Laki metsityksen määräaikaisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta

Metsitystuki myönnetään tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) 2022/2472 jäljempänä maa- ja metsätalousalan ryhmäpoikkeusasetus mukaisena tukena. Tuen tulee täyttää mainitun asetuksen I luvussa säädetyt yleiset edellytykset ja kyseessä olevalle tukimuodolle asetetut erityiset edellytykset.

Metsitystuen tuensaaja voi olla vain yksityinen maanomistaja.

Tässä laissa yksityisellä maanomistajalla tarkoitetaan:

1) luonnollista henkilöä;

2) maanvuokraoikeuden, testamenttiin perustuvan käyttöoikeuden, lesken hallintaoikeuden, eläkeoikeuden tai muun vastaavan oikeuden haltijaa, jos haltija on luonnollinen henkilö;

3) sellaista yhteisöä, yhtymää ja kuolinpesää, jonka yhtiömiehenä, jäsenenä tai osakkaana on vain luonnollisia henkilöitä ja jossa yhteisön ja yhtymän pääasiallisena tarkoituksena on maatila- tai metsätalouden harjoittaminen;

4) säätiötä, jonka toiminnasta pääosan muodostaa maatila- tai metsätalouden harjoittaminen;

5) yhteismetsän sellaista osakaskuntaa ja yhteisaluelaissa (758/1989) tarkoitetun yhteisen alueen osakaskuntaa, jonka osuuksista vähintään puolet on luonnollisten henkilöiden omistuksessa sekä sellaisen yhteismetsän tai yhteisen alueen osakaskuntaa, joka on muodostettu ennen 1 päivää maaliskuuta 2003.

Edellä 2 momentissa säädetyn lisäksi yksityiseksi maanomistajaksi katsotaan myös ne luonnolliset henkilöt, jotka omistavat kiinteistön yhdessä yhtiön kanssa, jos heidän omistusosuutensa kiinteistöstä on vähintään 50 prosenttia ja jos yhtiön pääasiallisena tarkoituksena on maatila- tai metsätalouden harjoittaminen. Yksityisenä maanomistajana ei pidetä niitä rahastoja, joista säädetään sijoitusrahastolaissa (213/2019) tai vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa (162/2014).

Yhtymän osakkaana olevat luonnolliset henkilöt vastaavat tukeen liittyvistä velvoitteista.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset siitä, mikä katsotaan 2 ja 3 momentissa tarkoitetuksi pääasialliseksi tarkoitukseksi harjoittaa maatila- tai metsätaloutta ja siitä, milloin maatila- tai metsätalouden harjoittamisen voidaan katsoa muodostavan pääosan säätiön toiminnasta.

Metsitystukeen hyväksyttävää aluetta on muu kuin maatalousmaa ja muu kuin metsämaa.

Maatalousmaalla tarkoitetaan tässä laissa Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain (1332/2022) 2 §:n 10 kohdassa tarkoitettua aluetta sekä aluetta, jonka osalta maksetaan tukea vain maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) nojalla.

Maatalousmaalla ei kuitenkaan tarkoiteta maatalouskäytöstä poistettua aluetta, joka ei ole ollut Euroopan unionin kokonaan tai osittain rahoittamien tukijärjestelmien tai kansallisten tukien hakemuksen kohteena metsitystuen hakemista edeltävänä vuonna eikä sen jälkeen.

Metsämaalla tarkoitetaan tässä laissa aluetta, joka on Tilastokeskuksen käyttämän kansallisen maankäyttöluokituksen määritelmän mukaista metsämaata (F11) sekä aluetta, jonka osalta ei metsälain (1093/1996) 5 a §:n 2 momentin nojalla tarvitse täyttää uudistamisvelvoitetta alueen puuntuotannollisen vähätuottoisuuden vuoksi. Metsämaata ei kuitenkaan ole sellainen vesoittunut maatalouskäytöstä poistettu alue, joka ei ole metsittynyt luontaisesti

tai jota ei ole metsitetty.

Alueen poistamisella maatalouskäytöstä tarkoitetaan tässä laissa poistamisen rekisteröintiä peltolohkorekisteriin.

Metsitystuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen kohteena oleva alue:

1) on luontaisesti ja vesitaloudeltaan metsänkasvatukseen sopiva;

2) on yhteensä vähintään 1 hehtaarin suuruinen, ja siinä oleva yksittäinen kuvio on yhtenäinen, sekä vähintään 0,5 hehtaarin suuruinen ja keskimäärin vähintään 20 metriä leveä alue;

3) on sellainen, että sen metsitys ei heikennä luonnon monimuotoisuutta;

4) on sellainen, että sen metsitys ei olennaisesti vaikeuta avoimen maaseutumaiseman säilyttämistä eikä vaikeuta alueidenkäyttölaissa (132/1999) tarkoitettujen kaavojen toteuttamista;

5) ei ole aiemmin ollut metsitettynä valtion rahoituksella tai kumotun kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) nojalla ja uudelleen raivattu maatalousmaaksi taikka muutoin ollut metsitykseen liittyen julkisen rahoituksen kohteena taikka ei ole samanaikaisesti vireillä olevan muun julkiselle tai yksityiselle toimijalle toimitetun hakemuksen kohteena metsittämistä varten;

6) on sellainen, että sillä ei ole aloitettu mitään metsittämisen perustamistoimenpiteitä.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset luontaisesti ja vesitaloudeltaan metsänkasvatukseen sopivista alueista ja alueellisten seikkojen huomioon ottamisesta.

Metsitys on toteutettava istuttamalla. Puulajin on oltava kasvupaikalle soveltuva. Metsityksessä käytettävän metsänviljelyaineiston on oltava alkuperältään kasvupaikalle soveltuvaa. Kasvatustiheyden on oltava puulajista riippuen 1 300–2 500 tainta hehtaarille. Istutustiheyden on aina oltava vähintään 1 000 tainta hehtaarille ja siinä on lisäksi otettava huomioon kunkin puulajin kasvatustiheys. Ennen metsityksen toteuttamista tarvittaessa maanpinta on käsiteltävä, tehtävä metsityslannoitus ja pintakasvillisuuden torjunta sekä vesoittuneilla alueilla vesojen raivaaminen.

Metsitystukea haetaan kirjallisesti metsäkeskukselta. Hakemuksessa on annettava myös 8 §:ssä tarkoitettu sitoumus.

Hakemuksessa on ilmoitettava:

1) jos hakemuksen kohteena olevasta alueesta on tehty tai on käynnissä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa (252/2017) tarkoitettu menettely;

2) tuen hakijan ja mahdollisen asiakirjan laatijan nimi ja yhteystiedot;

3) mahdolliset muut samaan toimenpiteeseen saadut julkiset tuet.

Hakemuksessa on ilmoitettava luonnollisen henkilön henkilötunnus ja muun hakijan y-tunnus. Luonnollisen henkilön on ilmoitettava henkilötunnuksen ohella myös y-tunnus, jos hän on sen taloudellisen toiminnan harjoittamista varten hankkinut. Jos hakijana on yhtymä tai kuolinpesä, hakemuksessa tulee ilmoittaa yhtymän tai kuolinpesän osakkaiden nimet ja liittää hakemukseen selvitys, josta käy ilmi, että osakkaat hyväksyvät tuen hakemisen. Mitä edellä tässä momentissa säädetään henkilö- ja y-tunnuksesta, koskee myös yhtymän ja kuolinpesän osakkaita.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset tuen hakemisesta ja hakemuksessa ilmoitettavista tiedoista.

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös sellaisiin jakamattoman kuolinpesän osakkaisiin, joiden arvioitu osuus on vähintään kuusikymmentä prosenttia hakemuksen kohteena olevasta alueesta tuen myöntämisajankohtana. Mitä edellä tässä pykälässä säädetään hakemuksen kohteena olevasta alueesta, sovelletaan myös kiinteistön määräosaan, jota hallitaan sovintojaolla.

Muutoin yhteisomistajiin sovelletaan metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain (71/2023) 30 §:n 2 ja 5 momenttia.

Metsäkeskuksen on ennen 14 §:ssä tarkoitetun tukipäätöksen tekemistä pyydettävä lausunnot Lupa- ja valvontavirastolta ja elinvoimakeskukselta.

Lupa- ja valvontaviraston ja elinvoimakeskuksen on lausunnoissaan otettava kantaa tehtäviensä osalta 6 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa säädettyjen edellytysten toteutumiseen. Elinvoimakeskus ottaa tarvittaessa myös kantaa 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin asiakokonaisuuksiin. Lupa- ja valvontavirasto ottaa kantaa tarvittaessa metsitettävän alueen vesitalouteen. Lausunto on sitova.

Metsäkeskuksen ei tarvitse kuitenkaan pyytää lausuntoja, jos se katsoo, että 6 §:n 1 momentissa säädetyt myöntämisen edellytykset eivät täyty.

Sen lisäksi, mitä valtionavustuslaissa säädetään, metsäkeskuksen tukipäätöksestä on käytävä ilmi metsitystuen tukiehdot ja se, että tuki myönnetään maa- ja metsätalousalan ryhmäpoikkeusasetuksessa säädetyillä ehdoilla ja sen mukaisesti. Tukipäätöksessä on myös käytävä ilmi se, että tuki on perittävä takaisin, jos tuki on myönnetty maa- ja metsätalousalan ryhmäpoikkeusasetuksen säännösten vastaisesti.

Tukipäätöksestä on myös käytävä ilmi, että kustannuskorvaus ja kumpikin hoitopalkkion erä diskontataan maa- ja metsätalousalan ryhmäpoikkeusasetuksessa säädetyllä tavalla. Mainitussa asetuksessa tarkoitettu tuen myöntämisajankohta on tässä pykälässä tarkoitetun tukipäätöksen allekirjoituspäivä.

Metsäkeskuksen on julkaistava myönnettyjä tukia koskevat tiedot Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetyllä tavalla yleisessä tietoverkossa siltä osin kuin myönnetty tuki ylittää 100 000 euroa. Avustustietojen toimittamisesta valtionavustusten tietovarantoon ja siihen liittyvästä avustustietojen julkaisemisesta säädetään valtionavustuslaissa.

Metsitystuen hoitopalkkion ensimmäinen erä maksetaan tuensaajalle kahden ja toinen erä viiden vuoden kuluttua siitä, kun metsäkeskus on vastaanottamansa toteutusilmoituksen perusteella maksanut kustannuskorvauksen. Kummallakin kerralla maksettava erä on puolet hoitopalkkiosta.

Tukipäätöksessä yksilöidyn alueen omistus- tai hallintaoikeuden siirtymisen jälkeen tuensaajan oikeusasemaan tulee tämän lain mukaisine velvollisuuksineen ja oikeuksineen alueen uusi omistaja tai haltija. Mainitut velvollisuudet ja oikeudet sisältyvät tukipäätökseen. Velvollisuuksien ja oikeuksien siirtymisen edellytyksenä on, että metsäkeskus on ensin hyväksynyt velvollisuuksien ja oikeuksien siirtymisen.

Jos alueen uusi omistaja tai hallintaoikeuden haltija ei täytä 4 §:ssä säädettyjä hakijaa koskevia vaatimuksia taikka jos uusi omistaja tai haltija ei halua ottaa hoitaakseen metsitysvelvoitetta, 1 momenttia ei sovelleta. Tuensaajan on tällöin palautettava metsitystuki. Metsitysvelvoite lakkaa, kun metsitystuki on palautettu.

Tuensaajan tulee huolehtia siitä, että uusi omistaja tai haltija saa tiedon lakisääteisestä metsitysvelvoitteesta. Edellä 1 momentissa tarkoitetun asian voi saattaa vireille uusi omistaja tai haltija yksin tai yhdessä tuensaajan kanssa.

Metsäkeskuksen on tehtävä Ruokavirastolle esitys metsitystuen takaisinperimiseksi myös, jos sen tietoon tulee, että tuki on myönnetty maa- ja metsätalousalan ryhmäpoikkeusasetuksen säännösten vastaisesti. Ruokaviraston on tällöin määrättävä tuki takaisinperittäväksi.

Metsäkeskuksen tehtävänä on myös metsitystukea koskevien tietojen säilyttäminen ja kokoaminen maa- ja metsätalousalan ryhmäpoikkeusasetuksessa edellytetyllä tavalla.

Maa- ja metsätalousministeriöön sovelletaan, mitä metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetussa laissa säädetään maa- ja metsätalousministeriön tehtävästä valvoa metsäkeskuksen toimintaa sekä ministeriön oikeudesta saada tuen käyttöä ja seurantaa koskevia tietoja sekä tuen hakijaa ja saajaa koskevia tietoja ja tehdä metsäkeskuksen toimintaan kohdistuvia tarkastuksia.

Metsäkeskuksen tulee siirtää metsitystukea koskeva hakemus käsiteltäväksi seuraavana vuonna, jos hakemuksen vireillepanovuonna ei ole käytettävissä myöntämisvaltuutta. Jos myöntämisvaltuutta ei ole käytettävissä hakemuksen vireillepanovuotta seuraavanakaan vuonna, hakemus hylätään.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2029.

Tämän lain mukaista metsitystukea voidaan hakea vuoden 2029 loppuun saakka ja tukihakemukset on käsiteltävä kesäkuun 2030 loppuun mennessä.

Tämän lain mukaista metsitystukea voidaan kuitenkin hakea vasta 31 päivästä maaliskuuta 2027.

Tämän lain muita kuin tuen myöntämistä koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin tämän lain nojalla myönnettyyn tukeen lain voimassaoloajan päätyttyä.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2027.

Ennen 1 päivää heinäkuuta 2024 myönnettyyn metsitystukeen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.