Digital badges and study centre funding
Acts amending the Act on Liberal Adult Education, sections 2 and 9 d of the Act on National Registers of Education Records, Qualifications and Degrees, and sections 8 and 8 a of the Political Parties Act
Skills acquired in liberal adult education could be demonstrated through official digital open badges recorded in the national register of education records. At the same time, rules on training subsidies paid by study centres to organisations and the oversight of political party funding would be clarified.
- Status
- Passed with amendments
- Submitted
- 12 Oct 2023
- Latest event
- 15 Dec 2023
- Votes
- 0
- Speeches
- 12
- Confirmed
- 21 Dec 2023
- Statute
- 1212/2023
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
Provisions will be introduced into law concerning national liberal adult education digital badges, with their content decided by the Finnish National Agency for Education, and completion data could, with the student's consent, be recorded in the Koski database. In addition, rules will be enacted on training and study club subsidies paid by study centres to organisations, and the Political Parties Act will be clarified so that central government transfers are not regarded as support within the meaning of the Political Parties Act.
What it means
The change would particularly help adults with low education levels and those strengthening basic working life skills to make their competence visible when seeking employment or further study places via the My Studyinfo service. Study centres and the hundreds of organisations and study clubs receiving subsidies from them will face more detailed accounting and reporting obligations, which will facilitate the political party funding oversight carried out by the National Audit Office of Finland and clarify the calculation of central government transfers. The acts would mainly enter into force on 1 January 2024.
How Parliament voted
The bill passed without a vote – no MP proposed rejecting or amending it in plenary.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
12 speeches · 1 debate
Key points of the debate
In the debate, all parliamentary groups supported the introduction of digital badges in liberal adult education to make adults' basic skills and competence visible. However, the opposition strongly criticised the Government for simultaneous funding cuts to liberal adult education and the abolition of the adult education allowance. Broad consensus prevailed regarding the objectives and content of the legislative proposal itself.
- How will liberal adult education providers cope with introducing digital badges and system costs in the middle of funding cuts?
- Are centralised badge criteria suitable for the flexible course offerings of summer universities and other providers?
- Swedish People's PartyIn favour
The Swedish People's Party considered the proposal a necessary means of officially making visible the basic skills needed by adults in working life and competence acquired elsewhere.
”Esitys parantaisi ja helpottaisi työssä ja muualla hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.”
— Anna-Maja Henriksson - Social DemocratsIn favour with reservations
The Social Democrats supported the introduction of digital badges to promote continuous learning, but considered the proposal contradictory in relation to the Government's funding cuts to liberal adult education.
”Osaamismerkeillä voidaan tunnistaa pieniä osaamiskokonaisuuksia ja muualla hankittua osaamista sekä tehdä osaamista näkyväksi ja hyödynnettäväksi esimerkiksi työnhaun yhteydessä.”
— Eemeli Peltonen - Centre PartyIn favour with reservations
The Centre Party considered making competence visible a good objective, but expressed concern about system development costs and whether the badges suit the operating practices of summer universities.
”Kesäyliopistojen näkökulmasta osaamismerkit tuovat rinnakkaisen, vaikkakin samansuuntaisen järjestelmän jo nykyisin käytössä olevan osaamisperusteisuuden rinnalle.”
— Vesa Kallio - GreensIn favour with reservations
The Greens considered the reform a commendable step towards recognising non-formal learning, but pointed out that the administrative requirements of the new system would be burdensome for educational institutions suffering from cuts.
”Näen kyllä, että tämmöinen osaamismerkkien käyttöönotto nyt vapaan sivistystyön osalta edistää tätä tavoitetta, ja osaamismerkkien käyttöä voi ja tulee laajentaa myös jatkossa.”
— Inka Hopsu
This digest was generated by AI from 12 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 12 Oct 2023Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 24 Oct 2023Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 23 Nov 2023Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
- 28 Nov 2023Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 1 Dec 2023Toinen käsittely · Täysistunto
- 14 Dec 2023Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal3
- 1Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 1212/2023 · 21 Dec 2023
- 2Laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain 2 ja 9 d §:n muuttamisestaHyväksytty · 1213/2023 · 21 Dec 2023
- 3Laki puoluelain 8 ja 8 a §:n muuttamisestaHyväksytty · 1214/2023 · 21 Dec 2023
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
1.Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 4 §:n 1 momentti, 3 luvun otsikko, 21 §:n 2 momentti ja 24 §:n 1 momentin suomenkielinen sanamuoto, sellaisina kuin ne ovat 4 §:n 1 momentti laissa 1103/2010, 3 luvun otsikko laissa 579/2015, 21 §:n 2 momentti laissa 1190/2015 ja 24 §:n 1 momentin suomenkielinen sanamuoto laissa 684/2023, sekä lisätään 3 §:än, sellaisena kuin se on laeissa 1765/2009 ja 535/2017, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, lakiin uusi 6 c § ja 13 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 579/2015 ja 720/2022 uusi 5 momentti, sekä lakiin uusi 13 b § seuraavasti:
3 §Muut tehtävät ja yhteistyö
Mikäli vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjä harjoittaa myös muuta kuin oppilaitoksen ylläpitämiseen liittyvää toimintaa muutoin kuin erillisen kirjanpitovelvollisen yksikön kautta, oppilaitoksen ylläpitäjän tulee voida erottaa toiminta oppilaitoksen ylläpitämiseen liittyvästä toiminnasta.
4 §Oppilaitoksen ylläpitäminen
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan tämän lain mukaisen oppilaitoksen ylläpitämiseen hakemuksesta. Ylläpitämisluvan hakemisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
3 luku – Koulutus ja osaamismerkit
6 c §Vapaan sivistystyön osaamismerkit
Henkilö, joka haluaa käyttää hyödykseen osaamistaan, voi suorittaa osaamismerkin, jolla hänen eri tavoin hankkimansa osaaminen voidaan tunnistaa ja kuvata.
Opetushallitus määrää osaamismerkkien sisällön ja ne osaamistavoitteet, joiden on täytyttävä, jotta merkin voi saada.
Osaamismerkin suorittajan osaaminen arvioidaan vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Osaaminen arvioidaan arvosanalla hyväksytty tai hylätty. Osaamisen arvioinnin muutoksenhakuun sovelletaan, mitä 25 k §:ssä säädetään.
Tiedot osaamismerkkien suorituksista voidaan tallentaa valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain 2 luvun mukaiseen tietovarantoon.
13 §Yksikköhintoja laskettaessa huomiotta jätettävät kustannukset
Opintokeskus voi sisällyttää käyttökustannuksiinsa järjestön tai itsenäisen opintokerhon osuuden yhdessä järjestetyn opinnon kustannuksista vain, jos opintokeskus on maksanut opintoon 13 b §:ssä säädetyn mukaista koulutus- tai opintokerhotukea. Opintokeskuksen pitää varmistaa, että järjestön tai mainitun opintokerhon kustannuksiin ei sisälly 1 momentin 1—7 kohdassa tarkoitettuja kustannuksia. Järjestön tai opintokerhon käyttökustannuksina ei myöskään pidetä muita kuin välittömästi järjestön tai opintokerhon sisäisestä hallinnosta yhteisen opinnon järjestämiseksi aiheutuneita kustannuksia. Jos opintokeskus ei voi varmistua huomiotta jätettävistä kustannuksista, käyttökustannusten laskentaan saa sisällyttää ainoastaan järjestölle tai opintokerholle 13 b §:n mukaan myönnetyn tuen määrän. Edellä 4 momentissa säädettyä ei sovelleta järjestön tai opintokerhon kirjanpidon mukaisiin poistoihin.
13 b §Koulutus- ja opintokerhotuki
Edellä 2 §:n 6 momentissa tarkoitettujen yhteisten opintojen järjestämiseksi opintokeskukset voivat sopia järjestöjen tai itsenäisten opintokerhojen kanssa koulutus- ja opintokerhotuen maksamisesta järjestöille tai mainituille opintokerhoille. Tuki maksetaan opintokeskusten tämän luvun mukaan saamasta valtionosuudesta. Tuettavien opintojen tulee sisältyä opintokeskuksen koulutuksen järjestämistä koskevaan toimintasuunnitelmaan.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tuen maksamiseen ja kirjanpitoon liittyvistä menettelyistä.
21 §Tietojen toimittaminen ja tarkastus
Valtionapuviranomainen päättää 1 momentissa tarkoitettujen tietojen oikeellisuuden toteamiseksi rahoituksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvista tarkastuksista. Jos valtionosuutta on maksettu järjestölle tai itsenäiselle opintokerholle 13 b §:ssä säädetyllä tavalla koulutus- tai opintokerhotukena käytettäväksi yhteisten opintojen järjestämiseen, valtionapuviranomaisella on oikeus tarvittaessa tarkastaa opintotoimintaa toteuttavan järjestön tai mainitun opintokerhon taloutta ja toimintaa yhteisen opintotoiminnan osalta. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi antaa tarkastuksen Opetushallituksen tehtäväksi. Valtionapuviranomainen voi antaa tarkastuksen myös ulkopuolisen tilintarkastajan tehtäväksi. Tilintarkastajan tulee olla tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja. Tilintarkastajalla tulee olla riittävä perehtyneisyys opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmään. Tilintarkastusyhteisön on nimettävä tarkastuksesta päävastuullinen tilintarkastaja.
24 §Opiskelijoilta perittävät maksut
Opiskelijoilta voidaan periä opetuksesta kohtuullisia maksuja. Maksua ei kuitenkaan peritä kansanopiston, opintokeskuksen, kansalaisopiston eikä kesäyliopiston järjestämästä koulutuksesta, jonka maahanmuuttaja suorittaa aikana, jona hänellä on kotoutumisen edistämisestä annetun lain 16 §:ssä tarkoitettu voimassa oleva kotoutumissuunnitelma tai 17 §:ssä tarkoitettu voimassa oleva monialainen kotoutumissuunnitelma, tai yhden vuoden aikana viimeisen kotoutumissuunnitelman tai monialaisen kotoutumissuunnitelman voimassaolon päättymisen jälkeen. Lisäksi edellytetään, että koulutuksessa noudatetaan mainitun lain 26 §:n 4 momentissa tarkoitettuja aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita tai 26 §:n 5 momentin 1 kohdassa tarkoitettua Opetushallituksen laatimaa vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmasuositusta. Maksua ei myöskään peritä tämän lain 7 a luvussa tarkoitetussa koulutuksessa eikä oppivelvollisuuslain 5 §:n 2 momentissa tarkoitetussa koulutuksessa.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 24 §:n 1 momentti tulee kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2025.
2.Laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain 2 ja 9 d §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekisteristä annetun lain (884/2017) 2 §:n 1 momentin johdantokappale sekä 9 d §:n otsikko ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 1 momentin johdantokappale laissa 944/2022 ja 9 d §:n otsikko ja 2 momentti laissa 478/2021, sekä lisätään 9 d §:ään, sellaisena kuin se on laissa 478/2021, uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
2 §Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan koulutukseen, tutkintoihin ja osaamismerkkeihin, joista säädetään:
9 d §Vapaan sivistystyön koulutusta ja osaamismerkkejä koskevat tiedot
Lisäksi oppilaitoksen ylläpitäjän, joka on päättänyt tarjota osaamismerkkien suorittamista, on tallennettava tietovarantoon vapaasta sivistystyöstä annetun lain 6 c §:ssä säädetyistä osaamismerkeistä seuraavat suoritustiedot, jos osaamismerkin suorittaja suostuu tietojen tallentamiseen:
1) osaamismerkin nimi;
2) osaamismerkin suorittamispäivä;
3) osaamisen arviointi.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu opiskelijan tai osaamismerkin suorittajan suostumus annetaan tiedot tallentavalle oppilaitoksen ylläpitäjälle koulutuksen alkaessa tai osaamismerkkiä haettaessa. Oppilaitoksen ylläpitäjän on ennen suostumuksen antamista annettava opiskelijalle tai osaamismerkin suorittajalle tietoa siitä, kuinka tietovarantoon tallennettuja tietoja voidaan käsitellä, luovuttaa ja säilyttää. Suostumuksesta tulee käydä ilmi, että se on annettu vapaaehtoisesti ja nimenomaisesti. Alaikäiseltä lapselta tarvitaan tietojen tallentamiseen myös tämän huoltajan tai muun laillisen edustajan suostumus. Oppilaitoksen ylläpitäjän on säilytettävä suostumus pysyvästi ja tehtävä siihen merkintä, jos suostumus myöhemmin peruutetaan. Suostumuksen voi milloin tahansa peruuttaa ilmoittamalla siitä Opetushallitukselle, jonka on edelleen ilmoitettava peruuttamisesta oppilaitoksen ylläpitäjälle.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
3.Laki puoluelain 8 ja 8 a §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan puoluelain (10/1969) 8 §:n 2 momentin 6 kohta ja 8 a §:n 2 momentin 6 kohta, sellaisina kuin ne ovat laissa 650/2021, seuraavasti:
8 §Tuki puolueelle ja puolueyhdistykselle
Tueksi puolueelle tai puolueyhdistykselle luetaan sen rahana, tavarana, palveluna tai muulla vastaavalla tavalla saamat suoritukset. Tukena ei kuitenkaan pidetä:
6) 9 §:ssä tarkoitettua valtionavustusta eikä muuta vastaavaa lakiin taikka valtion, hyvinvointialueen tai kunnan talousarvioon perustuvaa avustusta tai valtionosuutta.
8 a §Tuki puolueen lähiyhteisölle
Tueksi puolueen lähiyhteisölle luetaan sen rahana, tavarana, palveluna tai muulla vastaavalla tavalla saamat suoritukset. Tukena ei kuitenkaan pidetä:
6) lakiin taikka valtion, hyvinvointialueen tai kunnan talousarvioon perustuvaa avustusta eikä valtionosuutta puolueen lähiyhteisölle.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 13 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.