Työneuvoston ja yhteistoiminta-asiamiehen lakkauttaminen

Tällä lailla kumotaan yhteistoiminta-asiamiehestä annettu laki (216/2010).

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Yhteistoiminta-asiamiehen toimistossa lain voimaan tullessa vireillä olevat yhteistoiminta-asiamiehestä annetun lain 2 §:n 1 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin tehtäviin liittyvät asiat siirtyvät henkilöstörahastoja koskevia asioita lukuun ottamatta Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosastolle ja mainitun lain 2 §:n 4, 6 ja 7 kohdassa tarkoitettuihin tehtäviin liittyvät henkilöstörahastoja koskevat asiat Patentti- ja rekisterihallitukselle.

Virkasiirroista sekä virkojen siirtymisestä ja täyttämisestä uudelleenjärjestelyn yhteydessä säädetään valtion virkamieslain (750/1994) 5 §:ssä ja 5 a–c §:ssä.

Lupa- ja valvontavirastolle ja Patentti- ja rekisterihallitukselle siirtyvät yhteistoiminta-asiamiehen toimistossa tämän lain voimaantuloon mennessä muodostuneet 2 momentissa tarkoitettujen siirtyvien tehtävien hoitamiseksi välttämättömät arkistot, rekisterit ja tietoaineistot, ellei muuta sovita.

Yhteistoiminta-asiamiehen toimistossa tehdyt 2 momentissa tarkoitettuihin siirtyviin tehtäviin liittyvät sopimukset ja sitoumukset samoin kuin niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät tämän lain voimaan tullessa Patentti- ja rekisterihallitukselle siltä osin kuin ne liittyvät henkilöstörahastoihin ja muilta osin Lupa- ja valvontavirastolle, ellei muuta sovita eikä sopimusten tai sitoumusten sisällöstä muuta johdu.

Henkilöstön hallintoedustuksesta on ensisijaisesti sovittava työnantajan ja henkilöstön välillä. Jos sopimukseen ei päästä, henkilöstön hallintoedustus toteutetaan henkilöstön vaatimuksesta 31 §:n mukaisesti. Työsuojeluviranomainen voi myöntää hakemuksesta luvan poiketa henkilöstön hallintoedustuksen toteutustavasta. Ennen kuin työsuojeluviranomainen tekee asiassa päätöksen, on työnantajan varattava henkilöstöryhmien edustajille mahdollisuus tulla kuulluksi asiassa joko kirjallisesti tai suullisesti.

Tämän lain noudattamista valvoo työsuojeluviranomainen. Lain noudattamista valvovat lisäksi ne työnantajien ja työntekijöiden yhdistykset, joiden tekemän valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyksiä yrityksen työsuhteissa on työehtosopimuslain mukaan noudatettava.

Työsuojeluviranomaisen valvonnasta säädetään työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa. Mitä mainitun lain 7, 11, 12, 17 ja 45 §:ssä säädetään työsuojeluvaltuutetusta, sovelletaan tämän lain valvonnassa kuitenkin tässä laissa tarkoitettuun henkilöstön edustajaan. Työsuojeluviranomaisella on pyynnöstä oikeus saada työnantajalta tieto kyseisistä henkilöstön edustajista.

Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 13–15 §:ssä työnantajasta säädettyä sovelletaan tämän lain valvonnassa myös yritykseen, jota tämän lain 5 luvussa säädetyt velvoitteet henkilöstön hallintoedustuksesta koskevat.

Työnantaja tai tämän edustaja, joka työsuojeluviranomaisen päätöksestä huolimatta, tahallaan tai huolimattomuudesta

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain noudattamista valvoo työsuojeluviranomainen. Lain noudattamista valvovat lisäksi ne työnantajien, työntekijöiden ja toimihenkilöiden yhdistykset, joiden tekemän valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyksiä yrityksen työsuhteissa on työehtosopimuslain (436/1946) mukaan noudatettava.

Työsuojeluviranomaisen valvonnasta säädetään työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa (44/2006). Mitä mainitun lain 7, 11, 12, 17 ja 45 §:ssä säädetään työsuojeluvaltuutetusta, sovelletaan tämän lain valvonnassa kuitenkin tässä laissa tarkoitettuun työntekijöiden edustajaan. Työsuojeluviranomaisella on pyynnöstä oikeus saada työnantajalta tieto kyseisistä työntekijöiden edustajista.

Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 13–15 §:ssä työnantajasta säädettyä sovelletaan tämän lain valvonnassa myös yritykseen, jota tässä laissa säädetyt velvollisuudet koskevat.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain noudattamista valvoo työsuojeluviranomainen. Työsuojeluviranomaisen valvonnasta säädetään työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa (44/2006). Mitä mainitun lain 7, 11, 12, 17 ja 45 §:ssä säädetään työsuojeluvaltuutetusta, sovelletaan tämän lain valvonnassa kuitenkin tässä laissa tarkoitettuun henkilöstön edustajaan. Työsuojeluviranomaisella on pyynnöstä oikeus saada työnantajalta tieto kyseisistä henkilöstön edustajista.

Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 13–15 §:ssä työnantajasta säädettyä sovelletaan tämän lain valvonnassa myös yritykseen, jota tässä laissa säädetyt velvollisuudet koskevat.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ilmoitus henkilöstörahaston rekisteröimiseksi (perusilmoitus ) on tehtävä kirjallisesti Patentti- ja rekisterihallitukselle.

Perusilmoituksesta ja sen liitteistä on käytävä ilmi:

4) hallituksen jäsenten ja nimenkirjoittajien täydelliset nimet, henkilötunnukset ja kotikunnat sekä mahdollinen nimenkirjoitusoikeutta koskeva rajoitus.

Patentti- ja rekisterihallituksen on saatuaan perusilmoituksen rekisteröitävä henkilöstörahasto, jos rekisteröimiselle ei ole lakiin perustuvaa estettä.

Henkilöstörahaston on ilmoitettava Patentti- ja rekisterihallitukselle henkilöstörahastoerän määräytymisperusteista ja niiden muutoksista sekä henkilöstörahastoerän lisäosan määräytymisperusteista pian perusteista päättämisen jälkeen.

Henkilöstörahastoon siirrettävissä olevan palkkioerän määräytymisperusteista ja niiden muutoksista yrityksen on päätettävä 10 §:n 3 momentissa säädetyssä määräajassa ja rahaston on ilmoitettava määräytymisperusteista ja niiden muutoksista Patentti- ja rekisterihallitukselle.

Henkilöstörahasto on purettava, jos:

5) henkilöstörahasto ei täytä tässä laissa säädettyjä vaatimuksia eikä asiantilaa ole korjattu Patentti- ja rekisterihallituksen asettamassa määräajassa, joka voi olla enintään kolme vuotta;

Jollei henkilöstörahaston kokous ole tehnyt päätöstä rahaston purkamisesta 1 momentin 1–5 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, Patentti- ja rekisterihallitus voi päättää rahaston purkamisesta.

Kun päätös henkilöstörahaston purkamisesta on tehty, rahaston hallituksen on huolehdittava selvitystoimista, jollei rahaston kokous ole muuta päättänyt tai Patentti- ja rekisterihallitus katso yhden tai useamman selvitysmiehen määräämistä tarpeelliseksi. Selvitysmiehiin sovelletaan, mitä hallituksesta ja sen jäsenistä säädetään.

Henkilöstörahasto katsotaan purkautuneeksi, kun kaikki rahaston varat on jaettu. Selvitysmiesten tai hallituksen on annettava Patentti- ja rekisterihallitukselle ilmoitus purkautumisesta henkilöstörahastorekisteriin merkittäväksi.

Tämän lain noudattamista valvoo Patentti- ja rekisterihallitus.

Henkilöstörahaston on neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä toimitettava valvontaa varten Patentti- ja rekisterihallitukselle jäljennökset tuloslaskelmasta ja taseesta liitteineen, tase-erittelystä, toiminta- ja tilintarkastuskertomuksista sekä varsinaisen kokouksen pöytäkirjasta.

Patentti- ja rekisterihallituksella on oikeus tarkastaa henkilöstörahaston kirjanpito ja hallinto ja muullakin tavalla tarkastaa rahaston toimintaa.

Jos Patentti- ja rekisterihallitus havaitsee henkilöstörahaston menetelleen tämän lain tai rahaston sääntöjen vastaisesti taikka laiminlyöneen laissa säädetyt velvollisuutensa, se voi määrätä rahaston hallituksen ryhtymään toimiin oikaisun aikaansaamiseksi tai 63 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tietojen toimittamiseksi taikka kieltää virheellisen päätöksen täytäntöönpanon.

Määräys tai kielto voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön muutoksenhausta huolimatta.

Patentti- ja rekisterihallitus voi asettaa 2 momentissa tarkoitetun määräyksen tai kiellon tehosteeksi uhkasakon rahaston hallituksen jäsenille. Uhkasakosta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990).

Henkilöstörahastoilta perittävästä valvontamaksusta säädetään henkilöstörahaston valvontamaksusta annetussa laissa ( / ).

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Patentti- ja rekisterihallitus valvoo, että henkilöstörahaston toiminta ja hallinto ovat henkilöstörahastolain (934/2010) ja rahaston sääntöjen mukaiset. Patentti- ja rekisterihallitus ylläpitää henkilöstörahastojen valvontaa varten henkilöstörahastorekisteriä ja ottaa vastaan ja tarkastaa rahastoihin liittyviä ilmoituksia ja muita asiakirjoja.

Patentti- ja rekisterihallituksen tulee suorittaa ne selvitys-, kokeilu-, seuranta- ja suunnittelutehtävät sekä muut tehtävät, jotka työ- ja elinkeinoministeriö sille antaa tai jotka sille erikseen säädetään.

Patentti- ja rekisterihallituksen tehtävistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Henkilöstörahastojen valvontaa varten peritään valtiolle vuotuista henkilöstörahaston valvontamaksua Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään henkilöstörahastorekisteriin merkityiltä henkilöstörahastoilta.

Henkilöstörahaston valvontamaksun suuruus määräytyy henkilöstörahaston viimeisimmästä taseesta ilmenevän jäsenosuuspääoman perusteella. Valvontamaksua suoritetaan 0,1 prosenttia jäsenosuuspääomasta. Valvontamaksua ei kuitenkaan peritä, jos se jää alle 100 euron eikä yli 500 euroa ylittävältä osalta.

Jos tasetta ei ole laadittu, voidaan periä 1 momentissa säädetty alin mahdollinen valvontamaksu. Jos taseen toimittaminen Patentti- ja rekisterihallitukselle on laiminlyöty, voidaan periä 1 momentissa säädetyn enimmäismäärän mukainen valvontamaksu.

Jos maksuvelvollisuus päättyy kesken kalenterivuoden, ei maksuvelvolliselle palauteta perittyä valvontamaksua tai osaa siitä.

Henkilöstörahaston valvontamaksun määrää ja perii vuosittain Patentti- ja rekisterihallitus.

Henkilöstörahaston valvontamaksu erääntyy maksettavaksi kalenterivuosittain Patentti- ja rekisterihallituksen määräämänä ajankohtana. Patentti- ja rekisterihallituksen on lähetettävä maksupäätös henkilöstörahastolle viimeistään 30 päivää ennen eräpäivää.

Patentti- ja rekisterihallitus voi antaa tarkempia määräyksiä maksumenettelystä.

Jos maksuvelvolliselle on virheen johdosta määrätty liikaa maksua, maksupäätös on oikaistava, jollei asiaa ole valitukseen annetulla päätöksellä ratkaistu. Oikaisu maksuvelvollisen hyväksi voidaan tehdä vuoden kuluessa maksun määräämistä seuraavan kalenterivuoden alusta.

Jos maksuvelvolliselle on laskuvirheen tai siihen verrattavan erehdyksen vuoksi taikka sen johdosta, ettei asiaa ole joltakin osalta tutkittu, jäänyt määräämättä säädetty maksu tai osa siitä, maksupäätös on oikaistava, jollei asiaa ole valitukseen annetulla päätöksellä ratkaistu. Oikaisu maksunsaajan hyväksi voidaan tehdä vuoden kuluessa sitä seuraavan kalenterivuoden alusta, jolloin maksu määrättiin tai olisi pitänyt määrätä.

Henkilöstörahaston valvontamaksua koskevaan Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Muutoin muutoksenhaussa hallintotuomioistuimeen sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään.

Henkilöstörahaston valvontamaksu on suoraan ulosottokelpoinen. Julkisten saatavien suorasta ulosottokelpoisuudesta säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007).

Henkilöstörahaston on pyynnöstä annettava Patentti- ja rekisterihallitukselle valvontamaksun määräämistä varten tarvittavat tiedot.

Patentti- ja rekisterihallitus tarkistaa 2 §:ssä säädetyn valvontamaksun enimmäismäärän elinkustannusindeksin nousua vastaavasti kolmivuotiskausittain.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan työneuvostosta ja eräistä työsuojelun poikkeusluvista annettu laki (400/2004).

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Työneuvostossa tämän lain voimaan tullessa vireillä olleet lausuntoasiat ja oikaisuvaatimukset käsitellään loppuun vuoden 2027 maaliskuun loppuun mennessä noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Lain voimaan tullessa työneuvoston jäseninä ja varajäseninä olevat henkilöt pysyvät tehtävissään jäljellä olevan toimikautensa loppuun.

Työtuomioistuimessa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat valitukset työneuvoston oikaisuvaatimukseen antamasta päätöksestä käsitellään loppuun noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Virkasiirroista sekä virkojen siirtymisestä ja täyttämisestä uudelleenjärjestelyn yhteydessä säädetään valtion virkamieslain (750/1994) 5 §:ssä ja 5 a–c §:ssä.

Työneuvostossa tämän lain voimaantuloon mennessä muodostuneet arkistot, rekisterit ja tietoaineistot sekä tehdyt sopimukset ja sitoumukset samoin kuin niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät tämän lain voimaan tullessa työ- ja elinkeinoministeriölle, ellei muuta sovita eikä sopimusten tai sitoumusten sisällöstä muuta johdu.

Työneuvoston jäsenten maksamattomien kokouspalkkioiden maksatuksesta päättää tämän lain voimaan tultua työ- ja elinkeinoministeriö.

Lupa- ja valvontavirasto voi määräämillään ehdoilla hakemuksesta myöntää luvan:

1) poiketa 5 §:n mukaista säännöllistä työaikaa ja 25 §:n mukaista vuorokausilepoa koskevista säännöksistä työssä, jota tehdään vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa, jona työntekijän on oltava valmiina työhön siten, että työntekijälle 25 §:n mukaisten korvaavien lepoaikojen toteutuminen välittömästi työvuoron päättymisen jälkeen turvataan;

2) käyttää jaksotyöaikaa myös muussa kuin 7 §:ssä tarkoitetussa tehtävässä, jos se on työajan järjestelyiden kannalta välttämätöntä;

3) tehdä yötyötä työssä, joka on toiminnan luonteen vuoksi välttämätöntä tehdä yöllä ja jota ei voida vaikeuksitta tehdä pelkästään päiväsaikaan;

4) poiketa 30 §:ssä säädetystä velvollisuudesta laatia työvuoroluettelo, jos sen laatiminen on työn epäsäännöllisen luonteen vuoksi erittäin vaikeaa.

Ennen kuin Lupa- ja valvontavirasto tekee 39 §:ssä tarkoitetun päätöksen, on työnantajan varattava työehtosopimuslain nojalla sitovan työehtosopimuksen perusteella valitulle asianomaiselle luottamusmiehelle tai työsopimuslain 13 luvun 3 §:ssä tarkoitetulle luottamusvaltuutetulle mahdollisuus tulla kuulluksi asiassa joko suullisesti tai kirjallisesti. Jollei työpaikalla ole luottamusmiestä tai luottamusvaltuutettua, kuulemismahdollisuus on varattava työsuojeluvaltuutetulle, ja jollei tätäkään ole, kuulemismahdollisuus on varattava kullekin työntekijälle, jota päätös koskee.

Jos poikkeuslupa-asiaa ei voida Lupa- ja valvontavirastossa heti lopullisesti ratkaista ja kyse on voimassa olevan poikkeusluvan jatkamisesta, voidaan antaa väliaikainen päätös, joka on voimassa enintään siihen asti, kunnes asia voidaan lopullisesti päättää.

Myönnetty poikkeuslupa voidaan peruuttaa, jos luvan myöntäminen on perustunut virheellisiin tietoihin asiaan vaikuttavista tosiasioista tai olosuhteet ovat päätöksen antamisen jälkeen olennaisesti muuttuneet. Poikkeuslupaa peruutettaessa määrätään myös päivä, mistä lukien luvan voimassaolo päättyy.

Lupa- ja valvontaviraston poikkeuslupa-asiassa antamaan päätökseen haetaan muutosta työtuomioistuimelta. Valitusoikeus poikkeuslupapäätöksestä on oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 7 §:n 1 momentissa tarkoitettujen lisäksi myös tämän lain 39 a §:n 1 momentissa tarkoitetulla henkilöstön edustajalla. Muutoksenhaussa noudatetaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia, ellei oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetussa laissa (646/1974) toisin säädetä.

Lupa- ja valvontaviraston päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lupa- ja valvontavirasto voi määräämillään ehdoilla hakemuksesta sallia:

1) erityisestä syystä 2 §:n 3 momentissa tarkoitetun henkilön työskentelyn esiintyjänä tai avustajana taide- ja kulttuuriesityksissä sekä muissa vastaavissa tilaisuuksissa, jos kyseinen toiminta ei vaaranna lapsen turvallisuutta taikka aiheuta haittaa hänen terveydelleen, kehitykselleen tai koulunkäynnilleen;

2) 14 vuotta täyttäneen nuoren työntekijän pitämisen työssä 2 §:n 2 momentin 2 kohdan sekä 2 luvun säännöksistä poikkeavasti, jos hänen ammatillinen kehityksensä tai muu tärkeä syy sitä edellyttää.

Ennen kuin Lupa- ja valvontavirasto tekee 15 §:ssä tarkoitetun päätöksen, on työnantajan varattava työehtosopimuslain (436/1946) nojalla sitovan työehtosopimuksen perusteella valitulle asianomaiselle luottamusmiehelle tai työsopimuslain (55/2001) 13 luvun 3 §:ssä tarkoitetulle luottamusvaltuutetulle mahdollisuus tulla kuulluksi asiassa joko suullisesti tai kirjallisesti. Jollei työpaikalla ole luottamusmiestä tai luottamusvaltuutettua, kuulemismahdollisuus on varattava työsuojeluvaltuutetulle, ja jollei tätäkään ole, kuulemismahdollisuus on varattava kullekin työntekijälle, jota päätös koskee.

Jos poikkeuslupa-asiaa ei voida Lupa- ja valvontavirastossa heti lopullisesti ratkaista ja kyse on voimassa olevan poikkeusluvan jatkamisesta, voidaan antaa väliaikainen päätös, joka on voimassa enintään siihen asti, kunnes asia voidaan lopullisesti päättää.

Myönnetty poikkeuslupa voidaan peruuttaa, jos luvan myöntäminen on perustunut virheellisiin tietoihin asiaan vaikuttavista tosiasioista tai olosuhteet ovat päätöksen antamisen jälkeen olennaisesti muuttuneet. Poikkeuslupaa peruutettaessa määrätään myös päivä, mistä lukien luvan voimassaolo päättyy.

Lupa- ja valvontaviraston poikkeuslupa-asiassa antamaan päätökseen haetaan muutosta työtuomioistuimelta. Valitusoikeus poikkeuslupapäätöksestä on oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 7 §:n 1 momentissa tarkoitettujen lisäksi myös tämän lain 15 a §:n 1 momentissa tarkoitetulla henkilöstön edustajalla. Muutoksenhaussa noudatetaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia, ellei oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetussa laissa (646/1974) toisin säädetä

Lupa- ja valvontaviraston päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan vuosilomalain (162/2005) 36 §.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Jos säännösten vastaisesta olotilasta johtuva vaara tai haitta on 3 momentissa tarkoitetuissa asioissa vähäistä suurempi, tarkastajan on annettava toimintaohjeen sijasta kirjallinen kehotus poistaa tai korjata säännösten vastainen olotila. Tarkastaja voi lisäksi antaa kirjallisen kehotuksen 3 momentin 1–8 ja 10–12 kohdassa tarkoitetuissa asioissa, jos työnantaja ei noudata 1 momentissa tarkoitettua toimintaohjetta.

Kehotus voidaan antaa asiassa, joka koskee:

9) velvollisuutta maksaa vähintään lain ja työhön sovellettavan yleissitovan työehtosopimuksen mukaista palkkaa, jonka peruste ja määrä ovat yksiselitteisesti todettavissa;

10) yhteistoimintalaissa (1333/2021) säädettyä velvollisuutta;

11) henkilöstöedustuksesta eurooppayhtiössä ja eurooppaosuuskunnassa sekä työnantajavelvoitteista ja henkilöstöedustuksesta rajat ylittävissä yritysjärjestelyissä annetun lain (758/2004) 3 §:n 3 kohdassa tarkoitetun osallistuvan yhtiön taikka mainitussa laissa tarkoitetun työnantajan velvollisuuksia;

12) yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä annetun lain (335/2007) 7 §:ssä tarkoitetun yritysryhmän tai yrityksen taikka 13 §:ssä tarkoitetun yhteisönlaajuisen yritysryhmän tai yrityksen velvollisuuksia.

Muutoksenhausta Lupa- ja valvontaviraston antamaan päätökseen, joka koskee työaikalain (872/2019) 39 §:ssä ja nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) 15 §:ssä tarkoitettuja poikkeuslupia, säädetään mainituissa laeissa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan työturvallisuuslain (738/2002) 64 §.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee myös työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain (56/2001) 9 §:ssä tarkoitetun valituksen työehtosopimuksen yleissitovuudesta sekä työaikalain (872/2019) 39 b §:ssä ja nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) 15 b §:ssä tarkoitetun valituksen Lupa- ja valvontaviraston poikkeuslupa-asiassa antamasta päätöksestä.

Työtuomioistuin on päätösvaltainen 1 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa asioissa, kun siinä on presidentti tai työtuomioistuinneuvos puheenjohtajana ja kaksi asiantuntijajäsentä, jotka eivät edusta työnantaja- tai työntekijäetuja, yksi asiantuntijajäsen työnantaja- ja työntekijäpuolelta sekä käsiteltäessä valitusta Lupa- ja valvontaviraston poikkeuslupapäätöksestä edellä mainittujen lisäksi työsuojelukysymyksiin perehtynyt asiantuntijajäsen.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Työtuomioistuimessa on viisitoista asiantuntijajäsentä, jotka osallistuvat asioiden käsittelyyn ja ratkaisemiseen noudattaen, mitä oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetussa laissa säädetään. Asiantuntijajäsenistä kaksi on lainoppineita ja yksi työsuojelukysymyksiin perehtynyt eivätkä he edusta työnantaja- tai työntekijäetuja. Muista asiantuntijajäsenistä kahdeksan on työsuhteisiin ja neljä virkasuhteisiin perehtyneitä.

Työtuomioistuimen lainoppineelta asiantuntijajäseneltä, joka ei edusta työnantaja- tai työntekijäetuja, edellytetään, että hän on suorittanut oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon ja on perehtynyt työoloihin. Työsuojelukysymyksiin perehtyneeltä asiantuntijajäseneltä edellytetään soveltuvaa tutkintoa ja perehtyneisyyttä työsuojelukysymyksiin.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Yksityishenkilön oikeudenkäyntimaksu markkinaoikeudessa ja työtuomioistuimessa on 610 euroa ja vakuutusoikeudessa 310 euroa. Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain (646/1974) 1 §:n 3 momentissa tarkoitetussa Lupa- ja valvontaviraston poikkeuslupaa koskevassa valitusasiassa oikeudenkäyntimaksu on kuitenkin tämän pykälän 1 momentissa ja edellä tässä momentissa säädetystä poiketen 310 euroa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .