Britannian kansalaisten oleskeluoikeuksien hakeminen
Laki Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen oleskeluoikeuksia koskevien eräiden määräysten täytäntöönpanosta
Suomessa asuvien Britannian kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä on haettava brexit-erosopimuksen mukaista oleskeluoikeutta jatkaakseen asumista maassa. Hakemuksen perusteella heille myönnetään uusi oleskelulupakortti, joka vahvistaa heidän oikeutensa työntekoon ja sosiaaliturvaan.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 11.6.2020
- Viimeisin tapahtuma
- 11.9.2020
- Äänestyksiä
- 0
- Puheenvuoroja
- 17
- Vahvistettu
- 18.9.2020
- Säädös
- 666/2020
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Esityksessä säädetään hakumenettelystä, jolla Suomessa asuvien Britannian kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä EU-oikeuteen perustuva oleskeluoikeus vaihdetaan brexit-erosopimuksen mukaiseen oleskeluoikeuteen. Hakuaika alkaa 1.10.2020 ja päättyy yhdeksän kuukautta siirtymäkauden päättymisen jälkeen eli 30.9.2021.
Mitä se tarkoittaa
Muutos koskee noin 5 000:ta Suomessa asuvaa Britannian kansalaista ja heidän perheenjäsentään. Hakemuksen jättäminen Maahanmuuttovirastolle ja biometristen tietojen antaminen oikeuttavat viisi vuotta voimassa olevaan oleskelulupakorttiin, jolla varmistetaan keskeytyksetön oikeus työntekoon, yritystoimintaan, opiskeluun ja asumisperusteiseen sosiaaliturvaan.
Näin eduskunta äänesti
Esitys hyväksyttiin ilman äänestystä – yksikään edustaja ei ehdottanut sen hylkäämistä tai muuttamista täysistunnossa.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
17 puheenvuoroa · 14 puhujaa · 3 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Eduskunta käsitteli esitystä Britannian kansalaisten oleskeluoikeuksien hakemisesta ja turvaamisesta Suomessa brexitin siirtymäkauden päätyttyä. Kaikki eduskuntaryhmät kannattivat esitystä yksimielisesti ja pitivät tärkeänä Suomessa asuvien brittien aseman ja oikeuksien säilymistä. Keskustelussa korostettiin myös vastavuoroisuutta Isossa-Britanniassa asuvien suomalaisten oikeuksien osalta.
- KeskustaPuolesta
Keskusta piti esitystä tarpeellisena Suomeen kotiutuneiden brittien oleskelun ja perhesuhteiden turvaamiseksi ja odotti vastavuoroista kohtelua Britanniassa asuville suomalaisille.
”On tärkeää, että varmistamme tänne kotiutuneiden ja täällä työskentelevien Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten oleskelulupien sujuvan käsittelyn ja Suomessa asumisen lailliset edellytykset.”
— Esko Kiviranta - VihreätPuolesta
Vihreät tuki esitystä ja painotti selkeiden yhteisten pelisääntöjen tärkeyttä brexitin inhimillisten ja taloudellisten haittojen lieventämiseksi.
”Siksi on ollut hienoa nähdä, että hallintovaliokunta on ollut tässä tarkkana ja kiinnittänyt huomiota siihen, että ei synny minkäänlaisia epäselvyyksiä”
— Iiris Suomela - KokoomusPuolesta
Kokoomus piti esitystä erittäin kannatettavana ja korosti kansalaisten oikeuksien ja toimivien suhteiden säilyttämistä EU-eron aiheuttaman epävarmuuden keskellä.
”Tätä hallituksen esitystä on helppo kannattaa.”
— Ville Kaunisto - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset kannatti sujuvien oleskeluoikeusmenettelyjen luomista Suomessa asuville briteille ja toivoi hallinto-oikeuksien ruuhkautumisen ehkäisemistä.
”Mutta, arvoisa puhemies, Britannian kansalaiset ovat jatkossakin erittäin tervetulleita asumaan Suomessa, eikä brexit tässäkään mielessä ole minkäänlainen mörkö.”
— Riikka Purra - KristillisdemokraatitPuolesta
Kristillisdemokraatit piti esitystä tärkeänä, jotta maahan asettuneiden brittien oikeudet eivät heikkene ja heidän arkensa voi jatkua häiriöttä.
”on tosi tärkeää, että kansalaisten kannalta kuitenkin tässä erovaiheessa ja sitten senjälkeinen elämäntilanne voisi jatkua sellaisena kuin se on tähänkin mennessä ollut.”
— Sari Essayah
Kooste on tuotettu tekoälyllä 17 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 96/2020 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 96/2020 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 11.6.2020Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sisäministeriö
- 16.6.2020Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 24.6.2020Valiokunnan mietintö tai lausunto · hallintovaliokunta
- 2.9.2020Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 8.9.2020Toinen käsittely · Täysistunto
- 9.9.2020Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- 1Laki Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen oleskeluoikeuksia koskevien eräiden määräysten täytäntöönpanostaHyväksytty muutettuna · 666/2020 · 18.9.2020
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Laki Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen oleskeluoikeuksia koskevien eräiden määräysten täytäntöönpanosta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen (erosopimus) soveltamisalaan kuuluvan Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisen ja hänen perheenjäsenensä (hakija) oleskeluun erosopimuksessa määrätyn siirtymäkauden jälkeen sovelletaan erosopimuksen toisen osan määräyksiä ja oleskeluoikeuksien hakemiseen erosopimuksen 18 artiklan 1 kohtaa.
Hakijan, joka on oleskellut tai oleskelee Suomessa Euroopan unionin oikeuden perusteella ennen siirtymäkauden päättymistä ja jatkaa oleskelua sen jälkeen, on haettava erosopimuksen mukaista oleskeluoikeutta. Hakemuksen voi tehdä 1 päivästä lokakuuta 2020 alkaen ja se on tehtävä viimeistään, kun yhdeksän kuukautta on kulunut siirtymäkauden päättymisestä.
2 §
Hakijan, joka on oleskellut maassa laillisesti ja yhtäjaksoisesti viisi vuotta ennen siirtymäkauden päättymistä ja jolla ei ole pysyvän oleskeluoikeuden osoittavaa voimassa olevaa todistusta, on haettava erosopimuksen mukaista pysyvää oleskeluoikeutta 1 §:n 2 momentissa säädetyssä ajassa. Pysyvän oleskeluoikeuden myöntämisen edellytyksenä on, ettei hakijan katsota vaarantavan yleistä järjestystä tai yleistä turvallisuutta taikka kansanterveyttä siten kuin ulkomaalaislain (301/2004) 156 §:ssä ja 156 a §:n 1 momentissa säädetään.
3 §
Tässä laissa tarkoitettu oleskeluoikeutta koskeva hakemus jätetään Suomessa Maahanmuuttovirastolle ja ulkomailla Suomen edustustolle.
4 §
Hakijalle annetaan erosopimuksen mukaisen oleskeluoikeuden osoitukseksi ulkomaalaislain 33 a §:ssä säädetty oleskelulupakortti. Oleskelulupakorttiin tehtävistä merkinnöistä säädetään asiakirjoista, jotka jäsenvaltioiden on myönnettävä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen 18 artiklan 1 ja 4 kohdan ja 26 artiklan nojalla annetussa komission täytäntöönpanopäätöksessä C(2020) 1114. Lisäksi tehdään merkintä ”P”, kun kyse on pysyvästä oleskeluoikeudesta.
Oleskelulupakortti on voimassa viisi vuotta.
5 §
Kansallista henkilöllisyystodistusta, joka ei sisällä biometristä tunnistamista koskevien Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön vaatimusten mukaista sirua, ei hyväksytä Suomessa hakijan maahantuloon tai maasta poistumiseen oikeuttavana asiakirjana viiden vuoden kuluttua siirtymäkauden päättymisestä.
6 §
Hakija rinnastetaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 2 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin henkilöihin.
Hakijalla on oikeus tehdä työtä ja harjoittaa yritystoimintaa.
7 §
Maahanmuuttovirasto on toimivaltainen viranomainen tässä laissa tarkoitetun oleskeluoikeutta koskevan hakemuksen käsittelyyn ja ratkaisemiseen.
Suomen edustusto on toimivaltainen viranomainen ottamaan hakemuksen vastaan ulkomailla ja toimittamaan sen Maahanmuuttovirastolle.
Hakemusta koskevan päätöksen tiedoksiantoon Suomessa ja ulkomailla sovelletaan ulkomaalaislain 203, 204, 205 ja 206 §:ää.
8 §
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
9 §
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tätä lakia sovelletaan myös hakijaan, joka saapuu maahan ensimmäisen kerran lain voimaantulon jälkeen, mutta ennen siirtymäkauden päättymistä. Tällaiseen hakijaan ei sovelleta, mitä ulkomaalaislain 159 ja 161 a §:ssä säädetään oleskeluoikeuden rekisteröinnistä ja oleskelukortin hakemisesta. Hakijan on haettava erosopimuksen mukaista oleskeluoikeutta ennen siirtymäkauden päättymistä.
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 13.9.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.