Adding charging points and building automation

Tällä lailla pannaan osaltaan täytäntöön rakennusten energiatehokkuudesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1275.

Tässä laissa säädetään rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä.

Tätä lakia sovelletaan vain sellaisiin rakennuksiin, joissa käytetään energiaa sisäilmaston ylläpitämiseen.

Tätä lakia ei sovelleta puolustushallinnon käytössä oleviin rakennuksiin.

Tämän lain 5 b, 5 c, 6, 6 a ja 12 §:ää sovelletaan vain, jos kyse on sellaisesta rakentamishankkeesta, jonka rakentamiseen on haettava rakentamislain (751/2023) 42 §:n nojalla rakentamislupa.

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) latauspisteellä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta ja direktiivin 2014/94/EU kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1804 2 artiklan 48 kohdassa tarkoitettua latauspistettä;

2) putkituksella putkitusta ja muita johtoteitä, joihin voidaan myöhemmin asentaa tarvittava kaapelointi sähköajoneuvojen latauspisteitä varten;

3) esikaapeloinnilla kaikkia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen latauspisteiden asentamiseksi, mukaan lukien datansiirto, kaapelit, kaapelireitit ja tarvittaessa sähkömittarit;

4) latauspistevalmiudella putkitusta ja esikaapelointia;

5) laajamittaisella korjauksella rakentamislain 14 §:n 2 momentissa tarkoitettua laajamittaista korjausta;

6) julkisilla elimillä energiatehokkuuslain (1429/2014) 3 §:n 17 kohdassa tarkoitettuja julkisia elimiä;

7) älylatauksella uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä ja direktiivin (EU) 2018/2001, asetuksen (EU) 2018/1999 ja direktiivin 98/70/EY muuttamisesta sekä direktiivin (EU) 2015/652 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2023/2413 2 artiklan toisen kohdan 14 m alakohdassa tarkoitettua älylatausta;

8) kaksisuuntaisella latauksella vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta ja direktiivin 2014/94/EU kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1804 2 artiklan 11 kohdassa tarkoitettua kaksisuuntaista latausta;

9) fyysisesti rakennuksen yhteydessä sijaitsevalla pysäköintialueella autojen pysäköintialuetta, joka on tarkoitettu rakennuksen asukkaiden, vierailijoiden tai työntekijöiden käyttöön ja joka sijaitsee kiinteistöalueella tai rakennuksen välittömässä läheisyydessä;

10) asuinrakennuksella asumiskäyttöön tarkoitettua rakennusta, jonka kerrosalasta vähintään puolet on asumiskäytössä;

11) polkupyörien pysäköintipaikalla vähintään yhdelle polkupyörälle osoitettua pysäköintitilaa;

12) rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmällä järjestelmää, joka kattaa tuotteet, ohjelmistot ja tekniset palvelut, jotka voivat tukea rakennuksen teknisten järjestelmien energiatehokasta, taloudellista ja turvallista toimintaa automaattisen ohjauksen avulla sekä helpottamalla kyseisten rakennuksen teknisten järjestelmien manuaalista hallintaa;

13) lämmitysjärjestelmällä sisäilman käsittelyn edellyttämien osatekijöiden yhdistelmää, jolla lämpötilaa nostetaan;

14) ilmastointijärjestelmällä sisäilman käsittelyn edellyttämien osatekijöiden yhdistelmää, jolla lämpötilaa säädellään tai voidaan alentaa;

15) nimellisteholla valmistajan vahvistamaa ja takaamaa suurinta mahdollista kilowatteina ilmaistua lämpötehoa, joka voidaan jatkuvassa käytössä tuottaa valmistajan ilmoittamalla hyötysuhteella;

16) rakennuksen teknisillä järjestelmillä rakennuksen tai rakennuksen osan teknisiä laitteita, joita käytetään tilojen lämmitykseen, tilojen jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, käyttöveden lämmitykseen, kiinteään valaistukseen, rakennuksen automaatioon ja ohjaukseen, paikan päällä tapahtuvaan uusiutuvan energian tuotantoon ja energian varastointiin tai näiden yhdistelmään, mukaan luettuna ne järjestelmät, jotka käyttävät uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa;

17) teknisesti toteutettavissa olevalla ratkaisulla ratkaisua, joka voidaan toteuttaa tekemättä olennaisia muutoksia rakennukseen tai sen lämmitys-, jäähdytys- tai ilmanvaihtojärjestelmään tai näiden yhdistelmiin;

18) taloudellisesti toteutettavissa olevalla ratkaisulla ratkaisua, jossa investoinnista odotettavissa olevat kokonaishyödyt ovat suuremmat kuin investointi- ja käyttökustannukset;

19) toiminnallisesti toteutettavissa olevalla ratkaisulla ratkaisua, jonka seurauksena järjestelmän, rakennuksen tai rakennuksen osan käyttö ei sellaisenaan heikenny tai esty ratkaisun vaikutuksesta;

20) sisäympäristön laadulla sellaista rakennuksen sisätilojen arvioinnin tulosta, joka kuvaa sisätilojen olosuhteiden vaikutusta rakennuksen käyttäjien terveyteen tai hyvinvointiin ja joka perustuu sisätilojen lämpötilaan, kosteuteen, ilmanvaihtokertoimeen tai epäpuhtauksien esiintymiseen ja muihin olosuhteita kuvaaviin tietoihin.

Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävistä rakentamisluvan noudattamisen valvonnassa säädetään rakentamislaissa.

Rakennuksen omistajan on huolehdittava siitä, että sellaisessa muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa, jossa on enemmän kuin 20 rakennuksen sisäpuolella sijaitsevaa pysäköintipaikkaa, on:

1) vähintään yksi latauspiste jokaista kymmentä pysäköintipaikkaa kohden tai putkitus vähintään 50 prosentin osuudelle pysäköintipaikoista; ja

2) polkupyörien pysäköintipaikkoja vähintään 15 prosentin osuudelle rakennuksen keskimääräisestä tuntikohtaisesta käyttökapasiteetista tai 10 prosentin osuudelle sen kokonaiskäyttökapasiteetista, ottaen huomioon tila, jota tarvitaan myös tavanomaisia polkupyöriä suuremmille polkupyörille.

Rakennuksen omistaja saa kuitenkin arvionsa tai käytettävissä olevan selvityksen perusteella poiketa:

1) 1 momentin 1 kohdassa säädetyistä vaatimuksista, jos latauspisteiden tai putkituksen toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset ylittävät 10 prosenttia rakennuksen laajamittaisen korjauksen kokonaiskustannuksista;

2) 1 momentin 2 kohdassa säädetystä polkupyörien pysäköintipaikkojen vähimmäismäärää koskevasta vaatimuksesta, jos rakennukseen polkupyörällä suuntautuva asiointi tai työmatkaliikenne on vähäistä rakennuksen käyttötarkoitus, sijainti ja kulkuyhteydet huomioon ottaen.

Julkisen elimen omistuksessa tai käytössä olevassa muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa on oltava esikaapelointi vähintään 50 prosentin osuudelle rakennuksen sisäpuolella sijaitsevista pysäköintipaikoista vuoden 2032 loppuun mennessä.

Rakennuksen omistaja saa kuitenkin arvionsa tai käytettävissä olevan selvityksen perusteella poiketa 1 momentissa säädetystä vaatimuksesta, jos latauspisteiden tai putkituksen toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset ylittävät 10 prosenttia rakennuksen laajamittaisen korjauksen kokonaiskustannuksista.

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että uudessa muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa, jossa on enemmän kuin viisi rakennuksen sisäpuolella ja fyysisesti rakennuksen yhteydessä sijaitsevalla pysäköintialueella sijaitsevaa pysäköintipaikkaa, on:

1) vähintään yksi latauspiste jokaista viittä pysäköintipaikkaa kohden;

2) esikaapelointi vähintään 50 prosentin osuudelle pysäköintipaikoista sekä putkitus jäljellä oleviin pysäköintipaikkoihin; ja

3) polkupyörien pysäköintipaikkoja vähintään 15 prosentin osuudelle rakennuksen keskimääräisestä tuntikohtaisesta käyttökapasiteetista tai 10 prosentin osuudelle sen kokonaiskäyttökapasiteetista, ottaen huomioon tila, jota tarvitaan myös tavanomaisia polkupyöriä suuremmille polkupyörille.

Edellä 1 momentin 1 kohdasta poiketen, jos rakentamisen kohteena on uusi toimistorakennus, jolla on enemmän kuin viisi pysäköintipaikkaa, rakennuksen yhteyteen on asennettava vähintään yksi latauspiste jokaista kahta pysäköintipaikkaa kohden.

Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on luvan hakijan pyynnöstä uutta rakennusta koskevan rakentamislupahakemuksen käsittelyn yhteydessä hyväksyttävä poikkeus 1 momentin 3 kohdassa säädetystä polkupyörien pysäköintipaikkojen vähimmäismäärästä, jos asiassa saadun selvityksen perusteella rakennusvalvontaviranomainen arvioi, että rakennukseen polkupyörällä suuntautuva asiointi tai työmatkaliikenne on vähäistä rakennuksen käyttötarkoitus, sijainti ja kulkuyhteydet huomioon ottaen.

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että laajamittaisesti korjattavassa muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa, jossa on enemmän kuin viisi rakennuksen sisäpuolella tai fyysisesti rakennuksen yhteydessä sijaitsevalla pysäköintialueella sijaitsevaa pysäköintipaikkaa ja jonka laajamittainen korjaus kattaa pysäköintialueen tai pysäköintialueen sähköinfrastruktuurin, on:

1) vähintään yksi latauspiste jokaista viittä pysäköintipaikkaa kohden;

2) esikaapelointi vähintään 50 prosentin osuudelle pysäköintipaikoista sekä putkitus jäljellä oleviin pysäköintipaikkoihin; ja

3) polkupyörien pysäköintipaikkoja vähintään 15 prosentin osuudelle rakennuksen keskimääräisestä tuntikohtaisesta käyttökapasiteetista tai 10 prosentin osuudelle sen kokonaiskäyttökapasiteetista, ottaen huomioon tila, jota tarvitaan myös tavanomaisia polkupyöriä suuremmille polkupyörille.

Edellä 1 momentin 1 kohdasta poiketen, jos rakentamisen kohteena on laajamittaisesti korjattava toimistorakennus, jolla on enemmän kuin viisi pysäköintipaikkaa, rakennuksen yhteyteen on asennettava vähintään yksi latauspiste jokaista kahta pysäköintipaikkaa kohden.

Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on luvan hakijan pyynnöstä rakennuksen laajamittaista korjausta koskevan rakentamislupahakemuksen käsittelyn yhteydessä:

1) päätettävä, ettei 1 momentin 1 ja 2 kohdassa sekä 2 momentissa säädettyjä vaatimuksia tarvitse noudattaa, jos asiassa saadun selvityksen perusteella latauspisteiden ja putkituksen toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset ylittävät 10 prosenttia rakennuksen laajamittaisen korjauksen kokonaiskustannuksista;

2) hyväksyttävä poikkeus 1 momentin 3 kohdassa säädetystä polkupyörien pysäköintipaikkojen vähimmäismäärästä, jos asiassa saadun selvityksen perusteella rakennusvalvontaviranomainen arvioi, että rakennukseen polkupyörällä suuntautuva asiointi tai työmatkaliikenne on vähäistä rakennuksen käyttötarkoitus, sijainti ja kulkuyhteydet huomioon ottaen.

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että sellaisessa uudessa asuinrakennuksessa, jolla on enemmän kuin kolme rakennuksen sisäpuolella ja fyysisesti rakennuksen yhteydessä sijaitsevalla pysäköintialueella sijaitsevaa pysäköintipaikkaa, on:

1) vähintään yksi latauspiste;

2) esikaapelointi vähintään 50 prosentin osuudelle pysäköintipaikoista sekä putkitus jäljellä oleviin pysäköintipaikkoihin; ja

3) vähintään kaksi polkupyörien pysäköintipaikkaa jokaista asuinyksikköä kohti.

Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen voi luvan hakijan pyynnöstä rakentamislupahakemuksen käsittelyn yhteydessä hyväksyä erityisestä syystä poikkeuksen 1 momentin 3 kohdassa säädetystä polkupyörien pysäköintipaikkojen vähimmäismäärää koskevasta vaatimuksesta.

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että sellaisessa laajamittaisesti korjattavassa asuinrakennuksessa, jolla on enemmän kuin kolme rakennuksen sisäpuolella tai fyysisesti rakennuksen yhteydessä sijaitsevalla pysäköintialueella sijaitsevaa pysäköintipaikkaa ja jonka laajamittainen korjaus kattaa pysäköintialueen tai pysäköintialueen sähköinfrastruktuurin, on:

1) esikaapelointi vähintään 50 prosentin osuudelle autopysäköintipaikoista sekä putkitus jäljellä oleviin autopysäköintipaikkoihin; ja

2) vähintään kaksi polkupyörien pysäköintipaikkaa jokaista asuinyksikköä kohti.

Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on luvan hakijan pyynnöstä rakennuksen laajamittaista korjausta koskevan rakentamislupahakemuksen käsittelyn yhteydessä päätettävä, ettei 1 momentin 1 kohdassa säädettyä vaatimusta tarvitse noudattaa, jos asiassa saadun selvityksen perusteella latauspisteiden ja putkituksen toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset ylittävät 10 prosenttia rakennuksen laajamittaisen korjauksen kokonaiskustannuksista.

Lisäksi rakennusvalvontaviranomainen voi luvan hakijan pyynnöstä rakentamislupahakemuksen käsittelyn yhteydessä hyväksyä erityisestä syystä poikkeuksen 1 momentin 2 kohdassa säädetystä polkupyörien pysäköintipaikkojen vähimmäismäärää koskevasta vaatimuksesta.

Tässä laissa tarkoitettujen latauspisteiden on kyettävä älylataukseen ja kaksisuuntaiseen lataukseen, jos se on teknisesti toteutettavissa.

Tämän lain nojalla asennettavat esikaapelointi ja putkitus on mitoitettava siten, että vaadittavaa määrää latauspisteitä voidaan käyttää samanaikaisesti ja tehokkaasti. Mitoituksen on tarpeen mukaan tuettava kuormituksen tai latauksen hallintajärjestelmän asentamista, siinä määrin kuin se on teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa ja perusteltua.

Tässä laissa tarkoitetut latauspisteet saavat olla myös jakeluinfra-asetuksen 2 artiklan 45 kohdassa tarkoitetulla tavalla yleisesti saatavilla olevia latauspisteitä.

Edellä 5 b ja 5 c §:ssä tarkoitetuista latauspisteistä vähintään yhden kaikkien käytössä olevan latauspisteen on oltava asennettuna pysäköintipaikkaan, joka on vähintään 3,6 metriä leveä ja vähintään 5,0 metriä pitkä.

Rakennuksen omistajan on huolehdittava siitä, että käytössä oleva muu rakennus kuin asuinrakennus on varustettu automaatio- ja ohjausjärjestelmällä, jos rakennuksen:

1) lämmitysjärjestelmän tai yhdistetyn lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän nimellisteho on yli 290 kilowattia; tai

2) ilmastointijärjestelmän tai yhdistetyn ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmän nimellisteho on yli 290 kilowattia.

Mitä 1 momentissa säädetään, koskee 1 päivästä tammikuuta 2029 myös sellaista rakennusta, jossa mainitussa momentissa tarkoitettu nimellisteho on yli 70 kilowattia.

Rakennuksen omistaja saa poiketa tässä pykälässä säädetyistä vaatimuksista, jos rakennuksen omistajan arvion tai käytettävissä olevan selvityksen perusteella rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän asentaminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti toteutettavissa tai rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmää koskevat 14 §:n mukaiset vaatimukset täytetään useamman järjestelmän kokonaisuudella, joka myös voi liittyä useaan rakennukseen.

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että uudessa tai laajamittaisesti korjattavassa asuinrakennuksessa on:

1) jatkuva sähköinen seurantatoiminto, jolla mitataan järjestelmien tehokkuutta ja ilmoitetaan rakennuksen omistajille tai isännöitsijöille, jos siinä on tapahtunut merkittäviä muutoksia tai järjestelmän huolto on tarpeen;

2) tehokkaat ohjaustoiminnot, joilla varmistetaan energian optimaalinen tuottaminen, jakelu, varastointi ja käyttö sekä nestekierron tasapainotus; ja

3) kyky reagoida ulkoisiin signaaleihin ja mukauttaa energiankulutusta.

Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on luvan hakijan pyynnöstä rakentamislupahakemuksen käsittelyn yhteydessä päätettävä, ettei 1 momentissa säädettyjä vaatimuksia tarvitse noudattaa, jos seuranta- ja ohjaustoiminnon asentaminen ei ole asiassa saadun selvityksen perusteella teknisesti, taloudellisesti tai toiminnallisesti toteutettavissa.

Rakennuksen omistajan on huolehdittava siitä, että muu rakennus kuin asuinrakennus on varustettu automaattisilla valaistuksen säätölaitteilla:

1) vuoden 2027 loppuun mennessä, jos sen lämmitysjärjestelmien, ilmastointijärjestelmien, yhdistettyjen lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien tai yhdistettyjen ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmien nimellisteho on yli 290 kilowattia;

2) vuoden 2029 loppuun mennessä, jos 1 kohdassa tarkoitettu nimellisteho on yli 70 kilowattia.

Automaattiset valaistuksen säätölaitteet on sijoitettava vyöhykkeittäin sopivalla tavalla, ja niissä on oltava läsnäolo-ohjaus.

Rakennuksen omistaja saa poiketa tässä pykälässä säädetyistä vaatimuksista, jos rakennuksen omistajan arvion tai käytettävissä olevan selvityksen perusteella rakennuksen varustaminen automaattisilla valaistuksen säätölaitteilla ei ole teknisesti tai taloudellisesti toteutettavissa.

Tässä laissa tarkoitetun rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmän on kyettävä:

1) jatkuvasti seuraamaan, kirjaamaan ja analysoimaan energian käyttöä sekä mahdollistamaan käytön mukauttaminen;

2) tekemään vertailevaa analyysiä rakennuksen energiatehokkuudesta, havaitsemaan rakennuksen teknisten järjestelmien tehokkuuden heikkeneminen ja ilmoittamaan tiloista tai rakennuksen teknisestä hallinnoinnista vastaavalle henkilölle energiatehokkuuden parantamiseen liittyvistä mahdollisuuksista;

3) mahdollistamaan viestintä toisiinsa yhteydessä olevien rakennuksen teknisten järjestelmien ja muiden rakennuksen sisäisten laitteiden kanssa sekä yhteentoimivuus rakennuksen teknisten järjestelmien välillä erilaisesta valmistajakohtaisesta teknologiasta, laitteista ja valmistajista riippumatta; ja

4) seuraamaan sisäympäristön laatua.

Rakennusten energiatehokkuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2024/1275 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tarkastusvaatimukset eivät koske:

1) 11–14 §:n vaatimukset täyttäviä rakennuksia;

2) asuinrakennuksia, joissa on:a) jatkuva sähköinen seurantatoiminto, jolla mitataan järjestelmien tehokkuutta ja ilmoitetaan rakennuksen omistajille tai hoitajille, jos tehokkuus on merkittävästi vähentynyt tai järjestelmän huolto on tarpeen; ja b) tehokkaita ohjaustoimintoja, joilla varmistetaan energian optimaalinen tuottaminen, jakelu, varastointi ja käyttö.

Liikenne- ja viestintäviraston tehtävänä on valvoa 5 ja 5 a §:n noudattamista latauspisteitä ja latauspistevalmiutta koskevien velvoitteiden osalta. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on valvoa 5 §:n noudattamista polkupyörien pysäköintipaikkoja koskevien velvoitteiden osalta sekä 5 b, 5 c, 6, 6 a, 9 ja 11–14 §:n noudattamista.

Rakennuksen omistajan on Liikenne- ja viestintäviraston pyynnöstä esitettävä selvitys siitä, että 5 §:n 2 momentin 1 kohdassa tai 5 a §:ssä tarkoitetulle poikkeamiselle säädetyt edellytykset täyttyvät.

Lisäksi rakennuksen omistajan on kunnan rakennusvalvontaviranomaisen pyynnöstä esitettävä selvitys siitä, että 5 §:n 2 momentin 2 kohdassa tai 11 tai 13 §:ssä tarkoitetulle poikkeamiselle säädetyt edellytykset täyttyvät.

Jos selvitystä pyytänyt viranomainen arvioi saadun selvityksen perusteella, etteivät kyseessä olevalle poikkeamiselle säädetyt edellytykset täyty, sen on velvoitettava rakennuksen omistaja noudattamaan kyseisen poikkeamisen kohteena olevia vaatimuksia niiltä osin kuin niitä ei ole noudatettu.

Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen suorittamassa valvonnassa noudatetaan, mitä rakentamislaissa säädetään. Rakennusvalvontaviranomainen saa kuitenkin pakkokeinojen osalta käyttää vain rakentamislain 147 ja 148 §:ssä säädettyjä pakkokeinoja.

Liikenne- ja viestintävirastolla on oikeus 5 ja 5 a §:n noudattamisen valvontaa varten päästä alueelle, huoneistoon ja muuhun tilaan, jonne pääsy on valvonnan kannalta tarpeen, sekä tehdä siellä valvontaan liittyviä tarkastuksia. Tarkastusoikeus ei kuitenkaan ulotu pysyväisluonteiseen asumiseen käytettäviin tiloihin. Tarkastuksessa on noudatettava, mitä hallintolain (434/2003) 39 §:ssä säädetään.

Jos rakennuksen omistaja ei noudata 5 tai 5 a §:ssä säädettyä latauspistettä tai latauspistevalmiutta koskevaa vaatimusta, Liikenne- ja viestintäviraston on kehotettava tätä korjaamaan asiaintila asettamassaan määräajassa. Jos latauspistettä tai latauspistevalmiutta ei asenneta määräajassa, Liikenne- ja viestintäviraston on määrättävä rakennuksen omistaja asentamaan latauspiste tai latauspistevalmius asettamassaan uudessa määräajassa.

Liikenne- ja viestintävirasto voi tehostaa 1 momentin nojalla antamaansa määräystä sakon uhalla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella. Uhkasakosta ja teettämisuhasta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990).

Tämä laki tulee voimaan kuuta 20 . Sen 5 § tulee kuitenkin voimaan vasta kuuden kuukauden kuluttua tämän lain voimaantulosta.

Jos rakennukseen on 28 päivänä toukokuuta 2022 tai sen jälkeen mutta viimeistään 28 päivänä toukokuuta 2024 asennettu latauspisteet tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 7 §:n vaatimusten noudattamiseksi, rakennuksen on täytettävä tämän lain 5 §:n vaatimukset vuoden 2028 loppuun mennessä.

Jos rakentamislupahakemus on tullut vireille ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.