Kuolinpesän sähköistä asiointia koskevaksi lainsäädännöksi

Kuolinpesän palvelualustan tarkoituksena on tarjota kuolinpesälle sen hallintoa ja selvittämistä sujuvoittavia digitaalisia palveluita. Kuolinpesän palvelualustaa ylläpitää Verohallinto.

Kuolinpesän palvelualustalla tarjottavia palveluita ovat asiakirjojen säilytyspalvelu ja sähköisen asioinnin palvelu kuolinpesän osakasrekisteristä annetussa laissa ( / ) tarkoitettuun kuolinpesän osakasrekisteriin. Asiakirjojen säilytyspalvelussa voidaan säilyttää kuolinpesän hallintoa ja selvittämistä varten tarpeellisia tietoja. Kuolinpesän osakasrekisterin sähköisen asioinnin palvelulla kuolinpesä voi hyödyntää kuolinpesän osakasrekisterin tietoja ja ilmoittaa tietoja kuolinpesän osakasrekisteriin. Kuolinpesän palvelualustalla tarjotaan lisäksi mahdollisuus perukirjan laatimiseen.

Kuolinpesän palvelualustalla voidaan tarjota sellaisia kuolinpesän hallintoa ja selvittämistä sujuvoittavia palveluita, jotka kuuluvat Verohallinnon tehtäviin muun lainsäädännön perusteella.

Asiakirjojen säilytyspalveluun ja perukirjan laatimiseksi kuolinpesän palvelualustalle tallennettujen henkilötietojen rekisterinpitäjä on Verohallinto.

Kuolinpesän palvelualustaa voi käyttää kuolinpesä, josta on muodostettu tiedot kuolinpesän osakasrekisteristä annetun lain 4 §:n mukaisesti kuolinpesän osakasrekisteriin.

Kuolinpesän palvelualustalla tarjottavien palveluiden käyttöoikeudet ja niiden laajuudet perustuvat kuolinpesän osakasrekisteriin tallennettuihin tietoihin henkilön asemasta kuolinpesässä. Verohallinto voi kuitenkin perustellusta syystä rajata tiettyyn asemaan kuolinpesässä perustuvia käyttöoikeuksia.

Kuolinpesän ilmoittaja voi antaa uskotuksi mieheksi valitulle henkilölle käyttöoikeuden kuolinpesän palvelualustalla laadittavaan perukirjaan perintökaaren (40/1965) 20 luvun 6 §:n 3 momentissa tarkoitetun todistuksen antamiseksi.

Kuolinpesän palvelualustalla laadittavassa perukirjassa voidaan antaa perintökaaren 20 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu kuolinpesän ilmoittajan valaehtoinen vakuutus ja mainitun pykälän 3 momentissa tarkoitettu uskottujen miesten todistus.

Vakuutuksen ja todistuksen antaminen kuolinpesän palvelualustalla laadittavassa perukirjassa edellyttää, että sen antaja tunnistetaan luotettavasti hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain (571/2016) 3 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua luonnollisen henkilön tunnistuspalvelua tai vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain (617/2009) 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua vahvaa sähköistä tunnistamista käyttämällä.

Vakuutus ja todistus voidaan antaa käyttäen sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 910/2014 tarkoitettua kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta tai muulla tietoturvallisella ja todisteellisella tavalla, jolla vakuutus ja todistus liitetään perukirjaan niin, että myös perukirjan sisällön eheys turvataan.

Verohallinto voi antaa tarkemmat määräykset siitä, millä tavoin vakuutus ja todistus voidaan antaa muulla tietoturvallisella ja todisteellisella tavalla kuin kehittyneellä sähköisellä allekirjoituksella.

Asiakirjojen säilytyspalveluun saa tallentaa kuolinpesän hallintoa ja selvittämistä varten tarpeellisia tietoja.

Rekisterinpitäjä saa käsitellä asiakirjojen säilytyspalveluun tallennettuja tietoja ainoastaan tämän lain mukaisiin asiakirjojen säilytyspalvelun tarjoamista koskeviin käyttötarkoituksiin.

Poiketen siitä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 5 §:n 2 momentissa säädetään, asiakirjojen säilytyspalveluun tallennettuja tietoja ei pidetä viranomaisen asiakirjoina.

Verohallinnon palveluksessa oleva tai Verohallinnon toimeksiannosta toimiva on velvollinen pitämään salassa, mitä hän on asiakirjojen säilytyspalveluun liittyvien tehtävien hoitamisen yhteydessä saanut tietää asiakirjojen säilytyspalveluun tallennetuista tiedoista. Rangaistus tiedon salassa pitämistä koskevan velvollisuuden, vaitiolovelvollisuuden ja hyväksikäyttökiellon rikkomisesta tuomitaan rikoslain (39/1889) 40 luvun 5 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava mainitun lain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan tai jollei siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

Asiakirjojen säilytyspalveluun tallennettuihin tietoihin ei sovelleta, mitä muualla laissa säädetään viranomaisen oikeudesta saada tieto Verohallinnon asiakirjoista tai Verohallinnon oikeudesta tai velvollisuudesta antaa tietoja viranomaiselle.

Oikeus käyttää kuolinpesän palvelualustalla tarjottavia palveluita päättyy vuoden kuluttua siitä, kun Verohallinto on vastaanottanut tiedon ja selvityksen kuolinpesän lakkaamisesta. Jos Verohallinnolle ei toimiteta tietoa ja selvitystä kuolinpesän lakkaamisesta, käyttöoikeus päättyy, kun muiden Verohallinnon hallussa olevien tietojen perusteella voidaan olettaa, että kuolinpesä on lakannut.

Verohallinnon on poistettava asiakirjojen säilytyspalveluun tallennetut tiedot samalla hetkellä, kun käyttöoikeus kuolinpesän palvelualustalla tarjottaviin palveluihin päättyy 1 momentin mukaisesti.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tässä laissa säädetään valtakunnalliseen kuolinpesän osakasrekisteriin sisältyvien tietojen käsittelystä sekä velvollisuudesta ilmoittaa tietoja rekisteriin ja oikeudesta saada tietoja rekisteristä. Tässä laissa asetettuja kuolinpesän ilmoittajalle asetettuja toimintavelvoitteita sovelletaan, jos kuolinpesän ilmoittaja ryhtyy käyttämään sähköistä kuolinpesän osakasrekisteriä kuolinpesän osakkaiden ja kuolinpesään liittyvän muun henkilöpiirin ilmoittamiseen.

Kuolinpesän osakasrekisterin tarkoituksena on mahdollistaa kuolinpesän henkilöpiiriä koskevan ajantasaisen tiedon saatavuus osakkaiden ja kolmansien etujen ja oikeuksien turvaamista sekä viranomaistoimintaa varten.

Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan valtionvirasto ovat kuolinpesän osakasrekisterin yhteisrekisterinpitäjiä.

Digi- ja väestötietovirasto vastaa rekisterin yleisestä toiminnasta ja käytettävyydestä sekä tietojen eheydestä, suojaamisesta ja säilyttämisestä. Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan valtionvirasto vastaavat muista luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus ) rekisterinpitäjälle säädetyistä velvollisuuksista siltä osin kuin ne käsittelevät rekisterin tietoja niille laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi. Yhteisrekisterinpitäjien keskinäisestä vastuunjaosta rekisterin tietoja luovutettaessa säädetään 30 §:ssä.

Digi- ja väestötietovirasto muodostaa kuolinpesää ja sen oletettuja osakkaita koskevat perustiedot automaattisesti osakasrekisteriin, kun tieto henkilön kuolemasta tai kuolleeksi julistamisesta tuomioistuimen päätöksellä on tallennettu väestötietojärjestelmään. Osakasrekisterin perustiedot muodostetaan ja niitä ylläpidetään väestötietojärjestelmän, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon sekä Kansallisarkiston väestörekisteritiedoista ja Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä annetussa laissa (1156/2019) tarkoitettuun holhousasioiden rekisteriin, avioehtoasioiden rekisteriin ja avio-oikeusasioiden rekisteriin sisältyvistä tiedoista. Automaattisen muodostamisen edellytyksenä on, että henkilöllä on kuolinhetkellään ollut väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain (661/2009), jäljempänä väestötietolaki, 11 §:ssä tarkoitettu suomalainen henkilötunnus.

Digi- ja väestötietovirasto voi luovuttaa salassapitosääntelyn estämättä oma-aloitteisesti tai pyynnöstä evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä Kansallisarkistolle tietoja, jotka ovat välttämättömiä 5 §:ssä tarkoitettujen perustietojen muodostamista varten.

Jos väestötietojärjestelmästä muodostettavat perustiedot eivät ole väestötietolain 18 §:ssä tarkoitetulla tavalla julkisesti luotettavat taikka ne ovat puutteelliset, siitä ilmoitetaan osakasrekisterissä näiden tietojen yhteydessä.

Digi- ja väestötietovirasto tallentaa kuolinpesän osakasrekisteriin perustiedot perittävästä ja perintökaaren (40/1965) 18 luvun 1 §:ssä tarkoitetuista kuolinpesän osakkaista ja muista kuolinpesän hallintoon liittyvistä henkilöistä tilanteen mukaan seuraavasti:

1) perittävän nimi, henkilötunnus, siviilisääty, kuolinpäivä, kotikunta kuolinpäivänä sekä tieto siitä, jos perittävällä tai muulla henkilöllä, jonka lakimääräiset perilliset on selvitettävä, ei ole ollut kotikuntaa Suomessa;

2) perillisen nimi, henkilötunnus, elossaolo- tai kuolintieto, yhteystiedot sekä sukulaisuussuhde perittävään;

3) eloonjääneen puolison nimi, henkilötunnus, elossaolo- tai kuolintieto, yhteystiedot ja vihkimis- tai rekisteröintipäivä;

4) perittävän aiemman puolison nimi, henkilötunnus, elossaolo- tai kuolintieto, yhteystiedot ja vihkimis- tai rekisteröintipäivä, avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen purkautumispäivä ja purkautumisen peruste;

5) perintökaaren 20 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun toissijaisen perillisen nimi, henkilötunnus, elossaolo- tai kuolintieto, sukulaisuussuhde ja yhteystiedot, jos perittävä oli kuollessaan avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa eikä häneltä jäänyt rintaperillistä;

6) ensin kuolleen puolison toissijaisen perillisen nimi, henkilötunnus, elossaolo- tai kuolintieto, sukulaisuussuhde ja yhteystiedot, jos ensin kuolleen puolison kuollessa perittävä oli ollut tämän kanssa avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, eikä ensin kuolleelta puolisolta jäänyt rintaperillistä;

7) tieto siitä, onko avioehtoasioiden rekisteriin merkitty sopimus tai ilmoitus, jonka osapuoli perittävä on ollut ja jos on, asiakirjan laji, asiakirjan päiväys, toisen puolison nimi ja henkilötunnus, rekisteröinyt viranomainen, rekisteröintipäivä ja asian diaarinumero;

8) avio-oikeusasioiden rekisteriin merkityt tiedot, jos sopimuksen osapuolena on perittävä, tai tieto siitä, että rekisteriin ei ole merkitty perittävää koskevia tietoja;

9) 2—6 kohdassa tai kuolinpesän ilmoittajan 2 momentin 5 ja 6 kohdassa täydentämissä tiedoissa tarkoitetun henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamista, edunvalvontaa ja edunvalvontavaltuutusta koskevat tiedot sekä edunvalvojan tai edunvalvontavaltuutetun nimi ja henkilötunnus tai yleisen edunvalvojan yksilöintitiedot;

10) tieto siitä, että perittävällä ei ole 4 §:n 1 momentin perusteella muodostettujen perustietojen mukaisia lakimääräisiä perillisiä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja perustietoja täydennetään tarvittaessa seuraavilla kuolinpesän ilmoittajan antamilla tiedoilla:

1) tieto aviovarallisuussuhteisiin ja perimykseen sovellettavasta laista, jollei se ole Suomen laki;

2) kuolinpesän ilmoittajan nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot;

3) kuolinpesän yhteyshenkilön nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot;

4) jos perittävä oli tehnyt testamentin tai jos perittävän hyväksi oli tehty testamentti, jossa on toissijaismääräys, yleistieto testamentista;

5) perustiedoista puuttuvan perillisen tai muun osakkaan nimi ja henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus, yhteystiedot, osakkuuden peruste ja sen alkamisaika;

6) perustiedoista puuttuvan muun kuolinpesään liittyvän henkilön nimi ja henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus, yhteystiedot, henkilön asema kuolinpesässä ja sen alkamisaika;

7) mahdollisen testamentin toimeenpanijan nimi ja henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus ja yhteystiedot;

8) kuolinpesän osakkaan tai muun kuolinpesään liittyvän henkilön osakkuuden tai aseman päättyminen, päättymisen peruste ja päättymisaika;

9) 1 momentin 2—6 kohdassa ja 2 momentin 5 ja 6 kohdassa tarkoitetun henkilön laillisen edustajan nimi ja henkilötunnus tai yleisen edunvalvojan yksilöintitiedot, jos edunvalvojaa, edunvalvojan sijaista, edunvalvontavaltuutettua, varavaltuutettua tai muuta laillista edustajaa koskevia perustietoja on täydennettävä;

10) tieto kuolinpesän yhteishallintosopimuksesta sekä yhteishallintosopimuksen alkamis- ja päättymispäivä;

11) tieto kuolinpesän lakkaamisesta, sen perusteesta ja ajankohdasta.

Digi- ja väestötietovirasto tallentaa rekisteriin lisäksi seuraavat tiedot viranomaisen ilmoituksen tai kuolinpesän palvelualustan käytön perusteella:

1) tieto 8 ja 11 §:ssä tarkoitetusta tietojen tarkastamisesta ja tietojen oikeaksi vakuuttamisesta;

2) perintöveroilmoituksella ilmoitetut kuolinpesän yhteyshenkilöä, kuolinpesän osakasrekisterin perustietojen vakuuttamista oikeiksi niitä muuttamatta tai täydentämättä ja perunkirjoituksen toimittamisen päivämäärää koskevat tiedot, jos tiedot on annettu muutoin kuin kuolinpesän palvelualustaa käyttämällä;

3) tieto perustietojen ja täydentävien tietojen muuttamisesta sekä muutosten ajankohdasta ja perusteesta;

4) tieto perintökaaren 20 luvun 9 d §:ssä tarkoitetusta osakastietojen vahvistamisesta ja siitä ajankohdasta, jonka mukaisesti osakastiedot on vahvistettu;

5) tieto perintökaaren 18 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun toimitsijan nimestä ja muista tarpeellisista yksilöintitiedoista sekä ratkaisun ajankohdasta;

6) tieto perintökaaren 19 luvun 1 §:ssä tarkoitetun pesänselvittäjän nimestä ja muista tarpeellisista yksilöintitiedoista, mahdollisesta vapauttamisesta sekä ratkaisun ajankohdasta;

7) tieto kuolinpesän asettamisesta konkurssiin ja konkurssilain (120/2004) 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetun pesänhoitajan nimestä ja muista tarpeellisista yksilöintitiedoista, mahdollisesta vapauttamisesta sekä ratkaisun ajankohdasta;

8) tieto kuolinpesän osakkaan pesäosuuteen kohdistuvasta ulosmittauksesta ja turvaamistoimenpiteestä sekä ratkaisun ajankohdasta;

9) tieto perunkirjoituksen toimittamispäivämäärästä.

Jos perittävällä, perillisellä, testamentinsaajalla tai muulla 1—3 momentissa tarkoitetulla taholla ei ole suomalaista henkilö- tai yritys- ja yhteisötunnusta, tallennetaan kuolinpesän osakasrekisteriin henkilötunnuksen tai yritys- ja yhteisötunnuksen sijaan täydentävänä tietona tieto osakkaan asuin- tai rekisteröintivaltiosta ja syntymäajasta sekä henkilön tai yrityksen muusta tunnisteesta tai yksilöintitiedosta.

Edellä 1—4 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista henkilöistä ilmoitetaan myös aikaisemmat väestörekisterinpitäjät, jos tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja luovutetaan täydennettäväksi evankelis-luterilaiselle tai ortodoksiselle kirkolle tai Kansallisarkistolle tässä pykälässä tarkoitettujen perustietojen muodostamista varten.

Digi- ja väestötietovirastolla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada tuomioistuimilta, Oikeusrekisterikeskukselta, Suomen evankelis-luterilaiselta kirkolta ja Suomen ortodoksiselta kirkolta, Kansallisarkistolta, Verohallinnolta, ulosottoviranomaiselta, ulkomaalaishallinnon viranomaisilta sekä ulkoministeriöltä ja sen toimintayksiköltä tietoja, jotka ovat välttämättömiä 5 §:ssä tarkoitettujen perittävän kuolinpesän osakkaita ja muita kuolinpesään liittyviä henkilöitä koskevien tietojen kokoamiseksi sekä näiden tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Digi- ja väestötietovirastolla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada pyynnöstä kuolinpesän osakkaalta, perittävän puolisolta tai muulta 5 §:ssä tarkoitetulta luonnolliselta henkilöltä tai oikeushenkilöltä häntä tai hänen huollettavanaan olevaa lasta tai edustamaansa päämiestä taikka yritystä, muuta yhteisöä tai säätiötä koskevat mainitussa pykälässä tarkoitetut välttämättömät tiedot rekisterin tietojen ylläpitoa ja muuta käsittelyä koskevien tehtävien hoitamista varten.

Kuolinpesän osakasrekisterin osakastiedot tarkastaa, ilmoittaa, oikeaksi vakuuttaa ja päivittää perintökaaren 20 luvun 6 §:ssä tarkoitettu kuolinpesän ilmoittaja.

Kuolinpesän ilmoittajan on tarkastettava osakasrekisterin perustiedot, ilmoitettava tiedossaan olevat 5 §:n 2 momentissa tarkoitetut täydentävät tiedot ja annettava vakuutus osakastietojen oikeellisuudesta 11 §:n mukaisesti viimeistään siinä yhteydessä, kun perukirja toimitetaan perintökaaren 20 luvun 8 §:ssä tarkoitetulle viranomaiselle.

Kuolinpesän yhteyshenkilöstä säädetään perintökaaren 20 luvun 2 §:n 3 momentissa.

Kuolinpesän osakaspiirissä tapahtuvilla muutoksilla ei ole vaikutusta kuolinpesän ilmoittajaan. Jos kuolinpesän yhteyshenkilönä ollut osakas menettää tai luopuu osakasasemastaan, hän ei voi enää toimia yhteyshenkilönä. Kuolinpesän ilmoittaja tai yhteyshenkilö voidaan kuitenkin hänen tilalleen tulevan kuolinpesän osakkaan ilmoituksesta muuttaa toiseksi. Kuolinpesän ilmoittajaksi voidaan ilmoittaa myös muu kuin osakas itse. Ilmoituksen yhteydessä annetaan uuden kuolinpesän ilmoittajan tai yhteyshenkilön 5 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot.

Kuolinpesän ilmoittaja ei voi valtuuttaa kuolinpesän osakasrekisterin tietojen oikeaksi vakuuttamista toiselle.

Edellä 8 §:ssä tarkoitetun kuolinpesän ilmoittajan on ilmoitettava 5 §:ssä tarkoitetut tiedot kuolinpesän palvelualustasta annetun lain ( / ) 1 §:ssä tarkoitetun kuolinpesän osakasrekisterin sähköisen asioinnin palvelussa. Edellä 6 §:ssä tarkoitetun viranomaisen on ilmoitettava 5 §:ssä tarkoitetut tiedot Digi- ja väestötietoviraston tähän tarkoitukseen osoittamalla luotettavalla ja turvallisella tavalla.

Kun kuolinpesän ilmoittaja on tarkastanut 5 §:ssä tarkoitetut Digi- ja väestötietoviraston muodostamat osakasrekisterin perustiedot ja lisännyt tarvittavat täydentävät tiedot, kuolinpesän ilmoittajan tulee antaa valaehtoinen vakuutus siitä, että hänen antamansa tiedot ovat oikeat ja että hän ei ole tahallisesti jättänyt mitään ilmoittamatta. Valaehtoisen vakuutuksen vahvistamiseen sovelletaan perintökaaren 20 luvun 6 §:n 2 momenttia.

Kuolinpesän ilmoittaja voi osakastietojen tarkastamisen ja vakuutuksen antamisen jälkeen päivittää osakasrekisterin tiedot ja antaa uuden vakuutuksen tietojen oikeellisuudesta. Kuolinpesän osakasta tai muuta yksittäistä henkilöä koskevan tiedon päivittäminen, joka ei vaikuta tämän osakkuusasemaan, ei katsota sellaiseksi tietojen päivittämiseksi, jonka jälkeen tiedot on vakuutettava uudelleen oikeiksi.

Kuolinpesän osakasrekisteriin sisältyvien osakkaita ja aviopuolisoa koskevien tietojen vahvistamiseen ja vahvistamisen oikeusvaikutuksiin sovelletaan, mitä perintökaaren 20 luvun 9 a — 9 d §:ssä säädetään perukirjaan merkittyjen osakkaita ja aviopuolisoa koskevien tietojen vahvistamisesta ja vahvistamisen oikeusvaikutuksista.

Edellä 5 §:n 1 momentissa tarkoitetut perustiedot, jotka kuolinpesän ilmoittaja on tarkastanut ja vakuuttanut oikeiksi niitä muuttamatta tai täydentämättä, nauttivat perunkirjoituksen jälkeen vastaavaa julkista luotettavuutta kuin mitä vahvistetusta osakasluettelosta säädetään perintökaaren 20 luvun 9 c §:ssä. Edellytyksenä on, että osakasrekisterin perustietojen yhteydessä ei ollut ilmoitettu 4 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla perustietojen puutteellisuuksista.

Yksittäistä henkilöä koskevan tiedon muuttuminen, joka ei vaikuta tämän osakkuusasemaan, ei katsota sellaiseksi tietojen muuttamiseksi, jonka johdosta kuolinpesän osakkuutta koskeva tieto menettäisi julkisen luotettavuutensa.

Kuolinpesän ilmoittaja vastaa ilmoittamiensa ja tarkastamiensa tietojen luotettavuudesta sen jälkeen, kun hän on vakuuttanut tiedot oikeiksi.

Kuolinpesän osakasrekisteriin virheellisiä tai puutteellisia tietoja tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta ilmoittaneen kuolinpesän ilmoittajan on korvattava virheellisistä tai puutteellisista tiedoista aiheutunut taloudellinen vahinko sille, jonka oikeus on rekisterimerkinnän oikeellisuudesta riippuvainen. Kuolinpesän ilmoittaja on korvausvelvollinen kuitenkin vain, jos korvausvelvollisuutta on pidettävä kohtuullisena ottaen huomioon tietojen antamisen tarkoitus ja merkitys sekä muut olosuhteet.

Kuolinpesän osakasrekisterin tiedot säilytetään 70 vuoden ajan siitä, kun käyttöoikeus kuolinpesän palvelualustaan on päättynyt kuolinpesän palvelualustasta annetun lain 8 §:n mukaisesti. Kuolinpesän osakasrekisterin tietojen päivittäminen kuitenkin päättyy mainitussa pykälässä tarkoitettuna ajankohtana.

Rekisteriin merkityt 5 §:n 1 momentin 2—6 kohdassa tarkoitetut yhteystiedot poistetaan kuolinpesän yhteyshenkilön yhteystietoja lukuun ottamatta rekisteristä ja tiedot hävitetään välittömästi, kun tieto perunkirjoituksen toimittamispäivämäärästä on tallennettu kuolinpesän osakasrekisteriin. Digi- ja väestötietovirasto vastaa kuolinpesän yhteyshenkilön yhteystietojen päivittämisestä väestötietojärjestelmästä saatavien tietojen perusteella.

Jos tiedot arkistoidaan, Digi- ja väestötietoviraston tulee mahdollistaa tietojen keskitetty arkistointi ja siirtäminen Kansallisarkistoon.

Poiketen siitä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999), jäljempänä julkisuuslaki , säädetään tiedon luovuttamisesta, kuolinpesän osakasrekisteriin tallennettuja tietoja voidaan luovuttaa, jos tässä laissa säädetyt edellytykset tietojen luovuttamiselle ovat olemassa. Luovutettaessa kuolinpesän osakasrekisterin tietoja jäljempänä säädettyihin käyttötarkoituksiin on varmistettava, että vastaanottajalla on oikeus käsitellä tietoja tietosuojasääntelyn perusteella.

Tietoja ei saa luovuttaa, jos luovuttamisen tai luovutuksen saajan toiminnan voidaan perustellusta syystä epäillä loukkaavan henkilön yksityiselämän tai henkilötietojen suojaa, hänen etujaan tai oikeuksiaan taikka vaarantavan valtion turvallisuutta.

Kuolinpesän osakkaalla, pesän ilmoittajalla ja kuolinpesän yhteyshenkilöllä on oikeus saada salassapitosääntelyn estämättä kaikki sitä kuolinpesää koskevat osakasrekisteriin tallennetut tiedot, jonka henkilöpiiriin he kuuluvat, 24 §:ssä tarkoitettuja tietoja lukuun ottamatta.

Digi- ja väestötietovirasto voi luovuttaa Valtiokonttorille tiedon kuolinpesästä, jossa 4 §:n 1 momentin perusteella muodostettujen perustietojen mukaan ei ole lakimääräisiä perillisiä.

Kuolinpesän osakasrekisteristä luovutetaan tuomioistuin- ja hallintomenettelyyn, viranomaisen suunnittelu- ja selvitystehtävään sekä muuhun näitä vastaavaan viranomaistehtävään:

1) laissa säädetyt tiedot; ja

2) laissa säädetyn tehtävän, toimenpiteen tai toimeksiannon hoitamisessa tarpeelliset tiedot.

Kuolinpesän osakasrekisteristä voidaan luovuttaa historialliseen ja tieteelliseen tutkimukseen sekä tilastojen laatimiseen tarpeelliset tiedot.

Kuolinpesän osakasrekisteristä voidaan luovuttaa rahoitus- ja vakuutustoimintaan sekä muuhun näitä vastaavaan toimintaan:

1) laissa säädetyt tiedot;

2) laissa säädetyn tehtävän, toimenpiteen tai toimeksiannon hoitamisessa tarpeelliset tiedot; ja

3) tarpeelliset tiedot sellaisen sopimussuhteen hoitamiseksi tai sopimuksen täytäntöönpanemiseksi, jossa kuolinpesä on osallisena.

Kuolinpesän osakasrekisteristä voidaan lisäksi luovuttaa luottotietolaissa (527/2007) tarkoitettua luottotietotoimintaa, saatavien perintää ja kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä annetussa laissa (1074/2000) tarkoitettua välitysliikettä varten tarpeelliset tiedot.

Kuolinpesän osakasrekisteristä voidaan luovuttaa asiakas- tai markkinointirekisteriin tai vastaavaan muuhun rekisteriin tallennettujen tietojen ylläpitämisessä, tarkistamisessa ja korjaamisessa tarpeelliset kuolinpesän yhteyshenkilön nimi- ja yhteystiedot.

Kuolinpesän osakasrekisteristä voidaan luovuttaa kuolinpesän yhteyshenkilön nimi- ja yhteystiedot suoramainontaa ja muuta suoramarkkinointia, mielipide- ja markkinatutkimuksen tekemistä sekä muuta näihin rinnastettavaa toimintaa varten. Yhteystietoihin merkittyä osoitetta ei kuitenkaan luovuteta, jos väestötietojärjestelmään on merkitty kielto luovuttaa tietoja suoramarkkinointia varten.

Kuolinpesän osakasrekisteristä saa yksilöidyn tietopyynnön perusteella luovuttaa tiedot kuolinpesän yhteyshenkilön nimestä ja 5 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetuista yhteystiedoista. Yhteystietoihin merkittyä osoitetta ei kuitenkaan luovuteta, jos väestötietojärjestelmään on merkitty yhteystietojen luovutuskielto.

Kuolinpesän osakasrekisteriin tallennettua kuolinpesän ilmoittajaa ja kuolinpesän osakkaan nimeä, syntymäaikaa ja edunvalvontaa koskevat tiedot voidaan yksittäistä kuolinpesää koskevan tietopyynnön johdosta luovuttaa sille, joka tarvitsee tiedon etujensa, oikeuksiensa tai velvollisuuksiensa hoitamiseksi. Tietoja luovutettaessa annetaan myös 5 §:n 3 momentin 1 ja 4—9 kohdassa tarkoitetut tiedot.

Rekisterinpitäjä voi luovuttaa muita käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia tietoja vain erityisestä syystä.

Kuolinpesän osakasrekisterissä voidaan käsitellä tietoja, jotka ovat väestötietolain 36 §:ssä tarkoitetun turvakiellon, 40 §:ssä tarkoitetun sukupuolen vahvistamista koskevan tiedon luovutusrajoituksen, 41 §:n 1 momentissa tarkoitetun laitosasumista koskevan luovutusrajoituksen tai 42 §:ssä tarkoitetun uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyyttä koskevan luovutusrajoituksen kohteena, jos se on välttämätöntä tietojen muodostamiseksi 4 §:n mukaisesti.

Kuolinpesän osakasrekisteriin tallennettua tietoa adoptiosta ja siitä, kuka on adoptiolapsen aikaisempi vanhempi, voidaan luovuttaa salassapitosääntelyn estämättä 18 §:ssä lueteltujen tahojen lisäksi vain, jos tieto on tarpeellinen väestötietolain 38 §:ssä säädettyihin käyttötarkoituksiin.

Kuolinpesän osakasrekisteriin tallennettu henkilötunnus voidaan luovuttaa, jos tiedon käyttäjällä on oikeus käsitellä tunnusta tietosuojalain (1050/2018) tai henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain (1054/2018) perusteella. Kuolinpesän osakasrekisteriin tallennettua ulkomaista henkilönumeroa luovutettaessa sovelletaan, mitä tietosuojalaissa tai henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetussa laissa säädetään henkilötunnuksesta.

Kuolinpesän osakasrekisteriin rekisteröityä henkilöä välittömästi koskevia järjestelmään tallennettuja henkilötietoja tämän tai muun lain nojalla koskevat luovutusrajoitukset päättyvät, kun henkilön kuolemasta on kulunut 50 vuotta tai, jollei kuolinajasta ole tietoa, viimeistään kun hänen henkilötietojaan koskevan viimeisen merkinnän tekemisestä järjestelmään on kulunut 100 vuotta.

Kuolinpesän osakasrekisterin tietojen luovuttamista haetaan kirjallisesti. Luovuttamista voidaan pyytää myös muulla turvallisella ja luotettavalla tavalla, jos kysymys on todistuksen tai otteen antamisesta kuolinpesän osakasrekisterin tiedoista taikka muiden yksittäisten perittävää, kuolinpesää, kuolinpesän osakasta tai kuolinpesän hallintoon liittyvää muuta henkilöä koskevien tietojen luovuttamisesta.

Ennen tietojen luovuttamista käyttäjältä voidaan tarvittaessa vaatia selvitys siitä, miten luovutettujen tietojen käyttö ja suojaus on tarkoitus järjestää. Selvitys on annettava kirjallisesti ja siinä on ilmoitettava, kuinka luovutettavien tietojen käsittelyssä tietoaineistojen ja tietojärjestelmien tietoturvallisuus, tietojen siirtäminen suojatusti tietoverkossa, tietojärjestelmien käyttöoikeuksien hallinta ja lokitietojen kerääminen tietojärjestelmän käytöstä ja tietojen luovutuksista on tarkoitus toteuttaa.

Edellä 2 momentissa tarkoitettu selvitys on vaadittava, jos:

1) tiedot luovutetaan teknisen rajapinnan avulla tai luovuttaminen koskee laajaa tietojoukkoa ja kysymys on 24–26 §:ssä tarkoitettujen tietojen luovuttamisesta; tai

2) tietojen käytön voidaan muusta kuin 1 kohdassa tarkoitetusta perustellusta syystä olettaa loukkaavan henkilön yksityiselämän tai henkilötietojen suojaa taikka hänen etujaan tai oikeuksiaan.

Poiketen siitä, mitä 2 ja 3 momentissa säädetään, selvitystä ei vaadita, jos käyttäjän tietojen käsittelyyn sovelletaan julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019) 12—17 ja 22—24 §:n säännöksiä.

Kuolinpesän osakasrekisterin tietojen luovuttamista koskevasta hakemuksesta on tehtävä kirjallinen päätös, jossa tulee olla tarvittavat määräykset tietojen käyttäjän oikeuksista ja velvollisuuksista sekä tietojen käytöstä ja suojauksesta.

Jos kysymys on todistuksen tai otteen antamisesta taikka muiden yksittäisten perittävää, kuolinpesää, kuolinpesän osakasta tai kuolinpesän hallintoon liittyvää muuta henkilöä koskevien tietojen luovuttamisesta, luovutuksesta on tehtävä kirjallinen päätös vain tarvittaessa. Luovutettujen tietojen kohdetta, käyttötarkoitusta ja luovutusajankohtaa sekä luovutettujen tietojen tilaajaa tai käyttäjää koskevat tiedot on kuitenkin kirjattava tarkoituksenmukaisella tavalla.

Digi- ja väestötietovirasto vastaa kuolinpesän osakasrekisterin tietojen luovuttamisesta sekä sellaisten yleisesti tarpeellisten tietopalveluiden tuottamisesta, jotka mahdollistavat kuolinpesän osakasrekisterin tietojen hyödyntämisen tämän lain mukaisesti.

Ahvenanmaan valtionvirasto voi Ahvenanmaan maakunnassa muulla tavoin kuin teknisen rajapinnan tai katseluyhteyden avulla antaa todistuksen tai otteen taikka luovuttaa yksilöidyn tietopyynnön perusteella muutoin tiedon kuolinpesän osakasrekisteristä.

Digi- ja väestötietovirasto voi toteuttaa 23 §:n 1 momentissa tarkoitetun tietojen luovuttamistehtävän hankkimalla palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta. Yksityiseltä palveluntuottajalta hankkimisen on oltava tarpeellista palvelun saatavuuden turvaamiseksi tai toiminnan tehokkuuden varmistamiseksi.

Tietojen luovuttajaksi 1 momentin perusteella aikovaan yksityiseen palveluntuottajaan sovelletaan, mitä 28 §:n 2 momentissa säädetään tietojen käyttäjästä. Tietoja 1 momentin perusteella luovuttavaan henkilöön sovelletaan tässä tehtävässä rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Tietojen luovuttamisessa on noudatettava 17 §:ää, 23 §:n 1 momenttia, 27 §:ää, 28 §:n 1 momenttia ja 29 §:n 2 momenttia.

Jos tässä laissa säädetyt edellytykset tietojen luovuttamiselle eivät enää täyty, Digi- ja väestötietovirasto voi lopettaa tietojen luovuttamisen. Luovutuksen lopettamisesta on tehtävä kirjallinen päätös.

Digi- ja väestötietovirastolla on oikeus salassapitosäännösten estämättä ja maksutta saada kuolinpesän osakasrekisteristä luovutettujen tietojen käyttäjältä tietojen käytön ja suojauksen seurantaa ja valvontaa varten välttämättömiä tietoja.

Jos valvonnan toteuttamiseksi on välttämätöntä, Digi- ja väestötietoviraston määräämällä tarkastajalla on lisäksi oikeus kuolinpesän osakasrekisterin tietojen käytön ja suojauksen valvomiseksi toimittaa tarkastus. Tarkastajalla on oikeus tutkia salassapitosäännösten estämättä kuolinpesän osakasrekisteristä luovutettujen tietojen käsittelyssä käytetyt laitteet ja ohjelmistot sekä päästä tässä yhteydessä muihin kuin pysyväisluonteiseen asumiseen käytettäviin tiedon käyttäjän hallinnassa oleviin tiloihin. Tarkastus on toteutettava niin, että siitä ei aiheudu tarkastuksen kohteelle tarpeettomasti haittaa eikä kustannuksia. Tarkastajana voi toimia vain virkamies. Tarkastukseen sovelletaan hallintolain (434/2003) 39 §:ää.

Tiedonsaanti- ja tarkastusoikeuden toteuttamisen tehosteeksi Digi- ja väestötietovirasto voi asettaa uhkasakon. Uhkasakosta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990).

Tässä laissa tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa.

Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).

Evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko voivat periä maksun kuolinpesän osakasrekisteriin Digi- ja väestötietoviraston lisätieto- tai selvityspyynnön perusteella luovuttamistaan tiedoista. Maksut saavat olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruiset. Maksujen perusteiden tulee olla samat kaikille niille kuolinpesille, joiden tietoja evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko luovuttavat kuolinpesän osakasrekisteriin.

Digi- ja väestötietovirasto voi vastaanottaa evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkon kuolinpesän osakasrekisteriin luovuttamista tiedoista perittävät maksut ja välittää maksut ja maksutiedot tiedot luovuttaneelle kirkolle, jos siitä on Digi- ja väestötietoviraston ja tiedot luovuttaneen kirkon kanssa sovittu.

Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston tämän lain mukaisista suoritteista perittävistä maksuista säädetään valtion maksuperustelaissa (150/1992).

Rekisterimerkintärikoksesta ja väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle säädetään rikoslain (39/1889) 16 luvun 7 ja 8 §:ssä. Vilpistä perunkirjoituksessa säädetään perintökaaren 20 luvun 11 §:ssä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 6 ja 7 §:ssä säädetyn tiedonsaantioikeuden ja tietojen ilmoittamisvelvollisuuden toteuttamisesta ja sisällöstä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tätä lakia sovelletaan sellaisiin kuolinpesiin, joissa lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu henkilö on kuollut tai tuomioistuimen päätöksellä julistettu kuolleeksi lain tultua voimaan.

Perintönä saatuna omaisuutena pidetään myös perintökaaren (40/1965) 8 luvussa tarkoitettua avustusta ja hyvitystä.

Perilliset ovat velvollisia suorittamaan perintöveroa perinnöstään. Siitä omaisuudesta, josta on tehty kirjallinen testamentti taikka todistus siitä, että omaisuudesta tehty suullinen testamentti on annettu perilliselle tiedoksi tai että perilliset ovat sellaisen testamentin hyväksyneet, perintöveroa on velvollinen suorittamaan testamentinsaaja.

Verohallinnolle on ilmoitettava perintöverotusta varten tarpeelliset tiedot seuraavasti:

1) perinnönjättäjästä, eloonjääneestä ja ensiksi kuolleesta puolisosta, perinnönjättäjän perillisistä, testamentinsaajista ja muista edunsaajista sekä näiden sukulaisuudesta tai muusta suhteesta perinnönjättäjään;

2) 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden avio-oikeuteen, perintöön ja testamenttiin perustuvista sekä muutoin perintöverotukseen vaikuttavista osuuksista, oikeuksista ja muista etuuksista;

3) perinnönjättäjän kuolinpesän varoista, veloista ja muista kuolinpesän varoista tehtävistä vähennyksistä sekä niiden laadusta ja arvosta;

4) eloonjääneen puolison ja ensiksi kuolleen puolison varoista ja veloista sekä niiden laadusta ja arvosta;

5) perintöveroa määrättäessä 16 §:n mukaan huomioon otettavista lahjojen laadusta, arvosta ja saajista sekä 7 a §:ssä tarkoitettujen etuuksien laadusta, määristä ja saajista;

6) verovelvolliselle tulevasta omaisuudesta tehtävien vähennysten, veronhyvitysten ja veronhuojennusten perusteista sen mukaisina kuin verovelvollinen on ne esittänyt;

7) muut kuin 1–6 kohdassa tarkoitetut perintöverotukseen vaikuttavat tiedot.

Perintöverotusta varten tarpeelliset 1 momentissa tarkoitetut tiedot on ilmoitettava Verohallinnolle antamalla kehotuksetta yleinen perintöveroilmoitus kaikkien verovelvollisten osalta. Yleisessä perintöveroilmoituksessa tiedot on ilmoitettava sen mukaisina kuin ne ovat perunkirjoituksessa tai muutoin ennen yleisen perintöveroilmoituksen antamista ilmenneet. Jos jonkin epäselvän asian selviäminen riippuu myöhemmästä kuolinpesän selvittämisestä, osituksesta tai perinnönjaosta, on yleisessä perintöveroilmoituksessa ilmoitettava kuolinpesän selvityksen tilaan nähden perustellun käsityksen mukaiset tiedot asiasta.

Perintökaaren 20 luvun 6 §:ssä tarkoitettujen kuolinpesän ilmoittajan ja uskottujen miesten sekä kuolinpesän osakkaiden ja muiden verovelvollisten ja näiden laillisten edustajien on yleistä perintöveroilmoitusta varten esitettävä tiedossaan olevat perintöverotusta varten tarpeelliset tiedot. Kuolinpesän ilmoittajan on annettava Verohallinnolle yleinen perintöveroilmoitus.

Jollei perukirjaa ole laadittava perinnönjättäjän jälkeen taikka jos velvollisuus suorittaa perintöveroa alkaa myöhemmin kuin 5 §:ssä säädetään eikä perintöverotuksessa tarpeellisia tietoja ole ilmoitettu yleisessä perintöveroilmoituksessa, verovelvollisen on ilmoitettava Verohallinnolle perintöverotusta varten tarpeelliset tiedot perinnönjättäjästä, verovelvollisesta ja tämän sukulaisuudesta tai muusta suhteesta perinnönjättäjään, verovelvolliselle tulevasta omaisuudesta ja sen veronalaisuudesta, laadusta ja arvosta sekä muut 25 §:n 1 momentin 5–7 kohdassa tarkoitetut perintöverotukseen vaikuttavat tiedot.

Verovelvollisen on ilmoitettava Verohallinnolle perintöverotusta varten tarpeelliset 1 momentissa tarkoitetut tiedot antamalla kehotuksetta henkilökohtainen perintöveroilmoitus . Henkilökohtaisessa perintöveroilmoituksessa verovelvollisen on ilmoitettava tiedot sen mukaisina kuin ne ovat ennen henkilökohtaisen perintöveroilmoituksen antamista ilmenneet.

Jos verovelvollinen ei asu Suomessa, perintöveroilmoituksen on velvollinen antamaan se, jolla on kuolinpesä hallussaan.

Verohallinto luovuttaa salassapitosäännösten estämättä perinnönjättäjän kuolinpesälle Verohallinnolla olevat yleisen perintöveroilmoituksen ja perukirjan laatimista varten tarpeelliset tiedot perinnönjättäjän kuolinpesän varoista, veloista ja muista 25 §:n 1 momentissa tarkoitetuista seikoista tallentamalla ne kuolinpesän palvelualustasta annetussa laissa ( / ) tarkoitetulle kuolinpesän palvelualustalle . Kuolinpesä saa kuolinpesän osakasrekisterin tiedot kuitenkin noudattaen, mitä siitä erikseen säädetään.

Edellä 1 momentista poiketen Verohallinto voi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa ja tallentaa kuolinpesän palvelualustalle Verohallinnolla olevat yleisen perintöveroilmoituksen ja perukirjan laatimista varten tarpeelliset tiedot eloonjääneen puolison varoista ja veloista vain, jos tämä pyytää luovuttamaan tiedot tai antaa tietojen luovuttamiseen nimenomaisen suostumuksensa. Suostumuksesta tulee käydä ilmi, että se on annettu vapaaehtoisesti ja nimenomaisesti sekä tietoisena siitä, mihin tarkoitukseen tietoja voidaan käyttää. Suostumuksen voi peruuttaa ilmoittamalla siitä Verohallinnolle siihen saakka, kunnes yleinen perintöveroilmoitus ja perukirja on annettu Verohallinnolle.

Tiedot perintöverotusta varten katsotaan annetun yleisessä perintöveroilmoituksessa olevien tietojen mukaisena myös siltä osin kuin tiedot poikkeavat Verohallinnon luovuttamista kuolinpesän palvelualustalle tallennetuista tiedoista.

Verohallinto antaa tarkemmat määräykset Verohallinnolla olevien tietojen luovuttamisen ja tallentamisen ajankohdasta ja tavasta sekä niitä koskevasta muusta menettelystä.

Lahjansaajan on ilmoitettava Verohallinnolle lahjaverotusta varten tarpeelliset tiedot seuraavasti:

1) lahjanantajasta, lahjansaajasta ja tämän sukulaisuudesta tai muusta suhteesta lahjanantajaan;

2) lahjansaajalle tulevasta omaisuudesta sekä sen veronalaisuudesta, laadusta ja arvosta;

3) lahjansaajalle tulevasta omaisuudesta tehtävien vähennysten, veronhyvitysten ja veronhuojennusten perusteista;

4) muut kuin 1–3 kohdassa tarkoitetut lahjaverotukseen vaikuttavat tiedot.

Lahjansaajan on ilmoitettava Verohallinnolle lahjaverotusta varten tarpeelliset tiedot antamalla kehotuksetta lahjaveroilmoitus. Jos lahjasta ei ole 19 §:n nojalla suoritettava veroa, lahjaveroilmoitusta ei anneta, ellei sitä erikseen vaadita.

Yleisessä perintöveroilmoituksessa ja sen liitteessä tai muussa ilmoituksessa on ilmoitettava 25 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot ja niitä koskevat selvitykset ja asiakirjat. Niin ikään on ilmoitettava perintöverotusta koskevia ilmoituksia ja tiedusteluja vastaanottava henkilö. Yleisessä perintöveroilmoituksessa on ilmoitettava myös kuolinpesän osakasrekisteriin tallennettavat tiedot kuolinpesän yhteyshenkilön nimestä ja henkilötunnuksesta, kuolinpesän osakasrekisterin perustietojen vakuuttamisesta oikeiksi niitä muuttamatta tai täydentämättä ja perunkirjoituksen toimittamisen päivämäärästä, jollei tietoja kuolinpesän osakasrekisteriin ole annettu kuolinpesän palvelualustaa käyttämällä. Yleisen perintöveroilmoituksen saa antaa Verohallinnolle myös paperisena.

Henkilökohtaisessa perintöveroilmoituksessa ja sen liitteessä tai muussa ilmoituksessa on ilmoitettava 25 a §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot ja niitä koskevat selvitykset ja asiakirjat.

Lahjaveroilmoituksessa ja sen liitteessä tai muussa ilmoituksessa on ilmoitettava 27 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot ja niitä koskevat selvitykset ja asiakirjat.

Verohallinto vahvistaa veroilmoituksessa käytettävät lomakkeet ja antaa tarkemmat määräykset annettavista tiedoista, selvityksistä, asiakirjoista ja muista ilmoituksista sekä niiden antamistavasta. Veroilmoitukseen ei liitetä tositteita, jollei Verohallinto verovalvontaan liittyvistä syistä toisin määrää. Verohallinto voi antaa ilmoittamisvelvollisuutta rajoittavia määräyksiä, jos ilmoittamisvelvollisuus on veronalaisen omaisuuden laadun tai määrän vähäisyyden, verovalvonnan tarpeiden tai muun vastaavavan syyn vuoksi tarpeetonta.

Perintöverotuksen ilmoittamisvelvollisuutta varten on pidettävä sellaisia muistiinpanoja, joihin sisältyvät riittävästi eriteltyinä perintöverotuksessa tarvittavat muut kuin perukirjaan perintökaaren nojalla merkittävät tiedot. Muistiinpanojen on perustuttava tietoihin 25 §:n 3 momentissa tarkoitetuilta henkilöiltä, asiakirjoihin ja tositteisiin.

Kuolinpesän osakkaiden tai, jos verovelvollinen on ilmoittamisvelvollinen, verovelvollisen on säilytettävä muistiinpanot, asiakirjat ja tositteet kymmenen vuotta verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta. Säilyttämisvelvollisuutta ei kuitenkaan ole siltä osin kuin ne on merkitty Verohallinnolle toimitettuun perukirjaan.

Verohallinto antaa tarkemmat määräykset muistiinpanovelvollisuudesta ja muistiinpanoista. Verohallinto voi antaa tarkemmat määräykset muistiinpanojen, asiakirjojen ja tositteiden säilyttämisvelvollisuuden rajoittamisesta, jos säilyttämisvelvollisuus on ilmeisen tarpeetonta.

Yleinen perintöveroilmoitus on annettava Verohallinnolle yhden kuukauden kuluessa perunkirjoituksen toimittamiselle säädetyn määräajan tai Verohallinnon perunkirjoituksen toimittamiselle myöntämän lisäajan päättymisestä.

Henkilökohtainen perintöveroilmoitus on annettava kuuden kuukauden kuluessa verovelvollisuuden alkamisesta.

Jos ennen perintöverotuksen toimittamista perintöveroilmoituksen tiedot ovat muuttuneet, se verovelvollinen, jonka perintöveron määrä nousisi, on kolmen kuukauden kuluessa sanotusta syystä tiedon saatuaan velvollinen ilmoittamaan asiasta Verohallinnolle, jollei toinen kuolinpesän osakas tai muu verovelvollinen jo ole ilmoittanut asiasta.

Perukirja on annettava Verohallinnolle yleisen perintöveroilmoituksen liitteenä.

Jos perukirjaa ei laadita kuolinpesän palvelualustalla, yleisessä perintöveroilmoituksessa käytettävät lomakkeet, asiakirjat ja liitteet saadaan ottaa perukirjan osaksi perukirjan vaatimusten täyttämiseksi siltä osin kuin ne sisältävät perintökaaren mukaan perukirjaan merkittävät tiedot ja siihen liitettävät liitteet.

Verohallinto voi ilmoittaa käräjäoikeudelle perunkirjoituksen toimittamisen laiminlyönnistä.

Lahjaveroilmoitus on annettava Verohallinnolle kolmen kuukauden kuluessa verovelvollisuuden alkamisesta.

Perintöverotusta varten kuolinpesän osakas, erityisjälkisäädöksen saaja ja muu verovelvollinen, eloonjäänyt puoliso, silloinkin kun hän ei ole kuolinpesän osakas, sekä näiden lailliset edustajat, perunkirjoituksen toimittajat, kuolinpesän ilmoittaja, pesänhoitaja, perintöverotusta koskevia ilmoituksia ja tiedusteluja vastaanottava henkilö ja kuolinpesän yhteyshenkilö ovat velvolliset Verohallinnon kehotuksesta antamaan kaikki pesää koskevat tiedot ja selvitykset sekä esittämään tarkastettaviksi perukirjan, muistiinpanot ja kaikki muut pesää koskevat asiakirjat.

Lahjaverotusta varten lahjanantaja ja -saaja ovat velvolliset Verohallinnon kehotuksesta antamaan kaikki lahjaa koskevat tiedot ja selvitykset sekä esittämään tarkastettaviksi kaikki lahjaa koskevat asiakirjat.

Verotus toimitetaan veroilmoituksen, sivulliselta tiedonantovelvolliselta saatujen tietojen ja asiassa saadun muun selvityksen perusteella ottaen huomioon tasapuolisesti valtion ja verovelvollisen etu.

Jos veroilmoitusta ei ole annettu tai sitä ei voida panna oikaistunakaan verotuksen perusteeksi, on verotus toimitettava arvioimalla (arvioverotus ).

Verohallinnon on ennen arvioverotuksen toimittamista lähetettävä kehotus veroilmoituksen antamiseksi tai selvityksen esittämiseksi. Kehotus sisältää tiedon arvion perusteella perintönä, testamentilla tai lahjana saatuun omaisuuteen lisättävästä varojen määrästä. Lisättävää määrää arvioitaessa otetaan huomioon tiedot perinnönjättäjän varallisuudesta, lahjana annetusta omaisuudesta ja muut vastaavat käytettävissä olevat tiedot.

Jos perintö- tai lahjaverotusta toimitettaessa harkitaan verotuksen toimittamista arvioverotuksella tai muun olennaisen poikkeaman tekemistä veroilmoitukseen, on 25, 25 a tai 27 §:ssä tarkoitetulle ilmoittamisvelvolliselle, pesänhoitajalle, perintöverotusta koskevia ilmoituksia ja tiedusteluja vastaanottavalle henkilölle tai kuolinpesän yhteyshenkilölle varattava tilaisuus antaa asiassa selvitys ennen verotuksen toimittamista, jos se on mahdollista.

Verohallinto määrää verovelvolliselle veronkorotuksen, jos veroilmoitus tai muu ilmoitus taikka muu säädetty tieto, asiakirja tai selvitys on annettu puutteellisena tai virheellisenä taikka on jätetty kokonaan antamatta. Veronkorotus voidaan määrätä myös sellaiselle ilmoittamisvelvolliselle, joka ei ole verovelvollinen.

Veronkorotusta ei kuitenkaan määrätä sen johdosta, että veroilmoituksessa on jätetty ilmoittamatta tieto velasta, vähennyksestä tai muusta verotuksessa verovelvollisen hyväksi vaikuttavasta tiedosta, ellei kyse ole 36 a §:n 2 momentissa tarkoitetusta tilanteesta.

Veronkorotus jätetään määräämättä sellaiselle verovelvolliselle, joka ei ole ollut 25 tai 25 a §:n mukaan ilmoittamisvelvollinen ja jonka ei voida katsoa ilmeisesti olleen tietoinen veroilmoituksen tai muun tiedon virheellisyydestä.

Jos kyse on verotusmenettelystä annetun lain 26 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla tulkinnanvaraisesta tai epäselvästä asiasta tai 1 momentin mukainen veronkorotus on muusta erityisestä syystä kohtuuton, veronkorotus on 5 prosenttia lisääntyneen veron määrästä.

Veronkorotus on 2 prosenttia lisääntyneen veron määrästä, jos verovelvollinen oma-aloitteisesti vaatii virheen korjaamista myöhemmin kuin 60 päivän kuluttua veroilmoituksen antamiselle säädetystä määräpäivästä ja on täyttänyt selvittämisvelvollisuutensa.

Verohallinto määrää ilmoittamisvelvolliselle veronkorotuksen sijasta myöhästymismaksun, jos ilmoittamisvelvollinen antaa veroilmoituksen tai korjaa oma-aloitteisesti muun 36 §:ssä tarkoitetun laiminlyönnin 60 päivän kuluessa veroilmoituksen antamiselle säädetystä määräpäivästä.

Myöhästymismaksua ei kuitenkaan määrätä sen johdosta, että veroilmoituksessa on jätetty ilmoittamatta tieto velasta, vähennyksestä tai muusta verotuksessa verovelvollisen hyväksi vaikuttavasta tiedosta, jollei kyse ole 36 a §:n 2 momentissa tarkoitetusta tilanteesta.

Luonnolliselle henkilölle määrättävä myöhästymismaksu on 50 euroa veroilmoitukselta ja muulle ilmoittamisvelvolliselle 100 euroa veroilmoitukselta.

Ilmoittamisvelvolliselle on varattava tilaisuus selvityksen antamiseen ennen myöhästymismaksun määräämistä, jos se on erityisestä syystä tarpeen.

Myöhästymismaksu jätetään määräämättä, jos veroilmoituksen antaminen on viivästynyt verovelvollisesta riippumattomasta syystä, laiminlyönti on vähäinen tai laiminlyönnille on pätevä syy tai muu erityinen syy.

Jos verovelvollisen osoitetta tai olinpaikkaa ei tiedetä, häntä koskevat 1 momentissa tarkoitetut asiakirjat toimitetaan pesänhoitajalle, perintöverotusta koskevia ilmoituksia ja tiedusteluja vastaanottavalle henkilölle tai kuolinpesän yhteyshenkilölle.

Kun perintöverotus toimitetaan henkilökohtaisen perintöveroilmoituksen nojalla, uusista varoista ja veloista on annettava Verohallinnolle henkilökohtainen perintöveroilmoitus kolmen kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun niitä on ilmaantunut pesään.

Verohallinto voi antaa määräykset siitä, että perintöverotuksessa tarpeelliset tiedot uusista varoista ja veloista ja niitä koskevat selvitykset ja asiakirjat on annettava Verohallinnolle yleisessä perintöveroilmoituksessa täydennys- tai oikaisukirjan antamiselle annetussa määräajassa myös silloin, kun täydennys- tai oikaisukirja on annettava Verohallinnolle 1 momentin mukaan.

Jos verovelvollinen on jäänyt osaksi tai kokonaan verottamatta tai hänelle on muuten jäänyt määräämättä säädetty vero, Verohallinto oikaisee verotusta verovelvollisen vahingoksi noudattaen lisäksi, mitä verotusmenettelystä annetun lain 56 §:n 1, 3 ja 4 momentissa säädetään.

Verohallinto voi jatkaa 31 §:ssä säädettyä verotuksen toimittamisaikaa tai verotuksen oikaisuaikaa yhdellä vuodella noudattaen lisäksi, mitä verotusmenettelystä annetun lain 56 a §:n 1, 2 ja 4 momentissa säädetään. Mitä verotusmenettelystä annetun lain 56 a §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetään verovelvollisesta, sovelletaan myös tämän lain 25 ja 25 a §:ssä tarkoitettuun ilmoittamisvelvolliseen.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Jos perintö- tai lahjaverovelvollisuus on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Digi- ja väestötietovirastolla on oikeus sille tässä laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi käsitellä seuraaviin tietojärjestelmiin tallennettuja tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja noudattaen tätä lukua:

5) säätiölaissa (487/2015) tarkoitetusta säätiörekisteristä säätiöitä ja niiden vastuuhenkilöitä koskevia tietoja;

6) kuolinpesän osakasrekisteristä annetussa laissa ( / ) tarkoitetusta kuolinpesän osakasrekisteristä perittävää, kuolinpesää, kuolinpesän osakkaita ja kuolinpesän hallintoon liittyviä muita henkilöitä koskevia tietoja sekä tietoja, joiden perusteella arvioidaan mainittujen tietojen luotettavuutta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tätä lakia sovelletaan verotusta varten Verohallinnolle annettuihin ja Verohallinnossa laadittuihin yksittäistä verovelvollista koskeviin asiakirjoihin (verotusasiakirjat ) ja niihin sisältyviin tietoihin (verotustiedot ). Mitä tässä laissa säädetään verovelvollisesta, koskee myös muuta ilmoittamis- ja tiedonantovelvollista sekä yhtymää. Mitä tässä laissa säädetään verotusasiakirjasta ja verotustiedoista, sovelletaan myös Verohallinnon säilyttämään perukirjaan ja siihen sisältyviin tietoihin.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Digi- ja väestötietoviraston sekä Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan valtionviraston on toimitettava Verohallinnolle verotusta varten tarpeelliset väestötietojärjestelmään ja kuolinpesän osakasrekisteriin sisältyvät tiedot.

Liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) 216 §:ssä tarkoitetun rekisterinpitäjän on toimitettava Verohallinnolle verotusta varten tarpeelliset tieliikenteeseen ja liikennevälineisiin liittyvät liikenneasioiden rekisteriin tallennetut tiedot.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Perunkirjoitus on toimitettava kuuden kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta, jollei Verohallinto saman ajan kuluessa tehdystä hakemuksesta pesän laatuun katsoen tai muusta erityisestä syystä tätä aikaa pidennä.

Osakkaan, jonka hoidettavana pesän omaisuus on, taikka pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan on määrättävä perunkirjoituksen aika ja paikka sekä valittava sitä toimittamaan kaksi uskottua miestä. Jollei osakas, pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija ole ottanut pesän omaisuutta haltuunsa, muun 18 luvun 4 §:n perusteella omaisuutta hoitavan on toimitettava perunkirjoitus.

Perunkirjoituksen ajasta ja paikasta pitää ilmoittaa kaikille osakkaille sekä eloonjääneelle puolisolle hyvissä ajoin etukäteen, jos se on mahdollista ilman erityistä hankaluutta. Sama koskee myös puolisoa, joka ei ole osakas. Lisäksi tieto on annettava sille, joka on saamassa osuuden perintönä tai testamentin perusteella vasta nykyisen osakkaan oikeuden lakattua.

Kuolinpesää koskevat tiedoksiannot, ilmoitukset ja tiedustelut ottaa vastaan kuolinpesän yhteyshenkilö. Kuolinpesän yhteyshenkilö on tehtävään ilmoitettu osakas tai testamentin toimeenpanija. Jos kuolinpesään on määrätty 19 luvun 1 §:ssä tarkoitettu pesänselvittäjä tai 18 luvun 4 §:ssä tarkoitettu toimitsija, tämä on kuitenkin kuolinpesän yhteyshenkilö.

Mitä 2 §:ssä säädetään perunkirjoituksesta, ei estä perunkirjoituksen toimittamista tai siihen osallistumista tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla. Perunkirjoitus on kuitenkin järjestettävä siten, että kuolinpesän osakkaalla ja muulla 2 §:n 2 momentissa tarkoitetulla henkilöllä on mahdollisuus käyttää oikeuksiaan täysimääräisesti ja ajantasaisesti.

Perunkirjoituksesta annettavaan ilmoitukseen on sisällytettävä maininta 1 momentissa tarkoitetusta osallistumismahdollisuudesta ja sen käyttämisen edellytyksistä sekä osallistumisen teknisestä toteutuksesta ja siinä noudatettavasta menettelystä.

Perukirjassa on mainittava toimituksen aika ja paikka, vainajan täydellinen nimi, siviilisääty, henkilötunnus ja kotikunta sekä kuolinpäivä, osakkaiden ja muiden 2 §:n 2 momentissa tarkoitettujen henkilöiden nimet ja henkilötunnukset sekä lisäksi ilmoitettava perillisten osalta, miten he ovat vainajalle sukua. Perillinen on mainittava, vaikka hänelle ei tulisi mitään pesän omaisuudesta. Jollei jotakin edellä mainittua seikkaa voida ilmoittaa, on siitä ja sen syystä tehtävä merkintä perukirjaan. Jos perukirjaan merkittävällä henkilöllä ei ole suomalaista henkilötunnusta, merkitään henkilötunnuksen sijaan henkilön syntymäaika, asuinvaltio sekä mahdollinen hänen asuinvaltiossaan käytettävä henkilötunniste. Yrityksen osalta merkitään yrityksen kotipaikka ja mahdollinen yritys- ja yhteisötunnus. Perukirjassa on ilmoitettava myös kuolinpesän yhteyshenkilön nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot.

Perukirjasta tulee käydä selville, ketkä ovat olleet perunkirjoituksessa saapuvilla. Jos jollekin 2 §:n 2 momentissa tarkoitetulle henkilölle ei ole ilmoitettu toimituksesta, syy siihen on mainittava. Jos joku, jolle toimituksesta on ilmoitettu, ei ole saapunut, perukirjaan on merkittävä, milloin ja millä tavalla ilmoitus on annettu.

Jos perittävä on tehnyt testamentin tai avioehtosopimuksen, se on otettava tai oikeaksi todistettuna jäljennöksenä liitettävä perukirjaan. Sama koskee muita asiakirjoja, jotka ovat tarpeen pesän tilan selville saamiseksi. Perukirjaan on lisäksi liitettävä ote tai tiedot kuolinpesän osakasrekisteristä tai vastaavasta rekisteristä, josta käy selville eloonjäänyt puoliso ja perilliset.

Kuolinpesän ilmoittaja on se, joka hoitaa pesän omaisuutta tai muutoin on sen tilaan parhaiten perehtynyt. Osakkaan sekä eloonjääneen puolison, vaikkei tämä olisikaan osakas, tulee kehotuksesta antaa tietoja perunkirjoitusta varten.

Pesän ilmoittajan on perukirjaan merkittävä valaehtoinen vakuutus, että hänen perunkirjoitusta varten antamansa tiedot ovat oikeat ja ettei hän tahallisesti ole jättänyt mitään ilmoittamatta. Hän on velvollinen valallaan vahvistamaan vakuutuksen, jos joku, jonka oikeus saattaa olla tällaisesta valanteosta riippuvainen, taikka pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija sitä vaatii. Valantekovelvollisuus on myös osakkaalla tai eloonjääneellä puolisolla, joka ei ole ilmoittanut pesää. Jos joku muu on ryhtynyt pesän omaisuutta koskeviin toimiin, hänetkin voidaan määrätä valalle, jos siihen on syytä.

Uskottujen miesten on perukirjaan kirjoitettava todistus siitä, että he ovat kaiken siihen oikein merkinneet ja pesän varat arvioineet parhaan ymmärryksensä mukaan.

Kuolinpesän ilmoittajan valaehtoinen vakuutus ja uskottujen miesten todistus voidaan antaa myös sähköisesti. Kuolinpesän palvelualustalla laadittavaa perukirjaa varten annettavasta sähköisestä vakuutuksesta ja todistuksesta säädetään kuolinpesän palvelualustasta annetun lain ( / ) 4 §:ssä. Muualla kuin kuolinpesän palvelualustalla laadittavaa perukirjaa varten annettava sähköinen vakuutus ja todistus voidaan antaa käyttäen sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 910/2014 tarkoitettua kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta.

Perukirja on annettava Verohallinnolle perintö- ja lahjaverolain (378/1940) mukaisesti.

Jos perunkirjoituksen toimittaminen on laiminlyöty, käräjäoikeuden tulee Verohallinnon ilmoituksesta määrätä sopiva henkilö toimituttamaan perunkirjoitus.

Jos perittävällä oli kuollessaan kotikunta Suomessa ja perittävän aviovarallisuussuhteisiin ja perimykseen sovelletaan Suomen lakia, Digi- ja väestötietovirasto tai Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan valtionvirasto voi kuolinpesän osakkaan, eloonjääneen puolison, kuolinpesän ilmoittajan, pesänhoitajan, pesänselvittäjän, pesänjakajan tai testamentin toimeenpanijan hakemuksesta vahvistaa, että kaikki pesän osakkaat ja perittävän aviopuoliso on merkitty kuolinpesän osakasrekisteriin tai perukirjan osakasluetteloon, 3 §:n 1 momentin mukaisesti.

Vahvistusta ei saa hakea ennen kuin perunkirjoitus on toimitettu. Vahvistusta ei saa hakea, jos kuolinpesän osakastiedot on muodostettu yksinomaan kuolinpesän osakasrekisteristä annetun lain ( / ) 5 §:n 1 momentissa tarkoitetuista tiedoista, jotka pesän ilmoittaja on tarkastanut ja vakuuttanut oikeiksi niitä muuttamatta. Vahvistus on muussa tapauksessa annettava, jos väestötietojärjestelmässä olevien tietojen ja muun saatavissa olevan selvityksen nojalla on perusteltua otaksua, että kuolinpesän osakasrekisterissä tai perukirjassa olevat tiedot osakkaista ja aviopuolisosta ovat oikeat ja täydelliset.

Jos tässä luvussa ei toisin säädetä, vahvistamista koskevaan menettelyyn sovelletaan hallintolakia (434/2003). Osakastietojen puutteellisuudesta ja vahvistamista koskevasta päätöksestä tulee ilmoittaa myös tämän luvun 2 §:n 3 momentissa tarkoitetulle kuolinpesän yhteyshenkilölle, jos tämä ei ole hakija.

Oikeustoimi, jonka 9 a §:n mukaisesti vahvistettuun kuolinpesän osakasrekisteriin tai perukirjan osakasluetteloon merkityt pesän osakkaat ovat tehneet pesän puolesta muun kuin pesän osakkaan kanssa, on sitova, vaikka joku osakkaista on jäänyt kuolinpesän osakasrekisteriin tai perukirjaan merkitsemättä, jos se, jonka kanssa oikeustoimi oli tehty, ei tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää, että pesässä oli tällainen osakas.

Haettaessa viranomaiselta oikeuden kirjaamista tai muuta toimenpidettä vahvistettua kuolinpesän osakasrekisteriä tai perukirjaa pidetään riittävänä selvityksenä pesän osakkaista, jollei asiassa muuta ilmene.

Vahvistuksen antamisesta ja ajankohdasta, jonka mukaisesti osakastiedot on vahvistettu, tehdään merkintä kuolinpesän osakasrekisteriin ja vahvistamista koskevaan päätökseen.

Päätökseen osakasluettelon vahvistamisesta saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Verohallinnon 1 §:n nojalla tekemään päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.

Verohallinnolle annettu perukirja tai sen tekninen tallenne on säilytettävä pysyvästi. Arkistolaitos antaa tarkemmat määräykset perukirjan ja sen liitteiden säilyttämisestä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Jos perittävä on kuollut tai julistettu kuolleeksi ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ulosottomiehen tulee heti ilmoittaa:

5 a) kuolinpesän osakkaan pesäosuuden ulosmittauksesta Digi- ja väestötietovirastolle;

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tätä lakia sovelletaan sellaisiin kuolinpesiin, joissa perittävä on kuollut tai tuomioistuimen päätöksellä julistettu kuolleeksi tämän lain tultua voimaan.

Tuomioistuimen on ilmoitettava ratkaisustaan, jolla syyte on hylätty, tallentamalla ratkaisusta tiedot oikeushallinnon valtakunnallisen tietovarannon ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään esitutkintaviranomaisten tietojärjestelmien tietojen päivittämisen mahdollistamiseksi.

Oikeusministeriön asetuksella säädetään ajankohdasta, josta alkaen 1 momentissa tarkoitetut merkinnät on tehtävä. Merkinnän tekemiseen sovelletaan oikeushallinnon valtakunnallisesta tietovarannosta annettua lakia (955/2020).

Ilmoituksen tekemisestä merkitsemällä ratkaisusta tiedot oikeushallinnon valtakunnallisen tietovarannon ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään tai toimittamalla tiedot Oikeusrekisterikeskukselle niiden välittämiseksi 1 momentissa tarkoitetuille viranomaisille voidaan säätää oikeusministeriön asetuksella. Merkinnän tekemiseen ja tietojen toimittamiseen sovelletaan oikeushallinnon valtakunnallisesta tietovarannosta annettua lakia.

Oikeusministeriön asetuksella voidaan säätää, että tuomioistuin toteuttaa 1 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden tallentamalla ratkaisuaan koskevat tiedot oikeushallinnon valtakunnallisen tietovarannon ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään välitettäviksi väestötietojärjestelmään. Merkinnän tekemiseen ja tietojen toimittamiseen sovelletaan oikeushallinnon valtakunnallisesta tietovarannosta annettua lakia.

Tuomioistuimen on ilmoitettava Digi- ja väestötietovirastolle perintökaaren 18 luvun 4 §:n 2 momentin nojalla määräämästään toimitsijasta ja 19 luvun 1 §:n nojalla määräämästään taikka 6 tai 7 §:n nojalla vapauttamastaan pesänselvittäjästä kuolinpesän osakasrekisteriin tehtävää merkintää varten, kun päätös on täytäntöönpanokelpoinen. Kuolinpesän yksilöintitietojen ja ratkaisun päivämäärän lisäksi ilmoitetaan toimitsijan tai pesänselvittäjän nimi ja muut tarpeelliset yksilöintitiedot.

Oikeusministeriön asetuksella voidaan säätää, että tuomioistuin toteuttaa 1 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden tallentamalla ratkaisuaan koskevat tiedot oikeushallinnon valtakunnallisen tietovarannon ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään välitettäviksi kuolinpesän osakasrekisteriin. Merkinnän tekemiseen ja tietojen toimittamiseen sovelletaan oikeushallinnon valtakunnallisesta tietovarannosta annettua lakia.

Tuomioistuimen on ilmoitettava ulosottoviranomaiselle tuomiostaan, turvaamistoimipäätöksestään ja muusta ulosottoperusteesta tai tällaisen ratkaisun kumoamisesta merkitsemällä tätä koskevat tiedot oikeushallinnon valtakunnallisen tietovarannon ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään tietojen välittämiseksi teknisen käyttöyhteyden avulla ulosottoviranomaiselle. Merkinnän tekemiseen sovelletaan oikeushallinnon valtakunnallisesta tietovarannosta annettua lakia.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain 3 a §:ää sovelletaan sellaisiin kuolinpesiin, joissa perittävä on kuollut tai tuomioistuimen päätöksellä julistettu kuolleeksi tämän lain tultua voimaan.