Lait vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi
Työn verotusta kevennetään vuoden 2026 alusta alentamalla ylimpiä marginaaliveroja sekä kasvattamalla työtulovähennystä ja perusvähennystä. Vastapainoksi poistetaan ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus, työsuhdepyörien verovapaus ja palkansaajien työhuonevähennys.
Esityksessä säädetään vuoden 2026 progressiivinen tuloveroasteikko, jolla ansiotuloverotuksen korkeimmat marginaaliverot alennetaan noin 52 prosenttiin, poistetaan asteikon väliaikainen ylin porras ja tehdään 3,6 prosentin indeksitarkistus alimpiin portaisiin. Työtulovähennyksen enimmäismäärää ja tulorajoja korotetaan, sen toisesta poistumasta luovutaan, lapsikorotus nostetaan 105 euroon lasta kohden, perusvähennystä kasvatetaan ja eläketulon lisäveron alarajaa nostetaan 60 000 euroon. Lisäksi poistetaan työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus sekä palkansaajilta että työnantajilta, lakkautetaan työsuhdepolkupyörien verovapaus, poistetaan palkansaajien omassa asunnossa tehtävään työhön perustuva työhuonevähennys, alennetaan ulkomaisten asiantuntijoiden lähdevero 25 prosenttiin ja laajennetaan etu koskemaan myös paluumuuttavia Suomen kansalaisia enintään 24 kuukaudeksi, siirretään ehdollisen lisäkauppahinnan ja lisävastikkeen verotus niiden vahvistumisajankohtaan sekä säädetään työnantajan maksamat työtehtävistä johtuvat oikeudellisen neuvonnan kulut työntekijälle verovapaiksi.
Muutokset tulevat voimaan 1.1.2026 ja ne pienentävät verotuloja vuonna 2026 staattisesti noin 1,8 miljardilla eurolla. Tuloverotuksen kevennys koskee noin 3,9 miljoonaa henkilöä ja hyödyttää suhteellisesti ja euromääräisesti eniten ylintä tulokymmenystä sekä lapsiperheitä. Ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen jäsenmaksuvähennyksen poisto nostaa jäsenyyden todellista kustannusta noin kahdella miljoonalla palkansaajalla ja kasvattaa yhteisöverotuottoa 20 miljoonalla eurolla. Palkansaajien etätyön työhuonevähennyksen poisto kiristää verotusta noin 360 000 henkilöllä keskimäärin 158 euroa vuodessa. Työsuhdepolkupyörän verovapauden poisto koskee 24.4.2025 tai sen jälkeen sovittuja uusia etuja (aiempiin sovelletaan enintään viiden vuoden siirtymäaikaa) ja kiristää täyden edun saajien verotusta sadoilla euroilla vuodessa. Ulkomaisten ja paluumuuttavien erityisasiantuntijoiden 25 prosentin lähdevero parantaa yritysten mahdollisuuksia rekrytoida huippuosaajia Suomeen.
Eduskunta hyväksyi lain äänin 116–40.
Lopullinen äänestys koko laista
116
Jaa
40
Ei
0
Tyhjää
43
Poissa
Ladataan äänestyskarttaa…
Esitys sisälsi useita lakiehdotuksia, joista äänestettiin erikseen. Tässä näkyy pääasiallisen lakiehdotuksen äänestys – loput löytyvät alta.
Eduskunta äänestää samasta esityksestä yleensä monta kertaa: ensin lain sisällön yksityiskohdista ja vasta sen jälkeen koko lain hyväksymisestä.
Päätetään lain sisällöstä valiokunnan mietinnön pohjalta. Äänestykset koskevat yksittäisiä pykäliä ja opposition muutosehdotuksia. Lakia ei tässä vaiheessa voi vielä hyväksyä eikä hylätä kokonaan.
Äänestys 1
146
Jaa
17
Ei
0
Tyhjää
36
Poissa
Äänestys 2
119
Jaa
44
Ei
0
Tyhjää
36
Poissa
Äänestys 3
109
Jaa
54
Ei
0
Tyhjää
36
Poissa
Äänestys 4
93
Jaa
70
Ei
0
Tyhjää
36
Poissa
Aikaisintaan kolme päivää myöhemmin päätetään, hyväksytäänkö vai hylätäänkö laki sillä sisällöllä, joka ensimmäisessä käsittelyssä päätettiin. Sisältöä ei voi enää muuttaa. Lausumaäänestykset ovat eduskunnan kannanottoja, jotka eivät muuta lakitekstiä.
Äänestys 5
116
Jaa
40
Ei
0
Tyhjää
43
Poissa
Äänestys 6
146
Jaa
9
Ei
0
Tyhjää
44
Poissa
Äänestys 7
106
Jaa
50
Ei
0
Tyhjää
43
Poissa
Äänestys 8
105
Jaa
51
Ei
0
Tyhjää
43
Poissa
Äänestys 9
106
Jaa
50
Ei
0
Tyhjää
43
Poissa
Äänestys 10
137
Jaa
20
Ei
0
Tyhjää
42
Poissa
Äänestys 11
138
Jaa
19
Ei
0
Tyhjää
42
Poissa
Äänestys 12
107
Jaa
50
Ei
0
Tyhjää
42
Poissa
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 5.12.2025.
Eduskuntakäsittelyn vireilletulo(Valtiovarainministeriö)
22.9.2025
Lähetekeskustelu(Täysistunto)
26.9.2025
Valiokunnan mietintö tai lausunto(valtiovarainvaliokunta)
7.11.2025
Ensimmäinen käsittely(Täysistunto)
14.11.2025
Toinen käsittely(Täysistunto)
19.11.2025
Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
20.11.2025
Laki vuoden 2026 tuloveroasteikosta
Laki tuloverolain muuttamisesta
Laki verotusmenettelystä annetun lain 16 §:n muuttamisesta
Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta
Laki ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain muuttamisesta
Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta
Laki maatilatalouden tuloverolain 6 ja 7 §:n muuttamisesta
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti:
Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
0 0 12,64
22 000 2 780,8 19
32 600 4 794,8 30,25
40 100 7 063,55 33,25
52 100 11 053,55 37,5
2 §
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan tuloverolain (1535/1992) 64 §:n 4 momentti ja 110 §:n 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 64 §:n 4 momentti laissa 1205/2020, muutetaan 31 §:n 1 momentin 6 kohta ja 4 momentti, 95 §:n 1 momentin 2 kohta, 106 §, 124 §:n 4 momentti sekä 125 §:n 2 ja 4 momentti, sellaisena kuin niistä ovat 31 §:n 4 momentti laissa 716/2004, 106 § ja 125 §:n 2 ja 4 momentti laissa 702/2024 ja 124 §:n 4 momentti laissa 1510/2016, sekä lisätään 31 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1170/1998, 716/2004, 876/2017, 1077/2020 ja 619/2021, uusi 9 momentti ja lakiin uusi 69 e ja 110 a § seuraavasti:
31 §Luonnollisia vähennyksiä koskevat erityiset säännökset
Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat muun ohessa:
6) työttömyyskassamaksut;
Puhdasta tuloa laskettaessa vähennyskelpoisia menoja eivät ole verovapaan tulon hankkimisesta johtuneet menot eivätkä verovelvollisen elantomenot, joina pidetään muun muassa asunnon vuokraa sekä lasten ja kodin hoidosta aiheutuneita menoja. Osinkotulon hankkimisesta johtuneet menot ovat kuitenkin vähennyskelpoisia sen estämättä, että osinkotulo on 33 a–33 d §:n nojalla verovapaata tuloa. Vähennyskelpoisia menoja eivät ole työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut eivätkä sellaisten muiden järjestöjen jäsenmaksut, joilla sääntöjensä mukaan voi olla työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita.
Verovelvollisen omassa tai perheen käytössä olevan asunnon tai vapaa-ajan asunnon kustannukset eivät ole palkkatulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvia vähennyskelpoisia menoja. Jos verovelvollinen käyttää edellä tarkoitettua asuntoa muiden veronalaisten tulojen kuin palkkatulojen hankintaan, verovelvollisella on oikeus vähentää asunnon käytöstä johtuvina kustannuksina enintään Verohallinnon määräämän työhuonevähennyksen määrä. Verohallinto määrää vuosittain työhuonevähennyksen määrät perustuen tulonhankkimistoiminnan määrään ja laajuuteen sekä työhuoneen kohtuullisiin keskimääräisiin kustannuksiin.
69 e §Työnantajan maksamat oikeudellisen neuvonnan kustannukset
Veronalaista etua ei synny työnantajan maksamista työntekijän rikosasian oikeudellisen neuvonnan kustannuksista, jos:
1) työnantajalla on intressi maksaa oikeudellisen neuvonnan kustannukset;
2) asia on aiheutunut osana työtehtävien suorittamista;
3) ei ole ilmeistä, että työntekijän olisi tullut mieltää toimintansa lainvastaiseksi jo tekohetkellä; ja
4) työntekijä ei ole saanut korvausta samoista kustannuksista muualta ja työntekijä sitoutuu suorittamaan mahdollisesti myöhemmin muualta saamansa korvauksen työnantajalle.
Pykälän 1 momentissa oikeudellisen neuvonnan kustannuksilla tarkoitetaan asian selvittämisestä, esitutkinnasta, syyteharkinnasta, sovintoneuvottelusta ja oikeudenkäynnistä työntekijälle aiheutuvia kustannuksia.
Mitä tässä pykälässä säädetään työntekijälle rikosasiasta aiheutuvista kustannuksista, sovelletaan myös hallinnollisten seuraamusten määräämisestä sekä riita-asioiden käsittelystä aiheutuneisiin vastaaviin kustannuksiin.
Työnantajan maksamat kustannukset luetaan veronalaiseksi ansiotuloksi siltä osin kuin, työntekijä saa myöhemmin muualta samojen kustannusten perusteella korvausta, eikä työntekijä suorita saamaansa korvausta edelleen työnantajalle ilman aiheetonta viivytystä. Jos edellä tarkoitettuun tuloon liittyvää oikaisua ei määräaikasäännösten vuoksi voida tehdä työntekijän verotukseen sille verovuodelle, jona työnantaja on kustannukset maksanut, oikaisu tehdään vanhimmalle verovuodelle, jolle se on mahdollista tehdä.
Mitä tässä pykälässä säädetään työnantajan maksamista kustannuksista, sovelletaan myös vuokratyöntekijän tai konserniyhtiön työntekijän vastaaviin kustannuksiin, jotka vuokratyöntekijän käyttäjäyritys tai toinen konserniyhtiö maksaa.
95 §Tulonhankkimisvähennys
Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan:
2) työttömyyskassamaksut;
106 §Perusvähennys
Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansiotulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 4 265 euron määrää suurempi, siitä on vähennettävä tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon määrä mainittujen vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 18 prosentilla yli menevän tulon määrästä.
110 a §Luovutusvoiton jaksottaminen
Luovutusvoitto katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona kauppa tai vaihto on tehty tai muu luovutus on tapahtunut.
Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, jos luovutussopimuksessa on sovittu ehdollisesta luovutushinnasta, joka tulee suoritettavaksi vasta luovutussopimuksessa määritellyn ehdon täyttyessä ja sen suorittamisvelvollisuus ja määrä vahvistuvat 1 momentissa tarkoitetun verovuoden jälkeen, luovutusvoitto verotetaan tältä osin sen verovuoden tulona, jona ehdollisen luovutushinnan suorittamisvelvollisuus ja määrä ovat vahvistuneet.
Edellä 2 momentissa tarkoitetun luovutusvoiton osaa laskettaessa koko luovutusvoitto lasketaan uudelleen käyttämällä luovutushintana vahvistuneiden luovutushinnan osien yhteismäärää. Verovuodelle kohdistetaan se osa uudelleen lasketusta luovutusvoitosta, joka ylittää aiempina verovuosina samasta luovutuksesta verotetun luovutusvoiton määrän. Jos luovutuksesta on aiempana verovuonna vahvistettu tappio, Verohallinto oikaisee vahvistetun tappion vastaamaan uudelleen lasketun luovutusvoiton tai luovutustappion määrää. Oikaisu tehdään noudattaen, mitä verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään verotuksen oikaisusta. Oikaisu tehdään, vaikka verotuksen oikaisun edellytykset puuttuvat.
124 §Veron määräytyminen
Luonnollisen henkilön on suoritettava eläketulon lisäveroa 5,85 prosenttia siltä osin kuin eläketulo vähennettynä eläketulovähennyksen määrällä ylittää 60 000 euroa. Eläketulon lisäveroon sovelletaan, mitä ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta tässä tai muussa laissa säädetään.
125 §Työtulovähennys
Vähennys on 18 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen määrästä. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 3 430 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 35 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 2 prosentilla puhtaan ansiotulon 35 000 euroa ylittävältä osalta puhtaan ansiotulon 50 550 euroon saakka. Vähennyksen määrä ei pienene puhtaan ansiotulon 50 550 euroa ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä.
Edellä 2 momentissa tarkoitettua enimmäismäärää korotetaan 105 eurolla jokaisesta alaikäisestä lapsesta, jonka huoltaja verovelvollinen on verovuoden päättyessä. Jos verovelvolliseen ei sovelleta tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä eikä hänellä ole puolisoa ulkomailla, korotus myönnetään kaksinkertaisena niiden lasten osalta, joiden ainoa huoltaja hän on.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa. Lain 110 a §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran lisäkauppahintaan, jonka suorittamisvelvollisuus ja määrä vahvistuvat 1 päivänä tammikuuta 2026 tai sen jälkeen. Tätä aiemmin vahvistuviin lisäkauppahintoihin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Polkupyöräetuihin, joihin työnantaja ja työntekijä ovat sitoutuneet 23 päivänä huhtikuuta 2025 tai ennen tätä, sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa ollutta 64 §:n 4 momenttia. Jos polkupyöräetu, johon sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 64 §:n 4 momenttia, on toteutettu leasingsopimuksella tai muulla vastaavalla sopimusjärjestelyllä, säännöksiä sovelletaan kyseisen sopimuskauden loppuun saakka kuitenkin enintään siihen asti, kun viisi vuotta on kulunut edun käyttöönotosta. Jos työnantaja omistaa polkupyöräetuna olevan polkupyörän ja etuun sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 64 §:n 4 momenttia, säännöksiä sovelletaan kyseisen pyörän käytölle ennen edun käyttöönottoa sovitun määräajan loppuun saakka kuitenkin enintään siihen asti, kun viisi vuotta on kulunut edun käyttöönotosta.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 16 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 520/2010 seuraavasti:
16 §Meno- ja vähennystietoja koskeva sivullisen yleinen tiedonantovelvollisuus
Työttömyyskassan on toimitettava Verohallinnolle verotusta varten tarpeelliset tiedot verotuksessa vähennyskelpoisista työttömyyskassamaksuista.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran toimitettaessa tietoja vuoden 2026 verotusta varten. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä sovelletaan viimeisen kerran vuodelta 2025 annettaviin tietoihin.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan varainsiirtoverolain (931/1996) 24 §:n 1 momentti ja 29 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 29 §:n 1 momentti laissa 1026/2019, sekä lisätään 7 §:ään uusi 2 momentti ja 21 §:ään sellaisena kuin se on osaksi laeissa 991/2012 ja 1191/2023, uusi 5 momentti seuraavasti:
7 §Veron suorittamisajankohta
Jos luovutussopimuksessa on sovittu ehdollisesta lisävastikkeesta, jonka suorittamisvelvollisuus ja määrä vahvistuvat sen jälkeen, kun vero olisi 1 momentin mukaan tullut suorittaa, vero on tältä osin suoritettava kahden kuukauden kuluessa siitä, kun lisävastikkeen suorittamisvelvollisuus ja määrä ovat vahvistuneet.
21 §Veron suorittamisajankohta
Jos luovutussopimuksessa on sovittu ehdollisesta lisävastikkeesta, jonka suorittamisvelvollisuus ja määrä vahvistuvat sen jälkeen, kun vero olisi 1–4 momentin mukaan tullut suorittaa, vero on tältä osin suoritettava kahden kuukauden kuluessa siitä, kun lisävastikkeen suorittamisvelvollisuus ja määrä ovat vahvistuneet.
24 §Arvopaperin siirtoa rekisteröitäessä esitettävät tiedot ja yhteisön vastuu
Kun muun kuin arvo-osuusjärjestelmään liitetyn osakkeen tai osuustodistuksen siirtyminen ilmoitetaan merkittäväksi yhteisön osake- tai osuustodistusluetteloon, on ilmoittajan samalla esitettävä selvitys siitä, että luovutuksesta on suoritettu tai peritty säädetty vero. Jos luovutussopimuksessa on sovittu 21 §:n 5 momentissa tarkoitetusta lisävastikkeesta, riittävänä selvityksenä pidetään selvitystä siitä, että muu kuin lisävastikkeesta osake- tai osuustodistusluetteloon merkitsemisen jälkeen suoritettava vero on suoritettu tai peritty.
29 §Kiinteistön luovutuksesta esitettävä selvitys
Lainhuutoa ja kirjaamista haettaessa hakijan on esitettävä selvitys veron suorittamisesta ja muu tarpeellinen selvitys veron määrään vaikuttavista seikoista. Veron suorittamisesta ei tarvitse esittää selvitystä, jos kirjaamisviranomainen on saanut sitä koskevan tiedon Verohallinnolta. Edellä 7 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa riittävänä selvityksenä veron suorittamisesta pidetään selvitystä siitä, että muu kuin lisävastikkeesta lainhuudon tai kirjaamisen hakemisen jälkeen suoritettava vero on suoritettu.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen tehdyn luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaan luovutukseen. Ennen lain voimaantulopäivää tehdyn luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaan luovutukseen sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain (1551/1995) 2 §:n 1 momentin 4 kohta ja 3 momentti sekä 3 ja 7 §, sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 3 momentti laissa 1195/2023, 3 § laissa 1558/2019 sekä 7 § laissa 1133/2021 seuraavasti:
2 §Ulkomailta tulevan palkansaajan määritelmä
Ulkomailta tulevana palkansaajana pidetään tätä lakia sovellettaessa luonnollista henkilöä, jos
4) hän ei ole ollut Suomessa yleisesti verovelvollinen tässä laissa tarkoitetun työskentelyn alkamisvuotta edeltäneiden viiden kalenterivuoden aikana.
Verovelvollista pidetään ulkomailta tulevana palkansaajana enintään 84 kuukauden ajan tässä laissa tarkoitetun työskentelyn alkamisesta ja niin kauan kuin tämä työskentely on yhtäjaksoista. Mikäli verovelvollinen on Suomen kansalainen, verovelvollista pidetään ulkomailta tulevana palkansaajana kuitenkin enintään 24 kuukauden ajan.
3 §Veron peruste ja määrä
Palkkatulon lähdevero on 25 prosenttia 2 §:ssä tarkoitetusta työskentelystä saadun, ennakkoperintälain (1118/1996) mukaan lasketun ennakonpidätyksen alaisen palkan kokonaismäärästä. Verovelvollinen on tulon saaja. Vero peritään lopullisena verona siten, että työnantaja vähentää sen maksettavasta palkasta.
7 §Lain soveltaminen Ahvenanmaan maakunnassa
Jos ulkomailta tulevan palkansaajan palkkatulosta on suoritettava kunnallisveroa Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvalle kunnalle, palkkatulon lähdeveron suuruus on 7,3 prosenttia. Jos tämän pykälän soveltamisen edellytykset ovat olemassa, on tästä tehtävä merkintä palkansaajan verokorttiin.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lain 2 §:n 1 ja 3 momenttia sovelletaan 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavaan tässä laissa tarkoitettuun työskentelyyn. Lain 3 ja 7 §:ää sovelletaan palkkaan, joka maksetaan 1.1.2026 tai sen jälkeen.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 8 §:n 1 momentin 9 kohta, muutetaan 16 §:n 11 kohta ja 18 §:n 4 momentin 5 kohta, sellaisina kuin ne ovat 16 §:n 11 kohta laissa 364/2023 ja 18:n 4 momentin 5 kohta laissa 1144/2021, sekä lisätään 16 §:ään sellaisena kuin se on laeissa 859/1981, 1164/1990, 717/2004, 1134/2005, 1077/2008, 987/2012 ja 364/2023, uusi 12–15 kohta, seuraavasti:
16 §
Tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneita menoja eivät ole:
11) sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisista voittoveroista annetun lain (363/2023) nojalla suoritettavat verot;
12) jäsenmaksut sellaisessa yhdistyksessä tai muussa oikeushenkilössä, jolla on sen omien sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen mukaan työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita tai jonka säännöt tai yhtiöjärjestys ovat niin yleisluonteisia, että ne kattavat myös työmarkkinatoimintaan liittyvien tavoitteiden edistämisen;
13) jäsenmaksut sellaisessa yhdistyksessä tai muussa oikeushenkilössä, joka on jäsenenä 12 kohdassa tarkoitetussa yhdistyksessä tai muussa oikeushenkilössä;
14) jäsenmaksut sellaisessa yhdistyksessä tai muussa oikeushenkilössä, joka on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 31 §:n 4 momentissa tarkoitetussa etuyhteydessä 12 kohdassa tarkoitettuun yhdistykseen tai muuhun oikeushenkilöön;
15) 12, 13 tai 14 kohdassa tarkoitetun yhdistyksen tai oikeushenkilön jäseniltään jäsenmaksujen sijaan veloittamat yksilöimättömät palvelumaksut.
18 §
Muun kuin julkisesti noteeratun osuuskunnan elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavalle jäsenelleen jakama ylijäämänpalautus on vähennyskelpoinen, jos:
5) osuuskunnan jäsenen osuus osuuspääomasta ja äänivalta osuuskunnassa on tilikauden päättyessä enintään kymmenen prosenttia yhdessä verotusmenettelystä annetun lain 31 §:n 4 momentissa tarkoitettuun lähipiiriin kuuluvien ja siinä tarkoitettujen etuyhteydessä olevien jäsenten kanssa; ja
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan maatilatalouden tuloverolain (543/1967) 6 §:n 1 momentin 11 kohta sellaisena kuin se on laissa 718/1990, muutetaan 7 §:n 6 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1135/2005, sekä lisätään 7 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 847/1970, 509/1973, 1541/1992, 1135/2005 ja 1156/2005, uusi 7–10 kohta, seuraavasti:
7 §
Vähennyskelpoisia menoja eivät ole:
6) sakot, seuraamusmaksut eivätkä muut sanktionluonteiset maksuseuraamukset;
7) jäsenmaksut sellaisessa yhdistyksessä tai muussa oikeushenkilössä, jolla on sen omien sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen mukaan työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita, tai jonka säännöt tai yhtiöjärjestys ovat niin yleisluonteisia, että ne kattavat myös työmarkkinatoimintaan liittyvien tavoitteiden edistämisen;
8) jäsenmaksut sellaisessa yhdistyksessä tai muussa oikeushenkilössä, joka on jäsenenä 7 kohdassa tarkoitetussa yhdistyksessä tai muussa oikeushenkilössä;
9) jäsenmaksut sellaisessa yhdistyksessä tai muussa oikeushenkilössä, joka on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 31 §:n 4 momentissa tarkoitetussa etuyhteydessä 7 kohdassa tarkoitettuun yhdistykseen tai muuhun oikeushenkilöön;
10) 7, 8 tai 9 kohdassa tarkoitetun yhdistyksen tai oikeushenkilön jäseniltään jäsenmaksujen sijaan veloittamat yksilöimättömät palvelumaksut.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa.
Tiivistelmä tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Se ei ole virallinen asiakirja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.