Restricting early childhood education and care
Acts amending the Early Childhood Education and Care Act and the Act on Children's Home Care Allowance and Private Care Allowance
A child's right to municipal early childhood education and care will be limited to 20 hours a week if the parents do not work or study full-time. The right to full-time care will still be retained for children of parents in full-time work or studies, as well as in situations where it meets the needs of the child or the family.
- Status
- Passed with amendments
- Submitted
- 22 Oct 2015
- Latest event
- 21 Dec 2015
- Votes
- 1
- Speeches
- 294
- Confirmed
- 29 Jan 2016
- Statute
- 108/2016
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
The subjective right to early childhood education and care will, as a rule, be limited to 20 hours a week. The right to full-time care will remain if the guardians work full-time, study full-time or operate as full-time entrepreneurs, or if the child's development, need for support or family circumstances require it. A corresponding limitation will also be made to the private care allowance, whose basic care allowance will be reduced to a level corresponding to part-time care.
What it means
The amendments will enter into force on 1 August 2016. An estimated 11,100 children are expected to move from full-time to part-time care, affecting in particular families where a parent is unemployed or at home caring for another child. The reform will bring annual savings of 62 million euros to public finances from 2017 onwards and reduce municipal staff expenditure on early childhood education and care by approximately 43 million euros, which may increase part-time work in the sector. For those subject to the restriction, the care allowance component of the private care allowance will decrease from 174.38 euros to 64.16 euros per month, and the care supplement will be halved.
How Parliament voted
2nd reading · 15 Dec 2015Parliament passed the act by 114–65.
The Christian Democrats voted with the government. 1 abstained, 19 were absent. Minutes ↗
Filled dot = yes, ring = no, grey = absent. The seating plan at the time of this vote is not archived, so MPs are grouped by party in indicative seats.
A passed act does not enter into force immediately: the President of the Republic confirms it, and it enters into force on the date set in the act. This act was confirmed on 29 Jan 2016.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
294 speeches · 3 debates
Key points of the debate
The government proposal to limit the entitlement to early childhood education and care sparked a broad and exceptionally heated debate in Parliament. The government parties considered the proposal a necessary savings measure that maintains an adequate service level and emphasises parents' educational responsibility. The opposition strongly opposed the proposal, viewing it as violating children's rights and increasing inequality.
- Does limiting the right to childcare place children in an unequal position based on their parents' labour market status?
- Are 20 hours a week sufficient to safeguard a child's pedagogical and developmental needs?
- Will needs-testing for full-time care lead to the stigmatisation of families and increased bureaucracy?
- Will cutting early childhood education and care generate genuine savings or merely defer costs until later?
- National Coalition PartyIn favour
The group considered the proposal a necessary savings act and noted that every child will still retain an internationally comparable right to at least 20 hours of early childhood education and care per week.
”Olennaista tässä on mielestäni se, että kaikilla lapsilla on jatkossakin subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen, 20 tuntiin viikossa, joka kestää kansainvälisen vertailun meihin rinnastettaviin maihin.”
— Arto Satonen - Finns PartyIn favour
The group supported the proposal, taking the view that daycare is intended to support work and study and that parents who are at home ought to care for their children themselves.
”Mutta jos toinen vanhemmista tai molemmat vanhemmat ovat kotona, niin minusta vanhempien tulee hoitaa lapsensa itse.”
— Laura Huhtasaari - Centre PartyIn favour
The group supported the act as an economic adjustment measure and stressed the family's primary responsibility for upbringing, as well as the fact that full-time care will remain available to those who need it.
”Oikeutta varhaiskasvatukseen ei olla poistamassa siis keneltäkään, vaan se turvataan kaikille lapsille jatkossakin.”
— Marisanna Jarva - Social DemocratsAgainst
The group strongly opposed the proposal, arguing that it places children in an unequal position according to their parents' employment status and dismantles equal early childhood education and care.
”Tämä lakiesitys asettaa lapset räikeällä tavalla eriarvoiseen asemaan keskenään.”
— Eeva-Johanna Eloranta - GreensAgainst
The group called for the rejection of the proposal because subjective daycare is an independent right of the child that should not be tied to the parents' status.
”Jokaisen lapsen oikeus päivähoitoon on tärkeä syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta ja pahoinvoinnin ehkäisyn näkökulmasta.”
— Outi Alanko-Kahiluoto - Left AllianceAgainst
The group opposed the cut as a short-sighted and harmful measure that jeopardises the preventive role of early childhood education and care and creates inequality among families.
”Tämä esitys subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisesta on mielestäni lyhytnäköisimpiä säästöesityksiä, mitä tämä hallitus on tämän syksyn aikana tähän saliin tuonut.”
— Li Andersson - Swedish People's PartyAgainst
The group considered the act a retrogression contrary to expert testimony that will increase the stigmatisation of families and undermine the quality of early childhood education and care.
”Mielestäni tämä on surullinen päivä ja tämä on surkea hallituksen esitys.”
— Mikaela Nylander - Christian DemocratsIn favour with reservations
The group supported the 20-hour limit and the emphasis on parents' responsibility for upbringing, but voiced concern about increasing group sizes and demanded that quality and special needs be safeguarded.
”Kristillisdemokraateille tässä lakimuutoksessa rajata päivähoito-oikeutta osittain on tärkeintä se, että varhaiskasvatuksen laatu pystytään myöskin jatkossa varmistamaan.”
— Sari Essayah
This digest was generated by AI from 294 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record. The longest speeches were shortened in the digest's source material.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan on annettava lausunto.
Yleiskeskustelu päättyi. Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 80/2015 vp sisältyvien 1.-2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 22 Oct 2015Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 10 Nov 2015Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 2 Dec 2015Valiokunnan mietintö tai lausunto · sivistysvaliokunta
- 8 Dec 2015Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 15 Dec 2015Toinen käsittely · Täysistunto
- 21 Dec 2015Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal2
- 1Laki varhaiskasvatuslain muuttamisestaHyväksytty · 108/2016 · 29 Jan 2016
- 2Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 109/2016 · 29 Jan 2016
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
1.Laki varhaiskasvatuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan varhaiskasvatuslain (36/1973) 5 ja 11 a §, sellaisina kuin ne ovat, 5 § laissa 451/1990 ja 11 a § laissa 580/2015, sekä lisätään lain 11 b §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1290/1999, uusi 2 momentti, seuraavasti:
5 §
Päiväkodissa ja perhepäivähoidossa tulee olla tarvittava määrä 4 a §:ssä tarkoitettua henkilöstöä, jotta varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin päiväkodissa ja perhepäivähoidossa hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön sekä lasten välisestä henkilöstömitoituksesta, tilapäisestä henkilöstömitoituksesta poikkeamisesta, erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten huomioon ottamisesta henkilöstömäärässä sekä henkilöstörakenteesta. Henkilöstömitoituksesta voidaan säätää erikseen alle kolmevuotiaiden lasten sekä kolme vuotta täyttäneiden lasten osalta.
11 a §
Sen lisäksi, mitä 11 §:ssä säädetään, kunnan on huolehdittava siitä, että lapsi ennen perusopetuslaissa tarkoitetun oppivelvollisuuden alkamista saa varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa kunnan järjestämässä 1 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetussa paikassa sen ajan päätyttyä, jolta voidaan suorittaa sairausvakuutuslaissa tarkoitettua äitiys- ja vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa. Varhaiskasvatusta ei kuitenkaan ole järjestettävä aikana, jolta voidaan suorittaa sairausvakuutuslain 9 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua äitiys- ja vanhempainrahakauden ulkopuolella maksettavaa isyysrahaa.
Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen varhaiskasvatusta on järjestettävä kokopäiväisesti, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitetulla tavalla työskentelevät kokoaikaisesti taikka opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omassa työssä päätoimisesti. Edellä mainitun tilanteen päätyttyä varhaiskasvatusta on edelleen järjestettävä tämän momentin mukaisesti kahden kuukauden ajan, paitsi jos lapsen vanhempi tai muu huoltaja jää kotiin hoitamaan perheessä asuvaa muuta lasta tai jää eläkkeelle.
Lapsella on lisäksi oikeus 1 momentissa säädettyä laajempaan varhaiskasvatukseen siinä laajuudessa kuin se on tarpeellista lapsen vanhemman tai muun huoltajan osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi.
Lapselle on kuitenkin järjestettävä varhaiskasvatusta kokopäiväisesti, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukaista.
Lapsen vanhempien tai muiden huoltajien on kunnan päättämin määräajoin esitettävä selvitys 1 momentissa säädettyä laajemman varhaiskasvatuksen edellytyksistä. Lisäksi kunta voi perustellusta syystä muutoinkin edellyttää mainitun selvityksen esittämistä. Lapsen vanhempien tai muiden huoltajien tulee ilmoittaa kunnalle varhaiskasvatusoikeuden laajuuteen vaikuttavissa seikoissa tapahtuvista olennaisista muutoksista viipymättä saatuaan niistä tiedon.
Edellä 1—4 momentissa tarkoitetun lapsen vanhemmilla tai muilla huoltajilla, jotka eivät valitse kunnan järjestämää tämän pykälän mukaista varhaiskasvatuspaikkaa, on lapsen muulla tavalla tapahtuvan hoidon tai varhaiskasvatuksen järjestämiseksi oikeus lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukaiseen tukeen mainitussa laissa tarkemmin säädettävällä tavalla.
Lapsen vanhempien tai muiden huoltajien, jotka haluavat lapselle tämän pykälän mukaisen varhaiskasvatuspaikan, on tehtävä sitä koskeva hakemus määräajassa ennen kuin lapsi tarvitsee paikan. Varhaiskasvatusta on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä lapsen vanhempien tai muiden huoltajien toivomassa muodossa.
Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy, vaikka lapsi ei ole varhaiskasvatuksessa sairausvakuutuslain 9 luvun 7 §:ssä tarkoitettujen isyysrahajaksojen aikana. Isyysrahajaksoista johtuvasta poissaolosta on ilmoitettava varhaiskasvatuspaikkaan viimeistään kaksi viikkoa ennen sen suunniteltua aloittamispäivää. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy päiväkodissa ja mahdollisuuksien mukaan perhepäivähoidossa, jos lapsen varhaiskasvatusaika muuttuu 1—4 momentissa säädetyllä tavalla.
Kunnan on tarjottava 1 momentissa tarkoitetun varhaiskasvatusoikeuden piirissä olevalle lapselle mahdollisuus osallistua lapsen vanhempien tai muiden huoltajien päätöksen mukaisesti joko osapäiväiseen tai osaviikkoiseen varhaiskasvatukseen. Kunta päättää lapsikohtaisesti määräajaksi tarkemmat säännölliset varhaiskasvatuksen toiminta-ajat.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 7 momentissa tarkoitetusta varhaiskasvatukseen hakemisesta sekä määräajoista, joiden kuluessa lapsen vanhempien tai muiden huoltajien tulee hakea lapselle varhaiskasvatuspaikkaa.
11 b §
Riippumatta siitä, mitä 11 a §:n 1 momentissa säädetään, varhaiskasvatusta ei ole järjestettävä, kun lapsi osallistuu perusopetuslaissa tarkoitettuun esiopetukseen tai perusopetukseen. Varhaiskasvatusta on tällöin kuitenkin järjestettävä osa-aikaisesti, mikäli lapsella on oikeus 11 a §:n 1 momentissa säädettyä laajempaan varhaiskasvatukseen.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Kunta voi kumota ja päättää uudelleen ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten nojalla tehdyt lain 11 a §:n mukaista oikeutta koskevat lain 11 d §:ssä tarkoitetun kunnan toimielimen tai sen alaisen viranhaltijan päätökset. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan kuitenkin säilyy päiväkodissa ja mahdollisuuksien mukaan perhepäivähoidossa, jos lapsen varhaiskasvatusaika tämän lain voimaan tullessa muuttuu 11 a §:n 1—4 momentissa säädetyllä tavalla.
2.Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) 3 §:n 5 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1225/2013, muutetaan lain 1 §, 2 §:n 2 kohta, 3 §:n 1 momentti, 4 §:n 2—4 momentit, 5 §, 22 §:n 4 momentti sekä 23 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 3 § ja 4 §:n 2 momentti laissa 1225/2013, 4 §:n 3 momentti laissa 763/2008, 4 §:n 4 momentti laissa 882/2002 sekä 23 §:n 2 momentti laissa 693/2002, ja lisätään lakiin uusi 4 a § sekä 24 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 693/2002, uusi 3 momentti, seuraavasti:
1 §Lain soveltamisala
Tässä laissa säädetään taloudellisista tuista, joilla tuetaan lapsen vanhempia ja muita huoltajia lapsen hoidon järjestämisessä sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa.
Tämän lain nojalla maksettavat tuet ovat kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki, joustava hoitoraha ja osittainen hoitoraha. Kotihoidon tukeen ja yksityisen hoidon tukeen kuuluu hoitoraha ja tulosidonnainen hoitolisä.
Tämän lain mukaisia hoitorahan ja hoitolisän määriä voidaan korottaa kuntalisällä, jos tuen rahoituksesta vastaava kunta niin päättää.
2 §Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
2) hoidon tuottajalla varhaiskasvatuslain 28 §:n 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tehnyttä yksityistä henkilöä tai yhteisöä, joka korvausta vastaan harjoittaa varhaiskasvatustoimintaa taikka tukeen oikeutetun vanhemman tai muun huoltajan kanssa lasten varhaiskasvatuksesta työsopimuksen tehnyttä henkilöä, ei kuitenkaan saman kotitalouden jäsentä
3 §Hoitomuodon valinta
Tässä laissa tarkoitetun kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen saamisen edellytyksenä on, että lapsen vanhemmat tai muut huoltajat eivät valitse lapselle kunnan järjestämää varhaiskasvatuslain 11 a §:n 1—4 momentissa tarkoitettua tai 11 b §:n 2 momentin mukaista varhaiskasvatuspaikkaa ja että lapsi tosiasiallisesti asuu Suomessa.
4 §Hoitoraha
Kotihoidon tuen hoitoraha on perheen yhdestä alle kolmevuotiaasta lapsesta 342,53 euroa ja kustakin seuraavasta alle kolmevuotiaasta lapsesta 102,55 euroa ja kustakin muusta lapsesta 65,89 euroa kalenterikuukaudessa. Yli kolmevuotiaasta tukeen oikeuttavasta adoptiolapsesta hoitoraha maksetaan kuitenkin kuin alle kolmevuotiaasta.
Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on perheen kustakin lapsesta, jolla on oikeus varhaiskasvatuslain 11 a §:n 1 momentin mukaiseen varhaiskasvatukseen ja kustakin lapsesta, jolla on oikeus saman lain 11 b §:n 2 momentin mukaiseen varhaiskasvatukseen, 64,16 euroa kalenterikuukaudessa.
Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on kuitenkin 174,38 euroa kalenterikuukaudessa perheen kustakin sellaisesta lapsesta jonka vanhemmat tai muut huoltajat työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitetulla tavalla työskentelevät kokoaikaisesti taikka opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omassa työssä päätoimisesti. Edellä mainitun tilanteen päätyttyä lapsesta on edelleen oikeus tämän momentin mukaiseen yksityisen hoidon tukeen kahden kuukauden ajan, paitsi jos lapsen vanhempi tai muu huoltaja jää kotiin hoitamaan perheessä asuvaa muuta lasta tai jää eläkkeelle. Oikeus 174,38 euron suuruiseen yksityisen hoidon tuen hoitorahaan on myös perheen lapsen vanhemman tai muun huoltajan sellaisen osa-aikaisen työssäkäynnin, väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan toimen ajalta, jolloin lapsella on oikeus yli 20 tunnin viikoittaiseen varhaiskasvatukseen, tai jos lapsella on kunnan päätöksellä todettu varhaiskasvatuslain 11 a §:n 4 momentin mukainen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen.
4 a §Yksityisen hoidon tuen tasoon vaikuttava päätös lapsen varhaiskasvatusoikeuden laajuudesta
Edellä 4 §:n 4 momentissa tarkoitetun varhaiskasvatuslain 11 a §:n 4 momentin mukaisen päätöksen lapsen oikeudesta kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen tekee kunta.
5 §Hoitolisä
Kotihoidon tuen hoitolisää maksetaan perheen yhdestä kotihoidon tuen hoitorahaan oikeuttavasta lapsesta. Hoitolisän täysi määrä on 183,31 euroa kalenterikuukaudessa.
Yksityisen hoidon tuen hoitolisää maksetaan perheen jokaisesta lapsesta. Hoitolisän täysi määrä on lasta kohti 146,64 euroa kalenterikuukaudessa.
Hoitolisä maksetaan täysimääräisenä, jos perheen kuukausitulot eivät ylitä perheen koon mukaan määräytyvää tulorajaa. Tulorajan ylittävä tulo vähentää hoitolisän täyttä määrää perheen koon mukaan määräytyvällä prosenttiosuudella tulorajan ylittävästä tulosta. Tulorajaa määrättäessä perheen koossa otetaan huomioon perheen lapsista enintään kaksi, joiden tulee lisäksi olla varhaiskasvatuslain 11 a §:n mukaisen valintaoikeuden piirissä.
Perheen koko Tulorajat Vähennys-
henkilöä euroa/kk prosentti
2 1 160 11,5
3 1 430 9,4
4 1 700 7,9
Edellä 4 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa yksityisen hoidon tuen hoitolisä on kuitenkin puolet siitä, mikä hoitolisän määrä muuten olisi.
22 §Muutoksenhaku
Tuen myöntämistä koskevaan Kansaneläkelaitoksen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla siltä osin kuin päätös koskee varhaiskasvatuslain 11 a §:n 4 momentin mukaista kunnan päätöstä varhaiskasvatusoikeuden laajuudesta tai tämän lain 20 §:ssä tarkoitetun kunnallisen lisän määräytymisperusteita. Kunnan varhaiskasvatusoikeuden laajuutta koskevaan päätökseen haetaan muutosta siten kuin varhaiskasvatuslain 30 a ja 31 §:ssä säädetään.
23 §Tietojenantovelvollisuus
Kunnan on ilmoitettava salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta Kansaneläkelaitokselle, jos
1) tukeen oikeutettu lapsi saa varhaiskasvatuslain 1 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetun varhaiskasvatuspaikan;
2) edellä mainittu varhaiskasvatus lakkaa;
3) kunnan tiedossa on, että lapsen oikeus varhaiskasvatukseen muuttuu siten, että sillä on vaikutusta yksityisen hoidon tuen määrään;
4) kunnan tiedossa on, että lapsi on tämän lain 19 §:ssä tarkoitetussa laitos- tai perhehoidossa; tai
5) lapsi on muuttanut toiseen kuntaan;
sekä muista mahdollisista tiedossaan olevista tuen maksamiseen tai määrään vaikuttavista seikoista.
24 §Tietojen luovuttaminen ja käyttäminen eräissä tapauksissa
Kansaneläkelaitoksella on oikeus ilmoittaa kunnalle salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta tietoonsa saamat lapsen varhaiskasvatusoikeuden laajuuteen mahdollisesti vaikuttavat seikat.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Tätä lakia sovelletaan kaikkiin yksityisen hoidon tukiin, jotka kohdistuvat 1.8.2016 jälkeiseen aikaan.
Lain 4 § ja 5 §:ssä säädetyt rahamäärät vastaavat sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mukaan vuoden 2015 tammikuussa maksettavina olevien tukien suuruus on laskettu.
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 2 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.