Annual basic fee for health protection supervision
Act amending the Health Protection Act
An annual basic fee of 150 euros will be introduced for operators subject to planned health protection supervision. Small-scale activities will be excluded from the fee.
- Status
- Passed with amendments
- Submitted
- 23 Sep 2021
- Latest event
- 23 Nov 2021
- Votes
- 1
- Speeches
- 10
- Confirmed
- 16 Dec 2021
- Statute
- 1187/2021
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
A fixed annual basic supervision fee of 150 euros will be added to the Health Protection Act for activities subject to notification and permit requirements, alongside which fee-for-service charges in accordance with the municipal tariff will continue to be levied for inspections. At the same time, the sites subject to the notification requirement will be specified, and low-risk as well as small-scale activities will be exempted from the basic fee.
What it means
The amendment will enter into force on 1 January 2022 and applies, among others, to hotels, gyms, spas, day-care centres, schools and water supply facilities, whose supervision fees will rise by 150 euros a year per establishment. For municipalities, the reform is estimated to bring approximately 3 million euros in additional supervision revenue a year, which will improve the cost correlation of supervision and harmonise practices with food control.
How Parliament voted
2nd reading · 16 Nov 2021Parliament passed the act by 94–71.
Government yes, opposition no. 34 MPs were absent. Minutes ↗
Filled dot = yes, ring = no, grey = absent. The seating plan at the time of this vote is not archived, so MPs are grouped by party in indicative seats.
A passed act does not enter into force immediately: the President of the Republic confirms it, and it enters into force on the date set in the act. This act was confirmed on 16 Dec 2021.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
10 speeches · 7 speakers · 3 debates
Key points of the debate
The debate addressed the amendment to the Health Protection Act and the annual basic supervision fee of 150 euros to be imposed on operators. The objective of the proposal was to improve cost correlation for municipalities and harmonise environmental healthcare charges. The proposal divided opinions, as the opposition and partly government MPs expressed concern over the effects of the fee on the finances of small businesses, and the Finns Party called for the rejection of the proposal.
- Does the annual basic fee impose an unreasonable additional burden on small businesses and sectors that have suffered from the coronavirus pandemic?
- Is it justified to levy a supervision fee even on operators that are not subject to direct inspections?
- Social DemocratsIn favour
The Social Democrats (SDP) supported the proposal because the basic fee harmonises legislation, improves municipal supervision capabilities and encourages preventive advice.
”Esityksen tavoitteena on parantaa kuntien terveydensuojeluvalvonnan kustannusvastaavuutta ja yhdenmukaistaa ympäristöterveydenhuollon lakeja valvonnan maksullisuudessa.”
— Krista Kiuru - Centre PartyIn favour with reservations
The Centre Party (Cen) considered it important that the level of supervision fees remains reasonable and that an excessive fee burden is not imposed on small operators.
”kun tulee näitä erilaisia maksuja, joita tarkastusten perusteella esimerkiksi pienille yrittäjille määrätään, niin niissä pitää kyllä olla kohtuullinen, järki mukana.”
— Hannu Hoskonen - Finns PartyAgainst
The Finns Party (Finns) opposed the proposal and called for its rejection because the basic fee increases the tax-like cost burden on businesses without direct supervision in return.
”Perussuomalaisten valiokuntaryhmä vastustaa yritystoiminnan verorasituksen lisäämistä uusien veroluonteisten maksujen muodossa.”
— Kaisa Juuso - Christian DemocratsIn favour with reservations
The Christian Democrats (CD) considered the harmonisation of fees justified, but raised concerns about the size of the fee for small businesses and asked about the future of fees in the wellbeing services counties.
”edustaja Hoskonen kyllä toi hyvin esille sen, että pienille toimijoille ne sadatviidetkymmenet eurotkin ovat ja voivat olla isoja rahoja.”
— Sari Essayah
This digest was generated by AI from 10 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 140/2021 vp sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 23 Sep 2021Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sosiaali- ja terveysministeriö
- 5 Oct 2021Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 28 Oct 2021Valiokunnan mietintö tai lausunto · sosiaali- ja terveysvaliokunta
- 9 Nov 2021Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 17 Nov 2021Toinen käsittely · Täysistunto
- 19 Nov 2021Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal1
- 1Laki terveydensuojelulain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1187/2021 · 16 Dec 2021
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
Laki terveydensuojelulain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydensuojelulain (763/1994) 57 §, sellaisena kuin se on laeissa 720/2005 ja 285/2006, muutetaan 13, 50, 50 a ja 56 §, sellaisina kuin ne ovat, 13 § laissa 942/2016, 50 § laeissa 129/2009, 553/2014, 1237/2014 ja 860/2018, 50 a § laissa 129/2009 ja 56 § laissa 1042/2015, sekä lisätään lakiin uusi 50 b § sekä liite seuraavasti:
13 §Ilmoitusvelvollisuus
Toiminnanharjoittajan on tehtävä viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista kirjallinen ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle liitteessä lueteltujen toimipaikkojen tai toimintojen käyttöönotosta.
Lisäksi ilmoitus on tehtävä 1 momentissa tarkoitetun toiminnan olennaisesta muuttamisesta. Toiminnan päättymisestä on ilmoitettava sähköisesti tai kirjallisesti kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Uuden toiminnanharjoittajan on ilmoitettava toiminnanharjoittajan vaihtumisesta kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos toiminta edellyttää ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa.
Ilmoituksessa on annettava toiminnanharjoittajaa ja toimintaa koskevat sekä toimintaan liittyvien terveyshaittojen arviointia varten tarpeelliset tiedot. Tarkemmat säännökset ilmoituksesta ja siihen liitettävistä selvityksistä annetaan valtioneuvoston asetuksella.
11 luku – Tutkimuslaboratoriot ja maksut
50 §Valvonnan perusmaksu
Kunta perii vuosittain 150 euron suuruisen valvonnan perusmaksun liitteessä luetellun toimipaikan tai toiminnon toiminnanharjoittajalta.
Jos toiminnanharjoittajan yhdessä toimipaikassa harjoittama toiminta sisältää useita 1 momentissa tarkoitettuja toimintoja, valvonnan perusmaksu peritään vuosittain vain yhden kerran.
Valvonnan perusmaksu peritään kalenterivuoden alussa. Valvontakohteelta, jonka toiminnan aloittamisesta tehdään ilmoitus kesken kalenterivuoden, ei peritä valvonnan perusmaksua kyseiseltä kalenterivuodelta. Jos toiminnanharjoittaja tekee kunnan terveydensuojeluviranomaiselle ilmoituksen toiminnan lopettamisesta, valvonnan perusmaksun periminen päättyy seuraavan kalenterivuoden alusta.
50 a §Terveydensuojeluvalvonnasta perittävät muut maksut
Kunta perii hyväksymänsä taksan mukaisen maksun:
1) 13 ja 18 a §:ssä tarkoitettujen ilmoitusten käsittelystä, 18 §:ssä tarkoitetun hyväksymistä koskevan hakemuksen käsittelystä sekä mainituissa pykälissä tarkoitettuihin toimintoihin kohdistuvista 6 §:ssä tarkoitettuun kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista ja asiakirjatarkastuksista; toiminnan keskeyttämistä ja päättymistä koskevien ilmoitusten käsittely on kuitenkin maksutonta;
2) 1 kohdassa tarkoitettuihin toimintoihin kohdistuvista mittauksista, näytteenotoista, tutkimuksista ja selvityksistä, jotka liittyvät terveyshaittojen selvittämiseen tai haitan poistamisen varmistamiseen;
3) 20 §:n mukaisen riskinarvioinnin hyväksymisestä sekä talousveden laadun valvonnasta ja tarkkailusta;
4) 29 §:n mukaisesta uimaveden laadun valvonnasta;
5) 6 §:n 4 momentissa tarkoitetusta tarkastuksesta ja todistuksen myöntämisestä;
6) säteilylain 173 §:ssä tarkoitetusta solariumlaitteen tarkastuksesta.
Kunnalla on lisäksi oikeus periä hyväksymänsä taksan mukainen maksu:
1) sellaisesta asunnossa tai muussa oleskelutilassa suoritetusta tarkastuksesta, asiakirjatarkastuksesta, mittauksesta, näytteenotosta, tutkimuksesta ja selvityksestä, joka liittyy 26 §:ssä tarkoitettujen terveyshaittojen selvittämiseen tai niiden poistamisen varmistamiseen, kiinteistön omistajalta tai haltijalta taikka muulta, jonka vastuulla terveyshaitta 27 §:n nojalla on; viranomaisen ensimmäinen tarkastus asunnon terveyshaittaepäilyn selvittämiseksi ja siihen liittyvä jatkotutkimustarpeen määrittely on kuitenkin maksuton;
2) kaivon omistajalta talousvesitutkimuksista silloin, kun kysymys ei ole talousvettä toimittavasta laitoksesta;
3) ympäristönsuojelulain 17 luvun säännösten nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvontaan liittyvistä tarkastuksista;
4) ruumiiden kuljettamisesta tehdyssä sopimuksessa (SopS 13/1989) tarkoitettuihin ruumiin siirtoihin liittyvistä toimenpiteistä sekä 43 §:n nojalla annetun asetuksen mukaisesta valvontakäynnistä tai tarkastuksesta.
5) muusta kuin 1−4 kohdassa tarkoitetusta tarkastuksesta ja asiakirjatarkastuksesta sekä mittauksesta, näytteenotosta, tutkimuksesta ja selvityksestä, joka liittyy terveyshaittojen selvittämiseen tai haitan poistamisen varmistamiseen.
Kunnan tulee määrätä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut maksut siten, että niiden suuruus vastaa enintään toimenpiteestä aiheutuneita kustannuksia. Kunnan teettäessä tutkimuksia tai selvityksiä ulkopuolisella asiantuntijalla tai laboratoriossa kustannukset peritään asiakkaalta enintään todellisten kustannusten mukaisina.
Valtio korvaa kunnille aiheutuneet kustannukset sellaisista Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston kuntien toimeenpantavaksi ohjaamista tarkastuksista, näytteenotoista, tutkimuksista ja selvityksistä, jotka tässä laissa säädetään viraston tehtäviksi tai jotka liittyvät säädösten tai viraston ohjeiden valmisteluun.
Tämän lain mukaisten valtion suoritteiden maksullisuuden ja maksujen määrän perusteista säädetään valtion maksuperustelaissa (150/1992).
50 b §Maksujen perintä ilman tuomiota tai päätöstä sekä viivästyskorko
Tässä laissa tarkoitetut maksut ovat suoraan ulosottokelpoisia. Niiden perinnästä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007).
Jos toimenpiteestä määrättyä maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, viivästyneelle määrälle saadaan periä vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. Eräpäivä voi olla aikaisintaan kahden viikon kuluttua maksun määräytymisen perusteena olevan toimenpiteen suorittamisesta. Viivästyskoron sijasta viranomainen voi periä viiden euron suuruisen viivästysmaksun, jos viivästyskoron määrä jää tätä pienemmäksi.
Jos maksu palautetaan maksuunpanon oikaisun tai muutoksenhaun johdosta, palautettavalle maksulle maksetaan veronkantolain (11/2018) 37 §:ssä säädetty hyvityskorko maksupäivästä takaisinmaksupäivään.
56 §Muutoksenhaku
Laboratorion hyväksymistä koskevaan 49 a §:ssä tarkoitettuun päätökseen, sertifioijan 49 d §:n 2 ja 4 momentin nojalla tekemään päätökseen sekä kunnan viranhaltijan päätökseen saa vaatia oikaisua. Sertifioijan päätöksestä oikaisuvaatimus tehdään sosiaali- ja terveysministeriölle. Kunnan viranhaltijan päätöksestä oikaisuvaatimus tehdään kunnan terveydensuojeluviranomaiselle ja se on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Edellä 50 §:ssä tarkoitettuun valvonnan perusmaksuun saa vaatia oikaisua kunnalta, jos:
1) perusmaksu on peritty aiheettomasti;
2) perusmaksu on maksuvelvollisen sitä aiheuttamatta jäänyt määräämättä.
Oikaisuvaatimus voidaan 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa asiassa tehdä kolmen vuoden kuluessa maksun määräämisestä seuraavan kalenterivuoden alusta, kuitenkin viimeistään 60 päivän kuluttua päätöksen tiedoksisaannista, ja 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa vuoden kuluessa sitä seuraavan kalenterivuoden alusta, jolloin maksu olisi pitänyt määrätä.
Oikaisuvaatimukseen sovelletaan, mitä hallintolain 7 a luvussa säädetään.
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). Mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään, sovelletaan myös muutoksenhaussa kunnallisen viranomaisen päätökseen. Muutoksenhaussa 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun kunnan valvontasuunnitelmaan, 51 §:n 3 momentissa tarkoitettuun terveydensuojelujärjestykseen ja 50 a §:n 3 momentissa tarkoitettuja taksoja koskeviin päätöksiin sovelletaan kuitenkin, mitä kuntalaissa (410/2015) säädetään.
Edellä 6 §:n 2 momentissa sekä 27, 51 ja 52 §:ssä tarkoitettu päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta.
Muutoksenhaussa uhkasakon asettamista ja maksettavaksi tuomitsemista sekä teettämis- ja keskeyttämisuhan asettamista ja täytäntöönpantavaksi määräämistä koskevaan päätöksen sovelletaan kuitenkin uhkasakkolakia (1113/1990).
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 2 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.