Clarifying child citizenship and residence rules
Act amending the Nationality Act
Children of a Finnish parent and children adopted to Finland will obtain Finnish citizenship automatically by operation of law without a separate declaration procedure. In addition, the rules for calculating the required period of residence and permitted trips abroad for a citizenship application will be simplified.
- Status
- Lapsed
- Submitted
- 28 Apr 2022
- Latest event
- 5 Apr 2023
- Votes
- 0
- Speeches
- 10
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
A child born to a Finnish citizen and a child under 18 adopted by a Finnish citizen will always acquire Finnish citizenship directly by operation of law, regardless of the parents' marital status, country of birth, or the child's age at the time of adoption. In the period of residence required for naturalisation, the distinction between continuous and accumulated residence will be abolished, moving to clear maximum numbers of travel days abroad (a maximum of 750 days over five years and 150 days in the final year). In addition, an overall assessment in line with case law will be incorporated into the act for assessing the reliability of identity, the means of demonstrating language proficiency will be supplemented with qualifications completed in Åland and court interpreters, among other things, and disability will be recognised as an independent ground for derogating from the language proficiency requirement.
What it means
The change will save well over a hundred Finnish children and adoptive families each year from having to submit a separate declaration and paying a processing fee of 80 to 100 euros, and will speed up adoptive children's entry into Finland and access to services. For citizenship applicants, anticipating the residence period and travel days will become easier, reducing premature applications. The changes will streamline the work of the Finnish Immigration Service (Migri), the Digital and Population Data Services Agency and missions abroad. The act is intended to enter into force on 1 January 2023.
How Parliament voted
No plenary votes were held on the bill.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
10 speeches · 8 speakers · 1 debate
Key points of the debate
The debate focused on regulatory maintenance of the Nationality Act and the criteria for acquiring citizenship. The government parties considered the proposal a necessary clarification and a strengthening of equality for children. In the opposition, the proposal was seen as easing conditions excessively, and calls were made during the debate to tighten citizenship criteria.
- Does the proposal ease the conditions for acquiring citizenship excessively?
- Should residence period and language proficiency requirements be tightened from their current level?
- Does dual citizenship pose a security risk?
- Social DemocratsIn favour
The Social Democrats support the clarifications in the proposal and emphasised successful integration and equal treatment of adopted children.
”Mitä me sanomme näille noin 30 000 lapselle, nuorelle ja aikuiselle, joilla ei ole perustuslaillista mahdollisuutta edustaa tätä maata siinä suurimmassa virassa?”
— Hussein al-Taee - Centre PartyIn favour with reservations
The Centre Party considers clarifying the act sensible, but raised concerns about potential security threats associated with dual citizenship.
”Sinänsä mielestäni on ihan järkevää, että tätä kansalaisuuslakia vähän reivataan.”
— Anne Kalmari - GreensIn favour
According to the Greens, this is technical regulatory maintenance that improves equality for children and eliminates interpretation issues without altering the required standard for acquiring citizenship.
”Kansalaisuuden saamista tai menettämistä ei ole tarkoitus helpottaa tai vaikeuttaa, vaan kyseessä on säädöshuolto, jolla lakia selkeytetään.”
— Krista Mikkonen Representatives of the National Coalition Party were divided: members of the group praised the promotion of children's rights, but harshly criticised inconsistencies in the proposal and shortcomings related to establishing identity.
”Onko meillä hyvä kansalaisuuslaki tulossa? No, täytyy sanoa, että ei ole.”
— Jari Kinnunen - Finns PartyAgainst
The Finns Party opposes the proposal because it is seen as making it easier to acquire citizenship and weakening security, whereas conditions and residence period requirements should be tightened.
”Kuitenkin tarkemmalla lukemisella lakimuutos lieventäisi kansalaisuuden saamisen kriteereitä kaikin merkityksellisin osin.”
— Mari Rantanen
This digest was generated by AI from 10 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin perustuslakivaliokuntaan.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 28 Apr 2022Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Sisäministeriö
- 10 May 2022Lähetekeskustelu · Täysistunto
Decisions by law proposal1
- 1Laki kansalaisuuslain muuttamisesta
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
Laki kansalaisuuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansalaisuuslain (359/2003) 2 §:n 4 kohta, 9 §:n 3 momentti, 11 §, 14 §:n 2 momentti sekä 26, 27 ja 42 §, sellaisina kuin niistä ovat 9 §:n 3 momentti ja 26 § laissa 260/2018, 14 §:n 2 momentti laissa 579/2011, 27 §:n suomenkielinen sanamuoto laissa 971/2014 sekä 42 § laissa 564/2019, muutetaan 2 §:n 3 ja 7 kohta, 6 §:n 2 ja 3 momentti, 9 §:n 1 momentti, 10 §, 13 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta, 15 ja 16 §, 17 §:n 6—8 kohta, 18 §:n 1 momentin 2 kohta ja 2 momentin 3 kohta, 18 a §:n 2 kohta, 18 b §:n 1 momentin 3 kohta sekä 2 ja 3 momentti, 20 §:n otsikko ja 1 momentti, 21 §, 22 §:n 2 kohta, 23 §:n 2 momentti, 24 §:n 3 ja 4 momentti, 25 §:n 1 ja 2 momentti, 28 §:n 1 momentti, 33 §:n 4 momentti, 36 §:n 2 momentti, 40 §:n 3 momentti, 41 §, 44 §:n 2 momentti ja 50 §, sellaisina kuin niistä ovat 6 §:n 2 ja 3 momentti, 13 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta, 15 ja 16 §, 17 §:n 6—8 kohta, 18 §:n 1 momentin 2 kohta ja 2 momentin 3 kohta, 18 a §:n 2 kohta, 18 b §:n 1 momentin 3 kohta ja 2 ja 3 momentti sekä 21 § laissa 579/2011, 9 §:n 1 momentti laissa 260/2018, 10 §:n suomenkielinen sanamuoto ja 40 §:n 3 momentti laissa 971/2014, 20 §:n otsikko ja 1 momentti laissa 327/2009, 41 § laissa 974/2007, 44 §:n 2 momentti laissa 502/2016 sekä 50 § osaksi laeissa 620/2007 ja 579/2011, sekä lisätään 17 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 579/2011, uusi 2 momentti seuraavasti:
2 §Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
3) kansalaisuudettomalla henkilöä, jota mikään valtio ei lainsäädäntönsä perusteella pidä kansalaisenaan;
7) lapsella alle 18-vuotiasta henkilöä;
6 §Selvitetty henkilöllisyys
Selvitystä henkilöllisyydestä voidaan esittää luotettavana pidettävällä asiakirjanäytöllä tai antamalla muutoin luotettavina pidettäviä tietoja asianomaisen henkilön nimestä, syntymäajasta, perhesuhteista, kansalaisuudesta ja muista asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisista henkilötiedoista. Henkilöllisyyttä selvitettäessä tulee ottaa huomioon ne tiedot, jotka henkilö on aikaisemmin antanut viranomaiselle omasta ja lapsensa henkilöllisyydestä. Henkilöllisyyttä koskevan selvityksen luotettavuuden arviointi perustuu kokonaisharkintaan, jossa otetaan huomioon myös hakijan aloitteellisuus henkilöllisyytensä selvittämisessä ja se, onko alle 18-vuotiaan henkilöllisyys ollut selvittämättä hänen huoltajastaan johtuvasta syystä tai muusta hänestä riippumattomasta syystä. Henkilöllisyydestä ei edellytetä asiakirjanäyttöä, jos asiakirjanäytön edellyttäminen olisi kohtuutonta, kun otetaan huomioon pakolaisen asema tai se, että hakijan kansalaisuusvaltiossa ei ole toimivaltaista viranomaista, joka voisi pätevästi antaa henkilöllisyyttä koskevia asiakirjoja, taikka muusta vastaavasta syystä. Henkilöllisyyden ei katsota jääneen selvittämättä pelkästään sillä perusteella, että turvapaikkaa hakeneella henkilöllä on maahan tullessaan ollut hallussaan väärennetty matkustusasiakirja.
Jos ulkomaalainen on vähintään viimeksi kuluneet kymmenen vuotta esiintynyt väestötietojärjestelmästä ilmenevällä henkilöllisyydellä, hänen henkilöllisyyttään pidetään 1 momentin mukaisesti selvitettynä, vaikka hän on aiemmin esiintynyt useammalla kuin yhdellä henkilöllisyydellä. Kymmenen vuoden määräaikaa sovelletaan myös silloin, kun henkilöllisyydestä esitettyä selvitystä ei muutoin pidetä kokonaisharkinnan perusteella luotettavana. Kymmenen vuoden määräaika lasketaan siitä ajankohdasta, jolloin henkilötiedot on merkitty väestötietojärjestelmään.
9 §Lapsi
Lapsi saa syntyessään Suomen kansalaisuuden, jos:
1) äiti on Suomen kansalainen;
2) isä on Suomen kansalainen;
3) isä tai äiti on kuollut, mutta oli kuollessaan Suomen kansalainen; tai
4) lapsi syntyy Suomessa eikä saa syntyessään minkään vieraan valtion kansalaisuutta, eikä hänellä syntymänsä perusteella ole edes toissijaisesti oikeutta saada minkään vieraan valtion kansalaisuutta.
10 §Adoptiolapsi
Ulkomaalainen lapsi, joka on adoptoitu ja jonka adoptiovanhemmista ainakin toinen on Suomen kansalainen, saa Suomen kansalaisuuden adoption perusteella siitä ajankohdasta lukien, jolloin adoptio on Suomessa pätevä.
13 §Kansalaistamisen yleiset edellytykset
Ulkomaalaiselle myönnetään hakemuksesta Suomen kansalaisuus, jos hakemusta ratkaistaessa:
1) hän on täyttänyt 18 vuotta;
2) hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ollut Suomessa viimeksi kuluneet viisi vuotta (asumisaikaedellytys );
15 §Asumisaikaan hyväksyttävä oleskelu
Jos hakija on ennen jatkuvan oleskeluluvan myöntämistä oleskellut Suomessa tilapäisellä oleskeluluvalla, puolet tilapäisellä oleskeluluvalla oleskellusta ajasta otetaan 14 §:n 2 kohdan estämättä huomioon asumisaikaa laskettaessa. Edellytyksenä on, että hakija on oleskellut Suomessa jatkuvalla oleskeluluvalla vähintään vuoden välittömästi ennen hakemuksen ratkaisemista.
Hakijan iän, terveydentilan tai muun näihin verrattavan syyn perusteella myös ilman lupaa oleskeltu aika tai osa siitä hyväksytään asumisaikaan, jos sitä on hakijan kannalta pidettävä kohtuullisena. Muutoin asumisaika ei kerry sellaisena ilman lupaa oleskeltuna aikana, joka on johtunut hakijan laiminlyönnistä.
16 §Asumisaikaan sisältyvät ulkomaanmatkat
Hakijalla saa hakemuksen ratkaisemista edeltävän vuoden aikana olla ulkomaanmatkoja yhteensä enintään 150 vuorokauden ajan. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana hakijalla saa olla ulkomaanmatkoja yhteensä enintään 750 vuorokauden ajan.
Jos asumisaikaedellytyksestä poiketaan jäljempänä säädetyillä perusteilla siten, että sovelletaan neljän vuoden asumisaikaa, hakijalla saa viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana olla ulkomaanmatkoja yhteensä enintään 600 vuorokauden ajan.
Jos asumisaikaedellytyksestä poiketaan jäljempänä säädetyillä perusteilla siten, että sovelletaan kahden vuoden asumisaikaa, hakijalla saa viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana olla ulkomaanmatkoja yhteensä enintään 300 vuorokauden ajan.
17 §Kielitaidon osoittaminen
Kielitaitoedellytyksen täyttäminen voidaan osoittaa suorittamalla:
6) kumotussa ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa (630/1998), ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tai lukiokoulutuksesta annetussa maakuntalaissa (Ålands författningssamling 2011:13) tarkoitettu suomen tai ruotsin kielellä suoritettu ammatillinen perustutkinto;
7) kumotussa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998), ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tai lukiokoulutuksesta annetussa maakuntalaissa tarkoitettu suomen tai ruotsin kielellä suoritettu ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto;
8) julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaiset tyydyttävää taitoa osoittavat suomen tai ruotsin kielen opinnot tai kypsyysnäyte suomen tai ruotsin kielellä.
Kielitaitoedellytyksen täyttymisen voi osoittaa myös todistuksella siitä, että hakijalle on myönnetty oikeus toimia sellaisena auktorisoiduista kääntäjistä annetussa laissa (1231/2007) tai virallisista kääntäjistä annetussa laissa (1148/1988) tarkoitettuna kääntäjänä, jonka kielenä on suomi tai ruotsi. Lisäksi kielitaidon voi osoittaa todistuksella siitä, että hakija on merkitty oikeustulkkirekisteristä annetussa laissa (1590/2015) tarkoitettuun oikeustulkkirekisteriin. Todistuksella voi osoittaa kielitaidon, vaikka mainittu oikeus tai rekisteröinti ei olisi enää voimassa.
18 §Asumisaikaedellytyksestä poikkeaminen
Ulkomaalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdan estämättä, jos:
2) hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on viimeksi kuluneet kaksi vuotta ollut Suomessa.
Lisäksi edellytyksenä on, että:
3) muutoin kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulla perusteella on olemassa erittäin painava syy hakijan tai kanssahakijan asumisaikaedellytyksestä poikkeamiselle.
18 a §Asumisaikaedellytyksestä poikkeaminen kielitaitoedellytyksen täyttyessä
Ulkomaalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdan estämättä, jos hän täyttää 13 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaisen kielitaitoedellytyksen ja:
2) hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ollut Suomessa viimeksi kuluneet neljä vuotta.
18 b §Kielitaitoedellytyksestä poikkeaminen
Ulkomaalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 6 kohdan estämättä, jos:
3) hakija ei pysty terveydentilansa taikka vammaisuutensa vuoksi täyttämään kielitaitoedellytystä;
Luku- ja kirjoitustaidottoman sekä muun kuin 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun 65-vuotiaan tai sitä vanhemman hakijan osalta voidaan kielitaitoedellytyksestä poiketa, jos hakija hallitsee suomen tai ruotsin kielen ymmärtämisen ja puhumisen alkeet tai on osallistunut säännöllisesti suomen tai ruotsin kielen opintoihin.
Edellä 2 momentissa tarkoitetut kielen alkeet tai opinnot osoitetaan suomen tai ruotsin kielen opettajan antamalla todistuksella. Luku- ja kirjoitustaidottomuus osoitetaan hakijaa opettaneen suomen tai ruotsin kielen opettajan antamalla todistuksella.
20 §Kansainvälistä suojelua saavan tai kansalaisuudettoman osalta tehtävät poikkeukset
Ulkomaalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdan estämättä, jos:
1) hänellä on Suomessa pakolaisen asema, oleskelulupa toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella tai hän on kansalaisuudeton; ja
2) hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ollut Suomessa viimeksi kuluneet neljä vuotta.
21 §Pohjoismaan kansalaisen osalta tehtävät poikkeukset
Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan kansalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdan estämättä, jos hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ollut Suomessa viimeksi kuluneet kaksi vuotta.
22 §Suomen kansalaisen puolison osalta tehtävät poikkeukset
Suomen kansalaisen puolisolle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdan estämättä, jos:
2) hakijan varsinainen asunto ja koti on ollut Suomessa viimeksi kuluneet neljä vuotta.
23 §Kanssahakijan osalta tehtävät poikkeukset
Kanssahakijalle, joka on täyttänyt 15 vuotta, voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdan estämättä, jos hakemusta ratkaistaessa hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ollut Suomessa viimeksi kuluneet neljä vuotta.
24 §Lapsen kansalaistaminen
Jos hakemusta ratkaistaessa lapsi on täyttänyt 15 vuotta, hänelle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdan estämättä edellyttäen, että lapsen varsinainen asunto ja koti on ollut Suomessa viimeksi kuluneet neljä vuotta.
Jos 3 momentissa tarkoitettu lapsi on Pohjoismaan kansalainen, edellytyksenä hakemuksen hyväksymiselle on kuitenkin kahden vuoden asumisaika.
25 §Täysivaltaiseksi tulon vaikutus vireillä olevaan hakemukseen
Jos kanssahakija täyttää 18 vuotta ennen kuin hakemus on ratkaistu, hänen on täydennettävä hakemus itseään koskevaksi.
Jos lapsi täyttää 18 vuotta ennen kuin huoltajan hänen puolestaan tekemä hakemus on ratkaistu, hänen on vahvistettava allekirjoituksellaan hakemus. Jos hakemusta ei vahvisteta, se hylätään.
28 §Nuori henkilö
Henkilö, joka on täyttänyt 18 mutta ei 23 vuotta, saa ilmoituksesta Suomen kansalaisuuden, jos hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ollut Suomessa yhteensä 10 vuotta ja jos häntä ei ole tuomittu vankeusrangaistukseen. Viimeksi kuluneen vuoden aikana hakijalla saa olla ulkomaanmatkoja yhteensä enintään 150 vuorokauden ajan.
33 §Kansalaisuuden menettäminen väärien tietojen antamisen perusteella
Päätöstä kansalaisuuden menettämisestä ei voida 1 ja 2 momentin mukaisissa tapauksissa tehdä, jos kansalaisuushakemuksen tai -ilmoituksen ratkaisusta on kulunut yli viisi vuotta. Jos kuitenkin kansalaisuuden menettämistä koskeva asia on tullut vireille ennen kuin viisi vuotta on kulunut kansalaisuuspäätöksen tekemisestä, päätös voidaan tehdä vielä tämän jälkeen.
36 §Kansalaisuusaseman määrittäminen
Jos henkilön kansalaisuus on tuntematon ja hänellä on kotikunta Suomessa, henkilön kansalaisuusasema on pyrittävä määrittämään.
40 §Viranomaisten keskinäinen ilmoitusvelvollisuus
Suomen edustusto ilmoittaa Digi- ja väestötietovirastolle tai Ahvenanmaan valtionvirastolle, kun se saa 18 vuotta täyttäneeltä mutta alle 22-vuotiaalta henkilöltä ilmoituksen siitä, että hän haluaa säilyttää Suomen kansalaisuuden. Poliisi tai edustusto ilmoittaa Digi- ja väestötietovirastolle tai Ahvenanmaan valtionvirastolle, kun 18 vuotta täyttänyt mutta alle 22-vuotias henkilö on hakenut Suomen passia tai henkilökorttia tai kun hänelle on myönnetty passi tai henkilökortti. Pääesikunta tai siviilipalveluskeskus ilmoittaa Digi- ja väestötietovirastolle tai Ahvenanmaan valtionvirastolle, kun alle 22-vuotias Suomen kansalainen suorittaa Suomessa varusmies- tai siviilipalvelusta tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetussa laissa tarkoitettua palvelusta tai on suorittanut jonkin näistä palveluksista. Ilmoitus Suomen kansalaisuuden säilymisestä 34 §:n nojalla tehdään viipymättä.
41 §Muutoksenhaku
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
44 §Hakemuksen ja ilmoituksen vireillepano
Maahanmuuttovirasto tarkastaa hakijan tai lapsen puolesta hakemuksen tai ilmoituksen jättävän huoltajan henkilöllisyyden. Jos kanssahakijalla tai hakijana olevalla lapsella on oma matkustusasiakirja tai henkilötodistus, Maahanmuuttovirasto tarkastaa myös lapsen henkilöllisyyden. Jos ilmoitus pannaan vireille Suomen ulkopuolella, henkilöllisyyden tarkastaa edustusto. Maahanmuuttovirasto ja edustusto kirjaavat, miten henkilöllisyys on tarkastettu. Samalla kirjataan myös viranomaisen näkemys hakemukseen tai ilmoitukseen liitettyjen asiakirjojen luotettavuudesta sekä muut sellaiset tiedossa olevat seikat, joilla voi olla merkitystä asiaa ratkaistaessa.
50 §Päätös ja sen tiedoksianto
Päätöksen perustelemisesta säädetään hallintolaissa.
Päätöksen tiedoksiannosta säädetään hallintolaissa ja sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Alle 18-vuotias henkilö, joka on syntynyt ennen tämän lain voimaantuloa ja joka ei ole saanut Suomen kansalaisuutta 9 §:n nojalla tai ilmoituksesta, saa Suomen kansalaisuuden vanhempiensa keskinäisen avioliiton perusteella avioliiton solmimisesta lukien, jos mies oli lapsen syntyessä ja on siitä lähtien ollut Suomen kansalainen ja miehen isyys lapseen on vahvistettu ennen avioliiton solmimista. Jos isyys kuitenkin vahvistetaan avioliiton solmimisen jälkeen ja isä on edelleen Suomen kansalainen, lapsi saa Suomen kansalaisuuden vasta isyyden vahvistamispäivästä lukien. Jos isä on kuollut avioliiton solmimisen jälkeen mutta ennen isyyden vahvistamista ja hän oli kuollessaan Suomen kansalainen, lapsi saa Suomen kansalaisuuden isyyden vahvistamispäivästä lukien.
Ennen tämän lain voimaantuloa syntynyt ulkomaalainen, joka ei ole saanut Suomen kansalaisuutta 9 §:n nojalla, saa Suomen kansalaisuuden ilmoituksesta, jos hänen syntyessään isä tai äitiyslain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu äiti oli Suomen kansalainen ja hän syntyi 1 päivänä kesäkuuta 2003 tai sen jälkeen:
1) Suomessa ja isyys tai äitiys vahvistettiin vasta hänen täytettyään 18 vuotta; tai
2) Suomen ulkopuolella ja isyys tai äitiys on vahvistettu.
Alle 18-vuotias henkilö, joka on adoptoitu ennen tämän lain voimaantuloa ja jolla ei ole Suomen kansalaisuutta, saa Suomen kansalaisuuden ilmoituksesta, jos hän on täyttänyt 12 vuotta ennen adoptiota ja adoptiovanhemmista ainakin toinen on Suomen kansalainen. Edellytyksenä on lisäksi se, että adoptio on Suomessa pätevä.
Tätä lakia sovelletaan myös tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan kansalaisuushakemukseen ja kansalaisuusilmoitukseen. Asumisaikaedellytyksen osalta sovelletaan kuitenkin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita 13 §:n 1 momentin 2 kohtaa, 16:ää, 18 a §:n 2 kohtaa, 20 §:n 1 momentin 2 kohtaa, 22 §:n 2 kohtaa, 23 §:n 2 momenttia ja 24 §:n 3 momenttia, jos niiden soveltaminen johtaa hakijalle tämän lain säännöksiä edullisempaan lopputulokseen.
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 13 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.