Easing labour taxation and cutting deductions
Acts on the income tax scale for 2025 and on amending and temporarily amending the Income Tax Act, and certain other tax acts
Income taxation for 2025 will be amended by easing the taxation of labour and cutting several deductions. Taxation for low-income wage earners and families with children will ease, whereas taxation for pensioners with middle-tier incomes will tighten and the amount of the household expenses tax credit will decrease.
- Status
- Passed
- Submitted
- 23 Sep 2024
- Latest event
- 22 Nov 2024
- Votes
- 9
- Speeches
- 38
- Confirmed
- 5 Dec 2024
- Statute
- 701/2024
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
The earned income deduction for wage income will be abolished and replaced by increasing the earned income tax credit, to which a new child-specific increase will also be added. An index adjustment of 3.4 per cent will be made to the income tax scale, with the exception of the top two income brackets, the pension income deduction will be reduced, and the household expenses tax credit will be cut. In addition, the employer's training deduction will be abolished, tax support for zero-emission company cars will be extended until 2029, and the taxation of financial sector customer bonuses will be tightened from the start of 2026.
What it means
The amendments will enter into force on 1 January 2025 (provisions on financial sector bonuses on 1 January 2026). The maximum amount of the earned income tax credit will rise to 3,225 euros, with an increase of 50 euros per minor child (100 euros for single parents). The maximum for the household expenses tax credit will fall to 1,600 euros, the deduction rate for compensation for work will decrease to 35 per cent, and the standard deductible will rise to 150 euros. Taxation of pension income will tighten for those receiving 22,500–57,500 euros a year. Abolishing the earned income deduction will increase municipal tax revenue by around 327 million euros, and the 170-euro monthly reduction in the taxable value of fully electric company cars will continue until the end of 2029.
How Parliament voted
The act ultimately passed without a vote: no MP proposed rejecting it in the final reading. The votes concerned details of the act.
Valiokunnan ehdotus / Krista Mikkonen
Yes won by 96–68.
Government yes, opposition no. 35 MPs were absent. Minutes ↗
Filled dot = yes, ring = no, grey = absent. Point at a dot to see the MP. Seats follow the current seating plan (updated 18 Sep 2026). 5 MPs who voted are not in the current seating plan.
A passed act does not enter into force immediately: the President of the Republic confirms it, and it enters into force on the date set in the act. This act was confirmed on 5 Dec 2024.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
38 speeches · 2 debates
Key points of the debate
Parliament debated the income tax scale for 2025, the targeting of tax cuts on labour, and the cuts to the household expenses tax credit and the pension income deduction. The Government considered that the reforms would encourage work, support families with children, and strengthen public finances. The opposition opposed the proposal, regarding it as creating inequality, favouring high earners, and weakening the purchasing power of pensioners.
- Do the tax solutions favour high earners too much at the expense of low-income earners and pensioners?
- Will cutting the household expenses tax credit weaken employment and services for older people?
- Should tax cuts on labour be targeted more strongly at low- and middle-income earners?
- Finns PartyIn favour
The Government's tax policy eases the taxation of work fairly, strengthens incentives to work, and supports families with children in a difficult economic situation.
”Erityisen positiivista hallituksen esityksessä on työtulovähennyksen lapsikorotus, joka on 50 euroa lasta kohden.”
— Jaana Strandman - Social DemocratsAgainst
The proposal treats pensioners poorly and weakens the household expenses tax credit. The group would have eased taxation more for low- and middle-income earners and reinforced the tax base by closing loopholes in capital income taxation.
”SDP haluaa keventää enemmän pieni- ja keskituloisten palkansaajien, eläkkeensaajien ja pienyrittäjien verotusta ja sitä kautta tukea kotimaista ostovoimaa, tukea työllisyyttä, talouden kasvua.”
— Joona Räsänen - Centre PartyAgainst
The group particularly opposes the substantial cut to the household expenses tax credit, as it makes it harder for older people to manage at home and threatens employment among entrepreneurs.
”Lähden liikkeelle meille tärkeästä, ei pelkästään symbolisesta vaan tärkeästä asiasta, kotitalousvähennyksestä. Meidän mielestämme, keskustan mielestä, sitä ei pitäisi kerta kaikkiaan romuttaa.”
— Markus Lohi - GreensAgainst
The Government's tax policy creates inequality by easing taxation on high earners at the same time as cuts are made to those in the most vulnerable positions and training deductions are reduced.
”Orpon hallituksen politiikka on kokonaisuudessaan epäreilua ja eriarvoistavaa. Hallitus kohdistaa leikkauksia kaikkein heikoimmassa asemassa oleville samalla, kun kaikkein suurituloisimmat hyötyvät.”
— Krista Mikkonen - Left AllianceAgainst
The tax changes benefit high earners the most and widen income disparities. The group opposes weakening the pension income deduction and demands that the solidarity tax be maintained at its previous level.
”Nämä tässä käsiteltävät hallituksen esitykset tuloveroasteikon muutoksista suosivat suurituloisia.”
— Laura Meriluoto
This digest was generated by AI from 38 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 23 Sep 2024Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 24 Sep 2024Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 8 Nov 2024Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
- 15 Nov 2024Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 20 Nov 2024Toinen käsittely · Täysistunto
- 21 Nov 2024Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal6
- 1Laki vuoden 2025 tuloveroasteikostaHyväksytty · 701/2024 · 5 Dec 2024
- 2Laki tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisestaHyväksytty · 702/2024 · 5 Dec 2024
- 3Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 56 §:n kumoamisestaHyväksytty · 703/2024 · 5 Dec 2024
- 4Laki maatilatalouden tuloverolain 10 f §:n kumoamisestaHyväksytty · 704/2024 · 5 Dec 2024
- 5Laki verotusmenettelystä annetun lain 15 d §:n muuttamisestaHyväksytty · 705/2024 · 5 Dec 2024
- 6Laki verontilityslain 12 ja 12 f §:n muuttamisestaHyväksytty · 706/2024 · 5 Dec 2024
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
1.Laki vuoden 2025 tuloveroasteikosta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Vuodelta 2025 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti:
Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
0 0 12,64
21 200 2 679,68 19
31 500 4 636,68 30,25
52 100 10 868,18 34
88 200 23 142,18 41,75
150 000 48 943,68 44,25
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.Laki tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan tuloverolain (1535/1992) 58 §:n 6 momentti, 105 a § ja 131 §:n 3–5 momentti, sellaisina kuin niistä ovat, 58 §:n 6 momentti laissa 1515/2011, 105 a § laissa 1123/2022 ja 131 §:n 3 momentti laissa 728/2004, muutetaan 35 b §:n 1 momentin 2 kohdan ruotsinkielinen sanamuoto, 55 d §:n 1 ja 2 momentti, 69 c §, 100 §:n 2 momentti, 106 §, 124 §:n 3 momentti, 124 b §, 125 §:n 2 momentti, 127 a §:n 1 momentti, 127 b § sekä 127 f §, sellaisina kuin ne ovat, 35 b §:n 1 momentin 2 kohdan ruotsinkielinen sanamuoto laissa 732/2019, 55 d §:n 1 ja 2 momentti laissa 1318/2016, 69 c §, 127 a §:n 1 momentti ja 127 b § laissa 1557/2019, 100 §:n 2 momentti laissa 1123/2022, 106 § ja 125 §:n 2 momentti laissa 1194/2023, 124 §:n 3 momentti ja 124 b § laissa 1302/2022 sekä 127 f § laeissa 1132/2021 ja 1194/2023, sekä lisätään lakiin uusi 53 c §, lakiin väliaikaisesti uusi 64 a §, 69 b §:ään, sellaisena kuin se on laissa 876/2017, uusi 3 momentti, lakiin uusi 69 d § sekä 125 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 946/2008 ja 1194/2023, uusi 4 momentti seuraavasti:
2 luku – Pääomatulon veronalaisuus
53 c §Luottojen, talletusten ja sijoitusten perusteella kertyvät asiakasedut
Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän veronalaista pääomatuloa on asiakasbonus, -hyvitys, -alennus tai muu vastaava asiakkuuteen perustuva rahanarvoinen etu, jos etu kertyy tai muodostuu yksityistalouden luottojen, talletusten, sijoitusten, sijoitusvakuutusten, vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden tai kapitalisaatiosopimusten määrän tai arvon perusteella.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu etu on kuitenkin verovapaata tuloa siltä osin, kuin:
1) etu käytetään tai se kohdistuu 1 momentissa mainittuihin eriin liittyviin palveluihin, palvelumaksuihin tai luoton korkoihin; ja
2) etua ei makseta rahana tai siihen verrattavalla tavalla eikä asiakas voi vaikuttaa edun käyttökohteeseen.
55 d §Metsälahjavähennyksen valtiontukiseuranta
Metsälahjavähennykseen sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annettua komission asetusta (EU) 2023/2831.
Tuensaajan saamien kaikkien vähämerkityksisten tukien yhteismäärä kolmen vuoden aikana ei saa ylittää 300 000 euroa.
64 a §Nollapäästöisten työsuhdeautojen väliaikainen veronhuojennus vuosina 2026–2029
Autoedun verotusarvosta vähennetään 170 euroa jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jona etu on muodostunut sellaisen auton käyttämisestä, jonka autoverolain (777/2020) 10 §:n 1 momentissa tarkoitettu ajonaikainen hiilidioksidipäästö on 0 grammaa kilometriä kohden.
69 b §Työnantajan kustantama koulutus
Edellä 1 momentissa tarkoitettuna koulutuksena pidetään myös työnantajan työntekijälle kustantamaa rajat ylittävään työskentelytilanteeseen liittyvää työntekijän kulttuuri-, kieli- ja muuta vastaavaa valmennusta.
69 c §Työnantajan maksamat muuttokustannukset
Veronalaista tuloa ei synny työnantajan maksamista työntekijän ja hänen perheenjäsenensä elantomenoina pidettävistä muuttokustannuksista ja muuton yhteydessä tapahtuvien matkojen kustannuksista, jos muutto tapahtuu työntekijän työskentelypaikan sijainnin vuoksi.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuina muutto- ja matkustamiskustannuksina pidetään myös työnantajan työntekijälle ja hänen perheenjäsenelleen työkomennuksen vakuuttamiseksi ottamaa matkavakuutusta.
69 d §Työnantajan maksamat viranomaisrekisteröinnit ja eräät muut maahantuloon liittyvät kustannukset
Veronalaista tuloa ei synny työnantajan työntekijälle ja hänen perheenjäsenelleen maksamista rajat ylittävään työskentelytilanteeseen liittyvistä:
1) passin, viisumin ja työ- tai oleskeluluvan hankkimisesta tai oleskeluoikeuden rekisteröinnistä aiheutuneista kustannuksista;
2) henkilötunnuksen ja veronumeron hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista;
3) maahanpääsyn, viisumin tai työ- tai oleskeluluvan edellytyksenä olevista tai työkohteen olosuhteisiin nähden perustelluista rokotuksista, lääkkeistä ja lääkärintarkastuksista aiheutuneista kustannuksista.
Veronalaista tuloa ei synny myöskään työnantajan maksamista 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen rekisteröintien hoitamiseksi ja asiakirjojen, -lupien ja tunnusten hankkimiseksi ulkopuoliselta palveluntarjoajalta ostetuista palveluista.
100 §Eläketulovähennys
Täyden eläketulovähennyksen määrä lasketaan siten, että täyden kansaneläkkeen määrä kerrotaan luvulla 1,173 ja tulo pyöristetään seuraavaan täyteen kymmenen euron määrään. Eläketulovähennys ei kuitenkaan saa olla eläketulon määrää suurempi. Jos verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää täyden eläketulovähennyksen määrän, eläketulovähennystä pienennetään 51 prosentilla ylimenevän osan määrästä. Siltä osin kuin verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää 22 500 euroa, vähennyksen määrä kuitenkin pienenee 19,6 prosentilla ylittävältä osalta.
106 §Perusvähennys
Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansiotulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 4 115 euron määrää suurempi, siitä on vähennettävä tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon määrä mainittujen vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 18 prosentilla yli menevän tulon määrästä.
124 §Veron määräytyminen
Edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja 18 §:n 3 momentissa tarkoitetun tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 4,67.
124 b §Veron määräytyminen verovuosina 2020–2029
Poiketen siitä, mitä 124 §:n 3 momentissa säädetään:
1) vuonna 2020 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 8,43;
2) vuonna 2021 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 8,87;
3) vuonna 2022 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 6,75;
4) vuonna 2023 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 4,78;
5) vuonna 2024 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 4,74;
6) vuonna 2025 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 4,73;
7) vuonna 2026 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 4,58;
8) vuonna 2027 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 4,61;
9) vuonna 2028 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 4,65;
10) vuonna 2029 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 4,66.
125 §Työtulovähennys
Vähennys on 18 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen määrästä. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 3 225 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 24 250 euroa vähennyksen määrä pienenee 2,22 prosentilla puhtaan ansiotulon 24 250 euroa ylittävältä osalta. Siltä osin kuin verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää 42 550 euroa, vähennyksen määrä kuitenkin pienenee 3,44 prosentilla ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä.
Edellä 2 momentissa tarkoitettua enimmäismäärää korotetaan 50 eurolla jokaisesta alaikäisestä lapsesta, jonka huoltaja verovelvollinen on verovuoden päättyessä. Jos verovelvolliseen ei sovelleta tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä eikä hänellä ole puolisoa ulkomailla, korotus myönnetään kaksinkertaisena niiden lasten osalta, joiden ainoa huoltaja hän on.
127 a §Kotitalousvähennys
Verovelvollinen saa vähentää verosta osan käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä työstä maksamistaan määristä ( kotitalousvähennys ). Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö. Vähennys on enintään 1 600 euroa vuodessa, ja se myönnetään vain siltä osin kuin 127 b §:ssä tarkoitettu vähennettävä osa kustannuksista ylittää 150 euroa.
127 b §Kotitalousvähennyksen peruste
Verovelvollinen saa vähentää:
1) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksamansa työnantajan sairausvakuutusmaksun, pakollisen työeläkemaksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun sekä lisäksi 13 prosenttia maksamastaan palkasta;
2) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ennakkoperintälain 25 §:ssä tarkoitetulle ennakkoperintärekisteriin merkitylle tuloveronalaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta 35 prosenttia; vastaava vähennys voidaan tehdä myös toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tehdystä työstä maksetusta työkorvauksesta, jos verovelvollinen osoittaa, ettei suorituksen saajalla ole ennakkoperintälain 26 §:ssä tarkoitettuja laiminlyöntejä;
3) tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä edellä 22 §:ssä tarkoitetulle yleishyödylliselle yhteisölle maksetusta työkorvauksesta 35 prosenttia.
127 f §Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä ja öljylämmityksestä luopumisen vuoksi tehtävän vähennyksen peruste verovuosina 2025–2027
Poiketen siitä, mitä 127 a §:n 1 momentissa säädetään, verovuosina 2025–2027 kotitalousvähennys on enintään 3 500 euroa vuodessa kuitenkin niin, että enimmäismäärään voi sisältyä muun vähennyskelpoisen työn kuin öljylämmityksestä luopumisen perusteella myönnettävää vähennystä enintään 1 600 euroa.
Poiketen siitä, mitä 127 b §:n 1 ja 2 kohdassa säädetään, verovuosina 2025–2027 verovelvollinen saa vähentää öljylämmityksestä luopumisen osalta:
1) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksamansa työnantajan sairausvakuutusmaksun, pakollisen työeläkemaksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun sekä lisäksi 30 prosenttia maksamastaan palkasta;
2) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ennakkoperintälain 25 §:ssä tarkoitetulle ennakkoperintärekisteriin merkitylle tuloveronalaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta 60 prosenttia; vastaava vähennys voidaan tehdä myös toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tehdystä työstä maksetusta työkorvauksesta, jos verovelvollinen osoittaa, ettei suorituksen saajalla ole ennakkoperintälain 26 §:ssä tarkoitettuja laiminlyöntejä.
Öljylämmityksestä luopumisella tarkoitetaan rakennuskohtaisen lämmitysjärjestelmän muutostoimenpiteitä, joilla poistetaan öljylämmitysjärjestelmä ja jonka tilalle korvaavaksi lämmitysjärjestelmäksi asennetaan muu lämmitysjärjestelmä kuin fossiilisia polttoaineita käyttävä rakennuskohtainen lämmitysjärjestelmä.
Muilta osin öljylämmityksestä luopumisen perusteella myönnettävään kotitalousvähennykseen sovelletaan, mitä 127 a–127 c §:ssä säädetään.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lain 53 c § tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2026. Lain 64 a § tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2026 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2029.
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2025 toimitettavassa verotuksessa. Lain 55 d §:ää sovelletaan kuitenkin ensimmäisen kerran jo verovuodelta 2024 toimitettavassa verotuksessa. Lain 53 c ja 64 a §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa.
3.Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 56 §:n kumoamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Tällä lailla kumotaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 56 §, sellaisena kuin se on laeissa 1258/2013, 456/2015 ja 421/2023.
2 §
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
4.Laki maatilatalouden tuloverolain 10 f §:n kumoamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Tällä lailla kumotaan maatilatalouden tuloverolain (543/1967) 10 f §, sellaisena kuin se on laeissa 1259/2013, 457/2015 ja 420/2023.
2 §
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
5.Laki verotusmenettelystä annetun lain 15 d §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 15 d §:ään, sellaisena kuin se on laissa 783/2023, uusi 3 momentti seuraavasti:
15 d §Rakennuttajana olevan luonnollisen henkilön velvollisuus antaa tietoja
Verohallinto antaa tarkempia määräyksiä annettavista tiedoista, tietojen antamisen ajankohdasta ja tavasta sekä oikeudesta olla antamatta tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja tilanteissa, joiden merkitys on taloudellisesti tai verovalvonnallisesti vähäinen.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
6.Laki verontilityslain 12 ja 12 f §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan verontilityslain (532/1998) 12 ja 12 f §, sellaisina kuin ne ovat laissa 1301/2022, seuraavasti:
12 §Veronsaajaryhmien jako-osuudet
Valtion jako-osuus on 76,64 prosenttia ja kuntien jako-osuus 23,36 prosenttia yhteisöverosta.
12 f §Veronsaajaryhmien jako-osuudet verovuosina 2020–2029
Poiketen siitä, mitä 12 §:ssä säädetään:
1) valtion jako-osuus verovuonna 2020 on 57,87 prosenttia ja kuntien jako-osuus 42,13 prosenttia yhteisöverosta;
2) valtion jako-osuus verovuonna 2021 on 55,66 prosenttia ja kuntien jako-osuus 44,34 prosenttia yhteisöverosta;
3) valtion jako-osuus verovuonna 2022 on 66,24 prosenttia ja kuntien jako-osuus 33,76 prosenttia yhteisöverosta;
4) valtion jako-osuus verovuonna 2023 on 76,09 prosenttia ja kuntien jako-osuus 23,91 prosenttia yhteisöverosta;
5) valtion jako-osuus verovuonna 2024 on 76,31 prosenttia ja kuntien jako-osuus 23,69 prosenttia yhteisöverosta;
6) valtion jako-osuus verovuonna 2025 on 76,35 prosenttia ja kuntien jako-osuus 23,65 prosenttia yhteisöverosta;
7) valtion jako-osuus verovuonna 2026 on 77,10 prosenttia ja kuntien jako-osuus 22,90 prosenttia yhteisöverosta;
8) valtion jako-osuus verovuonna 2027 on 76,95 prosenttia ja kuntien jako-osuus 23,05 prosenttia yhteisöverosta;
9) valtion jako-osuus verovuonna 2028 on 76,77 prosenttia ja kuntien jako-osuus 23,23 prosenttia yhteisöverosta;
10) valtion jako-osuus verovuonna 2029 on 76,72 prosenttia ja kuntien jako-osuus 23,28 prosenttia yhteisöverosta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lain 12 §:ää sovelletaan yhteisöveron tilityksissä verovuodesta 2030 alkaen ja 12 f §:n 6–10 kohtaa verovuosilta 2025–2029 tehtävissä yhteisöveron tilityksissä.
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 25 Aug 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.