Expanding and streamlining plea bargaining

Syyttäjä voi 10 §:ssä tarkoitetussa tuomioesityksessä sitoutua jättämään vaatimatta rikoksen tuottamaa taloudellista hyötyä menetetyksi, jos hyöty vastaa asianomistajalle aiheutunutta vahinkoa. Tällöin syyttäjä voi jättää vaatimatta hyötyä menetetyksi siltä osin kuin asianomistaja ei vaadi vahingonkorvausta tai edunpalautusta.

Syyttäjän tulee harkita tuomioesityksen edellytyksiä. Syyttäjä voi ryhtyä esitutkinnan ja syyteharkinnan aikana sekä rikosasian ollessa vireillä tuomioistuimessa toimenpiteisiin tuomioesityksen tekemiseksi ja sen käsittelemiseksi 5 b luvussa tarkoitetussa tunnustamisoikeudenkäynnissä, jos:

1) epäilty rikos on rikoslain (39/1889) 25 luvun 3 a §:ssä, 31 luvun 2 §:ssä tai 50 luvun 2 §:ssä tarkoitettu rikos taikka epäillystä rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on enintään kuusi vuotta vankeutta, ei kuitenkaan, jos epäilty rikos on rikoslain 20 luvun 1, 3–5, 9, 14, 16 ja 18 §:ssä tai 21 luvun 5, 6 a, 6 c ja 7–15 §:ssä tarkoitettu rikos; ja

2) hän katsoo asian käsittelyn 5 b luvussa tarkoitetussa tunnustamisoikeudenkäynnissä perustelluksi ottaen huomioon asian laadun ja esitettävät vaatimukset, asian käsittelystä ilmeisesti aiheutuvat kustannukset ja siihen kuluva aika sekä mahdolliset epäiltyyn rikokseen tai siihen välittömästi liittyvään rikokseen kuuluvat osallisuuskysymykset.

Tuomioesitys voidaan tehdä, kun:

1) asianomaisesta rikoksesta epäilty tai rikosasian vastaaja tunnustaa epäillyn rikoksen ja suostuu asian käsittelyyn 5 b luvussa tarkoitetussa oikeudenkäynnissä;

2) syyttäjä ja rikoksesta epäilty tai rikosasian vastaaja ovat yhtä mieltä syyksiluettavasta rikoksesta;

3) asianomistaja on ilmoittanut esitutkinnassa, ettei hänellä ole vaatimuksia asiassa, tai suostuu asian käsittelyyn 5 b luvussa tarkoitetussa oikeudenkäynnissä.

Syyttäjä sitoutuu tuomioesityksessä vaatimaan rangaistusta rikoslain 6 luvun 8 a §:ssä tarkoitetun lievennetyn rangaistusasteikon mukaisesti. Syyttäjä voi sitoutua jättämään syytteen nostamatta yhdestä tai useammasta epäillyistä rikoksista tämän luvun 8 §:n 2 momentin mukaisesti. Syyttäjä voi tuomioesityksessä tehdä myös liiketoimintakieltoa koskevan sitoumuksen liiketoimintakiellosta annetun lain (1059/1985) 7 §:n mukaisesti.

Syyttäjä voi tuomioesityksessä sitoutua vaatimaan alennettua yhteisösakkoa rikoslain 9 luvun 5 §:n 2 momentin mukaisesti.

Syyttäjä voi tuomioesityksessä sitoutua jättämään vaatimatta rikoksen tuottamaa taloudellista hyötyä menetetyksi 8 b §:n 2 momentin mukaisesti.

Tuomioesitys on laadittava kirjallisena ja se on päivättävä ja osapuolten on se allekirjoitettava. Tuomioesitykseen sovelletaan, mitä 5 luvun 3 §:ssä säädetään haastehakemuksesta. Tämän lisäksi siinä on ilmoitettava seuraavat tiedot:

1) 2 momentissa tarkoitetut tiedot sekä syyttäjän sitoumus vaatia rangaistusta lievennetyn rangaistusasteikon mukaisesti;

2) mahdollinen liiketoimintakieltoa, yhteisösakkoa tai rikoksen tuottamaa taloudellista hyötyä koskeva sitoumus;

3) syyttäjän kannanotto tuomittavan rangaistuksen lajista ja määrästä;

4) mitä asiassa olisi lajilta ja määrältä vaadittu rangaistukseksi, minkä pituista ja sisältöistä liiketoimintakieltoa olisi vaadittu sekä millaista rikoksen tuottamaa taloudellista hyötyä koskevaa menettämisseuraamusta olisi vaadittu ilman tuomioesitystä.

Rikosasiassa, jossa Euroopan syyttäjänvirasto käyttää toimivaltaa, tuomioesityksen tekemisen edellytyksenä on, että Euroopan syyttäjänviraston pysyvä jaosto on hyväksynyt menettelyn. Asia on saatettava tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa annetun neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 40 artiklassa säädetyllä tavalla pysyvän jaoston ratkaistavaksi ennen kuin syyttäjä päättää tuomioesityksen tekemisestä.

Kun syyttäjä katsoo, että epäillystä rikoksesta voidaan tehdä tuomioesitys, hänen on neuvoteltava rikoksesta epäillyn tai rikosasian vastaajan kanssa tuomioesityksen tekemisestä. Syyttäjän on tarvittaessa selvitettävä, suostuuko asianomistaja asian käsittelyyn 5 b luvussa tarkoitetussa tunnustamisoikeudenkäynnissä. Jos rikos on tehty oikeushenkilön toiminnassa rikoslain 9 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla, syyttäjä voi neuvotella oikeushenkilön kanssa yhteisösakkoa koskevasta tuomioesityksestä.

Tunnustamisoikeudenkäynti on pidettävä 60 päivän kuluessa asian vireilletulosta. Jos tunnustamisoikeudenkäynti peruutetaan, uusi on pidettävä 60 päivän kuluessa päivästä, jona se oli tarkoitus toimittaa. Jos tuomioesityksen puutteellisuus tai epäselvyys taikka muu tärkeä syy vaatii, määräaika voidaan määrätä pidemmäksi.

Tuomiossa on ilmoitettava tuomitun rangaistuksen lisäksi, millaisen rangaistuksen lajiltaan ja määrältään tuomioistuin olisi tuominnut ilman tuomioesitystä. Jos asiassa tuomitaan liiketoimintakielto tai rikoksen tuottamaa taloudellista hyötyä koskeva menettämisseuraamus, tuomioistuimen on tuomiossa ilmoitettava, millaisen liiketoimintakiellon tai rikoksen tuottamaa taloudellista hyötyä koskevan menettämisseuraamuksen tuomioistuin olisi tuominnut ilman tuomioesitystä. Tuomioon on myös kirjattava syyttäjän ilmoittamat 1 luvun 10 §:n 6 momentin 2–4 kohdassa tarkoitetut tiedot.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Esitutkintaviranomaisen on arvioitava mahdollisuutta oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 10 a §:ssä tarkoitettuun tuomioesitystä koskevaan neuvotteluun ja tämän lain 5 luvun mukaisesti tehtävä esitutkintayhteistyötä neuvottelun käynnistämiseksi.

Tämän pykälän nojalla esitutkintaa ei jätetä toimittamatta tai lopeteta eikä tehdä 2 momentissa tarkoitettua sitoumusta siltä osin kuin:

1) epäillystä rikoksesta on säädetty ankarampi rangaistus kuin kuusi vuotta vankeutta, paitsi jos epäilty rikos on rikoslain 25 luvun 3 a §:ssä, 31 luvun 2 §:ssä tai 50 luvun 2 §:ssä tarkoitettu rikos;

2) epäilty rikos on rikoslain 20 luvun 1, 3–5, 9, 14, 16 tai 18 §:ssä tai 21 luvun 5, 6 a, 6 c tai 7–15 §:ssä tarkoitettu rikos; taikka

3) tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaatii esitutkinnan toimittamista.

Kun henkilölle ilmoitetaan, että häntä epäillään rikoksesta, hänelle on viipymättä ja viimeistään ennen hänen kuulemistaan ilmoitettava:

7) mahdollisuudesta sovitteluun rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetussa laissa (1015/2005) säädetyillä edellytyksillä;

8) mahdollisuudesta oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 10 a §:ssä tarkoitettuun tuomioesitystä koskevaan neuvotteluun ja tämän lain 3 luvun 10 a §:ssä tarkoitettuun esitutkinnan rajoittamiseen tunnustuksen perusteella.

Esitutkintaviranomaisen on ilmoitettava asianomistajalle ilman aiheetonta viivytystä siinä laajuudessa kuin se on erityisesti asianomistajan henkilöön liittyvät seikat ja rikoksen laatu huomioon ottaen tarpeen:

10) mahdollisuudesta sovitteluun rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetussa laissa säädetyillä edellytyksillä;

11) mahdollisuudesta, että asiassa voidaan järjestää oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 10 a §:ssä tarkoitettu tuomioesitystä koskeva neuvottelu.

Esitutkintaviranomaisen on viipymättä ilmoitettava syyttäjälle rikosasiasta, joka esitutkintaviranomaisen arvion mukaan saattaisi soveltua oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 10 a §:ssä tarkoitettuun tuomioesitystä koskevaan neuvotteluun.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Jos yhteisösakko on oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 10 §:ssä tarkoitetun tuomioesityksen kohteena, syyttäjä saa vaatia enintään kaksi kolmannesta siitä yhteisösakon euromäärästä, jonka syyttäjä olisi vaatinut ilman tuomioesitystä. Vastaavasti tuomioistuin saa tuomita oikeushenkilölle enintään kaksi kolmannesta siitä yhteisösakon euromäärästä, jonka tuomioistuin olisi tuominnut ilman tuomioesitystä.

Rangaistusvaatimus saadaan jättää tekemättä myös, jos rikoksentekijä 4 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa on jo tuomittu rangaistukseen tai jos odotettavissa on, että hänet oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 10 §:ssä tarkoitetun tuomioesityksen mukaisesti tuomittaisiin rangaistukseen ja ettei oikeushenkilöä rangaistukseen tuomitsemisen vuoksi tuomittaisi yhteisösakkoon.

Hyötyä ei tuomita menetetyksi siltä osin kuin se on palautettu tai tuomittu taikka tuomitaan suoritettavaksi loukatulle vahingonkorvauksena tai edunpalautuksena. Jos korvaus- tai edunpalautusvaatimusta ei ole esitetty tai se on vielä ratkaisematta silloin, kun menettämisvaatimuksesta annetaan ratkaisu, menettämisseuraamus on tuomittava. Jos hyödyn menettäminen on oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 10 §:ssä tarkoitetun tuomioesityksen kohteena, hyöty voidaan jättää tuomitsematta menetetyksi vain, jos hyöty ja asianomistajalle aiheutunut vahinko vastaavat toisiaan, ja siltä osin kuin asianomistaja ei vaadi vahingonkorvausta tai edunpalautusta.

Menettämisseuraamus määrätään syyttäjän vaatimuksesta. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 b §:ssä säädetään perusteista, joiden nojalla syyttäjä saa jättää menettämisvaatimuksen esittämättä ja 1 luvun 10 §:ssä rikoksen tuottamaa taloudellista hyötyä koskevasta tuomioesityksestä. Myös asianomistaja voi esittää menettämisvaatimuksen ajaessaan yksin syytettä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 7 luvun mukaisesti. Vaatimuksen esittämisestä sakon ja rikesakon määräämisestä annetussa laissa säädetyssä menettelyssä säädetään erikseen.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tuomioistuin voi erityisistä syistä määrätä, ettei kielto koske tiettyä, tietynlaista tai tietynlaajuista liiketoimintaa taikka tehtäviä tai toimintaa tietyssä yhteisössä tai säätiössä taikka 1 momentin 6 kohdan mukaisen määräysvallan hankkimista yhteisössä. Erityisenä syynä on myös pidettävä 7 §:ssä tarkoitettua tuomioesitystä.

Jäljempänä 7 §:ssä tarkoitetun tuomioesityksen johdosta määrättävä liiketoimintakielto voi kuitenkin olla vähintään yhden vuoden mittainen.

Syyttäjä voi oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 1 luvun 10 §:ssä tarkoitetussa tuomioesityksessä sitoutua poikkeamaan:

1) tämän lain 4 §:ssä säädetystä liiketoimintakiellon sisällöstä niin, että kielto ei koske tiettyä, tietynlaista tai tietynlaajuista liiketoimintaa taikka tehtäviä tai toimintaa tietyssä yhteisössä tai säätiössä taikka mainitun pykälän 1 momentin 6 kohdan mukaisen määräysvallan hankkimista yhteisössä;

2) tämän lain 5 §:ssä säädetystä liiketoimintakiellon kestosta, kuitenkin siten, että kieltoa on vaadittava vähintään vuodeksi.

Syyttäjä voi tuomioesityksessä erityisestä syystä sitoutua jättämään vaatimatta liiketoimintakieltoa. Syyttäjä ei kuitenkaan voi tehdä tällaista sitoumusta, jos henkilö on liiketoiminnassa syyllistynyt 3 §:n 3 momentin 1–4 kohdassa tarkoitettuihin tekoihin.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .