Stabilising funding for national art institutions
Acts on state funding for national art institutions and on amending section 29 of the Act on the Finnish National Gallery
State funding for the Finnish National Gallery, the Finnish National Opera and Ballet, and the Finnish National Theatre will become statutory and be tied to increases in the cost level. The reform will increase the financial stability of the art institutions and facilitate long-term operational planning.
- Status
- Passed
- Submitted
- 19 Sep 2022
- Latest event
- 20 Oct 2022
- Votes
- 0
- Speeches
- 7
- Confirmed
- 25 Nov 2022
- Statute
- 942/2022
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
A dedicated statutory funding system will be enacted for the national art institutions to replace the previous discretionary government grants. The duties serving as the basis for funding will be laid down in law, operations will begin to be steered through four-year target agreements, and the annual appropriation will be adjusted in line with changes in the cost level using a composite index.
What it means
The change concerns the Finnish National Gallery, the Finnish National Opera and Ballet, and the Finnish National Theatre. The administrative burden of the institutions' annual grant application cycle will ease from 1 January 2023, when the baseline funding level will remain at approximately 62.8 million euros. Index increases carried out from 2024 onwards will raise central government funding expenditure for the institutions by an estimated 5.1 million euros by 2026. In addition, separate value added tax (VAT) compensation will be guaranteed for the VAT-exempt operations of the Finnish National Gallery.
How Parliament voted
The bill passed without a vote – no MP proposed rejecting or amending it in plenary.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
7 speeches · 6 speakers · 2 debates
Key points of the debate
Parliament debated the proposal to make central government funding for national art institutions statutory and index-linked. The debate was completely unanimous, and parliamentary groups across the government-opposition divide supported the reform. The proposal was seen as increasing financial stability, predictability and artistic freedom of action in the cultural sector.
- Centre PartyIn favour
The Centre Party considered the proposal highly necessary, as statutory funding tied to the cost level resolves a long-standing grievance and secures the long-term operations of art institutions.
”Nyt avustuksiin tehdään indeksitarkistukset kustannustason kehityksen mukaisesti. Tämä on erittäin tarpeellista.”
— Pasi Kivisaari - GreensIn favour
The Greens commended the permanence brought by statutory status and index increases, which helps the cultural sector recover from pandemic-era restrictions and rising costs.
”Indeksikorotusten tulo vahvistaa rahoitusta ja sen jatkuvuutta ja suunnittelun mahdollisuutta.”
— Inka Hopsu - National Coalition PartyIn favour
The National Coalition Party supported the proposal, as stable and predictable funding without unnecessary bureaucracy should be guaranteed for cultural institutions engaged in permanent operations.
”Tervehdin tätä esitystä kyllä lämmöllä, ja tätä on helppo myös oppositiosta tukea.”
— Timo Heinonen
This digest was generated by AI from 7 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 157/2022 vp sisältyvien 1.-2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 157/2022 vp sisältyvät 1.—2. lakiehdotuksen. Lakiehdotusten toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 19 Sep 2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 27 Sep 2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 6 Oct 2022Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
- 11 Oct 2022Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 14 Oct 2022Toinen käsittely · Täysistunto
- 19 Oct 2022Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal2
- 1Laki valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksilleHyväksytty · 942/2022 · 25 Nov 2022
- 2Laki Kansallisgalleriasta annetun lain 29 §:n muuttamisestaHyväksytty · 943/2022 · 25 Nov 2022
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
1.Laki valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Valtion rahoitus kansallisten taidelaitosten toimintaan
Tässä laissa säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämästä rahoituksesta seuraavien kansallisten taidelaitosten toimintaan:
1) Kansallisgalleria;
2) Suomen kansallisooppera ja –baletti;
3) Suomen Kansallisteatteri.
Tässä laissa tarkoitettuun rahoitukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001) vain, jos siitä tässä laissa erikseen säädetään.
2 §Rahoituksen perusteena olevat tehtävät
Kansallisgallerialle rahoitusta myönnetään Kansallisgalleriasta annetussa laissa (889/2013) säädettyihin tehtäviin.
Suomen kansallisoopperalle ja –baletille rahoitusta myönnetään ooppera- ja balettiteatterin ylläpitämiseen sekä ooppera- ja balettitaiteen harjoittamiseen, vaalimiseen ja kehittämiseen. Valtion rahoituksella rahoitettavassa toiminnassaan kansallisoopperan ja –baletin tulee kiinnittää erityistä huomiota kotimaisen ooppera- ja balettitaiteen edistämiseen, korkeatasoisen ooppera- ja balettitaiteen esittämiseen eri yleisöryhmille koko maassa sekä edistää ooppera- ja balettitaiteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Suomen Kansallisteatterille rahoitusta myönnetään teatterin ylläpitämiseen, teatteritoiminnan harjoittamiseen sekä teatteritaiteen kehittämiseen ja vaalimiseen. Valtion rahoituksella rahoitettavassa toiminnassaan kansallisteatterin tulee kiinnittää erityistä huomiota kotimaisen teatteritaiteen edistämiseen, korkeatasoisen teatteritaiteen esittämiseen eri yleisöryhmille koko maassa sekä edistää teatteritaiteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
3 §Tavoitteiden asettaminen
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja kansallinen taidelaitos sopivat määrävuosiksi kerrallaan toiminnalle asetettavista taide- ja kulttuuripolitiikan kannalta keskeisistä määrällisistä ja laadullisista tavoitteista sekä niiden toteutumisen seurannasta ja arvioinnista. Taidelaitoksen puolesta sopimuksen allekirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja pääjohtaja.
4 §Rahoituksen määräytymisperusteet
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää kansallisille taidelaitoksille rahoitusta 2 §:ssä tarkoitetun toiminnan toteuttamiseksi valtion talousarvioon otettavan määrärahan rajoissa.
Edellisenä vuonna kansallisille taidelaitoksille osoitettu 1 momentissa tarkoitettu talousarvion määrärahan suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavasti. Tarkistuksen perusteena on indeksi, joka muodostuu elinkustannusindeksistä, jonka painoarvo on yksi kolmasosa, sekä ansiotasoindeksistä, jonka painoarvo on kaksi kolmasosaa.
Kansallisille taidelaitoksille, jotka eivät ole arvonlisäverovelvollisia 2 §:ssä tarkoitetusta toiminnastaan, korvataan niiden muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvä arvonlisäverojen osuus. Korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen arvonlisäkertymän perusteella.
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi rahoitusta myöntäessään asettaa rahoituksen käyttämiselle ehtoja ja rajoituksia.
5 §Rahoituksen käytön seuranta ja raportointi
Kansallisten taidelaitosten tulee toimittaa opetus- ja kulttuuriministeriölle sen määräämät toimintaa koskevat ja muut seurannan ja ohjauksen edellyttämät tiedot ministeriön päättämällä tavalla.
6 §Maksatus
Toiminnan rahoitus maksetaan kansallisille taidelaitoksille tasasuurina erinä joka kuukauden kolmantena pankkipäivänä.
7 §Rahoituksen maksatuksen keskeytys
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi määrätä tässä laissa tarkoitetun rahoituksen maksamisen keskeytettäväksi, jos:
1) on perusteltua aihetta epäillä, ettei rahoituksen saaja enää järjestä 2 §:ssä tarkoitettua rahoituksen perusteena olevaa toimintaa tai että toiminta olennaisesti poikkeaa siitä, mitä 2 §:ssä säädetään; tai
2) ne perusteet, joiden mukaan rahoitus määrättyä tarkoitusta varten on myönnetty, ovat olennaisesti muuttuneet tai ne ovat olleet virheellisiä.
8 §Maksetun rahoituksen palauttaminen
Kansallisen taidelaitoksen tulee viipymättä palauttaa sille virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti maksettu rahoitus.
9 §Takaisinperintä
Opetus- ja kulttuuriministeriön on määrättävä maksettu rahoitus takaisin perittäväksi, jos kansallinen taidelaitos on:
1) jättänyt palauttamatta rahoituksen, joka 8 §:n mukaan on palautettava;
2) antanut opetus- ja kulttuuriministeriölle väärän tai harhaanjohtavan tiedon seikasta, joka on ollut omiaan olennaisesti vaikuttamaan rahoituksen saantiin, määrään tai ehtoihin, taikka salannut sellaisen seikan; tai
3) muutoin 1 tai 2 kohtaan verrattavalla tavalla olennaisesti rikkonut rahoituksen käyttämistä koskevia säännöksiä tai rahoituspäätökseen otettuja ehtoja.
Opetus- ja kulttuuriministeriön on tehtävä takaisinperintää koskeva päätös kahden vuoden kuluessa siitä, kun sen tietoon on tullut seikka, jonka nojalla rahoituksen maksamisen keskeyttämiseen tai lopettamiseen taikka rahoituksen perintään voidaan ryhtyä. Päätös takaisinperinnästä on tehtävä kuitenkin viimeistään viiden vuoden kuluessa rahoituksen maksamisesta.
10 §Korko ja viivästyskorko
Kansallisen taidelaitoksen on maksettava palautettavalle tai takaisin perittävälle määrälle rahoituksen maksupäivästä korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa.
Jos takaisin perittävää määrää ei makseta viimeistään opetus- ja kulttuuriministeriön asettamana eräpäivänä, sille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:ssa tarkoitetun korkokannan mukaan.
11 §Kuittaus
Palautettava tai takaisin perittävä määrä korkoineen voidaan periä siten, että se vähennetään kansalliselle taidelaitokselle myöhemmin maksettavasta tämän lain mukaisesta rahoituksesta.
12 §Muutoksenhaku rahoitusta koskevaan päätökseen
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen myöntämistä koskevaan päätökseen, 7 §:n mukaiseen rahoituksen maksatuksen keskeyttämistä koskevaan päätökseen, 9 §:n mukaiseen takaisinperintäpäätökseen ja 11 §:n mukaiseen kuittausta koskevaan päätökseen haetaan oikaisua ja muutosta noudattaen valtionavustuslain 34 §:ää.
13 §Täytäntöönpano
Päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettu 9 §:ssä tarkoitettu takaisinperintäpäätös voidaan panna täytäntöön verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain (706/2007) mukaisesti.
14 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.Laki Kansallisgalleriasta annetun lain 29 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Kansallisgalleriasta annetun lain (889/2013) 29 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1299/2016, seuraavasti:
29 §Rahoitus
Valtion rahoituksesta Kansallisgallerian toimintaan tässä laissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi säädetään valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille annetussa laissa ( / ).
Edellä 1 momentissa tarkoitetun rahoituksen lisäksi valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha Kansallisgallerian kokoelman kartuttamiseen. Valtion taideteostoimikunnan kokoelmaa voidaan kartuttaa ja hoitaa valtion talousarvioon otettavilla määrärahoilla.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 13 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.