Laki rakennusten energiatehokkuudesta

Tätä lakia sovelletaan uuteen rakennukseen ja olemassa olevaan muuhun kuin asuinrakennukseen, jonka sisäympäristön ylläpitämiseen käytetään energiaa.

Tämän lain energiatehokkuutta koskevia säännöksiä ei sovelleta olemassa olevaan rakentamislain (751/2023) 37 §:n 3 momentin 1–8 kohdassa tarkoitettuun rakennukseen.

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) julkisella rakennuksella kansallisen, alueellisen tai paikallisen viranomaisen taikka suoraan sen rahoittaman ja hallinnoiman yksikön, joka ei ole luonteeltaan teollinen tai kaupallinen, omistamaa rakennusta, jonka pääasiallinen käyttötarkoitus ei ole asuminen;

2) pohjakerroksen hyötypinta-alalla rakennuksen maan tasolla olevan kerroksen hyötypinta-alaa;

3) rakennuksen energiatehokkuudella laskennallista energiamäärää, joka tarvitaan rakennuksen tyypilliseen käyttöön liittyvän energiatarpeen täyttämiseen suhteessa rakennuksen hyötypinta-alaan, ja johon sisältyy lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, käyttöveden lämmitykseen ja valaistukseen käytetty energia, ilmaistuna laskennallisen energiatehokkuuden vertailuluvulla (E-luku );

4) soveltuvilla aurinkoenergialaitteistoilla rakennuksen välittömässä yhteydessä sijaitsevia aurinkoenergian tuottamiseen tarkoitettuja teknisiä järjestelmiä, jotka koostuvat asennettavista aurinkosähkölaitteistoista tai aurinkokeräimistä sekä muista niiden energiantuotannon kannalta tarpeellisista osista, ja joilla pystytään hyödyntämään aurinkoenergian tuotantopotentiaali optimaalisesti käytettävissä oleva tila sekä rakennuksen energiantarve huomioon ottaen;

5) taloudellisella toteutettavuudella sitä, että ratkaisua tai toimenpidettä koskevan investoinnin odotettavissa olevat kokonaishyödyt ovat suuremmat kuin investointi- ja käyttökustannukset, tarkasteltuna 30 vuoden ajanjaksolla asuinrakennuksissa ja 20 vuoden ajanjaksolla muissa kuin asuinrakennuksissa, jollei tarkasteltavan rakennusosan tai järjestelmän taikka tarkasteltavan rakennuksen osan, johon järjestelmä olennaisesti liittyy, normaali elinkaari ole tätä lyhyempi;

6) teknisellä toteutettavuudella sitä, että ratkaisu tai toimenpide voidaan suunnitella ja toteuttaa ilman, että rakentamislain 31–37 §:n mukaiset tai niiden nojalla säädettyjen vaatimusten mukaiset ominaisuudet heikkenevät verrattuina olemassa olevaan suunnitteluratkaisuun; ja

7) toiminnallisella toteutettavuudella sitä, että ratkaisu tai toimenpide voidaan suunnitella ja toteuttaa ilman, että rakennuksen, rakennuksen osan tai järjestelmän käyttäminen käyttötarkoitukseensa merkittävästi heikkenee.

Olemassa olevien muiden kuin asuinrakennusten energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2030 ovat:

Käyttötarkoitusluokka E-luku (kWhE/m 2 /a)

Toimistorakennukset ≤ 215

Liikerakennukset ≤ 265

Majoitusliikerakennukset ≤ 380

Opetusrakennukset ≤ 230

Liikuntahallit ≤ 265

Sairaalat ≤ 585

Olemassa olevien muiden kuin asuinrakennusten energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2033 ovat:

Käyttötarkoitusluokka E-luku (kWhE/m 2 /a)

Toimistorakennukset ≤ 210

Liikerakennukset ≤ 245

Majoitusliikerakennukset ≤ 375

Opetusrakennukset ≤ 220

Liikuntahallit ≤ 265

Sairaalat ≤ 555

Rakennuksen omistajan on huolehdittava siitä, että rakennuksen energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset täyttyvät 1 ja 2 momentissa säädettyjen määräaikojen päättyessä.

Rakennuksen omistajan on osoitettava energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten täyttyminen määräajan jälkeen kunnan rakennusvalvontaviranomaisen pyynnöstä, jos pyyntöön on perusteltu syy.

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi rakentamisluvan myöntämisen yhteydessä myöntää vapautuksen 1 ja 2 momentissa säädettyjen energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten noudattamisesta, jos rakennuksen omistaja osoittaa, ettei rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen ole teknisesti, taloudellisesti tai toiminnallisesti toteutettavissa rakennuksen odotettavissa olevan tulevan käytön, epäsuotuisan kustannus-hyötyanalyysin tai muun vaikean ongelmatilanteen perusteella. Vapautusta koskevaan menettelyyn ja muutoksenhakuun sovelletaan, mitä rakentamislaissa säädetään rakentamislupamenettelystä ja rakentamislupaa koskevasta muutoksenhausta.

Sen estämättä, mitä 5 momentissa säädetään, rakennukseen on toteutettava sellaiset yksittäiset energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet, jotka ovat kustannus-hyötyanalyysin perusteella taloudellisesti toteutettavissa, vaikkei energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksia täysimääräisesti saavutettaisi.

Uudessa rakennuksessa sekä olemassa olevassa rakennuksessa, johon haetaan rakentamislupaa laajamittaista korjausta, katolla tehtäviä töitä tai rakennuksen teknisten järjestelmien asentamista varten, on otettava soveltuvat aurinkoenergialaitteistot käyttöön seuraavasti:

1) kaikissa uusissa julkisissa rakennuksissa ja kaikissa uusissa muissa kuin asuinrakennuksissa, joiden pohjakerroksen hyötypinta-ala on suurempi kuin 250 m2 , alkaen 1 päivästä tammikuuta 2027;

2) kaikissa olemassa olevissa julkisissa rakennuksissa, joiden pohjakerroksen hyötypinta-ala on suurempi kuin 2 000 m2 , sekä kaikissa olemassa olevissa muissa kuin asuinrakennuksissa, joiden pohjakerroksen hyötypinta-ala on suurempi kuin 500 m2 , alkaen 1 päivästä tammikuuta 2028;

3) kaikissa olemassa olevissa julkisissa rakennuksissa, joiden pohjakerroksen hyötypinta-ala on suurempi kuin 750 m2 , alkaen 1 päivästä tammikuuta 2029;

4) kaikissa uusissa asuinrakennuksissa ja kaikilla uusilla rakennusten välittömässä yhteydessä sijaitsevilla katetuilla pysäköintialueilla, joissa on vähintään kolme autopysäköintipaikkaa, alkaen 1 päivästä tammikuuta 2030; ja

5) kaikissa olemassa olevissa julkisissa rakennuksissa, joiden pohjakerroksen hyötypinta-ala on suurempi kuin 250 m2 , alkaen 1 päivästä tammikuuta 2031.

Rakennuksen omistajan on huolehdittava 1 momentissa säädettyjen vaatimusten noudattamisesta. Rakennuksen omistaja voi poiketa 1 momentissa säädetyistä vaatimuksista, jos aurinkoenergialaitteistojen käyttöönotto ei ole teknisesti, taloudellisesti tai toiminnallisesti toteutettavissa. Rakennuksen omistajan on kunnan rakennusvalvontaviranomaisen pyynnöstä esitettävä selvitys poikkeamisen edellytysten täyttymisestä. Jos rakennusvalvontaviranomainen arvioi saadun selvityksen perusteella, etteivät poikkeamisen edellytykset täyty, rakennusvalvontaviranomaisen on velvoitettava rakennuksen omistajaa noudattamaan 1 momentissa säädettyjä vaatimuksia.

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen valvoo tämän lain noudattamista rakentamislain perusteella rakentamisluvanvaraisten hankkeiden valvonnan yhteydessä. Valvontaan sovelletaan rakentamislakia.

Mikäli rakennuksen omistaja ei noudata tämän lain 3 tai 4 §:ssä säädettyjä vaatimuksia, kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on kehotettava tätä korjaamaan asiaintila asettamassaan määräajassa.

Tämän lain noudattamisen valvonnassa kunnan rakennusvalvontaviranomainen saa käyttää rakentamislaissa säädetyistä pakkokeinoista vain 147 §:ssä säädettyjä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Jos rakentamislupahakemus on tullut vireille ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.