Opintoetuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi

Tämän lain tarkoituksena on tukea taloudellisen tuen tarpeessa olevan päätoimisen opiskelijan toimeentuloa opintoetuuksilla ja kannustaa häntä opiskelemaan ja suorittamaan opinnot tavoiteajassa sekä tukea opintolainansaajaa opintolainan takaisinmaksussa.

Opintotukena myönnetään tässä laissa säädetyin edellytyksin opintorahaa, asumislisää ja opintolainan valtiontakausta.

Opintolainansaajalla on lisäksi tässä laissa säädetyin edellytyksin oikeus saada korkoavustusta ja opintolainahyvitystä.

Opintotukitoiminnan yleinen johto, ohjaus ja kehittäminen kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Tämän lain mukaiset toimeenpanotehtävät hoitaa Kansaneläkelaitos yhteistyössä oppilaitosten kanssa.

Kansaneläkelaitoksen tehtävänä on myös huolehtia korkeakouluopiskelijoiden ruokailun tukemiseen tarkoitetun valtion talousarvioon varatun määrärahan rajoissa tuen myöntämisestä opiskelijaravintoloiden pitäjille ja muusta tähän liittyvästä hallinnosta.

Oppilaitoksen tehtävänä on:

1) antaa yleisneuvontaa opintoetuusasioissa;

2) antaa oma-aloitteisesti taikka Kansaneläkelaitoksen tai opiskelijan pyynnöstä opintotukiasioiden käsittelyssä tarvittavia tietoja;

3) vastaanottaa oppilaitoksessa opiskelevan opintoetuushakemus, merkitä hakemukseen asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot ja toimittaa hakemus Kansaneläkelaitokselle;

4) valvoa osaltaan, että opintoetuuden saantiin on edellytykset ja ilmoittaa Kansaneläkelaitokselle, jos opintoetuuden keskeyttämiseen tai lakkauttamiseen on aihetta.

Suomen kansalaisella on oikeus opintotukeen siten kuin tässä laissa säädetään. Suomen kansalaista koskevia tämän lain säännöksiä sovelletaan myös henkilöön:

1) joka Euroopan unionin lainsäädännön taikka Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen nojalla on oikeutettu tämän lain mukaiseen opintoetuuteen;

2) jolla on ulkomaalaislain (301/2004) 10 luvussa säädetty oikeus pysyvään oleskeluun Suomessa; taikka

3) jolla on Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen 2019/C 384 I/01 (erosopimus ) 15 artiklan mukainen oikeus pysyvään oleskeluun Suomessa.

Ulkomaalaisella, joka asuu Suomessa vakinaisesti ja jonka maassa oleskelun peruste on muu kuin opiskelu, on oikeus opintotukeen tässä laissa säädetyin edellytyksin, jos:

1) hänelle on myönnetty ulkomaalaislaissa tarkoitettu jatkuva tai pysyvä oleskelulupa taikka pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa;

2) hän on ulkomaalaislaissa tarkoitettu unionin kansalainen tai häneen rinnastettava taikka hänen perheenjäsenensä, jonka oleskeluoikeus on ulkomaalaislain 10 luvussa säädetyllä tavalla rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti;

3) hän on Pohjoismaan kansalainen, joka on rekisteröinyt oleskelunsa ulkomaalaislain 157 §:ssä säädetyllä tavalla siten kuin Pohjoismaiden välillä väestön rekisteröinnistä on sovittu; taikka

4) hän on Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen tai hänen perheenjäsenensä, hänen oleskeluoikeutensa perustuu erosopimukseen ja hänellä on erosopimuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisen hakumenettelyn perusteella annettu oleskeluoikeuden osoitukseksi ulkomaalaislain 33 a §:ssä tarkoitettu oleskelulupakortti.

Suomen kansalaisella ja 1 momentissa tarkoitetulla henkilöllä on tässä laissa säädetyin edellytyksin oikeus opintotukeen ulkomailla suoritettavaan koulutukseen, jos hänellä on:

1) vähintään kahden vuoden ajan opintojen alkamista edeltäneiden viiden vuoden aikana ollut kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta Suomessa; tai

2) elinolosuhteiden perusteella muutoin kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla kiinteä yhteys Suomeen, jolloin otetaan huomioon henkilön perhesuhteisiin, toimeentuloon, ammatillisiin ja muihin vastaaviin elinolosuhteisiin liittyvät seikat.

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) tukikuukaudella kuukautta, jonka aikana opiskelija saa opintorahaa tai asumislisää;

2) lukuvuodella aikaa, joka alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy seuraavan vuoden heinäkuun 31 päivänä;

3) lukukaudella syyslukukautta ja kevätlukukautta, jolloin syyslukukausi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta ja kevätlukukausi alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta;

4) korkeakoululla yliopistolaissa (558/2009) tarkoitettuja yliopistoja, Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa laissa (1121/2008) tarkoitettua Maanpuolustuskorkeakoulua, ammattikorkeakoululaissa (932/2014) tarkoitettuja ammattikorkeakouluja ja Poliisiammattikorkeakoulusta annetussa laissa (1164/2013) tarkoitettua Poliisiammattikorkeakoulua;

5) muulla oppilaitoksella muita kuin 4 kohdassa tarkoitettuja oppilaitoksia;

6) puolisoilla aviopuolisoita ja avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä henkilöitä;

7) lapsen huoltajalla lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa (361/1983) tarkoitettuja huoltajia;

8) korkokaudella vuosipuoliskoa, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 30 päivänä kesäkuuta, ja vuosipuoliskoa, joka alkaa 1 päivänä heinäkuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta.

Opintotukeen oikeuttavien opintojen on oltava päätoimisia.

Opintotukea voidaan myöntää koulutukseen, joka on julkisen valvonnan alaista. Julkisen valvonnan alaiseksi katsotaan koulutus tai oppilaitos, joka on opetusviranomaisten tai oman alansa viranomaisten valvoma tai rahoittama.

Muussa kuin korkeakoulussa annettavassa koulutuksessa opintotukeen on oikeus opiskelijalla, joka suorittaa:

1) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) säädettyä koulutusta;

2) lukiolaissa (714/2018) säädettyä lukiokoulutusta tai lukiokoulutusta Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetussa laissa (1463/2007) tarkoitetussa oppilaitoksessa;

3) tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa (1215/2020) tarkoitettua koulutusta;

4) perusopetuslain (628/1998) 46 §:ssä tarkoitettua aikuisten perusopetusta;

5) muun alan viranomaisten kuin opetusviranomaisten valvomaa 1 kohdassa tarkoitettua koulutusta vastaavaa ammatillista koulutusta; tai

6) muuta kuin 1–5 kohdassa tarkoitettua koulutusta vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) tarkoitetussa kansanopistossa, liikunnan koulutuskeskuksessa tai Snellman-korkeakoulu-nimisessä oppilaitoksessa taikka Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetussa laissa (252/2010) tarkoitetussa koulutuskeskuksessa.

Korkeakoulutuksessa opintotukeen on oikeus opiskelijalla, joka suorittaa:

1) alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa taikka tieteellistä tai taiteellista jatkotutkintoa;

2) ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa taikka ammattikorkeakoululain 10 §:n 3 momentissa tarkoitettua maahanmuuttajille suunnattua koulutusta;

3) muuta kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua ammatilliseen tai virkakelpoisuuteen tähtäävää opintokokonaisuutta, jos opiskelija on suorittanut korkeakoulututkinnon.

Ulkomailla opiskelevalla opiskelijalla on oikeus opintotukeen, jos opinnot vastaavat 1–4 momentissa tarkoitettuja opintoja Suomessa tai sisältyvät Suomessa suoritettaviin opintotukeen oikeuttaviin opintoihin. Opintotukea myönnetään myös Ahvenanmaan maakuntalainsäädännön perusteella järjestettyyn koulutukseen Ahvenanmaan maakunnassa, jos opinnot vastaavat 1–4 momentissa tarkoitettuja opintoja tai sisältyvät valtakunnassa suoritettaviin opintotukeen oikeuttaviin opintoihin.

Opiskelijalla on oikeus opintotukeen Suomessa järjestetyssä muussa kuin julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa, jos Kansaneläkelaitos on koulutuksen järjestäjän hakemuksesta myöntänyt koulutukseen opintotukioikeuden. Opintotukioikeuden myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) koulutus vastaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaista koulutusta, jonka tavoitteena on tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen; ja

2) koulutuksen järjestäjällä on toiminnalliset, ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen järjestämiseen.

Opetushallitus antaa Kansaneläkelaitoksen pyynnöstä lausunnon siitä, vastaako 1 momentissa tarkoitettu koulutus sisällöltään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaista koulutusta.

Oikeus opintotukeen voidaan myöntää myös valtioneuvoston asetuksella erikseen säädettävään muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun koulutukseen, jos koulutus tuottaa yleisesti tunnustetun ammattipätevyyden ja muut opintotuen myöntämisen edellytykset täyttyvät.

Kansaneläkelaitos voi perua tässä pykälässä tarkoitettuun koulutukseen myönnetyn oikeuden opintotukeen, jos opintotuen myöntämiselle säädetyt edellytykset eivät täyty. Jos koulutuksen oikeus opintotukeen perutaan, ovat opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa ennen oikeuden perumista aloittaneet opiskelijat oikeutettuja opintotukeen koulutuksen päättymiseen asti.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä opintotukioikeuden myöntämisen edellytyksistä, opintotukioikeuden hakemisesta, myöntämisestä ja perumisesta sekä koulutuksen järjestäjän selvitys- ja ilmoitusvelvollisuudesta.

Päätoimisia ovat:

1) lukiolain mukaiset opinnot, joiden tavoitteena on 150 opintopisteen laajuisen nuorille tarkoitetun oppimäärän suorittaminen tai mainitun lain 6 §:ssä tarkoitetun erityisen koulutustehtävän mukainen koulutus, jonka tavoitteena on ylioppilastutkinnosta annetun lain (502/2019) 25 §:ssä tarkoitetun ylioppilastutkintoa tasoltaan vastaavan kansainvälisen tutkinnon suorittaminen;

2) lukiolain mukaiset opinnot, joiden tavoitteena on 88 opintopisteen laajuisen aikuisille tarkoitetun oppimäärän suorittaminen tai lukion oppiaineen oppimäärän suorittaminen, kun niitä suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä tai lukiolain 4 §:n mukaisen järjestämisluvan nojalla sisäoppilaitosmuotoisesti;

3) lukiolain mukaiset opinnot, joiden tavoitteena on 88 opintopisteen laajuisen aikuisille tarkoitetun oppimäärän suorittaminen, kun sitä suorittaa oppivelvollisuuslain (1214/2020) 16 §:n nojalla maksuttomaan koulutukseen oikeutettu opiskelija.

Päätoimisia ovat:

1) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaiset opinnot, joiden tavoitteena on ammatillisen perustutkinnon tai tutkinnon osan taikka työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen suorittaminen;

2) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaiset opinnot, joiden tavoitteena on ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tai mainittujen tutkintojen osien suorittaminen, jos opintojen laajuus on vähintään 4,5 osaamispistettä opiskelukuukautta kohti;

3) muut ammatilliset opinnot, jos opintojen laajuus on keskimäärin vähintään 25 viikkotuntia, 4,5 osaamispistettä, neljä opintopistettä tai kolme opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti.

Päätoimisia ovat opinnot, joiden tavoitteena on korkeakoulututkinnon suorittaminen. Muut korkeakouluopinnot ovat päätoimisia, kun opintojen laajuus on keskimäärin vähintään viisi opintopistettä opiskelukuukautta kohti.

Päätoimisia ovat:

1) aikuisille tarkoitettu perusopetuslain 46 §:n mukainen koulutus, jos opintojen laajuus on keskimäärin vähintään kaksi kurssia opiskelukuukautta kohti;

2) tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu koulutus;

3) vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetussa kansanopistossa, liikunnan koulutuskeskuksessa, Snellman-korkeakoulu-nimisessä oppilaitoksessa tai Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa järjestetty muu kuin 8 ja 9 §:ssä tai tämän pykälän 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu koulutus, jos opintojen laajuus on keskimäärin vähintään 25 viikkotuntia, 4,5 osaamispistettä, neljä opintopistettä tai kolme opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti.

Ulkomaisessa oppilaitoksessa opinnot ovat päätoimisia, jos oppilaitos on määritellyt ne päätoimisiksi. Korkeakouluopinnot voidaan katsoa päätoimisiksi myös, jos opintojen laajuus vastaa keskimäärin vähintään viittä opintopistettä opiskelukuukautta kohti. Muut opinnot voidaan katsoa päätoimisiksi myös, jos opetussuunnitelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 25 viikkotuntia.

Opiskelijalla on oikeus opintotukeen muissa kuin korkeakouluopinnoissa säännönmukaisen opiskeluajan. Säännönmukaisella opiskeluajalla tarkoitetaan ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa enintään neljää vuotta ja muissa opinnoissa opinnoille säädettyä pidentämätöntä opiskelu- tai suoritusaikaa taikka opetussuunnitelman, opetusohjelman tai opiskelusuunnitelman mukaista päätoimista suoritusaikaa, jos suoritusajasta ei säädetä laissa.

Opiskelija voi saada muun kuin korkeakoulututkinnon suorittamista varten opintotukea 1 momentissa tarkoitettua säännönmukaista opiskeluaikaa pidemmälle ajalle, jos opiskelija osoittaa opintojensa viivästymisen aiheutuneen sairaudesta tai muusta erityisen painavasta syystä. Tässä momentissa tarkoitettua opintotukiajan pidentämistä voi saada yhteensä enintään 12 kuukauden ajalle. Opiskelijan on liitettävä enimmäisajan pidentämistä koskevaan hakemukseen lääkärintodistus tai muu riittävä selvitys.

Muuhun kuin oppivelvollisuuslain 16 §:n mukaiseen maksuttoman koulutuksen piiriin kuuluvaan opiskeluun voi kuitenkin saada enintään 52 tukikuukautta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää erilaajuisten opintojen opintotuen enimmäisajasta.

Yhden korkeakoulututkinnon suorittamista varten tukeen oikeuttava aika määräytyy kyseiselle tutkinnolle säädetyn laajuuden perusteella siten, että tukeen oikeuttava aika on enintään yhdeksän tukikuukautta tutkinnon laajuuden mukaista lukuvuotta kohti lisättynä kolmella tukikuukaudella. Täydet lukuvuodet ylittävältä puolelta lukuvuodelta tukeen oikeuttava aika on kuitenkin viisi tukikuukautta.

Jos opiskelija on otettu suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, opintotuki myönnetään erikseen alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Tukeen oikeuttava aika on kuitenkin yhteensä enintään näiden tutkintojen yhteenlasketun laajuuden perusteella 1 momentin mukaisesti määräytyvä tukiaika.

Jos opiskelija, jolle on myönnetty opintotukea korkeakouluopintoihin mutta joka ei ole suorittanut korkeakoulututkintoa, aloittaa opinnot toisen korkeakoulututkinnon suorittamista varten, aiemman tutkinnon suorittamiseksi käytetyt tukikuukaudet otetaan huomioon tukeen oikeuttavaa aikaa laskettaessa. Jos opiskelija on otettu suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, aiemman tutkinnon suorittamiseksi käytetyt tukikuukaudet otetaan huomioon tutkintojen yhteenlaskettua tukiaikaa laskettaessa.

Opiskelija voi saada korkeakoulututkinnon suorittamista varten opintotukea 1 momentin mukaista opintotuen enimmäisaikaa pidemmälle ajalle. Enimmäisajan pidentämisen edellytyksenä on, että opiskelija osoittaa opintojensa viivästymisen aiheutuneen sairaudesta tai muusta erityisen painavasta syystä. Opiskelija voi saada enimmäisajan pidentämistä yhteensä enintään 9 kuukauden ajalle kuitenkin siten, että 6 momentin mukainen tukikuukausien määrä ei ylity. Opiskelijan on liitettävä enimmäisajan pidentämistä koskevaan hakemukseen lääkärintodistus tai muu riittävä selvitys.

Muussa kuin korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijalla on oikeus opintotukeen päätoimisten opintojen ajalle. Yliopiston jatkotutkinnon suorittamista varten tukeen oikeuttava enimmäisaika on yhdeksän kuukautta.

Korkeakouluopiskelua varten opintotukea voi saada enintään 54 tukikuukautta. Opintotukeen oikeuttava aika on kuitenkin 57 tukikuukautta, kun alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on yhteensä 360 opintopistettä.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä erilaajuisten korkeakoulututkintojen opintotuen enimmäisajasta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää myös 6 §:n 4 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen opintojen tukikuukausien enimmäismäärästä.

Ulkomaisessa oppilaitoksessa suoritettavassa koulutuksessa opintotukeen oikeuttava aika määräytyy siten kuin 13 ja 14 §:ssä säädetään ja ulkomaisen oppilaitoksen määrittelemän koulutuksen keston ja laajuuden mukaisesti.

Opintotuki myönnetään:

1) korkeakoulututkintoa varten yhdeksälle kuukaudelle lukuvuodessa;

2) lukiokoulutusta, ammatillista perustutkintoa ja tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta varten kymmenelle kuukaudelle lukuvuodessa.

Muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa opinnoissa opintotuki myönnetään niille kalenterikuukausille, joissa on vähintään 18 opintotukeen oikeuttavaan aikaan kuuluvaa päivää.

Opintotuki voidaan hakemuksesta myöntää 1 momentissa säädettyä lyhyemmäksi ajaksi. Opintotuki voidaan hakemuksesta myöntää myös 1 momentissa säädettyä pidemmäksi ajaksi niille kalenterikuukausille, joiden aikana opiskelija osoittaa opiskelevansa ja joissa on vähintään 18 opintotukeen oikeuttavaan aikaan kuuluvaa päivää. Lukiokoulutuksessa opintotuki voidaan myöntää kesä- tai heinäkuulle vain, jos opiskelija suorittaa oppilaitoksessa lukion oppimäärään sisältyviä opintoja.

Tukikuukausi katsotaan käytetyksi, kun tukikuukauden opintoraha tai asumislisä on maksettu.

Tukikuukausi palautuu uudelleen käytettäväksi, jos tuensaaja maksaa vapaaehtoisesti takaisin tukikuukauden opintorahan ja asumislisän tukivuotta seuraavan kalenterivuoden aikana valtioneuvoston asetuksella säädettävään määräaikaan mennessä. Vapaaehtoisesti takaisinmaksettu opintoraha ja asumislisä myönnetään uudelleen 57 §:n mukaista hakuaikaa noudattaen.

Takaisinperintä ei palauta tukikuukautta uudelleen käytettäväksi, ellei takaisinperintä aiheudu virheellisestä maksatuksesta tai 19 §:ssä tarkoitetun etuuden maksatuksesta takautuvasti.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin tukikuukauden opintorahan ja asumislisän palauttamisen määräajasta.

Opintotuen saamisen edellytyksenä on opintojen riittävä edistyminen. Opintojen edistymistä pidetään riittävänä, jos opiskelija suorittaa opinnot opintotukeen oikeuttavassa ajassa. Kansaneläkelaitos seuraa yhteistyössä oppilaitosten kanssa opintojen edistymistä vuosittain.

Opintotuki lakkautetaan tai opintotukihakemus hylätään, jos opiskelijan opinnot eivät ole edistyneet riittävästi. Opintotuki lakkautetaan sen lukukauden lopussa, jonka aikana edistymisen seuranta suoritetaan. Opintotuki voidaan lakkauttaa takautuvasti, jos opintosuorituksia on erityisen vähän ja olosuhteista ilmenee, ettei opintoja ole ollut tarkoituskaan harjoittaa päätoimisesti.

Opiskelijalla on oikeus opintotukeen, vaikka hänen opintonsa eivät ole edistyneet riittävästi, jos hän esittää hyväksyttävän syyn, jonka vuoksi opinnot ovat hidastuneet. Hyväksyttävä syy voi olla opiskelijan sairaus tai muu siihen rinnastettava opiskelukykyä heikentävä tekijä, hänen lähiomaisensa sairaus, hänen vaikea elämäntilanteensa tai hänen opintojensa edistymiseen tilapäisesti vaikuttanut muu erityinen syy.

Jos opintojen edistymisen katsotaan edellyttävän erityistä seurantaa, opintotuki myönnetään tai sen maksamista jatketaan määräaikaisesti.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä opintojen riittävän edistymisen arvioimisesta, 4 momentissa tarkoitetun määräajan pituudesta ja opintosuoritusvaatimuksesta opintotuen lakkauttamisen jälkeen opintotuen maksamisen jatkamiseksi.

Opintotukeen ei ole oikeutta henkilöllä, joka saa samalta ajalta:

1) opintotukea ulkomailta tai Ahvenanmaan maakuntalainsäädännön mukaista opintotukea;

2) työttömyysturvalain (1290/2002) mukaista ansiopäivärahaa tai yleistukilain (48/2026) mukaista yleistukea;

3) kansaneläkelain (568/2007) taikka työntekijän eläkelain (395/2006) tai sen 3 §:ssä mainittujen työeläkelakien mukaista vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä;

4) täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa eläkettä tai kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä;

5) eläketukilain (1531/2016) mukaista eläketukea;

6) maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/1990) mukaista sukupolvenvaihdoseläkettä, maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain (1330/1992) mukaista luopumiskorvausta taikka maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) tai maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mukaista luopumistukea;

7) Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaista kuntoutusrahaa taikka työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa;

8) täyttä ansionmenetyskorvausta liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (626/1991), työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015), maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain (873/2015), sotilasvammalain (404/1948) tai sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain (1521/2016) kuntoutusta koskevien säännösten nojalla;

9) sairausvakuutuslain (1224/2004) 8 luvussa tarkoitettua sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa;

10) takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) mukaista takuueläkettä;

11) 2–10 kohdassa tarkoitettuja etuuksia vastaavia etuuksia ulkomailta.

Opintotukeen ei ole oikeutta myöskään henkilöllä, joka:

1) suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (285/2022) mukaista palvelusta taikka ulkomaisen lainsäädännön mukaista vastaavaa palvelusta;

2) suorittaa vapausrangaistusta tai on tutkintavankeudessa;

3) on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan järjestetyssä oppisopimuskoulutuksessa tai työvoimakoulutuksessa;

4) on työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023) mukaisessa työvoimakoulutuksessa.

Opintorahaan on oikeus opiskelijalla, jolle voidaan myöntää tämän lain mukaista opintotukea.

Opintorahaan ei kuitenkaan ole oikeutta opiskelijalla, jonka elatusta varten maksetaan lapsilisälain (796/1992) mukaista lapsilisää taikka vastaavaa etuutta ulkomailta.

Opintorahaan ei myöskään ole oikeutta opiskelijalla, joka saa oppilaitokselta opintojen ajalta maksettavaa päivärahaa tai vastaavaa etuutta.

Opintorahan määrä kuukaudessa on:

1) vanhempansa luona asuvalla opiskelijalla 43,15 euroa, kun opiskelija on alle 20-vuotias;

2) vanhempansa luona asuvalla opiskelijalla 90,85 euroa, kun opiskelija on täyttänyt 20 vuotta;

3) muualla kuin vanhempansa luona asuvalla opiskelijalla 113,57 euroa, kun opiskelija on alle 18-vuotias;

4) avioliitossa olevalla opiskelijalla taikka muualla kuin vanhempansa luona asuvalla opiskelijalla 279,38 euroa, kun opiskelija on täyttänyt 18 vuotta;

5) 23 §:ssä tarkoitettuun opintorahan huoltajakorotukseen oikeutetulla opiskelijalla 279,38 euroa lisättynä huoltajakorotuksen määrällä.

Oikeus korkeampaan opintorahaan iän perusteella alkaa sen kuukauden alusta, jona opiskelija täyttää säädetyn iän.

Vanhempansa luona asuvalla alle 20-vuotiaalla muulla kuin korkeakouluopiskelijalla on oikeus 21 §:n 1 momentin mukaiseen opintorahaan, jos vanhempien veronalaisten ansio- ja pääomatulojen yhteismäärä on enintään 43 000 euroa vuodessa. Opintorahaa vähennetään jokaista tulorajan ylittävää täyttä 1 070:tä euroa kohden viisi prosenttiyksikköä.

Jos opiskelijan vanhempien veronalaisten ansio- ja pääomatulojen yhteismäärä on enintään 21 800 euroa vuodessa, korotetaan 21 §:ssä säädettyä opintorahan määrää seuraavasti:

1) 43,15 euron opintorahaa enintään 65,87 eurolla;

2) 90,85 euron opintorahaa enintään 113,57 eurolla;

3) 113,57 euron opintorahaa enintään 113,57 eurolla.

Edellä 2 momentissa säädetty korotus pienenee jokaista tulorajan ylittävää täyttä 2 180:tä euroa kohden 10 prosenttiyksikköä. Korotusta ei makseta, jos 2 momentissa tarkoitettujen tulojen yhteismäärä ylittää 41 100 euroa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa vanhempien tulot otetaan huomioon mainitun ikärajan täyttämistä edeltäneen kalenterikuukauden loppuun. Vanhempien tuloja ei kuitenkaan oteta huomioon, jos opiskelija on avioliitossa tai saa opintorahan huoltajakorotusta. Jos opiskelijan vanhemmat ovat eronneet tai asuvat pysyvästi välien rikkoutumisen vuoksi erillään, vain sen vanhemman tulot otetaan huomioon, jonka luona opiskelija asuu tai on viimeksi asunut.

Opintorahaa saavalla alle 18-vuotiaan lapsen huoltajalla on oikeus opintorahan huoltajakorotukseen.

Oikeus opintorahan huoltajakorotukseen alkaa sitä seuraavan kuukauden alusta, jonka kuluessa opiskelijasta on tullut alaikäisen lapsen huoltaja. Oikeus opintorahan huoltajakorotukseen kunkin lapsen osalta päättyy sitä seuraavan kuukauden alusta, jonka kuluessa opiskelijan huollettavana oleva lapsi täyttää 18 vuotta tai olosuhteissa tapahtuu muu sellainen muutos, jonka seurauksena opiskelija ei enää ole alaikäisen lapsen huoltaja.

Opintorahan huoltajakorotuksen määrä on 141,63 euroa kuukaudessa.

Jos huollettavia lapsia on enemmän kuin yksi, on huoltajakorotuksen määrä 3 momentissa säädetyn lisäksi kutakin muuta lasta kohden 30 euroa kuukaudessa.

Asumislisään on oikeutettu opiskelija, joka asuu vuokra- tai asumisoikeusasunnossa.

Asumislisään ei kuitenkaan ole oikeutettu opiskelija, joka:

1) asuu vanhempansa luona;

2) asuu samassa asunnossa oman tai puolisonsa lapsen kanssa;

3) asuu puolisonsa omistamassa asunnossa;

4) olisi oikeutettu maksuttomaan asuntolapaikkaan oppilaitoksen puolesta, ellei ole erityisen painavia syitä sille, että opiskelija ei voi ottaa asuntolapaikkaa vastaan;

5) saa eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) mukaista asumistukea tai asuu samassa asunnossa mainitun lain mukaista asumistukea saavan puolisonsa kanssa.

Sen estämättä, mitä 2 momentin 2 ja 5 kohdassa säädetään, opiskelijalle voidaan kuitenkin myöntää asumislisä sellaisen asunnon asumismenoihin, joka on vuokrattu opiskelun vuoksi ja joka sijaitsee muulla paikkakunnalla kuin perheen vakituinen asunto.

Ulkomailla opiskelevalle myönnetään asumislisää samoin edellytyksin kuin Suomessa opiskelevalle. Ulkomailla opiskelevalla ja asuvalla on kuitenkin oikeus asumislisään sen estämättä, mitä 2 momentin 2 kohdassa säädetään.

Asumislisän määrä on enintään 80 prosenttia kuukausivuokrasta, käyttövastikkeesta taikka niihin rinnastettavista vuokrasopimuksen tai asumisoikeussopimuksen mukaisista kiinteän suuruisista kuukausittaisista asumismenoista. Asumislisää myönnettäessä asumismenoja ei oteta huomioon:

1) 370 euron ylittävältä osalta, kun opiskelijan asuinkunta on Espoo, Helsinki, Kauniainen tai Vantaa;

2) 310 euron ylittävältä osalta, kun opiskelijan asuinkunta on Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Kuopio, Lahti, Lohja, Nokia, Nurmijärvi, Oulu, Porvoo, Raisio, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sipoo, Siuntio, Tampere, Turku, Tuusula tai Vihti;

3) 270 euron ylittävältä osalta, kun opiskelijan asuinkunta on muu kuin 1 tai 2 kohdassa mainittu kunta tai asuinkunta on Ahvenanmaan kunta.

Jos opiskelija asuu vanhemmaltaan vuokraamassaan tai vanhempansa omistamassa asunnossa, asumislisän määrä on enintään 83 euroa kuukaudessa.

Suomessa kansanopistossa, liikunnan koulutuskeskuksessa tai Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa maksullisella linjalla opiskeleva, oppilaitoksen asuntolassa asuva opiskelija on oikeutettu asumislisään, jonka määrä on 88,87 euroa kuukaudessa.

Ulkomailla vuokralla asuvan ja opiskelevan opiskelijan asumislisän määrä on 210 euroa kuukaudessa.

Opiskelijan osuus asumismenoista saadaan jakamalla koko asunnon asumismenot asukkaiden lukumäärällä, jollei erityisestä syystä hyväksytä muuta jakoperustetta.

Oppivelvollinen on oikeutettu 27 §:n mukaiseen asumislisään, jos opintojen suorittaminen edellyttää asumista oppilaitoksen sijaintipaikkakunnalla ja:

1) matka oppivelvollisen kodista lähimpään lukioon tai lähimpään sellaiseen ammatilliseen oppilaitokseen, jossa järjestetään koulutusta oppivelvollisen suorittamaan tutkintoon ja jossa on mahdollisuus saada opetusta oppivelvollisen perusopetuslain 10 §:ssä tarkoitetun opetuskielen mukaisesti suomen tai ruotsin kielellä, on yli 100 kilometriä tai päivittäinen edestakainen koulumatka nopeinta matkustustapaa käyttäen kestää yli kolme tuntia;

2) hän opiskelee sellaisessa 1 kohdassa tarkoitetussa lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa, joka sijaitsee lähinnä opiskelijan kotia tai jonne muutoin joukkoliikennettä tai muuta soveltuvaa kulkutapaa käyttäen on nopein kulkuyhteys ja jossa on mahdollisuus saada opetusta oppivelvollisen perusopetuslain 10 §:ssä tarkoitetun opetuskielen mukaisesti suomen tai ruotsin kielellä; ja

3) hänellä ei ole mahdollisuutta asua oppilaitoksen maksuttomassa asuntolassa.

Tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa opiskeleva oppivelvollinen on oikeutettu 27 §:n mukaiseen asumislisään, jos:

1) matka opiskelijan kodista lähimpään sellaiseen oppilaitokseen, jossa on mahdollisuus saada opetusta opiskelijan perusopetuslain 10 §:ssä tarkoitetun opetuskielen mukaisesti suomen tai ruotsin kielellä, on yli 100 kilometriä tai päivittäinen edestakainen koulumatka nopeinta matkustustapaa käyttäen kestää yli kolme tuntia;

2) hän opiskelee sellaisessa 1 kohdassa tarkoitetussa oppilaitoksessa, joka sijaitsee lähinnä opiskelijan kotia tai jonne muutoin joukkoliikennettä tai muuta soveltuvaa kulkutapaa käyttäen on nopein kulkuyhteys ja jossa on mahdollisuus saada valmentavan koulutuksen opetusta opiskelijan perusopetuslain 10 §:ssä tarkoitetun opetuskielen mukaisesti suomen tai ruotsin kielellä; ja

3) hänellä ei ole mahdollisuutta asua oppilaitoksen maksuttomassa asuntolassa.

Poiketen siitä, mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään, 27 §:n mukaiseen asumislisään on oikeutettu myös saamelaisten kotiseutualueella asuva saamelainen, joka opiskelee Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa, jos matka opiskelijan kodista kyseiseen oppilaitokseen on yli 100 kilometriä.

Poiketen siitä, mitä 1 momentin 2 kohdassa ja 2 momentin 2 kohdassa säädetään, opiskelijalla on oikeus 27 §:n mukaiseen asumislisään, jos hän ei voi terveydentilaansa tai erityisen tuen tarpeeseen liittyvistä syistä ottaa vastaan opiskelupaikkaa mainituissa kohdissa tarkoitetussa oppilaitoksessa tai häntä ei ole otettu opiskelijaksi kyseiseen oppilaitokseen ja hän opiskelee mainitussa kohdassa tarkoitetulla tavalla lähimmässä hänelle soveltuvassa oppilaitoksessa.

Oikeus 27 §:n mukaiseen asumislisään päättyy sitä seuraavan kuukauden alusta, jonka kuluessa opiskelijan oppivelvollisuus päättyy.

Koulutuksen järjestäjä arvioi oppivelvollisen pyynnöstä, täyttyvätkö tässä pykälässä säädetyt asumislisän myöntämisedellytykset. Tiedon tallentamisvelvollisuudesta säädetään valtakunnallisista opinto-, koulutus- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884 /2017) 9 c §:ssä.

Edellä 26 §:ssä tarkoitetulle opiskelijalle maksetaan asumislisää lukuvuosittaisen opintojen alkamis- ja päättymispäivän väliseltä ajalta, jos opintojen suorittaminen edellyttää asumista oppilaitoksen sijaintipaikkakunnalla.

Asumislisän määrä on enintään kuukausivuokran, käyttövastikkeen taikka niihin rinnastettavan vuokrasopimuksen tai asumisoikeussopimuksen mukaisen kiinteän suuruisen kuukausittaisen asumismenon määrä, kuitenkin enintään opiskelijan asuinkunnan mukaan määräytyvä 25 §:n 1 momentissa säädetty asumislisässä huomioonotettava kuukausittainen asumismenojen määrä. Jos opiskelija asuu vanhemmaltaan vuokraamassaan tai vanhempansa omistamassa asunnossa, asumislisän määrä on enintään 83 euroa kuukaudessa.

Edellä 21 ja 22 §:ssä säädettyä opintorahan määrää ja 23 §:ssä säädettyä opintorahan huoltajakorotuksen määrää tarkistetaan kunkin lukuvuoden alusta lukien noudattaen, mitä kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. Euromäärät pyöristetään lähimpään senttiin.

Edellä 22 §:ssä säädettyjä vanhempien tulorajoja tarkistetaan kunkin vuoden alusta lukien työntekijän eläkelain 96 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkakertoimen muutoksen mukaisesti. Palkkakertoimen mukainen euromäärä pyöristetään lähimpään euroon.

Oikeus opintolainan valtiontakaukseen on opiskelijalla, joka saa tämän lain mukaista opintorahaa.

Oikeus opintolainan valtiontakaukseen on myös:

1) opiskelijalla, joka asuu vanhempansa luona ja on täyttänyt 18 vuotta, mutta joka ei vanhempiensa tulojen perusteella ole oikeutettu opintorahaan;

2) muualla kuin vanhempansa luona asuvalla opiskelijalla, jonka elatusta varten maksetaan lapsilisää ja jonka vanhempien veronalaisten ansio- ja pääomatulojen yhteismäärä on alle 64 400 euroa vuodessa;

3) opiskelijalla, jolle ei 20 §:n 3 momentin mukaan myönnetä opintorahaa.

Opintorahaa saavalle korkeakouluopiskelijalle valtiontakaus myönnetään opintotukea koskevassa päätöksessä ilman erillistä hakemusta.

Oikeutta opintolainan valtiontakaukseen ei ole vanhempansa luona asuvalla alle 18-vuotiaalla opiskelijalla. Oikeutta opintolainan valtiontakaukseen ei myöskään ole opiskelijalla, jonka opintolaina on takausvastuun perusteella Kansaneläkelaitoksen perittävänä.

Poiketen siitä, mitä 4 momentissa säädetään, valtiontakaus voidaan kuitenkin myöntää, jos;

1) opintolainansaaja on lyhentänyt säännöllisesti takausvastuuvelkaa maksusuunnitelman mukaisesti;

2) opintolainansaaja on yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) mukaisessa velkajärjestelyssä tai Kansaneläkelaitos on antanut suostumuksensa vapaaehtoiseen sopimukseen velkajärjestelystä ja opintolainansaaja hoitaa velkaansa velkajärjestelyn maksuohjelman tai sopimuksen mukaisesti; tai

3) takausvastuuvelan määrä on vähäinen.

Valtiontakaus myönnetään enintään lukuvuodeksi kerrallaan. Päätös valtiontakauksesta voi kuitenkin sisältää valtiontakauksen lukuvuotta edeltäneitä kesä- ja heinäkuuta varten. Jos opiskelu kestää enintään 12 kuukautta, valtiontakaus voidaan myöntää yhdellä päätöksellä koko opiskeluajalle.

Luottolaitos myöntää opintolainan valtiontakauksen perusteella velkakirjassa sovittavin ehdoin. Kansaneläkelaitos varmistaa, että luottolaitoksen käyttämä velkakirjamalli täyttää tässä laissa säädetyt edellytykset opintolainalle. Opintolainansaajalle voidaan myöntää yksi opintolaina, jonka määrää lisätään myönnetyllä uudella opintolainaerällä.

Opintolaina on nostettava sen lukuvuoden aikana, jota varten valtiontakaus on myönnetty. Opintolainaa ei kuitenkaan saa nostaa opintojen päättymisen tai keskeytymisen jälkeen, ellei 3 momentista muuta johdu.

Opintolaina nostetaan seuraavasti:

1) ulkomaisessa oppilaitoksessa suoritettavaan tutkintoon taikka tieteellisiin tai taiteellisiin jatko-opintoihin myönnetty opintolaina voidaan nostaa yhtenä eränä;

2) korkeakouluopintoihin myönnetystä lainasta syyslukukaudelle tarkoitettu osuus voidaan nostaa aikaisintaan 1 päivänä elokuuta ja kevätlukukaudelle tarkoitettu osuus aikaisintaan 1 päivänä tammikuuta;

3) muihin kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettuihin opintoihin myönnetty opintolaina on nostettavissa seuraavasti:a) elo–lokakuulle tarkoitetut lainaerät aikaisintaan 1 päivänä elokuuta; b) marras- ja joulukuulle tarkoitetut lainaerät aikaisintaan 1 päivänä marraskuuta; c) tammi–maaliskuulle tarkoitetut lainaerät aikaisintaan 1 päivänä tammikuuta; d) huhti–heinäkuulle tarkoitetut lainaerät aikaisintaan 1 päivänä huhtikuuta.

Jos opintolainan valtiontakausta koskeva päätös sisältää valtiontakauksen lukuvuotta edeltäneitä kesä- tai heinäkuuta varten, lainan ensimmäisen erän saa nostaa jo mainittujen kuukausien aikana. Jos valtiontakaus on myönnetty yhdellä päätöksellä enintään 12 kuukauden opintoihin, laina on nostettavissa näiden kuukausien aikana. Jos päätöksen antamisesta opintojen tai lukuvuoden päättymiseen on aikaa vähemmän kuin kaksi kuukautta taikka päätös annetaan lukuvuoden tai opintojen päätyttyä, laina on nostettava viimeistään kahden kuukauden kuluttua päätöksen antamisesta.

Ennen kuin opiskelija nostaa uuden opintolainaerän, luottolaitoksen on varmistettava Kansaneläkelaitokselta, että valtiontakaus on voimassa.

Opintolainan valtiontakauksen määrä tukikuukautta kohden on:

1) korkeakouluopiskelijalla 850 euroa;

2) muulla kuin korkeakouluopiskelijalla 850 euroa, jos opiskelija on täyttänyt 18 vuotta, ja 400 euroa, jos opiskelija on alle 18-vuotias; oikeus korkeampaan valtiontakaukseen alkaa sen kuukauden alusta, jona opiskelija täyttää 18 vuotta;

3) ulkomailla opiskelevalla opiskelijalla 1 000 euroa.

Valtiontakauksen määrää korotetaan niinä lukukausina, joina opiskelija saa opintotukea, sillä opintolainan lisäyksellä, jonka luottolaitos antaa opiskelijalle lukuvuoden aikana erääntyvän opintolainan koron maksamiseksi.

Opiskelijalla voi olla opintorahan lisäksi muita veronalaisia tuloja kalenterivuodessa määrä, jota kutsutaan opintotuen vuositulorajaksi . Opintotuen vuosituloraja lasketaan siten, että opiskelijalla voi olla tuloa:

1) 1 118 euroa jokaista kuukautta kohden, jolta hän on saanut opintorahaa tai asumislisää;

2) 3 355 euroa jokaista kuukautta kohden, jolta hän ei ole saanut opintorahaa tai asumislisää.

Opintojen aloittamisvuonna ennen opintojen aloittamiskuukautta tai opintojen päättymisvuonna tutkinnon suorittamiskuukauden tai opintotukeen oikeuttavien opintojen päättymisen jälkeen saatuja tuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin vuosituloraja ylittyisi niiden perusteella. Tutkinnon suorittamiskuukauden aikana saadut tulot otetaan huomioon kuitenkin vain silloin, jos opiskelija on saanut kyseiseltä kuukaudelta opintorahaa tai asumislisää. Jos opiskelija ei ole saanut tutkinnon suorittamiskuukaudelta opintorahaa tai asumislisää, kyseisen kuukauden aikana saatuja tuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin vuosituloraja ylittyisi niiden perusteella.

Opintotukeen oikeuttavat opinnot katsotaan päättyneiksi, kun opiskelija on saanut opintotukea kyseisiä opintoja varten myönnettävän 13–15 §:ssä säädetyn enimmäisajan. Opiskelijan on esitettävä tulojen saantiajankohdasta selvitys.

Jos opiskelija on otettu suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, tarkoitetaan 2 momentissa tarkoitetulla tutkinnon suorittamiskuukaudella ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiskuukautta ja mainitussa momentissa tarkoitetulla enimmäistukiajan päättymisellä alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon yhteenlasketun enimmäistukiajan päättymistä. Alemman korkeakoulututkinnon suorittamiskuukausi voidaan kuitenkin katsoa 2 momentissa tarkoitetuksi tutkinnon suorittamiskuukaudeksi, jos opiskelija on todisteellisesti päättänyt opintonsa alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen.

Opiskelijan tulee huolehtia siitä, että vuosituloraja ei ylity. Opiskelija voi säädellä vuositulorajaansa hakemalla opintotukea vain osalle opiskelukuukausista, peruuttamalla jo myönnetyn opintotuen haluamiltaan kuukausilta tai palauttamalla jo maksettujen tukikuukausien opintorahan ja asumislisän. Opintoraha ja asumislisä on palautettava vuositulorajan korottamiseksi tukivuotta seuraavan kalenterivuoden aikana. Palauttamisen määräajasta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Edellä 33 §:ssä säädettyjä tulorajoja sekä 63 §:n 4 momentissa säädettyjä euromääriä tarkistetaan joka toinen vuosi 1 päivästä tammikuuta yleisen ansiotasoindeksin muutoksen mukaisesti, mutta vain, jos tulorajat nousevat indeksimuutoksen johdosta. Tulorajat tarkistetaan vastaamaan kulloinkin kolmannen vuosineljänneksen loppuun mennessä toteutunutta kahden vuoden ajanjaksona tapahtunutta muutosta. Yleisen ansiotasoindeksin mukainen euromäärä pyöristetään lähimpään euroon.

Opiskelijan veronalaisella tulolla tarkoitetaan tätä lakia sovellettaessa, mitä tuloverolaissa (1535/1992) säädetään veronalaisesta pääomatulosta ja ansiotulosta. Opiskelijan ulkomailla saamat tulot rinnastetaan tuloverolaissa tarkoitettuihin veronalaisiin tuloihin, jos vastaavanlainen tulo Suomessa saatuna olisi veronalainen.

Opiskelijan vanhempien veronalaisella tulolla tarkoitetaan tätä lakia sovellettaessa, mitä tuloverolaissa säädetään veronalaisesta pääomatulosta ja ansiotulosta. Opiskelijan vanhempien tulot otetaan huomioon viimeksi toimitetun valtionverotuksen tietojen perusteella verotuksen päättymisen jälkeisen seuraavan vuoden alusta. Vanhempien ulkomailla saamat tulot rinnastetaan tuloverolaissa tarkoitettuihin veronalaisiin tuloihin, jos vastaavat tulot Suomessa saatuina olisivat veronalaisia. Hakijan tulee esittää selvitys vanhempiensa ulkomailla saamista tuloista siltä vuodelta, jonka verotustietojen pohjalta tulot muutoin otetaan huomioon opintotukea myönnettäessä tai tarkistettaessa. Jos vanhempien taloudellinen tilanne on verovuoden jälkeen olennaisesti muuttunut, muutokset voidaan ottaa 61 §:ssä säädetyn mukaisesti huomioon opintorahaa myönnettäessä.

Valtiontakaus on voimassa enintään 30 vuotta kyseisen opintolainan ensimmäisen lainaerän nostamisesta. Valtiontakauksen voimassaolon edellytyksenä on, että opintolainan korot on pääomitettu 38 §:ssä säädetyn mukaisesti.

Opintolainan valtiontakauksiin ei sovelleta, mitä takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta annetun lain (361/1999) 19 §:n 3 momentissa säädetään takaussitoumuksen vanhentumisesta.

Valtiontakaus annetaan omavelkaisena julkisen valvonnan alaisen luottolaitoksen myöntämän opintolainan koko nimellisestä määrästä, korosta ja viivästyskorosta sekä opintolainan eräännyttämisestä aiheutuvista hyväksyttävistä kuluista.

Luottolaitoksen on lisättävä puolivuosittain opintolainan pääomaan vuosipuoliskon aikana erääntyvät korot niinä lukukausina, joilta opintolainansaaja saa opintotukea, sekä välittömästi tällaista lukukautta seuraavien kahden lukukauden aikana erääntyvät korot.

Kansaneläkelaitos huolehtii valtion edusta opintolainan takaajana.

Kansaneläkelaitos sopii luottolaitosten kanssa tässä laissa tarkoitettujen tietojen luovuttamiseen liittyvistä menettelytavoista.

Kansaneläkelaitos vastaa luottolaitoksen eräännyttämän opintolainan maksamisesta luottolaitokselle.

Luottolaitoksen on ilmoitettava opintolainansaajalle vähintään kuukautta ennen korkojen pääomittamisen päättymistä korkojen ja lainan lyhennysten takaisinmaksun alkamisesta sekä annettava ohjeet korkoavustuksen hakemiseen. Lisäksi luottolaitoksen on annettava opintolainansaajalle maksumuistutuksen yhteydessä ohjeet korkoavustuksen hakemiseen.

Jos opintolainansaaja on laiminlyönyt koron tai lyhennyksen suorittamisen, luottolaitoksen on ilmoitettava laiminlyönnistä välittömästi Kansaneläkelaitokselle, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua laiminlyönnistä.

Luottolaitoksen oikeudesta eräännyttää opintolaina säädetään kuluttajansuojalain (38/1978) 7 luvun 33–35 §:ssä. Luottolaitoksen oikeuteen eräännyttää opintolaina ei kuitenkaan sovelleta, mitä mainitun 33 §:n 1 momentissa säädetään maksuviivästyksen kestosta ja viivästyneestä määrästä.

Luottolaitos ei saa vaatia lainaa takaisinmaksettavaksi sinä aikana, jona korot pääomitetaan 38 §:n nojalla, jos viivästynyt korko tai lyhennys on erääntynyt maksettavaksi kyseisenä aikana.

Jos luottolaitos haluaa esittää maksuvaatimuksen opintolainansaajan kuoleman vuoksi, luottolaitoksen on esitettävä maksuvaatimus Kansaneläkelaitokselle. Opintolaina katsotaan tällöin kokonaan erääntyneeksi, kun maksuvaatimus on esitetty.

Opintolainansaaja on velvollinen maksamaan valtiontakauksen perusteella luottolaitokselle maksetun määrän (takaussaatava ) Kansaneläkelaitokselle. Takaussaatavalle on maksettava korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua korkoa, jollei valtioneuvoston asetuksella säädetä alemmasta korosta.

Kansaneläkelaitos voi sopia takaussaatavan maksujärjestelyistä opintolainansaajan kanssa. Takaussaatava sekä sille perittävä korko ovat suoraan ulosottokelpoisia. Niiden perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007). Mitä mainitussa laissa säädetään saamisen vanhentumisesta, ei kuitenkaan koske 1 momentissa tarkoitettua valtion takautumisoikeutta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, että takaussaatavalle maksettava korko on 1 momentissa tarkoitettua korkoa alempi.

Takaussaatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua siitä, kun Kansaneläkelaitos on maksanut opintolainan luottolaitokselle, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Takaussaatavan vanhentumiseen sovelletaan velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 10 tai 11 §:ää. Vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika.

Takaussaatavan täytäntöönpanokelpoisuuden määräaikaan ja lopulliseen vanhentumiseen sovelletaan, mitä ulosottokaaren (705/2007) 2 luvun 24 §:ssä sekä 27 §:n 1 momentissa säädetään. Lopullinen vanhentumisaika lasketaan siitä päivästä lähtien, jona Kansaneläkelaitos on maksanut opintolainan takaajana pankille.

Opintolainansaajalla on oikeus saada hakemuksesta vapautus takaussaatavan koron maksamisesta enintään hakemiskuukautta seuraavien 12 kalenterikuukauden ajalle, jos hänen keskimääräiset veronalaiset tulonsa maksuvapautuksen hakemiskuukautta edeltävien neljän kalenterikuukauden aikana eivät ylitä korkoavustuksen myöntämisen edellytyksenä olevia tulorajoja.

Opintolainansaajalla on oikeus saada hakemuksesta vapautus takaussaatavan ja sille kertyneiden korkojen maksamisesta, jos:

1) opintolainansaaja on pysyvästi työkyvytön tai hänen määräaikainen työkyvyttömyytensä on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta; ja

2) opintolainansaajan keskimääräiset veronalaiset tulot maksuvapautuksen hakemiskuukautta edeltävien neljän kalenterikuukauden aikana eivät ylitä korkoavustuksen myöntämisen edellytyksenä olevia tulorajoja.

Opintolainan valtiontakaukseen perustuvan takaussaatavan ja sille kertyneiden korkojen perinnästä voidaan luopua kokonaan, kun:

1) perittävä määrä on vähäinen;

2) perintää ei opintolainansaajan taloudellinen tilanne huomioon ottaen ole enää tarkoituksenmukaista jatkaa; tai

3) perinnän jatkamisesta aiheutuisi perimättä olevaan määrään nähden kohtuuttomat kustannukset.

Takaussaatavan ja sille kertyneiden korkojen perinnästä luovutaan, jos opintolainansaaja on kuollut.

Tämän lain nojalla myönnettyjen opintolainojen erääntyneet korot ja ilmoituskulut voidaan maksaa korkoavustuksena valtion varoista enintään viideltä sellaiselta korkokaudelta, jona opintolainan korkoja ei lisätä lainapääomaan 38 §:n nojalla. Korkoavustuksena ei makseta koronmaksun viivästymisestä aiheutuvaa viivästyskorkoa. Asevelvollisen erääntyvät opintolainan korot maksetaan kuitenkin sotilasavustuslain (781/1993) mukaisena sotilasavustuksena siten kuin sotilasavustuslain 10 a §:ssä säädetään.

Korkoavustuksen myöntäminen edellyttää, että opintolainansaajan veronalaiset tulot ovat keskimäärin enintään 1 662 euroa kuukaudessa korkokautta edeltävää kalenterikuukautta edeltävien neljän kalenterikuukauden aikana.

Jos lainansaajalla on huollettavanaan omia alaikäisiä lapsia taikka lainansaajan luona asuvia hänen puolisonsa alaikäisiä lapsia, korkoavustuksen enimmäistuloraja on kuitenkin:

1) 1 919 euroa kuukaudessa, jos lapsia on yksi;

2) 1 989 euroa kuukaudessa, jos lapsia on kaksi;

3) 2 107 euroa kuukaudessa, jos lapsia on kolme tai useampia.

Edellä 2 ja 3 momentissa säädettyjä tulorajoja tarkistetaan joka toinen vuosi 1 päivästä tammikuuta työntekijän eläkelain 96 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkakertoimen muutoksen mukaisesti. Palkkakertoimen mukainen euromäärä pyöristetään lähimpään euroon. Tarkistettuja tulorajoja sovelletaan tarkistamisen jälkeen erääntyviin korkoihin myönnettäviin korkoavustuksiin. Tulorajojen tarkistukset vastaavat kulloinkin toteutunutta kahden vuoden ajanjaksona tapahtunutta muutosta.

Korkoavustus myönnetään opintolainansaajan hakemuksesta. Korkoavustusta on haettava kahden kalenterikuukauden kuluessa korkokauden päättymisestä. Hakemukseen on liitettävä selvitys luottolaitoksen perimästä korosta ja ilmoituskuluista, tosite opintolainansaajan luottolaitokselle maksamasta korosta sekä muut mahdolliset Kansaneläkelaitoksen vaatimat selvitykset.

Korkoavustus maksetaan luottolaitokselle. Korkoavustus maksetaan kuitenkin opintolainansaajalle siltä osin kuin hän on maksanut korot luottolaitokselle.

Korkeakoulututkinnon suorittaneen opintolainansaajan luottolaitoksessa olevaa tämän lain nojalla myönnettyä opintolainaa lyhennetään valtion varoista maksettavalla opintolainahyvityksellä.

Opintolainansaajalla on oikeus opintolainahyvitykseen, jos hän on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon, sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon, ylemmän korkeakoulututkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Suomessa taikka edellä mainittuja tutkintoja vastaavan tutkinnon ulkomailla.

Opintolainansaajalla on oikeus opintolainahyvitykseen vain hänen ensimmäiseksi suorittamansa korkeakoulututkinnon perusteella. Jos opintolainansaaja on suorittanut sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon, ensimmäiseksi suoritetuksi korkeakoulututkinnoksi katsotaan sekä alemman korkeakoulututkinnon että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen, jollei opintolainahyvitystä ole myönnetty opintolainansaajan hakemuksesta jo alemman korkeakoulututkinnon perusteella.

Jos opintolainansaaja on suorittanut sellaisen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, johon on liitetty tutkintonimike sairaanhoitaja (AMK) ja tämän tutkinnon lisäksi ammattikorkeakoululain 11 b §:ssä tarkoitetun koulutuksen, on hänellä oikeus opintolainahyvitykseen ensin mainitun tutkinnon lisäksi myös ammattikorkeakoululain 11 b §:ssä tarkoitetun koulutuksen perusteella.

Opintolainansaajalla on oikeus opintolainahyvitykseen, jos:

1) ammattikorkeakoulututkinto, ylempi ammattikorkeakoulututkinto tai yliopiston alempi korkeakoulututkinto on suoritettu asianomaista koulutusta koskevan lainsäädännön mukaisessa tavoitteellisessa suorittamisajassa;

2) sekä alempi että ylempi korkeakoulututkinto on suoritettu tutkintojen yhteenlasketussa säädetyssä tavoitteellisessa suorittamisajassa tai sellainen ylempi korkeakoulututkinto, johon ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa, on suoritettu säädetyssä tavoitteellisessa suorittamisajassa;

3) 1 kohdassa tarkoitetun tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika ylittyy enintään yhdellä lukukaudella;

4) 2 kohdassa tarkoitetun tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika ylittyy enintään yhdellä lukuvuodella.

Ulkomaisessa korkeakoulussa tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika määräytyy kyseistä tutkintoa koskevan tavoitteellisen suoritusajan perusteella. Muutoin sovelletaan, mitä 1 momentissa säädetään opintolainahyvitykseen oikeuttavasta tutkinnon suorittamisajasta.

Tutkinnon suorittamiseen käytetty aika lasketaan sen lukukauden alusta, jona opiskelija on ensimmäisen kerran ottanut vastaan opiskelupaikan korkeakoulussa, 49 §:ssä tarkoitetun tutkinnon suorittamislukukauden loppuun.

Jos opiskelija on otettuaan opiskelupaikan vastaan ilmoittautunut poissa olevaksi ammattikorkeakoululain 29 §:n 3 momentin tai yliopistolain 39 §:n 3 momentin nojalla ensimmäisenä lukuvuonna, tutkinnon suorittamiseen käytetty aika lasketaan kuitenkin sen lukukauden alusta, jona opiskelija on ensimmäistä kertaa ilmoittautunut läsnä olevaksi. Tässä momentissa säädettyä sovelletaan myös ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettuun tutkintoon.

Edellä 49 §:n 4 momentissa tarkoitetussa tilanteessa opintolainansaajalla on oikeus opintolainahyvitykseen, jos tutkinto ja koulutus on suoritettu niiden ammattikorkeakoululaissa säädetyssä yhteenlasketussa tavoitteellisessa suorittamisajassa tai jos tavoitteellinen suorittamisaika ylittyy enintään yhdellä lukukaudella. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä opintolainansaajan opintolainahyvitykseen oikeuttavasta opintojen suoritusajasta, kun opintolainansaaja suorittaa sellaisen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, johon liitetään tutkintonimike sairaanhoitaja (AMK), sekä tämän lisäksi ammattikorkeakoululain 11 b §:ssä tarkoitetun koulutuksen.

Opintolainansaajalla on oikeus opintolainahyvitykseen, vaikka tutkinnon suorittamiseen käytetty aika on 50 §:ssä säädettyä pidempi, jos opintolainansaaja on:

1) mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettuna aikana ollut suorittamassa asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaista palvelusta;

2) esittänyt lääkärintodistuksen siitä, että on ollut sairauden vuoksi estynyt mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettuna aikana suorittamasta opintojaan tai saanut sairauden perusteella sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa, täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa eläkettä tai korvausta taikka kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä;

3) saanut lapsen hoitamisen perusteella sairausvakuutuslain mukaista raskausrahaa tai äitiys-, isyys- taikka vanhempainrahaa; tai

4) ollut estynyt suorittamasta kaikkia tutkinnon suorittamiseksi vaadittavia opintoja opiskelumaassa vallinneen sotatilan tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan poikkeuksellisen olosuhteen vuoksi.

Edellä 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettujen olosuhteiden perusteella opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidennetään enintään kahdella lukuvuodella. Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettujen olosuhteiden perusteella opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidennetään yhdellä lukuvuodella.

Jos 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettu olosuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivää, opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidennetään yhdellä lukukaudella. Yhden lukukauden aikana otetaan huomioon vain yksi pidentämiseen oikeuttava olosuhde.

Ulkomailla korkeakoulututkinnon suorittanut opintolainansaaja on oikeutettu opintolainahyvitykseen, vaikka tutkinnon suorittamiseen käytetty aika on enintään kolme kuukautta 50 §:ssä säädettyä pidempi, jos tutkinnon suorittamisaikaa on pidentänyt ulkomaisen korkeakoulun 5 §:stä poikkeava lukukauden määritelmä ja tutkintotodistuksen myöntökäytäntö.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidentävien seikkojen huomioon ottamisesta.

Mitä tässä pykälässä säädetään, koskee myös opintolainansaajaa, joka on suorittanut säädetyssä suorittamisajassa sellaisen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, johon on liitetty tutkintonimike sairaanhoitaja (AMK), ja tämän lisäksi ammattikorkeakoululain 11 b §:ssä tarkoitetun koulutuksen.

Kansaneläkelaitos tutkii ilman hakemusta korkeakoulun ilmoittaman opintojen aloittamispäivän ja tutkinnon suorittamispäivän perusteella, onko ylemmän korkeakoulututkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut opintolainansaaja tutkinnon suorittamisajan perusteella oikeutettu opintolainahyvitykseen.

Jos opintolainansaaja on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon tai sellaisen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, johon on liitetty tutkintonimike sairaanhoitaja (AMK), ja tämän jälkeen ammattikorkeakoululain 11 b §:ssä tarkoitetun ensihoitaja-, kätilö- tai terveydenhoitajakoulutuksen, tai tutkinnon ulkomaisessa korkeakoulussa, Kansaneläkelaitos tutkii oikeuden opintolainahyvitykseen opintolainansaajan hakemuksesta. Hakemus on jätettävä Kansaneläkelaitokselle kahden vuoden kuluessa tutkinnon tai ammattikorkeakoululain 11 b §:ssä tarkoitetun koulutuksen suorittamisesta. Ulkomaisessa korkeakoulussa tutkinnon suorittaneen tulee toimittaa selvitys opintojen aloittamisesta ja tutkinnon suorittamisesta.

Jos opintolainansaaja on 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa tutkinnon suorittamisen perusteella oikeutettu opintolainahyvitykseen, Kansaneläkelaitos laskee luottolaitosten ilmoittamien tietojen perusteella 54 §:ssä tarkoitetun opintolainahyvityksen määrän ja antaa asiassa päätöksen. Päätös voidaan antaa asianosaista kuulematta.

Jos opintolainansaaja ei ole 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa tutkinnon suorittamisaikaa koskevien tietojen tai luottolaitosten ilmoittamien tietojen perusteella oikeutettu opintolainahyvitykseen, Kansaneläkelaitos antaa asiassa päätösehdotuksen. Ehdotuksen mukainen päätös tulee voimaan, jos opintolainansaaja ei valituksen tekemiseen varatussa määräajassa pyydä asian käsittelemistä uudelleen.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä opintolainahyvityksen haku- ja päätöksenantomenettelystä.

Opintolainahyvitykseen oikeuttavalla opintolainalla tarkoitetaan 49 §:ssä tarkoitettujen korkeakouluopintojen ensimmäistä aloituspäivää edeltävän lukukauden lopun ja hyvitykseen oikeuttavan tutkinnon suorittamispäivää seuraavan lukukauden alun välisenä aikana kertynyttä tämän lain mukaista opintolainaa ilman lainan pääomitettuja korkoja.

Opintolainahyvityksen määrä lasketaan enintään sen lainamäärän perusteella, joka vastaa tutkinnon tavoitteellisen suorittamisajan mukaista opintolainan määrää. Opintolainahyvityksen määrää laskettaessa otetaan huomioon opintolainaa enintään 850 euroa tukikuukautta kohti, jos tutkinto on suoritettu suomalaisessa korkeakoulussa, ja enintään 1 000 euroa tukikuukautta kohti, jos tutkinto on suoritettu ulkomaisessa korkeakoulussa. Opintolainaa otetaan huomioon enintään yhdeksältä kuukaudelta lukuvuodessa. Siltä osin kuin tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika ei ole täysiä vuosia, hyvityksen enimmäismäärää laskettaessa opintolainaa otetaan huomioon viideltä kuukaudelta lukukautta kohti.

Opintolainahyvityksen määrä on 45 prosenttia siitä osasta 53 §:ssä tarkoitettua opintolainan määrää, joka ylittää 8 000 euroa, jos opintolainansaaja on suorittanut tutkinnon 50 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädetyssä tavoitteellisessa suorittamisajassa.

Opintolainahyvityksen määrä on 30 prosenttia siitä osasta hyvitykseen oikeuttavaa opintolainaa, joka ylittää 8 000 euroa, jos opintolainansaaja on suorittanut tutkinnon 50 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdassa säädetyssä määräajassa.

Jos opintolainansaaja, joka on suorittanut sellaisen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, johon on liitetty tutkintonimike sairaanhoitaja (AMK), on tämän jälkeen suorittanut ammattikorkeakoululain 11 b §:ssä tarkoitetun koulutuksen 50 §:n 5 momentissa tarkoitetussa tavoitteellisessa suorittamisajassa, opintolainahyvityksen määrä on 1 tai 2 momentissa säädetyn lisäksi 45 prosenttia siitä osasta hyvitykseen oikeuttavaa opintolainaa ilman lainaan pääomitettuja korkoja, joka on kertynyt ammattikorkeakoululain 11 b §:ssä tarkoitetun koulutuksen ensimmäistä aloituspäivää edeltävän lukukauden lopun ja hyvitykseen oikeuttavan koulutuksen suorittamispäivää seuraavan lukukauden alun välisenä aikana. Jos tavoitteellinen suorittamisaika ylittyy enintään yhdellä lukukaudella, opintolainahyvitys on 1 tai 2 momentissa säädetyn lisäksi 30 prosenttia. Jos ammattikorkeakoululain 11 b §:ssä tarkoitettu koulutus alkaa samana lukukautena kuin opintolainahyvitykseen oikeuttava tutkinto on suoritettu, koulutuksen perusteella otetaan huomioon opintolaina koulutuksen aloittamista seuraavan lukukauden alusta alkaen.

Edellä 3 momentissa tarkoitettu opintolainahyvityksen määrä lasketaan enintään sen lainamäärän perusteella, joka vastaa kyseisten koulutusten 50 §:n 5 momentissa tarkoitetun tavoitteellisen suorittamisajan mukaista opintolainan määrää, josta on vähennetty 53 §:n 2 momentin mukainen ensimmäiseksi suoritetun tutkinnon enimmäislainamäärä. Opintolainahyvityksen määrää laskettaessa sovelletaan muutoin, mitä 53 §:n 2 momentissa säädetään.

Opintolainahyvityksen määrä on enintään 7 000 euroa.

Kansaneläkelaitos maksaa opintolainahyvityksen luottolaitokselle, kun päätös oikeudesta opintolainahyvitykseen ja sen määrästä on annettu opintolainansaajalle.

Opintolainahyvityksellä lyhennetään valtion takaamaa opintolainaa lainojen suuruuden mukaisessa järjestyksessä suurimmasta pienimpään.

Jos Kansaneläkelaitos on takaajana maksanut opintolainan luottolaitokselle ja opintolaina on Kansaneläkelaitoksen perittävänä, opintolainahyvityksen määrä vähennetään ensisijaisesti Kansaneläkelaitoksen perittävänä olevasta takaussaatavasta.

Jos opintolaina on opintolainahyvityksen maksamishetkellä pienempi kuin maksettavaksi tulevan hyvityksen määrä, jäljelle jäävä osuus maksetaan opintolainansaajalle.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä opintolainahyvityksen maksamisesta.

Kansaneläkelaitos antaa kirjallisen päätöksen tämän lain mukaisen opintoetuuden myöntämisestä, hylkäämisestä, tarkistamisesta, lakkauttamisesta ja takaisinperinnästä.

Opintotukea haetaan Kansaneläkelaitokselta. Hakemuksen voi jättää Kansaneläkelaitokselle tai asianomaiseen oppilaitokseen Kansaneläkelaitokselle toimitettavaksi. Ulkomailla opiskelevan tulee kuitenkin toimittaa hakemus Kansaneläkelaitokselle. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hakumenettelystä.

Opintotuki myönnetään aikaisintaan sen kuukauden alusta, jona hakemus on jätetty.

Kun opiskelu alkaa tai jatkuu keskeytymisen jälkeen taikka opiskelija hakee opintotukea 19 §:n mukaisen opintotuen saamisen rajoituksen päättymisen jälkeen, opintotuki myönnetään aikaisintaan sellaisen kalenterikuukauden alusta, jossa on vähintään 18 opintotukeen oikeuttavaan aikaan kuuluvaa päivää.

Opintotukihakemus voidaan hylätä, jos ajankohta, josta lukien tukea haetaan tai jolloin edellytykset tuen myöntämiseksi täyttyvät, on myöhempi kuin kuusi kuukautta hakemuksen jättämisajankohdasta.

Jos opiskelijan 19 §:ssä tarkoitettua opintotuen myöntämisen estävää etuutta koskeva hakemus on hylätty, opintotuki voidaan myöntää sen kuukauden alusta, jona estävää etuutta koskeva hakemus on jätetty. Opintotuki on haettava kuuden kuukauden kuluessa sen kuukauden päättymisestä, jonka aikana päätös estävää etuutta koskevan hakemuksen hylkäämisestä on tullut lainvoimaiseksi.

Jos opiskelijan yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) mukaista asumistukea koskeva hakemus tai opiskelijan taikka hänen puolisonsa eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain mukaista asumistukea koskeva hakemus on hylätty, opintotuen asumislisä voidaan myöntää sen kuukauden alusta, jona asumistukea koskeva hakemus on jätetty. Asumislisä on haettava kuuden kuukauden kuluessa sen kuukauden päättymisestä, jonka aikana päätös yleistä asumistukea tai eläkkeensaajan asumistukea koskevan hakemuksen hylkäämisestä on tullut lainvoimaiseksi.

Opintoraha ja asumislisä maksetaan kuukausittain etuuden hakijan ilmoittamalle Euroopan unionissa sijaitsevalle tilille. Maksupäivästä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Yksittäinen tukierä voidaan kuitenkin maksaa muullakin tavalla, jos tilille maksaminen ei ole mahdollista tai jos tuen hakija tai saaja esittää Kansaneläkelaitoksen hyväksymän erityisen syyn.

Opintorahaa ja asumislisää ei makseta, jos kuukausierän määrä yhteensä jäisi 8,40 euroa pienemmäksi.

Opintotuki tarkistetaan tai se lakkautetaan, jos opiskelijan olosuhteissa on tapahtunut muutos, joka vaikuttaa oikeuteen saada etuus tai etuuden määrään.

Jos on perusteltua syytä olettaa, että opintotuki olisi lakkautettava tai sen määrää vähennettävä, opintotuen maksaminen voidaan väliaikaisesti keskeyttää tai maksettavaa määrää vähentää, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu. Jos tuensaaja ei toimita pyydettyä selvitystä, asia ratkaistaan lopullisella päätöksellä niiden selvitysten perusteella, jotka ovat Kansaneläkelaitoksen käytettävissä. Väliaikaiseen päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta.

Opintotuen maksaminen voidaan lakkauttaa myös opiskelijan pyynnöstä.

Kun opiskelija valmistuu tai keskeyttää opintonsa, opintotuki lakkautetaan valmistumis- tai keskeyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alusta lukien.

Muun olosuhteissa tapahtuneen muutoksen kuin opintojen keskeyttämisen tai valmistumisen perusteella opintotuki tarkistetaan sen kuukauden alusta lukien, jonka aikana uusi olosuhde kestää ensimmäisen kerran vähintään 18 päivää.

Määrätyn ajan kestävissä olosuhteiden muutoksissa etuus tarkistetaan niiltä kalenterikuukausilta, joina muuttunut olosuhde kestää vähintään 18 päivää.

Opintotuki lakkautetaan sen kalenterikuukauden alusta lukien, jonka aikana 19 §:n mukainen opintotuen saamisen rajoitus kestää ensimmäisen kerran vähintään 18 päivää. Jos opiskelija hakee opintotukea opintotuen saamisen rajoituksen päättymisen jälkeen, opintotukea myönnetään aikaisintaan sellaisen kalenterikuukauden alusta, jossa on vähintään 18 opintotukeen oikeuttavaan aikaan kuuluvaa päivää. Opintotukea ei tarkisteta 6 momentissa säädetyn mukaisesti, vaikka 19 §:n mukainen opintotuen saamisen rajoitus kestäisi määrätyn ajan.

Jos opiskelija on otettu suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, opintotuki ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen voidaan myöntää alemman korkeakoulututkinnon suorittamiskuukautta seuraavasta kalenterikuukaudesta lukien.

Opintotuki tarkistetaan tai lakkautetaan ilman hakemusta kalenterivuosittain vuoden alussa verotuksen valmistumisen jälkeen vanhempien verotustietojen perusteella. Tarkistusta ei kuitenkaan tehdä, jos etuutta koskeva päätös on annettu edeltävän syyslukukauden aikana vanhempien taloudellisessa tilanteessa tapahtuneen olennaisen muutoksen johdosta.

Opintotuki voidaan tarkistaa oppilaitoksen ilmoittaman lukuvuoden keston muutoksen perusteella ilman hakemusta.

Opintotuki voidaan lakkauttaa opiskelijaa kuulematta, jos oppilaitos ilmoittaa opiskelijan valmistumisesta tai opiskelun keskeyttämisestä. Opiskelun keskeyttämisen perusteella opintotuki voidaan lakkauttaa opiskelijaa kuulematta kuitenkin vain, jos oppilaitoksen antama tieto perustuu opiskelijan omaan ilmoitukseen.

Jos opiskelija on otettu suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa ja opintotuki on myönnetty alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen, opintotuki voidaan tarkistaa ja myöntää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen ilman hakemusta, kun korkeakoulu ilmoittaa alemman korkeakoulututkinnon suorittamisesta.

Opiskelijan vanhempien taloudellisen tilanteen katsotaan olennaisesti muuttuneen, jos vanhempien tulot ovat viimeksi toimitetun verotuksen jälkeen muuttuneet vähintään 20 prosenttia. Kun opintotuki on hakemuksesta myönnetty tai opintotukea koskeva päätös on annettu edellä tarkoitettujen muuttuneiden tulojen perusteella kevätlukukauden aikana, opintotukea voidaan maksaa niiden perusteella saman vuoden loppuun. Kun opintotuki on hakemuksesta myönnetty tai opintotukea koskeva päätös on annettu edellä tarkoitettujen tulojen perusteella syyslukukauden aikana, opintotukea voidaan maksaa niiden perusteella seuraavan kalenterivuoden loppuun.

Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä tai apurahansaajana saatu tulo otetaan huomioon yrittäjän eläkelain (1272/2006) tai maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) perusteella vahvistetun työtulon mukaisena.

Opintotuki voidaan evätä kokonaan tai osittain, jos joku on tahallaan antanut väärän tai harhaanjohtavan tiedon tai vääriä tietoja antamalla tai salaamalla todellisen asianlaidan on saanut aikaan sen, että opintotukea on maksettu perusteettomasti.

Jos tämän lain mukaista etuutta on maksettu aiheetta tai määrältään liian suurena, liikaa maksettu etuus on perittävä takaisin.

Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä aiheeton maksaminen ole johtunut etuuden saajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen. Lisäksi takaisinperinnästä voidaan luopua kokonaan takaisinperintää koskevan päätöksen antamisen jälkeen myös silloin, kun takaisinperintää ei etuuden saajan taloudellinen tilanne huomioon ottaen ole enää tarkoituksenmukaista jatkaa tai kun perinnän jatkamisesta aiheutuisi perimättä olevaan etuuden määrään nähden kohtuuttomat kustannukset.

Takaisin perittävä määrä voidaan kuitata Kansaneläkelaitoksen myöhemmin maksamasta etuudesta. Ilman suostumusta kuittaaminen voidaan kuitenkin kohdistaa vain tämän lain mukaiseen tai siihen rinnastettavaan muuhun etuuteen.

Jos opiskelijan veronalaiset tulot ylittävät 33 §:n 1 momentin mukaan määräytyvän vuositulorajan, ylityksen jokaista alkavaa ylityskynnystä kohden peritään takaisin yhden tukikuukauden opintoraha ja asumislisä alkaen kalenterivuoden viimeisestä tukikuukaudesta. Ylityskynnys määräytyy tämän lain 33 §:n 1 momentin 2 ja 1 kohdan euromäärien erotuksena. Jos vuositulorajan ylitys on ollut enintään 374 euroa, liikaa maksettua tukea ei kuitenkaan peritä takaisin. Tuensaajalle annetaan päätösehdotus liikaa maksetun tuen takaisinperimisestä. Ehdotuksen mukainen päätös tulee voimaan, jos tuensaaja ei valituksen tekemiseen varatussa määräajassa pyydä asian käsittelemistä uudelleen.

Opiskelijan omien tulojen perusteella takaisinperittäväksi määrätyn opintorahan ja asumislisän määrää korotetaan 7,5 prosentilla. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, että korotus on tätä pienempi.

Takaisinperintää koskeva lainvoimainen päätös saadaan panna täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio.

Päätös aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperinnästä on tehtävä viiden vuoden kuluessa etuuden maksupäivästä. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistettu saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua päätöksen antamisesta, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistetun saatavan vanhentumisen katkeamisesta säädetään velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 10 tai 11 §:ssä. Tämän vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika.

Jos opiskelija on saanut opintorahaa tai asumislisää samalta ajalta, jolta hänelle myönnetään takautuvasti 19 §:ssä tarkoitettua etuutta, Kansaneläkelaitos saa periä tältä ajalta perusteettomasti maksetun opintotuen takautuvasti suoritettavasta mainitussa pykälässä tarkoitetusta etuudesta.

Kansaneläkelaitoksen on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitetun etuuden maksajalle vähintään kaksi viikkoa ennen 19 §:ssä tarkoitetun etuuden maksamista, että etuus tulee 1 momentin mukaisesti maksaa Kansaneläkelaitokselle.

Opintorahan huoltajakorotus maksetaan Kansaneläkelaitokselle sen pyynnöstä elatustuen korvauksena ajalta, jona lapselle maksetaan elatustukilain (580/2008) mukaista elatustukea sen vuoksi, että opintorahan saaja on laiminlyönyt lapsen elatusvelvollisuuden.

Valtio korvaa Kansaneläkelaitokselle tämän lain nojalla maksettavista etuuksista aiheutuvat kustannukset.

Kansaneläkelaitoksen on viisi arkipäivää ennen opintorahojen ja asumislisien maksupäivää ilmoitettava valtiolle arvio seuraavana kuukautena maksettavien opintorahojen, asumislisien, takausvastuiden ja ateriatuen rahamäärästä. Valtion on ilmoituksen perusteella maksettava Kansaneläkelaitokselle ilmoituksen mukainen määrä viimeistään yhtä arkipäivää ennen edellä tarkoitettua maksupäivää.

Opintoetuuden maksukuukautta seuraavan kuukauden aikana lähetettävän arvion yhteydessä Kansaneläkelaitoksen on ilmoitettava opetus- ja kulttuuriministeriölle edellisenä kuukautena maksettujen etuuksien yhteismäärä sekä 63 ja 65 §:n perusteella takaisinperittyjen etuuksien määrä. Lisäksi Kansaneläkelaitoksen on ilmoitettava opetus- ja kulttuuriministeriölle 42 §:n perusteella takaisinperittyjen takaussaatavien määrä saatavien syntyvuoden mukaan eriteltyinä sekä takaussaataville perittyjen korkojen määrä. Kalenterikuukautena maksettujen opintoetuuksien ja pankeille takausvastuun perusteella maksettujen opintolainojen yhteismäärästä vähennetään saman kuukauden opintoetuuden ennakkojen ja takaisinperittyjen etuuksien sekä takaisinperittyjen takaussaatavien ja niiden korkojen summa. Näin saatu erotus otetaan huomioon arvion lähettämistä seuraavan kuukauden ennakkoa määrättäessä.

Kansaneläkelaitoksen on kuukausittain ilmoitettava valtiolle 44 ja 45 §:n nojalla myönnettyjen maksuvapautusten määrät saatavien syntyvuoden mukaan eriteltyinä.

Tämän lain toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat menot luetaan Kansaneläkelaitoksen toimintamenoiksi ja oppilaitoksille 3 §:n 4 momentissa säädetyistä tehtävistä aiheutuvat menot kyseisen oppilaitoksen menoiksi.

Opintoetuutta koskevaan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalta ja muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Valituskirjelmä on toimitettava Kansaneläkelaitokselle 30 päivän kuluessa siitä, kun valittaja on saanut päätöksestä tiedon.

Kansaneläkelaitoksen päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.

Jos Kansaneläkelaitos hyväksyy kaikilta osin sille toimitetussa valituksessa esitetyt vaatimukset, sen on annettava asiasta oikaisupäätös. Oikaisupäätökseen saa hakea muutosta siten kuin 68 §:ssä säädetään.

Jos Kansaneläkelaitos ei voi oikaista valituksen kohteena olevaa päätöstä 1 momentissa tarkoitetuin tavoin, sen on 30 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä toimitettava valituskirjelmä ja lausuntonsa sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan käsiteltäväksi. Kansaneläkelaitos voi tällöin väliaikaisella päätöksellä oikaista aikaisemman päätöksensä siltä osin kuin se hyväksyy valituksessa esitetyn vaatimuksen. Jos valitus on jo toimitettu muutoksenhakuelimelle, on väliaikaisesta päätöksestä ilmoitettava sille viipymättä. Väliaikaiseen päätökseen ei saa hakea erikseen muutosta.

Edellä 2 momentissa säädetystä määräajasta voidaan poiketa, jos valituksen johdosta tarvittavan lisäselvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Lisäselvityksen hankkimisesta on tällöin viipymättä ilmoitettava valittajalle. Valituskirjelmä ja lausunto on kuitenkin aina toimitettava asianomaiselle muutoksenhakuelimelle 60 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä.

Jos sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalle tai vakuutusoikeudelle annettava valitus on saapunut 68 §:ssä säädetyn määräajan jälkeen, asianomainen muutoksenhakuelin voi tästä huolimatta ottaa valituksen tutkittavakseen, jos myöhästymiseen on ollut painavia syitä.

Jos opintotuen saajalle on päätöksen antamisen jälkeen takautuvasti myönnetty 19 §:ssä tarkoitettu opintotuen myöntämisen estävä etuus, Kansaneläkelaitos voi ilman päätöksen poistamista tai asianosaisen suostumusta ratkaista asian uudelleen.

Jos opiskelija ei ole lainkaan aloittanut opintojaan oppilaitoksessa, Kansaneläkelaitos voi ilman päätöksen poistamista tai asianosaisen suostumusta ratkaista opintotukea koskevan asian uudelleen.

Jos tässä laissa tarkoitettua etuutta koskeva Kansaneläkelaitoksen antama lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka on ilmeisesti lain vastainen, sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen muilta kuin myönnettyä opintolainan valtiontakausta koskevilta osin ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluiksi ennen asian ratkaisemista. Muutoksenhakulautakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Jos sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan tai vakuutusoikeuden antama lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai se on ilmeisesti lain vastainen, vakuutusoikeus voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen muilta kuin myönnettyä opintolainan valtiontakausta koskevilta osin ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Vakuutusoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluiksi ennen asian ratkaisemista.

Jos Kansaneläkelaitos tekee päätöksen poistamista koskevan vaatimuksen, se voi väliaikaisella päätöksellä keskeyttää etuuden maksamisen tai maksaa sen vaatimuksensa mukaisena siihen asti, kunnes asia on uudelleen ratkaistu. Väliaikaiseen päätökseen ei saa hakea erikseen muutosta.

Päätöksen poistamista on haettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun päätös sai lainvoiman. Erityisen painavista syistä päätös voidaan poistaa määräajan jälkeenkin tehdystä hakemuksesta.

Jos asiassa, jossa on kysymys evätyn edun myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä, ilmenee uutta selvitystä, Kansaneläkelaitoksen on tutkittava asia uudelleen. Kansaneläkelaitos voi aikaisemman lainvoimaisen päätöksen estämättä myöntää evätyn edun tai myöntää edun aikaisempaa suurempana.

Myös sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus voivat menetellä vastaavasti muutoksenhakuasiaa käsitellessään. Muutoksenhausta säädetään 68 §:ssä.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu kuuleminen toimitetaan tiedoksi siten kuin hallintolain (434/2003) 59 §:ssä säädetään.

Asiavirheen korjaamisesta säädetään hallintolain 50 §:ssä.

Kansaneläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus saada pyynnöstä salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta käsiteltävänä olevan asian ratkaisemiseksi tai muun tämän lain mukaisen yksittäisen tehtävän täytäntöönpanoa varten välttämättömät tiedot:

1) valtion ja kunnan viranomaiselta ja muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä;

2) Eläketurvakeskukselta, eläke- ja vakuutuslaitokselta sekä muulta eläkkeen tai muun korvauksen myöntäjältä tai maksajalta;

3) Potilasvakuutuskeskukselta;

4) Liikennevakuutuskeskukselta;

5) työttömyyskassalta ja työnantajalta;

6) oppilaitokselta;

7) vuokranantajalta.

Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta opintoetuuksien täytäntöönpanoa varten:

1) Opetushallitukselta ja oppilaitoksilta opiskelijavalinnoissa hyväksytyksi tulleiden sekä Opetushallitukselta opiskelupaikan vastaanottaneiden henkilöiden tunnistamista ja yksilöintiä koskevat tiedot sekä oppilaitosta ja opintoja koskevat tiedot;

2) kunnan, säätiön tai yleishyödyllisen yhteisön ylläpitämiltä opiskelija-asuntoloilta asuntoloiden ylläpitäjien kanssa erillisessä sopimuksessa sovittavalla tavalla opiskelija-asunnoissa asuvien tunnistamista ja yksilöintiä koskevat tiedot sekä vuokra- ja asumisaikatiedot;

3) oppilaitokselta tai Opetushallituksen taikka opetus- ja kulttuuriministeriön tietovarannosta opiskelijoiden tunnistamista ja yksilöintiä koskevat tiedot sekä opiskelijan opintoja ja opintojen seurantaa koskevat tiedot;

4) luotonantajilta opintolainansaajittain yksilöidyt tiedot nostettujen, valtion takaamien opintolainojen määristä, opintolainojen lyhennyksistä ja koroista siten kuin Kansaneläkelaitos määrää;

5) apurahan myöntäjältä tai maksajalta tiedot myönnetyistä apurahoista;

6) rangaistuslaitoksilta tiedot tutkintavankeuslain (768/2005) mukaisen tutkintavankeuden tai vankeuslain (767/2005) mukaisen rangaistuksen alkamisesta ja päättymisestä;

7) Verohallinnolta opintolainavähennystä koskevien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset tunnistamistiedot ja opintolainavähennyksen käyttämistä koskevat tiedot niistä verovelvollisista, jotka ovat verotuksessa vähentäneet tuloverolain 127 d §:ssä tarkoitetun opintolainavähennyksen enimmäismäärän.

Kansaneläkelaitoksella on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä luovuttaa:

1) luottolaitokselle, josta henkilöllä on opintolainaa, tiedot 38 §:n mukaisen koron lisäämiseksi opintolainaan;

2) opintolainan valtiontakausta ja sen voimassaoloa koskevat tiedot luottolaitokselle, josta opiskelija on hakenut opintolainaa;

3) Verohallinnolle tiedot opintolainavähennykseen oikeutetuista henkilöistä ja näiden opintolainavähennyksen enimmäismäärästä ja vuosittain maksamista opintolainan lyhennyksistä;

4) Pohjoismaiden opintotukiviranomaisille tiedot näiden maiden kansalaisten sekä näissä maissa opiskelevien Suomen kansalaisten Suomesta saamista opintotuista.

Kansaneläkelaitoksella on oikeus yksittäistapauksessa käyttää tämän lain mukaista etuutta käsitellessään muiden sille säädettyjen tehtävien hoitamista varten saamiaan tietoja, jos on ilmeistä, että ne vaikuttavat tämän lain mukaiseen etuuteen ja tiedot on lain mukaan otettava huomioon päätöksenteossa ja Kansaneläkelaitoksella olisi oikeus saada tiedot muutoinkin erikseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus saada Kansaneläkelaitokselta opintoetuuksien saajia koskevia tietoja siltä osin kuin se on tarpeen opetus- ja kulttuuriministeriölle kuuluvien opintoetuuksien tilastointi-, suunnittelu- ja kehittämistehtävien hoitamiseksi. Näihin tietoihin ei saa sisällyttää etuudensaajan tunnistamisen mahdollistavia tietoja.

Kansaneläkelaitoksella on sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 29 §:n 3 momentissa säädetään, oikeus mainitussa momentissa säädetyin edellytyksin avata tekninen käyttöyhteys 77 ja 83 §:ssä tarkoitetuille tiedonsaajille rekisteriensä sellaisiin tietoihin, jotka Kansaneläkelaitos saa antaa mainittujen säännösten perusteella.

Mitä tässä pykälässä säädetään tietojen luovuttamisesta teknisen käyttöyhteyden avulla, koskee myös Kansaneläkelaitoksen oikeutta saada 75 ja 76 §:ssä sekä 77 §:n 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla.

Tämän pykälän perusteella avatun teknisen käyttöyhteyden avulla saa hakea myös salassa pidettäviä tietoja ilman sen suostumusta, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista tietoja pyytävän on esitettävä selvitys siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.

Kansaneläkelaitoksella on oikeus sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään, salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä antaa ministeriöille, Verohallinnolle ja lakisääteistä sosiaaliturvajärjestelmää hoitavalle laitokselle tai yhteisölle, jonka hoidettavaksi kuuluvaan sosiaaliturvaetuuteen tämän lain mukainen etuus vaikuttaa, tämän lain mukaista etuutta tai korvausta saaneen henkilön henkilötunnus ja muut yksilöintitiedot, tiedot maksetuista etuuksista ja korvauksista ja näihin rinnastettavat tiedot, jotka ovat välttämättömiä sosiaaliturvaan kohdistuvien rikosten ja väärinkäytösten selvittämiseksi suoritettavaa henkilötietojen yhdistämistä ja muuta kertaluonteista valvontatointa varten, sekä poliisi- ja syyttäjäviranomaiselle edellä tarkoitetut tiedot, jotka ovat välttämättömiä rikosten selvittämistä ja syytteeseenpanoa varten. Terveydentilaa koskevia tietoja tai tietoja, jotka on tarkoitettu kuvaamaan henkilön sosiaalihuollon tarpeen perusteita, ei saa kuitenkaan luovuttaa.

Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) tarkoitetulla rekisteröidyllä ei ole mainitun asetuksen 18 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaista oikeutta siihen, että Kansaneläkelaitos rajoittaa henkilötietojen käsittelyä silloin, kun se hoitaa tämän lain mukaista tehtävää, jos rekisteröidyn vaatimus käsittelyn rajoittamisesta on ilmeisen perusteeton.

Opintoetuutta hakiessaan opiskelijan tulee ilmoittaa Kansaneläkelaitokselle etuuden myöntämiseksi tarvittavat tiedot. Opintoetuutta saavan opiskelijan tulee ilmoittaa opintojen päättymisestä tai keskeytymisestä, oppilaitoksen vaihtumisesta, asumisolosuhteiden muutoksista sekä lisäksi muista opintoetuuteen vaikuttavista muutoksista.

Opintorahaa, asumislisää tai opintolainaa ei saa ulosmitata.

Kansaneläkelaitoksella on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä asianomaisen viranomaisen pyynnöstä luovuttaa ulosottoa varten tiedot tämän lain mukaisten etuuksien määristä, ei kuitenkaan niistä etuuksista, joita ei oteta huomioon ulosottokaaren 4 luvun 48 §:ssä tarkoitettua suojaosuutta laskettaessa. Lisäksi Kansaneläkelaitoksella on oikeus ilmoittaa tiedossaan olevat muut eläkkeitä ja muita sosiaalietuuksia maksavat laitokset.

Sopimus, joka tarkoittaa tähän lakiin perustuvan oikeuden siirtämistä toiselle, on mitätön.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valtioneuvoston asettama opintotukiasiain neuvottelukunta, jonka tehtävänä on tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja opintotuen kehittämistä ja toteuttamista koskevissa asioissa.

Neuvottelukunnan tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lain 33 ja 34 § tulevat kuitenkin voimaan jo 1 päivänä tammikuuta 2027. Lain 28 §:n 2 momentti tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2028. Lain 26 ja 27 §:ää sovelletaan oppivelvollisen opinnoissa, jotka aloitetaan 1 päivänä elokuuta 2027 tai sen jälkeen. Lain säännökset, jotka koskevat ammattikorkeakoululain 11 b §:ssä tarkoitetun koulutuksen suorittaneen oikeutta opintolainahyvitykseen, tulevat voimaan 1 päivänä elokuuta 2028.

Tällä lailla kumotaan opintotukilaki (65/1994). Jos muualla lainsäädännössä viitataan kumottuun lakiin, viittauksen katsotaan koskevan tätä lakia.

Tämän lain mukaiseen opintotukeen rinnastetaan opintotukilain mukainen opintotuki.

Jos Kansaneläkelaitos on koulutuksen järjestäjän hakemuksesta myöntänyt koulutukseen opintotukioikeuden kumotun opintotukilain 4 a §:n nojalla, opintotukioikeutta koskeva päätös on voimassa myös tämän lain tultua voimaan. Opintotukioikeuteen sovelletaan muutoin, mitä 7 §:ssä säädetään.

Tämän lain 12 §:ssä tarkoitettuja päätoimisia opintoja ulkomaisessa oppilaitoksessa sekä 13 §:n 2 ja 3 momentin ja 14 §:n 1 ja 6 momentin opintotukeen oikeuttavaa enimmäisaikaa koskevia säännöksiä sovelletaan 1 päivänä elokuuta 2027 tai myöhemmin aloitettuihin opintoihin. Ennen tätä ajankohtaa aloitettuihin opintoihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Opinnot katsotaan aloitetuiksi mainittuna päivänä tai sen jälkeen, jos opiskelija on ottanut opiskelijavalinnassa opiskelupaikan vastaan tai ilmoittautunut ensimmäisen kerran läsnä olevaksi kyseisissä opinnoissa mainittuna päivänä tai sen jälkeen.

Henkilöllä, joka saa ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten nojalla opintotukea erillistä ammatillista täydennyskoulutusohjelmaa varten, on edelleen oikeus opintotukeen näiden opintojen päättymiseen asti, kuitenkin siten, ettei tämän lain 14 §:n mukainen enimmäisaika ylity.

Tämän lain 22 §:ssä säädetyt tulorajat vastaavat vuodelle 2027 vahvistettua palkkakertoimen pistelukua. Ensimmäinen tämän lain 28 §:n 2 momentissa tarkoitettu tulorajojen tarkistus tehdään 1 päivänä tammikuuta 2028.

Tämän lain 21—23 §:ssä säädetyt opintorahan määrät vastaavat vuodelle 2027 vahvistettua kansaneläkeindeksistä annetussa laissa tarkoitettua pistelukua. Ensimmäinen 28 §:n 1 momentissa tarkoitettu mainitun lain mukainen korotus tehdään 1 päivänä elokuuta 2028.

Lain 23 §:n 4 momentti tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2027. Ennen 1.10.2027 myönnettäviin huoltajakorotuksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Henkilöllä, joka on aloittanut opintonsa ennen 1 päivää elokuuta 2027, on oikeus kumotun opintotukilain 11 ja 11 a §:n mukaiseen oppimateriaalilisään kyseisten opintojen päättymiseen asti. Oppimateriaalilisän määrä on 52,24 euroa kuukaudessa, mikä vastaa vuodelle 2027 vahvistettua kansaneläkeindeksistä annetussa laissa tarkoitettua pistelukua. Oppimateriaalilisän määrään sovelletaan, mitä tämän lain 28 §:ssä säädetään opintorahan ja vanhempien tulojen indeksisidonnaisuudesta.

Ensimmäinen tämän lain 34 §:ssä momentissa tarkoitettu ansiotasoindeksin muutokseen perustuva 33 §:ssä tarkoitettujen tulorajojen ja 63 §:n 4 momentissa tarkoitettu vuositulorajan ylityksen tarkistus tehdään 1 päivänä tammikuuta 2029. Tarkistus vastaa vuoden 2028 kolmannen vuosineljänneksen loppuun mennessä toteutunutta kahden vuoden ajanjaksona tapahtunutta ansiotasoindeksiin muutosta.

Tämän lain 5 lukua sovelletaan myös ennen tämän lain voimaan tuloa nostettuun opintolainaan. Ennen tämän lain voimaan tuloa nostettuun opintolainaan ei kuitenkaan sovelleta 41 §:n 2 momenttia, vaan kumotun opintotukilain 37 §:n 1 momenttia.

Tämän lain 44 ja 45:ää sovelletaan myönnettäessä maksuvapautuksia, joita koskeva hakemus on tullut vireille 1 päivänä tammikuuta 2028 tai sen jälkeen. Ennen 1 päivää tammikuuta 2028 vireille tulleisiin maksuvapautushakemuksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Tämän lain 47 ja 48 §:ää sovelletaan myönnettäessä korkoavustusta 1 päivästä tammikuuta 2028. Tämän lain 48 §:ssä säädetyt tulorajat vastaavat vuodelle 2026 vahvistettua palkkakerrointa.

Ennen 1 päivää tammikuuta 2028 myönnettäviin korkoavustuksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ensimmäinen tämän lain 47 §:n 4 momentissa tarkoitettu tulorajojen tarkistus tehdään kuitenkin 1 päivänä tammikuuta 2028.

Tämän lain 49–54 §:ää sovelletaan henkilöön, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan ensimmäistä korkeakoulututkintoa varten 1 päivänä elokuuta 2027 tai sen jälkeen. Edellä mainittuja lainkohtia sovelletaan myös henkilöön, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan ennen 1 päivää elokuuta 2027, mutta on ilmoittautunut läsnä olevaksi ensimmäisen kerran 1 päivänä elokuuta 2027 tai sen jälkeen.

Henkilöön, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan korkeakoulussa ja ilmoittautunut ensimmäistä kertaa läsnä olevaksi ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita opintolainahyvitystä ja opintolainavähennystä koskevia säännöksiä. Tästä poiketen edellä tarkoitettuun henkilöön sovelletaan kuitenkin tämän lain 50 §:n 4 momenttia, kun hän on suorittanut opintolainahyvitykseen oikeuttavan tutkinnon 1 päivänä elokuuta 2027 tai sen jälkeen.

Henkilöön, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan ammattikorkeakoululain 11 b §:ssä tarkoitettua koulutusta varten 1 päivänä elokuuta 2028 tai sen jälkeen alkavassa koulutuksessa, sovelletaan tämän lain 49-54 §:ää siltä osin kuin näissä pykälissä säädetään oikeudesta opintolainahyvitykseen ammattikorkeakoululain 11b §:ssä säädetyn koulutuksen perusteella.

Henkilöön, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan korkeakoulussa ja ilmoittautunut ensimmäistä kertaa läsnä olevaksi ennen 1 päivää elokuuta 2014, sovelletaan opintotukilain muuttamisesta annetun lain (1243/2013) voimaan tullessa voimassa olleita opintolainavähennystä koskevia säännöksiä.

Tämän lain voimaan tullessa toimiva opintotukiasiain neuvottelukunta jatkaa toimikautensa loppuun tässä laissa tarkoitettuna neuvottelukuntana.

Tässä laissa säädetään tuen myöntämisestä:

1) opiskelijan asunnon ja oppilaitoksen välisistä päivittäisistä koulumatkoista aiheutuviin kustannuksiin;

2) viikonloppujen yhteydessä aiheutuvien opiskelijan kodin ja opiskeluaikaisen asunnon välisten matkojen kustannuksiin oppivelvollisille.

Tukea kutsutaan koulumatkatueksi ja se maksetaan valtion varoista.

Opiskelun päätoimisuudesta säädetään opintoetuuslaissa ( / ).

Oppivelvollisella on oikeus koulumatkatukeen viikonloppujen yhteydessä aiheutuvista oppivelvollisen kodin ja opiskeluaikaisen asunnon välisistä matkakustannuksista, jos hän täyttää opintoetuuslain 26 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa, 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tai 3 tai 4 momentissa säädetyt asumislisän saamisen edellytykset ja opintojen suorittaminen edellyttää asumista oppilaitoksen sijaintipaikkakunnalla. Tässä pykälässä tarkoitettuun koulumatkatukeen ei sovelleta lain 3, 3 a, 4, 4 a eikä 5 §:ää.

Kuukausittaiset matkakustannukset määräytyvät neljän edestakaisen oppivelvollisen kodin ja opiskeluaikaisen asunnon välisen matkan mukaan. Koulumatkatuen määrä on enintään 300 euroa kuukaudessa. Matkakustannusten laskentaperusteista säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella.

Koulumatkatukea ei myönnetä, jos oppivelvollinen saa tukea samoista matkoista aiheutuviin kustannuksiin muun lain nojalla.

Oikeus tämän pykälän mukaiseen koulumatkatukeen päättyy sitä seuraavan kuukauden alusta, jonka kuluessa opiskelijan oppivelvollisuus päättyy.

Koulutuksen järjestäjä arvioi oppivelvollisen pyynnöstä, täyttyvätkö opintoetuuslain 26 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan, 2 momentin 1 ja 2 kohdan tai 3 ja 4 momentin mukaiset edellytykset. Tiedon tallentamisvelvollisuudesta säädetään valtakunnallisista opinto-, koulutus- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) 9 c §:ssä.

Koulumatkatuen myöntää Kansaneläkelaitos. Kalenterikuukausi oikeuttaa koko kuukauden koulumatkatukeen, jos siinä on vähintään 15 koulumatkatukeen oikeuttavaa päivää. Kalenterikuukausi oikeuttaa puolen kuukauden koulumatkatukeen, jos siinä on vähintään 10 koulumatkatukeen oikeuttavaa päivää. Edellä 5 a §:n mukaiseen koulumatkatukeen sovelletaan kuitenkin, mitä opintoetuuslain 16 §:ssä säädetään lukuvuoden tukikuukausien lukumäärästä ja mainitun lain 57 §:n 3 momentissa tuen myöntämisestä.

Kun opiskelija valmistuu tai keskeyttää opintonsa, koulumatkatuki lakkautetaan valmistumis- tai keskeyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alusta lukien. Kun opiskelijan olosuhteissa tapahtuu muu tukeen vaikuttava muutos, koulumatkatukioikeus tarkistetaan kuukausikohtaisesti tai lakkautetaan ottaen huomioon, mitä 7 §:n 1 momentissa säädetään koulumatkatukeen oikeuttavien päivien määrästä. Edellä 5 a §:n mukaisessa koulumatkatuessa opiskelijan muissa olosuhteissa tapahtuneen muutoksen perusteella koulumatkatuki tarkistetaan sen kuukauden alusta lukien, jonka aikana uusi olosuhde kestää ensimmäisen kerran vähintään 18 päivää.

Jollei tässä laissa toisin säädetä, koulumatkatukea koskevassa asiassa noudatetaan, mitä opintoetuuslaissa säädetään opintotuen toimeenpanosta, takaisinperinnästä ja takaisinperintäsaatavan vanhentumisesta, itseoikaisusta, päätöksen poistamisesta, asiavirheen korjaamisesta, tietojen saamisesta, käytöstä ja luovuttamisesta, ulosmittaus- ja siirtokiellosta sekä rahoituksesta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain 5 a §:ää sovelletaan oppivelvollisen opinnoissa, jotka aloitetaan 1 päivänä elokuuta 2027 tai sen jälkeen.

Koulutuksen järjestäjän on tallennettava tietovarantoon opintoetuuslain 26 §:n 6 momentissa ja koulumatkatukilain 5 a §:n 5 momentissa tarkoitettu tieto siitä, että opiskelija täyttää mainituissa lainkohdissa säädetyt edellytykset.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tätä pykälää sovelletaan 4 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa. Maksuttomuudesta ja opintososiaalisista etuuksista säädetään lisäksi perusopetuslaissa, lukiolaissa, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa, vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa, tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetussa laissa. Koulumatkojen maksuttomuudesta säädetään koulumatkatukilaissa (48/1997). Asumisen maksuttomuudesta säädetään opintoetuuslaissa ( / ). Ylioppilastutkinnon kokeiden maksuttomuudesta säädetään ylioppilastutkinnosta annetun lain 20 §:ssä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen 1 päivää elokuuta 2027 aloitetuissa opinnoissa sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Asevelvolliselle maksetaan sotilasavustuksena kumotun opintotukilain (65/1994) ja opintoetuuslain ( / ) mukaisten opintolainojen korot, jotka erääntyvät maksettaviksi palvelusaikana tai sellaisen kalenterikuukauden aikana, jolloin opintolainansaajan palvelus päättyy, edellyttäen, että korkoja ei lisätä lainapääomaan opintoetuuslain 38 §:n nojalla.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tuloina ei asumistukea laskettaessa oteta huomioon:

7) opintoetuuslain ( / ) mukaista opintotukea, opintoetuuslain 91 §:n nojalla maksettavaa oppimateriaalilisää eikä opintorahan huoltajakorotusta opintorahaa lukuun ottamatta;

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tulona ei oteta huomioon lapsilisää, vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukaista etuutta, kansaneläkelain (568/2007) mukaista lapsikorotusta, opintoetuuslain ( / ) mukaista opintotukea, asumistukea, tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavia sairaanhoito- ja tutkimuskuluja, sotilasavustusta, rintamalisää, aikuiskoulutustukea, toimeentulotukena maksettavaa toimintarahaa ja matkakorvausta, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaista ylläpitokorvausta, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaista kulukorvausta, opintojen johdosta suoritettavia apurahoja ja muita vastaavia avustuksia, perhehoidon kustannusten korvauksia eikä lasten kotihoidon tukea.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tuloina ei kuitenkaan oteta huomioon:

8) opintoetuuslain ( / ) 91 §:n mukaan maksettavaa opintorahan oppimateriaalilisää.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .