Tightening conditions for state-subsidised rental housing

Korkotukilainaksi voidaan hyväksyä vain euromääräinen laina.

Korkotukilainan laina-aika on enintään 45 vuotta lainan tai sen ensimmäisen erän nostamisesta lukien.

Lainanmyöntäjän korkotukilainasta perimä korko saa olla enintään sen koron suuruinen, jota yleisesti kulloinkin sovelletaan riskiltään ja ehdoiltaan vastaaviin lainoihin.

Lainansaajan on pidettävä korkotukilainan kohde riittävästi vakuutettuna lainan korkotukilaina-ajan. Vakuutusta ei kuitenkaan edellytetä, jos kohteen omistaa hyvinvointialue, kunta tai kuntayhtymä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää korkotukilainan nostamisessa ja laina-aikaa koskevissa ilmoituksissa noudatettavista menettelyistä.

Korkotukilainaksi hyväksytystä lainasta perittävälle korolle maksetaan korkotukea. Korkotuen maksamista haetaan Valtiokonttorilta. Valtioneuvoston asetuksella säädetään korkotuen määrästä, hakemisesta ja maksuajasta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuina varallisuutena ja tuloina ei oteta huomioon hakijaruokakuntaan kuuluvan alle 18-vuotiaan henkilön varallisuutta ja tuloja, ellei hän ole asunnon hakija tai hakijan puoliso.

Asukasvalintaperusteista saadaan poiketa terveydellisistä tai sosiaalisista syistä taikka korkotukivuokra-asuntojen tarkoituksenmukaisen käytön edistämiseksi. Poikkeamisen on oltava asukasvalinnan tavoitteet huomioon ottaen yhteiskunnalliselta, asunnon hakijoiden aseman tai talon ylläpidon kannalta perusteltua.

Kunta voi 1 momentissa tarkoitetuista syistä antaa luvan käyttää vähäistä määrää asuntoja tilapäisesti muiden kuin asukasvalintaperusteiden mukaan valittujen henkilöiden asuntoina. Siltä osin kuin kyse on asunnoista, joiden asumispalveluiden järjestämisestä hyvinvointialue vastaa, luvan antaa hyvinvointialue.

Asukasvalinnassa voidaan yksittäistapauksessa poiketa 11 b §:n 2 momentissa säädetystä etusijajärjestyksestä, jos se on perusteltua hakijaruokakunnan erityisolosuhteet, paikkakunnan vuokra-asuntotilanne taikka vuokratalon tai asuinalueen asukasrakenne huomioon ottaen. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu asukasvalintaperusteista poikkeaminen ei saa olennaisesti haitata etusijalle asetettavien hakijoiden asunnonsaantia.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asukasvalintaperusteista poikkeamisesta ja 2 momentissa tarkoitetun luvan myöntämisestä.

Asukasvalinnan tekee asunnon omistaja tai omistajan edustaja. Jos asunnon vuokranantaja on muu kuin sen omistaja, asukasvalinnan tekee vuokranantaja tai vuokranantajan edustaja. Asukasvalinnan voi tehdä myös kunta tai hyvinvointialue.

Kunta valvoo kunnassa sijaitsevien korkotukivuokra-asuntojen asukkaiden valintaperusteiden noudattamista. Siltä osin kuin kyse on asunnoista, joiden asumispalveluiden järjestämisestä hyvinvointialue vastaa, asukasvalintaa valvoo hyvinvointialue. Kunnan ja hyvinvointialueen on tehtävä päätös valvonnan toteuttamistavoista (valvontatapapäätös ). Valvontatapapäätös on annettava tiedoksi korkotukivuokra-asuntojen omistajille.

Asukasvalinnan yleinen ohjaus kuuluu Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselle.

Jos kunta tai hyvinvointialue havaitsee virheen tai laiminlyönnin asukkaiden valintaperusteiden noudattamisessa, sen on ohjattava korkotukivuokra-asuntojen omistajaa korjaamaan menettely. Kunnan ja hyvinvointialueen on tarvittaessa ilmoitettava asiasta Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselle.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asukkaiden valinnassa ja asukasvalinnan valvonnassa noudatettavista menettelytavoista sekä valvontatapapäätöksen sisällöstä.

Korkotukivuokra-asuntoa on haettava kirjallisesti.

Asuntohakemuksessa on ilmoitettava:

1) hakijan nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot;

2) hakijan puolison sekä hakijaruokakuntaan kuuluvien, kalenterivuoden loppuun mennessä 18 vuotta täyttävien muiden henkilöiden nimet ja henkilötunnukset;

3) hakijaruokakuntaan kuuluvien lasten nimet ja syntymäajat;

4) tieto hakijan, joka ei ole Suomen kansalainen, oleskeluoikeudesta;

5) tiedot hakijaruokakunnan asunnontarpeesta mukaan lukien tieto asunnottomuudesta, hakuajankohdan asumismuodosta ja haettavasta asunnosta; sekä

6) tiedot hakijaruokakunnan varallisuudesta ja tuloista.

Jos hakemus koskee asuntoa, jota muun lain tai avustusehtojen mukaan on käytettävä tietyn erityisryhmän vuokra-asuntona, asuntohakemuksessa on lisäksi selvitettävä hakijan kuuluminen kyseiseen erityisryhmään.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asuntohakemuksesta.

Vuokralainen ei saa siirtää vuokraoikeuttaan perheenjäsenelleen asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 45 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilman vuokranantajan erikseen antamaa lupaa. Lupaa antaessaan vuokranantajan on noudatettava, mitä 11 ja 11 a—11 c §:ssä säädetään asukkaista, asukasvalinnan tavoitteista, asukasvalintaperusteista ja asukasvalintaperusteista poikkeamisesta. Vuokraoikeuden siirtoon perheenjäsenelle sovelletaan muutoin asuinhuoneiston vuokrauksesta annettua lakia.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä luvan antamisessa noudatettavista menettelytavoista.

Vuokralainen ei saa luovuttaa korkotukivuokra-asunnon osaa alivuokrauksena toisen käytettäväksi asumiseen ilman vuokranantajan lupaa. Koko asunnon luovutuksesta toisen käytettäväksi asumiseen säädetään asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa.

Jos vuokralainen alivuokrauksena tai muuten vastikkeellisesti luovuttaa korkotukivuokra-asunnon kokonaan tai osittain toisen käytettäväksi asumiseen, luovutuksensaajalta perittävä vastike ei kohtuullista vuokralaisen omistamien kalusteiden ja varusteiden käyttömaksua lukuun ottamatta saa ylittää vuokralaisen asunnosta maksamaa vuokraa ja vuokrasuhteeseen liittyviä käyttökorvauksia. Vuokralaisen on viimeistään kuukautta ennen luovutusta sekä myöhemmin pyydettäessä kirjallisesti annettava vuokranantajalle tiedot asunnosta perimästään vastikkeesta.

Vuokralainen ei saa käyttää korkotukivuokra-asuntoa tai sen osaa rakentamislain (751/2023) 59 a §:n 2 momentissa tarkoitettuun lyhytvuokraukseen eikä luovuttaa korkotukivuokra-asuntoa tai sen osaa muuhun asumisesta poikkeavaan käyttöön. Vuokralainen ei myöskään saa luovuttaa korkotukivuokra-asuntoa tai sen osaa ammattimaiselle toimijalle edelleen vuokrattavaksi majoitustoimintaan tai muutoin asumisesta poikkeavaan käyttöön.

Vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus, jos vuokraoikeus siirretään vastoin 12 §:n säännöksiä.

Vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus myös, jos vuokralainen luovuttaa korkotukivuokra-asunnon tai sen osan toisen käytettäväksi vastoin 12 a §:n säännöksiä, luovutuksensaajalta peritään mainitussa pykälässä sallittua suurempaa vastiketta tai vastiketta koskeva tiedonantovelvollisuus laiminlyödään. Vuokranantajan on halutessaan purkaa vuokrasopimuksen mainitulla perusteella kuitenkin annettava vuokralaiselle ensin kirjallinen varoitus. Jos vuokralainen varoituksen johdosta viivytyksettä täyttää velvollisuutensa tai oikaisu muutoin tapahtuu, vuokranantajalla ei ole oikeutta vuokrasopimuksen purkamiseen. Varoitusta ei kuitenkaan tarvitse antaa, jos purkamisperusteen aiheuttanut vuokralaisen menettely on toistunut ja vuokralaiselle on jo aikaisemmin saman menettelyn johdosta annettu varoitus taikka vuokralainen on menetellyt erittäin moitittavalla tavalla.

Vuokrasopimuksen purkamisesta muutoin ja varoituksen tiedoksi antamisesta säädetään asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa.

Takauskorvausta haetaan Valtiokonttorilta. Takauskorvaukseen voidaan takauskorvauksen edellytysten täyttymisestä lukien sisällyttää viivästyskorkoa enintään korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentin mukaisesti siihen asti, että lainanmyöntäjä saa suorituksen saamisistaan.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella, Valtiokonttorilla, kunnalla ja hyvinvointialueella on salassapitosäännösten estämättä oikeus pyynnöstä ja ilman aiheetonta viivytystä saada lainansaajalta ja lainanmyöntäjältä tämän lain noudattamisen valvontaa varten välttämättömät tiedot. Kunnalla ja hyvinvointialueella sekä Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada myös 11 d §:n 1 momentissa tarkoitetulta asukasvalinnan tekijältä asukkaiden valintaperusteiden noudattamisen valvontaa varten välttämättömät hakijoita koskevat 11 e §:ssä tarkoitetut tiedot ja asukasvalintoja koskevat tiedot.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus ja Valtiokonttori voivat antaa määräyksiä lainansaajan ja muun 25 tai 27 a §:ssä tarkoitetun yhteisön taloudellista asemaa koskevista, valvontaa varten välttämättömistä tiedoista ja tietojen toimittamistavasta. Lainanmyöntäjän on toimitettava lainaa koskevat tiedot Valtiokonttorille teknisen rajapinnan avulla.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella ja Valtiokonttorilla on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä pyynnöstä saada toisiltaan sekä Digi- ja väestötietovirastolta, hyvinvointialueelta, Kansaneläkelaitokselta, Kilpailu- ja kuluttajavirastolta, kunnalta, Lupa- ja valvontavirastolta, Maanmittauslaitokselta, Patentti- ja rekisterihallitukselta, poliisiviranomaiselta, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta, ulosottoviranomaiselta, Valtiontalouden tarkastusvirastolta ja veroviranomaiselta tässä laissa säädettyä valvontaa varten välttämättömät tiedot lainansaajasta ja muusta 25 tai 27 a §:ssä tarkoitetusta yhteisöstä.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus, Valtiokonttori, kunta ja hyvinvointialue voivat tässä laissa säädetyn valvonnan toteuttamiseksi tarkastaa lainansaajan, lainanmyöntäjän ja 11 d §:n 1 momentissa tarkoitetun asukasvalinnan tekijän hallussa olevia asiakirjoja, muita tallenteita ja tietojärjestelmiä.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella on oikeus toimittaa tarkastus korkotukilainalla lainoitetun kohteen tiloissa sen varmistamiseksi, että lainavaroja ja kohdetta käytetään tämän lain ja korkotukilainan hyväksymispäätöksen mukaisesti. Pysyväisluonteiseen asumiseen tarkoitetuissa tiloissa tarkastus saadaan kuitenkin toimittaa vain, jos se on välttämätöntä asumisen, henkilöiden terveyden tai terveellisen ympäristön turvaamista koskevien seikkojen tai rikoslain (39/1889) 29 luvun 5—7, 7 a tai 8 §:ssä tarkoitettua rikosta koskevan epäilyn selvittämiseksi. Tarkastukseen sovelletaan muutoin hallintolain (434/2003) 39 §:ää.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus tai Valtiokonttori voi päätöksellään valtuuttaa toisen viranomaisen tai ulkopuolisen asiantuntijan suorittamaan 1 momentissa tarkoitettuja tarkastuksia. Lisäksi ulkopuolinen asiantuntija voi Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen tai Valtiokonttorin pyynnöstä avustaa tarkastuksessa. Ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan valtionavustuslain (688/2001) 16 §:n 4 ja 5 momenttia.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus voi lakkauttaa korkotuen maksamisen ja velvoittaa lainansaajan kokonaan tai osittain suorittamaan takaisin sen korkotuen, jonka valtio on lainasta jo maksanut, jos lainansaaja on käyttänyt vuokra-asuntoa vastoin 11, 11 a—11 c tai 19 a §:ssä säädettyä taikka toiminut vastoin 13 tai 13 a §:ssä, 13 b §:n 1 momentissa tai 13 c §:ssä säädettyä eikä laiminlyönti ole vähäinen. Jos 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun lainansaajayhteisön nimeäminen peruutetaan 27 §:n, aravalain 15 d §:n, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 2 d §:n tai asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 4 d §:n nojalla, Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus voi päättää, että yhteisöllä tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvalla 25 §:ssä tarkoitetulla yhteisöllä olevien vuokra-asuntolainojen tai asumisoikeustalolainojen korkotuen suorittaminen lakkautetaan kokonaan tai osittain kuuden kuukauden kuluttua nimeämisen peruuttamisesta, jollei syy nimeämisen peruuttamiseen poistu tänä aikana. Jos lainansaajayhteisön nimeämisen peruuttaminen johtuu muusta syystä kuin yhteisön hakemuksesta, Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus voi lisäksi velvoittaa lainansaajan kokonaan tai osittain suorittamaan takaisin sen korkotuen, jonka valtio on lainasta jo maksanut.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen, Valtiokonttorin, kunnan ja hyvinvointialueen päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). Oikaisuvaatimuksesta ja muutoksenhausta kunnan valvontatapapäätökseen säädetään kuitenkin kuntalaissa (410/2015) ja hyvinvointialueen valvontatapapäätökseen hyvinvointialueesta annetussa laissa (611/2021).

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain 11 b §:n 3 momentti, 11 d §:n 2 momentti sekä 11 e ja 12 § tulevat kuitenkin voimaan viiden kuukauden kuluttua tämän lain voimaantulosta.

Tätä lakia sovelletaan myös ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin asuinhuoneiston vuokrasopimuksiin, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn alivuokraussopimukseen ei sovelleta 12 a §:n 1 momenttia.

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan asuinhuoneiston vuokrasuhdetta tai korkotuen lakkauttamista koskevaan asiaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuina varallisuutena ja tuloina ei oteta huomioon hakijaruokakuntaan kuuluvan alle 18-vuotiaan henkilön varallisuutta ja tuloja, ellei hän ole asunnon hakija tai hakijan puoliso.

Asukasvalintaperusteista saadaan poiketa terveydellisistä tai sosiaalisista syistä taikka vuokra-asuntojen tarkoituksenmukaisen käytön edistämiseksi. Poikkeamisen on oltava asukasvalinnan tavoitteet huomioon ottaen yhteiskunnalliselta, asunnon hakijoiden aseman tai talon ylläpidon kannalta perusteltua.

Kunta voi 1 momentissa tarkoitetuista syistä antaa luvan käyttää vähäistä määrää asuntoja tilapäisesti muiden kuin asukasvalintaperusteiden mukaan valittujen henkilöiden asuntoina. Siltä osin kuin kyse on asunnoista, joiden asumispalveluiden järjestämisestä hyvinvointialue vastaa, luvan antaa hyvinvointialue.

Asukasvalinnassa voidaan yksittäistapauksessa poiketa 4 b §:n 2 momentissa säädetystä etusijajärjestyksestä, jos se on perusteltua hakijaruokakunnan erityisolosuhteet, paikkakunnan vuokra-asuntotilanne taikka vuokratalon tai asuinalueen asukasrakenne huomioon ottaen. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu asukasvalintaperusteista poikkeaminen ei saa olennaisesti haitata etusijalle asetettavien hakijoiden asunnonsaantia.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asukasvalintaperusteista poikkeamisesta ja 2 momentissa tarkoitetun luvan myöntämisestä.

Asukasvalinnan tekee asunnon omistaja tai omistajan edustaja. Jos asunnon vuokranantaja on muu kuin sen omistaja, asukasvalinnan tekee vuokranantaja tai vuokranantajan edustaja. Asukasvalinnan voi tehdä myös kunta tai hyvinvointialue.

Kunta valvoo asukkaiden valintaperusteiden noudattamista. Siltä osin kuin kyse on asunnoista, joiden asumispalveluiden järjestämisestä hyvinvointialue vastaa, asukasvalintaa valvoo hyvinvointialue. Kunnan ja hyvinvointialueen on tehtävä päätös valvonnan toteuttamistavoista (valvontatapapäätös ). Valvontatapapäätös on annettava tiedoksi aravavuokra-asuntojen omistajille.

Asukasvalinnan yleinen ohjaus kuuluu Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselle.

Jos kunta tai hyvinvointialue havaitsee virheen tai laiminlyönnin asukkaiden valintaperusteiden noudattamisessa, sen on ohjattava aravavuokra-asuntojen omistajaa korjaamaan menettely. Kunnan ja hyvinvointialueen on tarvittaessa ilmoitettava asiasta Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselle.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asukkaiden valinnassa ja asukasvalinnan valvonnassa noudatettavista menettelytavoista sekä valvontatapapäätöksen sisällöstä.

Aravavuokra-asuntoa on haettava kirjallisesti.

Asuntohakemuksessa on ilmoitettava:

1) hakijan nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot;

2) hakijan puolison sekä hakijaruokakuntaan kuuluvien, kalenterivuoden loppuun mennessä 18 vuotta täyttävien muiden henkilöiden nimet ja henkilötunnukset;

3) hakijaruokakuntaan kuuluvien lasten nimet ja syntymäajat;

4) tieto hakijan, joka ei ole Suomen kansalainen, oleskeluoikeudesta;

5) tiedot hakijaruokakunnan asunnontarpeesta, mukaan lukien tieto asunnottomuudesta, hakuajankohdan asumismuodosta ja haettavasta asunnosta; sekä

6) tiedot hakijaruokakunnan varallisuudesta ja tuloista.

Jos hakemus koskee asuntoa, jota muun lain tai avustus- tai lainaehtojen mukaan on käytettävä tietyn erityisryhmän vuokra-asuntona, asuntohakemuksessa on lisäksi selvitettävä hakijan kuuluminen kyseiseen erityisryhmään.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asuntohakemuksesta.

Vuokralainen ei saa siirtää vuokraoikeuttaan perheenjäsenelleen asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 45 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilman vuokranantajan erikseen antamaa lupaa. Lupaa antaessaan vuokranantajan on noudatettava, mitä 4 ja 4 a—4 c §:ssä säädetään asukkaista, asukasvalinnan tavoitteista, asukasvalintaperusteista ja asukasvalintaperusteista poikkeamisesta. Vuokraoikeuden siirtoon perheenjäsenelle sovelletaan muutoin asuinhuoneiston vuokrauksesta annettua lakia.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä luvan antamisessa noudatettavista menettelytavoista.

Vuokralainen ei saa luovuttaa aravavuokra-asunnon osaa alivuokrauksena toisen käytettäväksi asumiseen ilman vuokranantajan lupaa. Koko asunnon luovutuksesta toisen käytettäväksi asumiseen säädetään asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa.

Jos vuokralainen alivuokrauksena tai muuten vastikkeellisesti luovuttaa aravavuokra-asunnon kokonaan tai osittain toisen käytettäväksi asumiseen, luovutuksensaajalta perittävä vastike ei kohtuullista vuokralaisen omistamien kalusteiden ja varusteiden käyttömaksua lukuun ottamatta saa ylittää vuokralaisen asunnosta maksamaa vuokraa ja vuokrasuhteeseen liittyviä käyttökorvauksia. Vuokralaisen on viimeistään kuukautta ennen luovutusta sekä myöhemmin pyydettäessä kirjallisesti annettava vuokranantajalle tiedot asunnosta perimästään vastikkeesta.

Vuokralainen ei saa käyttää aravavuokra-asuntoa tai sen osaa rakentamislain (751/2023) 59 a §:n 2 momentissa tarkoitettuun lyhytvuokraukseen eikä luovuttaa aravavuokra-asuntoa tai sen osaa muuhun asumisesta poikkeavaan käyttöön. Vuokralainen ei myöskään saa luovuttaa aravavuokra-asuntoa tai sen osaa ammattimaiselle toimijalle edelleen vuokrattavaksi majoitustoimintaan tai muutoin asumisesta poikkeavaan käyttöön.

Vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus, jos vuokraoikeus siirretään vastoin 5 §:n säännöksiä.

Vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus myös, jos vuokralainen luovuttaa aravavuokra-asunnon tai sen osan toisen käytettäväksi vastoin 5 a §:n säännöksiä, luovutuksensaajalta peritään mainitussa pykälässä sallittua suurempaa vastiketta tai vastiketta koskeva tiedonantovelvollisuus laiminlyödään. Vuokranantajan on halutessaan purkaa vuokrasopimuksen mainitulla perusteella kuitenkin annettava vuokralaiselle ensin kirjallinen varoitus. Jos vuokralainen varoituksen johdosta viivytyksettä täyttää velvollisuutensa tai oikaisu muutoin tapahtuu, vuokranantajalla ei ole oikeutta vuokrasopimuksen purkamiseen. Varoitusta ei kuitenkaan tarvitse antaa, jos purkamisperusteen aiheuttanut vuokralaisen menettely on toistunut ja vuokralaiselle on jo aikaisemmin saman menettelyn johdosta annettu varoitus taikka vuokralainen on menetellyt erittäin moitittavalla tavalla.

Vuokrasopimuksen purkamisesta muutoin ja varoituksen tiedoksi antamisesta säädetään asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen, Valtiokonttorin, hyvinvointialueen ja kunnan päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003). Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). Oikaisuvaatimuksesta ja muutoksenhausta kunnan valvontatapapäätökseen säädetään kuitenkin kuntalaissa (410/2015) ja hyvinvointialueen valvontatapapäätökseen hyvinvointialueesta annetussa laissa (611/2021).

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella, Valtiokonttorilla, kunnalla ja hyvinvointialueella on oikeus ohjata ja valvoa tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella, Valtiokonttorilla, kunnalla ja hyvinvointialueella on salassapitosäännösten estämättä oikeus pyynnöstä ja ilman aiheetonta viivytystä saada lainansaajalta tämän lain noudattamisen valvontaa varten välttämättömät tiedot. Kunnalla ja hyvinvointialueella sekä Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada myös 4 d §:n 1 momentissa tarkoitetulta asukasvalinnan tekijältä asukkaiden valintaperusteiden noudattamisen valvontaa varten välttämättömät hakijoita koskevat 4 e §:ssä tarkoitetut tiedot ja asukasvalintoja koskevat tiedot.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus ja Valtiokonttori voivat antaa määräyksiä lainansaajan ja muun aravalain 15 b tai 15 e §:ssä tarkoitetun yhteisön taloudellista asemaa koskevista, valvontaa varten välttämättömistä tiedoista ja tietojen toimittamistavasta.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella ja Valtiokonttorilla on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä pyynnöstä saada toisiltaan sekä Digi- ja väestötietovirastolta, hyvinvointialueelta, Kansaneläkelaitokselta, Kilpailu- ja kuluttajavirastolta, kunnalta, Lupa- ja valvontavirastolta, Maanmittauslaitokselta, Patentti- ja rekisterihallitukselta, poliisiviranomaiselta, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta, ulosottoviranomaiselta, Valtiontalouden tarkastusvirastolta ja veroviranomaiselta tässä laissa säädettyä valvontaa varten välttämättömät tiedot lainansaajasta ja muusta aravalain 15 b tai 15 e §:ssä tarkoitetusta yhteisöstä.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus, Valtiokonttori, kunta ja hyvinvointialue voivat tässä laissa säädetyn valvonnan toteuttamiseksi tarkastaa lainansaajan ja 4 d §:n 1 momentissa tarkoitetun asukasvalinnan tekijän hallussa olevia asiakirjoja, muita tallenteita ja tietojärjestelmiä.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella on oikeus toimittaa tarkastus aravalainalla lainoitetun kohteen tiloissa sen varmistamiseksi, että lainavaroja ja kohdetta käytetään tämän lain ja lainaehtojen mukaisesti. Pysyväisluonteiseen asumiseen tarkoitetuissa tiloissa tarkastus saadaan kuitenkin toimittaa vain, jos se on välttämätöntä asumisen, henkilöiden terveyden tai terveellisen ympäristön turvaamista koskevien seikkojen tai rikoslain (39/1889) 29 luvun 5—7, 7 a tai 8 §:ssä tarkoitettua rikosta koskevan epäilyn selvittämiseksi. Tarkastukseen sovelletaan muutoin hallintolain 39 §:ää.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus tai Valtiokonttori voi päätöksellään valtuuttaa toisen viranomaisen tai ulkopuolisen asiantuntijan suorittamaan 1 momentissa tarkoitettuja tarkastuksia. Lisäksi ulkopuolinen asiantuntija voi Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen tai Valtiokonttorin pyynnöstä avustaa tarkastuksessa. Ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan valtionavustuslain (688/2001) 16 §:n 4 ja 5 momenttia.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain 4 b §:n 3 momentti ja 4 d §:n 2 momentti sekä 4 e ja 5 § tulevat kuitenkin voimaan viiden kuukauden kuluttua tämän lain voimaantulosta.

Tätä lakia sovelletaan myös ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin asuinhuoneiston vuokrasopimuksiin, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn alivuokraussopimukseen ei sovelleta 5 a §:n 1 momenttia.

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan asuinhuoneiston vuokrasuhdetta koskevaan asiaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen on arvioitava korkotukilainan hakijan taloudellista asemaa ja maksukykyä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä korkotukilainaksi hyväksymisen edellytyksistä ja hyväksymisessä noudatettavista menettelyistä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuina tuloina ei oteta huomioon hakijaruokakuntaan kuuluvan alle 18-vuotiaan henkilön tuloja, ellei hän ole asunnon hakija tai hakijan puoliso.

Korkotukivuokra-asunnon asukasvalinnan tekee asunnon omistaja tai omistajan edustaja. Jos asunnon vuokranantaja on muu kuin sen omistaja, asukasvalinnan tekee vuokranantaja tai vuokranantajan edustaja. Asukasvalinnan voi tehdä myös kunta.

Asunnot on ilmoitettava julkisesti haettaviksi.

Korkotukivuokra-asunnon asukasvalintaa suorittavaan henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Säännöksiä sovelletaan myös niihin henkilöihin, jotka hoitavat asukasvalintatehtäviä korkotukivuokra-asunnon omistajan alihankkijan palveluksessa. Virkavastuuta ja vahingonkorvausvastuuta sovelletaan myös yhteisön toimielimen tai johdon jäseneen heidän hoitaessaan asukasvalintatehtäviä.

Korkotukivuokra-asunnon omistaja on velvollinen korvaamaan kohtuullisessa määrin välittömän vahingon, joka aiheutuu siitä, että asunnon hakija ei saa hakemaansa asuntoa korkotukiasunnon omistajan tai sen edustajan virheellisen menettelyn vuoksi. Vahingonkorvausvastuusta säädetään lisäksi vahingonkorvauslaissa (412/1974).

Korkotukivuokra-asuntoa on haettava kirjallisesti.

Asuntohakemuksessa on ilmoitettava:

1) hakijan nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot;

2) hakijan puolison sekä hakijaruokakuntaan kuuluvien, kalenterivuoden loppuun mennessä 18 vuotta täyttävien muiden henkilöiden nimet ja henkilötunnukset;

3) hakijaruokakuntaan kuuluvien lasten nimet ja syntymäajat;

4) tieto hakijan, joka ei ole Suomen kansalainen, oleskeluoikeudesta; sekä

5) tiedot hakijaruokakunnan tuloista.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asuntohakemuksesta.

Vuokralainen ei saa siirtää vuokraoikeuttaan perheenjäsenelleen asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 45 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilman vuokranantajan erikseen antamaa lupaa. Lupaa antaessaan vuokranantajan on noudatettava, mitä 10 ja 11 §:ssä säädetään asukkaista, asukasvalintaperusteista ja asukasvalintaperusteista poikkeamisesta. Vuokraoikeuden siirtoon perheenjäsenelle sovelletaan muutoin asuinhuoneiston vuokrauksesta annettua lakia.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä luvan antamisessa noudatettavista menettelytavoista.

Vuokralainen ei saa luovuttaa korkotukivuokra-asunnon osaa alivuokrauksena toisen käytettäväksi asumiseen ilman vuokranantajan lupaa. Koko asunnon luovutuksesta toisen käytettäväksi asumiseen säädetään asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa.

Jos vuokralainen alivuokrauksena tai muuten vastikkeellisesti luovuttaa korkotukivuokra-asunnon kokonaan tai osittain toisen käytettäväksi asumiseen, luovutuksensaajalta perittävä vastike ei kohtuullista vuokralaisen omistamien kalusteiden ja varusteiden käyttömaksua lukuun ottamatta saa ylittää vuokralaisen asunnosta maksamaa vuokraa ja vuokrasuhteeseen liittyviä käyttökorvauksia. Vuokralaisen on viimeistään kuukautta ennen luovutusta sekä myöhemmin pyydettäessä kirjallisesti annettava vuokranantajalle tiedot asunnosta perimästään vastikkeesta.

Vuokralainen ei saa käyttää korkotukivuokra-asuntoa tai sen osaa rakentamislain (751/2023) 59 a §:n 2 momentissa tarkoitettuun lyhytvuokraukseen eikä luovuttaa korkotukivuokra-asuntoa tai sen osaa muuhun asumisesta poikkeavaan käyttöön. Vuokralainen ei myöskään saa luovuttaa korkotukivuokra-asuntoa tai sen osaa ammattimaiselle toimijalle edelleen vuokrattavaksi majoitustoimintaan tai muutoin asumisesta poikkeavaan käyttöön.

Vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus, jos vuokraoikeus siirretään vastoin 11 d §:n säännöksiä.

Vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus myös, jos vuokralainen luovuttaa korkotukivuokra-asunnon tai sen osan toisen käytettäväksi vastoin 11 e §:n säännöksiä, luovutuksensaajalta peritään mainitussa pykälässä sallittua suurempaa vastiketta tai vastiketta koskeva tiedonantovelvollisuus laiminlyödään. Vuokranantajan on halutessaan purkaa vuokrasopimuksen mainitulla perusteella kuitenkin annettava vuokralaiselle ensin kirjallinen varoitus. Jos vuokralainen varoituksen johdosta viivytyksettä täyttää velvollisuutensa tai oikaisu muutoin tapahtuu, vuokranantajalla ei ole oikeutta vuokrasopimuksen purkamiseen. Varoitusta ei kuitenkaan tarvitse antaa, jos purkamisperusteen aiheuttanut vuokralaisen menettely on toistunut ja vuokralaiselle on jo aikaisemmin saman menettelyn johdosta annettu varoitus taikka vuokralainen on menetellyt erittäin moitittavalla tavalla.

Vuokrasopimuksen purkamisesta muutoin ja varoituksen tiedoksi antamisesta säädetään asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa.

Takauskorvausta haetaan Valtiokonttorilta. Takauskorvaukseen voidaan takauskorvauksen edellytysten täyttymisestä lukien sisällyttää viivästyskorkoa enintään korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentin mukaisesti siihen asti, että lainanmyöntäjä saa suorituksen saamisistaan.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella, Valtiokonttorilla ja kunnalla on oikeus ohjata ja valvoa tämän lain noudattamista.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus valvoo 13 ja 14 §:n noudattamista. Keskukselle kuuluu myös kuntien ja lainansaajien yleinen ohjaus.

Kunta valvoo asukkaiden valintaperusteiden noudattamista. Kunnan on tehtävä päätös valvonnan toteuttamistavoista (valvontatapapäätös ). Valvontatapapäätös on annettava tiedoksi korkotukivuokra-asuntojen omistajille. Jos kunta havaitsee virheen tai laiminlyönnin asukkaiden valintaperusteiden noudattamisessa, sen on ohjattava korkotukivuokra-asuntojen omistajaa korjaamaan menettely. Kunnan on tarvittaessa ilmoitettava asiasta Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselle.

Lainanmyöntäjän on valvottava, että lainavarojen käyttö ja korkotuki ovat tämän lain mukaiset.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asukasvalinnan, vuokranmäärityksen ja vuokrantarkistuksen sekä tuotontuloutuksen valvonnassa noudatettavista menettelytavoista ja valvontatapapäätöksen sisällöstä.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella, Valtiokonttorilla ja kunnalla on salassapitosäännösten estämättä oikeus pyynnöstä ja ilman aiheetonta viivytystä saada lainansaajalta ja lainanmyöntäjältä tämän lain noudattamisen valvontaa varten välttämättömät tiedot. Kunnalla ja Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada myös 11 a §:n 1 momentissa tarkoitetulta asukasvalinnan tekijältä asukkaiden valintaperusteiden noudattamisen valvontaa varten välttämättömät hakijoita koskevat 11 c §:ssä tarkoitetut tiedot ja asukasvalintoja koskevat tiedot.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus ja Valtiokonttori voivat antaa määräyksiä lainansaajan taloudellista asemaa koskevista, valvontaa varten välttämättömistä tiedoista ja tietojen toimittamistavasta. Lainanmyöntäjän on toimitettava lainaa koskevat tiedot Valtiokonttorille teknisen rajapinnan avulla.

Lainansaajan tulee etukäteen ilmoittaa Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselle seikoista, joilla saattaa olla vaikutusta 13 ja 14 §:n noudattamiseen.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella ja Valtiokonttorilla on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä pyynnöstä saada toisiltaan sekä Digi- ja väestötietovirastolta, hyvinvointialueelta, Kansaneläkelaitokselta, Kilpailu- ja kuluttajavirastolta, kunnalta, Lupa- ja valvontavirastolta, Maanmittauslaitokselta, Patentti- ja rekisterihallitukselta, poliisiviranomaiselta, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta, ulosottoviranomaiselta, Valtiontalouden tarkastusvirastolta ja veroviranomaiselta tässä laissa säädettyä valvontaa varten välttämättömät tiedot lainansaajasta.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus, Valtiokonttori ja kunta voivat tässä laissa säädetyn valvonnan toteuttamiseksi tarkastaa lainansaajan, lainanmyöntäjän ja 11 a §:n 1 momentissa tarkoitetun asukasvalinnan tekijän hallussa olevia asiakirjoja, muita tallenteita ja tietojärjestelmiä.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksella on oikeus toimittaa tarkastus korkotukilainalla lainoitetun kohteen tiloissa sen varmistamiseksi, että lainavaroja ja kohdetta käytetään tämän lain ja korkotukilainan hyväksymispäätöksen mukaisesti. Pysyväisluonteiseen asumiseen tarkoitetuissa tiloissa tarkastus saadaan kuitenkin toimittaa vain, jos se on välttämätöntä asumisen, henkilöiden terveyden tai terveellisen ympäristön turvaamista koskevien seikkojen tai rikoslain (39/1889) 29 luvun 5—7, 7 a tai 8 §:ssä tarkoitettua rikosta koskevan epäilyn selvittämiseksi. Tarkastukseen sovelletaan muutoin hallintolain (434/2003) 39 §:ää.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus tai Valtiokonttori voi päätöksellään valtuuttaa toisen viranomaisen tai ulkopuolisen asiantuntijan suorittamaan 1 momentissa tarkoitettuja tarkastuksia. Lisäksi ulkopuolinen asiantuntija voi Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen tai Valtiokonttorin pyynnöstä avustaa tarkastuksessa. Ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan valtionavustuslain (688/2001) 16 §:n 4 ja 5 momenttia.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen, Valtiokonttorin ja kunnan päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). Oikaisuvaatimuksesta ja muutoksenhausta kunnan valvontatapapäätökseen säädetään kuitenkin kuntalaissa (410/2015).

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain 11 §:n 2 momentti, 11 c ja 11 d § sekä 24 §:n 3 momentti tulevat kuitenkin voimaan viiden kuukauden kuluttua tämän lain voimaantulosta.

Tätä lakia sovelletaan myös ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin asuinhuoneiston vuokrasopimuksiin, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn alivuokraussopimukseen ei sovelleta 11 e §:n 1 momenttia.

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan asuinhuoneiston vuokrasuhdetta koskevaan asiaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen on arvioitava takauslainan hakijan taloudellista asemaa ja maksukykyä. Takauslainaksi hyväksyminen edellyttää, että lainansaajalla arvioidaan olevan riittävät edellytykset takauslainan takaisin maksamiseen ja vuokratalotoimintaan.

Takauslainan lainanmyöntäjä voidaan vaihtaa ja lyhennysohjelmaa, korkoa ja muita lainaehtoja voidaan muuttaa kesken laina-ajan, jos Valtiokonttori hyväksyy muutoksen.

Jos lainanmyöntäjä ei ole noudattanut lakia taikka hyvää pankki- tai perintätapaa takauslainan myöntämisessä tai takauslainan taikka sen vakuuksien hoitamisessa, Valtiokonttori voi päättää, että takauskorvaus jätetään osittain tai kokonaan maksamatta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan takauskorvauksen maksamista koskevaan asiaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.