 d §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain (1556/1995) 5 d §, sellaisena kuin se on laissa 1197/2023, seuraavasti:

5 d §Maksamatta olevalle perintöverolle laskettava viivästyskorko

Maksamatta olevalle perintöverolle laskettava viivästyskorko on 5 a §:stä poiketen kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran maksamatta olevaan perintöveroon lain voimaantulopäivästä alkaen. Tätä edeltävältä ajalta viivästyskorko lasketaan lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

3.Laki kiinteistöverolain 26 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kiinteistöverolain (654/1992) 26 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 786/2016, seuraavasti:

26 §Muutoksenhaku

Muutoksenhakua koskevia määräaikoja laskettaessa verovuodella tarkoitetaan 23 §:ssä säädettyä verovuotta. Jollei tästä laista muuta johdu, oikaisuvaatimuksen käsittelyyn sovelletaan verotusmenettelystä annettua lakia.

§

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tätä lakia sovelletaan myös tämän lain voimaan tullessa vireillä olevan oikaisuvaatimuksen käsittelyyn.

Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi perintö- ja lahjaverolakia, veronlisäyksestä ja viivekorosta annettua lakia ja kiinteistöverolakia. Esityksen mukaan perintö- ja lahjaverotusta kevennettäisiin. Verotettavan perintöosuuden alaraja korotettaisiin 20 000 eurosta 30 000 euroon. Verotettavan lahjan alaraja korotettaisiin 5 000 eurosta 7 500 euroon. Ehdotus toteutettaisiin muuttamalla perintö- ja lahjaveroasteikkojen progressioportaiden euromääriä sekä laissa säädettyjä pienimpiä verotettavia määriä. Lisäksi korotettaisiin tavanomaisen koti-irtaimiston verovapaata määrää 4 000 eurosta 7 500 euroon. Sukupolvenvaihdoshuojennusta perintöverotuksessa muutettaisiin siten, että jos perillisen verotettavaan perintöosuuteen kuuluu huojennuksessa edellytetty osuus maatilan tai muun yrityksen omistamiseen oikeuttavista osakeyhtiön osakkeista eikä perillinen alaikäisyytensä vuoksi voi jatkaa yhtiön toimintaa hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana, katsotaan verovelvollisen jatkamiseksi myös se, että alaikäisen perillisen edunvalvoja jatkaa osakeyhtiössä harjoitettua yritystoimintaa. Veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain säännöksen mukaista maksamattomalle perintöverolle laskettavaa viivästyskorkoa alennettaisiin nykyisestä. Ehdotuksen mukaan viivästyskorko olisi Suomen Pankin korkolain nojalla vahvistama viitekorko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä nykyisen 3,5 prosenttiyksikön lisäyksen sijasta. Perintö- ja lahjaverolakiin ja kiinteistöverolakiin lisättäisiin säännökset, joiden nojalla oikaisuvaatimuksen käsittelyyn sovellettaisiin täydentävästi verotusmenettelystä annettua lakia. Esitys liittyy valtion vuoden 2026 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2026 alusta. Perintö- ja lahjaverolakia sovellettaisiin tapauksiin, joissa verovelvollisuus on alkanut lain tultua voimaan. Lakia sovelletaan myös lain voimaan tullessa vireillä olevan tai lain voimaantulon jälkeen vireille tulevan oikaisuvaatimuksen käsittelyyn. Veronlisäyksestä ja viivekorosta annettua lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran maksamatta olevaan perintöveroon lain voimaantulopäivästä alkaen. Kiinteistöverolakia sovellettaisiin lain voimaan tullessa vireillä olevan tai lain voimaantulon jälkeen vireille tulevan oikaisuvaatimuksen käsittelyyn.

Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.