Boosting recycling and municipal waste restrictions

Tässä laissa tarkoitetaan:

24) materiaalina hyödyntämisellä jätteen valmistelua uudelleenkäyttöön, kierrätystä ja maantäyttöä sekä muuta vastaavaa hyödyntämistä, ei kuitenkaan jätteen hyödyntämistä energiana taikka jätteen valmistamista polttoaineeksi tai muutoin energianlähteenä käytettäväksi materiaaliksi;

Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on kerättävä toisistaan erillään etusijajärjestyksen toteuttamiseksi ja jätteestä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran ja haitan ehkäisemiseksi, eikä niitä saa sekoittaa muihin jätteisiin tai materiaaleihin. Jätteet on lajiteltava järjestetyn erilliskeräyksen mukaisesti.

Erilliskerätty jäte on toimitettava käsittelyyn, jossa mahdollisimman suuri osa siitä valmistellaan mahdollisimman korkealaatuiseen uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen.

Kierrätyskelpoista tai uudelleenkäytön valmisteluun soveltuvaa jätettä ei saa kerätä energiajätteenä eikä lajitella energiajätteeseen.

Energiajätteellä tarkoitetaan yhdyskunta- ja pakkausjätettä sekä rakennus- ja purkujätettä, joka kerätään energiana hyödyntämistä varten tai polttoaineen valmistamista varten. Energiajätettä ei ole sekalainen yhdyskuntajäte.

Kiinteistön haltijan on osaltaan huolehdittava siitä, että jätteen keräyspaikan lajitteluohjeistus on ajantasainen ja että keräyspaikan käyttäjillä on ajantasainen tieto jätteen lajittelu- ja keräysjärjestelyistä kiinteistöllä sekä lajittelun vaikutuksesta jätehuollon kustannuksiin.

Jätehuollon palveluita tarjoava ei saa tarjota voimassa olevien säännösten ja määräysten vastaisia jätehuoltopalveluita. Tarjottuun palveluun on sisällytettävä neuvontaa säännösten ja määräysten mukaisesta jätteiden erilliskeräyksestä ja lajittelusta.

Luonnonvarakeskus ohjaa ja edistää tässä laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitettua elintarvikejätteen määrän vähentämistä.

Jos kysymyksessä on muusta kuin ennalta arvaamattomasta kiireestä johtuva kunnan toissijainen jätehuoltopalvelu, jonka arvo on vähintään 2 400 euroa vuodessa, 1 momentissa tarkoitetun muun palvelutarjonnan puutteen toteamisen ja kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua koskevan pyynnön edellytyksenä on, että jätteen haltija on julkaissut 143 a §:ssä tarkoitetussa jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustassa tarjouspyynnön tarvitsemastaan jätehuoltopalvelusta ja että tarjouspyyntöä vastaavaa palvelua ei ole kohtuullisesti saatavilla jätteen haltijan asettamassa vähintään 14 vuorokauden määräajassa. Edellytys ei koske julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä eikä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1398/2016) 5 §:ssä tarkoitettua hankintayksikköä silloin, kun se tekee hankintailmoituksen tarvitsemastaan jätehuoltopalvelusta internet-osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi. Jos jätteen haltija hylkää tarjouspyyntöönsä annetut tarjoukset ja tekee kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua koskevan pyynnön, hylkäämisen syyt on perusteltava tietoalustassa.

Kunnan on tehtävä jätteen haltijan kanssa 2 momentissa tarkoitetusta kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta sopimus, jonka kesto voi olla enintään kolme vuotta kerrallaan ja jonka osapuolet voivat irtisanoa sopimuksessa määritellyn irtisanomisajan kuluttua. Sopimuksen voi jätteen haltijan puolesta tehdä 1 momentissa tarkoitettu jätteen kuljettaja tai muu toimija. Jos sopimus tehdään muualla kuin jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustassa, kunnan on toimitettava olennaiset tiedot sopimuksesta tietoalustaan viimeistään 14 vuorokauden kuluttua sopimuksen tekemisestä. Toissijaisesta jätehuoltopalvelusta tehtävän sopimuksen tulee olennaisin osin vastata tietoalustalla julkaistua tarjouspyyntöä.

Kunnan on toimitettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustaan tiedot edellisen kalenterivuoden aikana annetun kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun kokonaisarvosta, palvelua käyttäneiden jätteen haltijoiden kokonaismäärästä sekä palveluun sisältyneiden jätteiden kokonaismäärästä tonneina jätelajeittain ja käsittelymenetelmittäin eriteltyinä. Tiedot on toimitettava erikseen 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen nojalla annetusta ja muusta toissijaisesta jätehuoltopalvelusta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitettuun kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua koskevaan pyyntöön sisällytettävistä tiedoista, 2 momentissa tarkoitettuun tarjouspyyntöön sisällytettävistä tiedoista ja mainitussa momentissa tarkoitetuista hylkäämisen syistä sekä 3 ja 4 momentissa tarkoitetuista tiedoista.

Edellä 2–5 momentissa säädetty ei koske Puolustusvoimille tarjottua toissijaista jätehuoltopalvelua.

Poiketen siitä, mitä julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 65 §:ssä säädetään markkinakartoituksesta sekä 75 §:ssä hankintasopimuksen jakamisesta osiin, kunnan on kiinteistöittäisten jätteenkuljetuspalvelujen hankintoja suunnitellessaan tehtävä markkinakartoitus. Tarjouspyynnössä jätteenkuljetuspalvelujen kesto on määriteltävä sekä hankinnat ajoitettava siten, että kaiken kokoisilla yrityksillä on mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin. Kuljetushankinnat on kilpailutettava osiin jaettuina siten, että useampi kuin yksi yritys voidaan valita palvelun tuottajaksi. Jakamisvelvoitteesta voidaan poiketa vain, jos jakaminen heikentäisi merkittävästi hankinnan kustannustehokkuutta tai muusta vastaavasta, hyvin perustellusta syystä.

Kirjanpito jätehuoltopalvelusta ja kuljettajan tiedonantovelvollisuus

Kunnan tai 43 §:ssä tarkoitetun yhtiön hoitaessa 33 §:ssä tarkoitettua kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua, tiedot tarjottujen palvelujen liikevaihdosta ja taloudellisesta tuloksesta on eriteltävä kirjanpidossa ja palveluista on laadittava tilikausittain erilliset tuloslaskelmat. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tuloslaskelmaan sisällytettävistä tiedoista.

Kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvan taloudellisen toiminnan kirjanpidon eriyttämisestä säädetään kilpailulain (948/2011) 30 d §:ssä.

Tuottajan on tiedotettava käytöstä poistettujen tuotteiden vastaanottopaikkojen sijainnista ja aukioloajoista, niissä vastaanotettavista jätteistä sekä muista vastaanoton toimivuuden kannalta tarpeellisista asioista. Tiedottamisvelvollisuus koskee myös tuotteen jakelijan järjestämää käytöstä poistettujen tuotteiden vastaanottoa. Tuottajan on lisäksi tiedotettava ja neuvottava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämistä ja uudelleenkäyttöä ja uudelleenkäytön valmistelua koskevista toimista, roskaantumisen vaikutuksista ja ehkäisemisestä sekä tarpeen mukaan käytössä olevista uudelleenkäytettävistä vaihtoehdoista tuotteelle. Tiedotus ja neuvonta voi olla erilaista eri tuoteryhmille. Tuottajan on tarvittaessa järjestettävä tiedottaminen ja neuvonta yhdessä kunnan ja muiden jätehuollon toimijoiden kanssa. Tuottajan tiedotus- ja neuvontavelvollisuus ei koske 48 §:n 1 momentin 10 ja 12 kohdassa tarkoitettua tuottajaa. Akku- ja paristojätteen syntymisen ehkäisyä ja jätehuoltoa koskevien tietojen antamisesta säädetään lisäksi akkuasetuksen 74 artiklassa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa suunnitelmassa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

1) tuottajan 54 §:n 1 momentissa tarkoitetun kirjanpidon toteuttaminen ja sitä koskevien tietojen luotettavuuden arviointi ja kehittäminen, mukaan lukien jätteensiirtoasetuksen mukaisesti kerättyjen ja toimitettujen tietojen laatu;

Tuotteen jakelijan on osoitettava myyntipisteessä selvästi ja näkyvästi paikka, johon 56 §:ssä tarkoitetun käytöstä poistetun tuotteen voi luovuttaa. Lisäksi jakelijan on viestinnässään aktiivisesti tiedotettava mahdollisuudesta luovuttaa käytöstä poistettu tuote jakelijan vastaanottoon. Jakelijan on vastattava tiedotuksen kustannuksista.

Jakelijan velvollisuudesta antaa akku- ja paristojätteen syntymisen ehkäisyä ja jätehuoltoa koskevia tietoja säädetään akkuasetuksen 74 artiklan 4 kohdassa.

Edellä 33 §:ssä tarkoitetusta kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta perittävä jätemaksu ei saa alittaa 32 §:n nojalla järjestetystä lajiltaan ja laadultaan vastaavan jätteen jätehuoltopalvelusta perittävää jätemaksua, ja sen tulee sisältää kohtuullinen tuotto toimintaan sitoutuneelle pääomalle.

Edellä 32 §:n nojalla järjestetystä jätehuoltopalvelusta perittävällä jätemaksulla saa kerätä enintään kohtuullisen tuoton pääomalle. Edellä 32 ja 33 §:n nojalla järjestetystä jätehuoltopalvelusta perittävillä jätemaksuilla kerätty tuotto on käytettävä jätehuoltopalveluiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Kunnan on järjestettävä neuvontaa ja tiedotusta 32 §:n tarkoitetussa toiminnassa syntyvän jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi, lajittelun tehostamiseksi, erilliskeräyksen lisäämiseksi ja jätehuollon asianmukaiseksi toteuttamiseksi sekä roskaantumisen ehkäisemiseksi. Neuvonnassa ja tiedotuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota uudelleenkäytön edistämiseen, elintarvikejätteen määrän vähentämiseen ja biojätteen erilliskeräyksen lisäämiseen.

Sen, joka aikoo harjoittaa jätteen ammattimaista keräystä, on tehtävä ilmoitus 142 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun jätehuoltorekisteriin merkitsemistä varten sen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, jonka alueella keräystä harjoitetaan. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ennen keräyksen aloittamista. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos keräys edellyttää ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa tai hyväksytään osana ympäristöluvanvaraista muuta toimintaa. Jos keräys koskee 48 §:ssä tarkoitettuja tuottajavastuun piiriin kuuluvia tuotteita, keräyksessä on noudatettava 47 §:n 1 ja 2 kohtaa sekä akkuasetuksen 62 artiklan 3 kohtaa, 66 artiklan 2 kohdan a alakohtaa ja 67 artiklaa.

Ilmoituksessa on oltava toiminnan jätehuoltorekisteriin merkitsemistä varten tarpeelliset tiedot toiminnanharjoittajasta sekä kerättävistä jätteistä, jäteastioista, vastaanottopaikkojen sijainnista ja yhteistyöstä tuottajayhteisön kanssa ja muusta toiminnasta sekä toimista terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, jos ilmoitetut tiedot muuttuvat olennaisesti tai jos toiminta lopetetaan. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ilmoituksen sisällöstä.

Jätteen haltijan on ennen jätteen siirron aloitusta laadittava siirtoasiakirja sellaisesta vaarallisesta jätteestä, POP-jätteestä, saostus- ja umpisäiliölietteestä, hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteestä, pilaantuneesta maa-aineksesta ja muusta rakennus- ja purkujätteestä kuin pilaantumattomasta maa-aineksesta, joka siirretään ja luovutetaan 29 §:n 1 momentissa tarkoitetulle vastaanottajalle. Siirtoasiakirjassa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja -päivämäärästä, käsittelytavasta toimituspaikassa sekä kuljettajasta.

Luonnonvarakeskuksella on oikeus pyynnöstä saada elintarvikealan toimijalta salassapitosäännösten estämättä sellaiset 118 a §:ssä tarkoitetut tiedot, jotka ovat välttämättömiä jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY 9 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettua elintarvikejätteen määrän arviointia ja 37 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua Euroopan komissiolle tehtävää raportointia varten.

Valvontaviranomaisen on määräajoin tehtävä tarkastuksia sen valvomiseksi, että hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa noudatetaan 15 §:ssä tai sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädettyä erilliskeräysvelvollisuutta. Tarkastukset voidaan kohdentaa riskiperusteisesti tai satunnaisesti valittuihin toiminnanharjoittajiin.

Lisäksi valvontaviranomaisen on määräajoin tarkastettava kunnan tai 43 §:ssä tarkoitetun yhtiön antama 33 §:ssä tarkoitettu toissijainen jätehuoltopalvelu tarpeellisessa laajuudessa. Valvontaviranomaisen on laadittava suunnitelma kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun valvontaa varten.

145 a §

Sidos- ja hankintayksiköitä koskevat erityiset säännökset

Poiketen siitä, mitä julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 15 §:n 2 momentissa säädetään hankintayksikön vähimmäisomistusosuudesta, kunnan jätehuollon toimialalla toimiviin sidosyksiköihin ei sovelleta 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimusta.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2027.

Lain 33 §:n 2 ja 3 momentti tulevat kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä kesäkuuta 2027.

Lain 15 c §, 21 a §, 51 §:n 1 momentti, 57 § sekä 100 §:n 1 ja 2 momentti tulevat kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä syyskuuta 2027.

Lain 33 §:n 4 momentti, 44 §:n 1 momentti, 78 §:n 3 momentti ja 124 §:n 5 momentti tulevat kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2028.