Enabling international military assistance
Acts amending the Act on the Defence Forces, the Territorial Surveillance Act and the Conscription Act
The Finnish Defence Forces will be able to provide and receive international military assistance on a broader scale than before and use force in these duties if necessary. The amendment would also clarify the status of Finnish personnel abroad and the powers of foreign troops in Finland.
- Status
- Passed with amendments
- Submitted
- 2 Jun 2016
- Latest event
- 16 Jun 2017
- Votes
- 2
- Speeches
- 49
- Confirmed
- 28 Jun 2017
- Statute
- 427/2017
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
The duties of the Finnish Defence Forces will be expanded so that they can provide and receive international assistance to or from another state, the European Union or an international organisation, and military force may also be used in these duties. At the same time, the possibility of requesting support from the military authority of another state will be added to the Territorial Surveillance Act, and the concept of military force will be harmonised.
What it means
The amendment enables Finland's full participation in, for example, the EU's mutual assistance obligations and cross-border security operations. The duties will primarily use salaried personnel of the Finnish Defence Forces or reservists recruited into fixed-term public-service relationships, who are guaranteed the right to return to their previous employment as well as insurance coverage corresponding to crisis management operations. Conscripts may be assigned abroad only with their own consent and must not be deployed in duties requiring the use of armed force.
How Parliament voted
The act ultimately passed without a vote: no MP proposed rejecting it in the final reading. The votes concerned details of the act.
1. lakiehdotus, 12 b §, mietintö / Mika Kari
Yes won by 96–59.
The Christian Democrats voted with the government. 44 MPs were absent. Minutes ↗
Filled dot = yes, ring = no, grey = absent. The seating plan at the time of this vote is not archived, so MPs are grouped by party in indicative seats.
A passed act does not enter into force immediately: the President of the Republic confirms it, and it enters into force on the date set in the act. This act was confirmed on 28 Jun 2017.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
49 speeches · 2 debates
Key points of the debate
Parliament debated the bill enabling the provision and receipt of international military assistance and the use of force in these duties. The principle of the proposal and the fulfilment of the EU's mutual assistance obligations were widely supported across government and opposition lines. Obligating regular personnel to participate in international duties and decision-making powers prompted the most debate and disagreement.
- Should the participation of professional soldiers in international duties be based on voluntariness or an official duty?
- Can the new obligation to participate be extended retroactively to regular personnel already in service?
- How are the roles of Parliament and the President of the Republic safeguarded in urgent decision-making?
- National Coalition PartyIn favour
The group strongly supported the proposal and emphasised that enabling the provision of assistance is a prerequisite for Finland itself to receive military assistance from its partners in a crisis.
”Sotilasliittoon kuulumattomalle maalle EU:n turvatakuiden mahdollisimman lavea tulkinta on paras turva ja tuki.”
— Timo Heinonen - Finns PartyIn favour with reservations
The group supported the bill and considered fulfilling international obligations important, although individual MPs raised doubts about EU federalisation and the genuine reciprocity of assistance.
”Kun meillä on nyt oikeus antaa ja saada apua keskinäisen avunannon velvoitteen kautta, niin olisihan se kestämätön tilanne, jos emme sitä apua pystyisi antamaan, jos kerran olemme siihen sitoutuneet.”
— Sampo Terho - Centre PartyIn favour with reservations
The group considered the bill necessary and heading in the right direction, but expressed concern about regular personnel potentially being assigned to dangerous duties without voluntariness.
”Edelleen kyllä itseäni hieman askarruttaa se, voisiko tämän lain saada toimimaan ilman tätä pakkoa myös kantahenkilökunnan osalta, ja se asia on varmasti syytä tarkoin eduskuntakäsittelyssä vielä käydä läpi.”
— Antti Kaikkonen - Social DemocratsIn favour with reservations
The group considered the legislation necessary to fulfil commitments, but called for clarifications regarding the decision-making system and issues related to regular personnel's job security.
”Tämä on tärkeä osa sitä, että Suomi omalta osaltansa on kykenevä toimimaan aikaisempien sitoumustensa, tässä tapauksessa EU:n Lissabonin sopimuksen, mukaisesti.”
— Eero Heinäluoma - GreensIn favour with reservations
The group welcomed the legislative amendment as long-awaited, but voiced concern over the legal protection of personnel and constitutional issues if the obligation were to apply retroactively.
”Kuten tänään tässä keskustelussa on jo käynyt ilmi, niin tämä nyt tuotu lainsäädäntö on tarpeellinen ja jo kauan odotettukin.”
— Krista Mikkonen - Left AllianceAgainst
The group took a negative view of the proposal, criticised the deepening of EU defence cooperation, and proposed a statement in line with its dissenting opinion during the second reading.
- Blue ReformIn favour
The minister defended the proposal, emphasising that the mutual assistance obligation increases Finland's security and that an official duty is necessary to ensure the operational capability of the troops.
”Meille sotilaallisesti liittoutumattomana maana keskinäisen avunannon velvoite on turvallisuuttamme lisäävä tekijä.”
— Jussi Niinistö
This digest was generated by AI from 49 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin puolustusvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, ulkoasiainvaliokunnan ja hallintovaliokunnan on annettava lausunto.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 2 Jun 2016Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Puolustusministeriö
- 7 Jun 2016Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 18 May 2017Valiokunnan mietintö tai lausunto · puolustusvaliokunta
- 2 Jun 2017Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 7 Jun 2017Toinen käsittely · Täysistunto
- 14 Jun 2017Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal3
- 1Laki puolustusvoimista annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 427/2017 · 28 Jun 2017
- 2Laki aluevalvontalain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 428/2017 · 28 Jun 2017
- 3Laki asevelvollisuuslain 62 ja 78 §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 429/2017 · 28 Jun 2017
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
1.Laki puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 2 ja 12 §, sellaisena kuin niistä on 2 § osaksi laissa 577/2015, sekä lisätään lakiin uusi 4 a ja 4 b §, 12 §:n edelle uusi väliotsikko sekä lakiin uusi 12 a—12 c § seuraavasti:
2 §Puolustusvoimien tehtävät
Puolustusvoimien tehtävänä on:
1) Suomen sotilaallinen puolustaminen, johon kuuluvat: a) maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvominen sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen; b) kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen sekä laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen; c) sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen;
2) muiden viranomaisten tukeminen, johon kuuluvat: a) virka-apu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismirikosten estämiseksi ja keskeyttämiseksi sekä muuksi yhteiskunnan turvaamiseksi; b) pelastustoimintaan osallistuminen antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja;
3) osallistuminen kansainvälisen avun antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan;
4) osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja sotilastehtäviin muussa kansainvälisessä kriisinhallinnassa.
Puolustusvoimien muista tehtävistä säädetään erikseen.
4 a §Kansainvälisen avun pyytäminen
Jollei kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetussa laissa ( / ) muuta säädetä, puolustusministeriö voi ulkoasiainministeriötä kuultuaan pyytää Puolustusvoimien toimialaan kuuluvaa apua toiselta valtiolta, Euroopan unionilta tai kansainväliseltä järjestöltä ottaen huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan (SopS 1/1956) päämäärät ja periaatteet sekä muut kansainvälisen oikeuden säännöt.
4 b §Toimivalta ja voimakeinojen käyttö vastaanotettaessa kansainvälistä apua
Joukolla ja yksittäisellä sotilaalla, joka Suomen pyynnöstä antaa apua Suomelle, on toimivalta suorittaa tehtäviä ja käyttää voimakeinoja sen mukaisesti kuin, mitä laissa säädetään Puolustusvoimien ja sotilasviranomaisten toimivallasta. Tätä toimivaltaa rajaavat lisäksi apua koskevan päätöksen määräykset.
Osallistuminen kansainvälisen avun antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan
12 §Kansainvälisen avun antaminen ja muu kansainvälinen toiminta
Puolustusvoimat voi antaa Puolustusvoimien toimialaan kuuluvaa apua toiselle valtiolle, Euroopan unionille tai kansainväliselle järjestölle sekä osallistua muuhun kansainväliseen toimintaan ottaen huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan päämäärät ja periaatteet sekä muut kansainvälisen oikeuden säännöt.
Puolustusvoimat voi osallistua kansainvälisen avun antamiseen myös toista Suomen viran-omaista tukeakseen toimivaltaisen ministeriön tai viranomaisen pyynnöstä.
Jollei kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetussa laissa muuta säädetä, Puolustusvoimien osallistumisesta 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun toimintaan päättää puolustusministeriö ulkoasiainministeriötä kuultuaan.
Puolustusvoimia ei saa määrätä 1 tai 2 momentissa tarkoitettuihin toimiin ilman kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetussa laissa tai 3 momentissa säädettyä päätöksentekomenettelyä, ellei Puolustusvoimien ylipäällikön toimivallasta muuta johdu.
12 a §Toimivalta ja voimakeinojen käyttö kansainvälisen avun antamisessa ja muussa kansainvälisessä toiminnassa
Edellä 12 §:n 1 momentissa tarkoitettuun kansainvälisen avun antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan osallistuvalla henkilöstöllä on tehtävää suorittaessaan kansainväliseen oikeuteen perustuva ja kansainvälisen avun pyytäjän määrittämä toimivalta sekä oikeus käyttää tehtävän kannalta välttämättömiä voimakeinoja. Voimakeinoja voidaan käyttää vain siinä määrin ja siihen saakka, kun ne ovat tehtävän kannalta tarpeen, hyväksyttävässä suhteessa tehtävän tavoitteeseen nähden ja tehtävälle vahvistettujen voimankäyttösääntöjen mukaisia. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain (39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.
Edellä 12 §:n 2 momentissa tarkoitettuun avun antamiseen osallistuvalla henkilöstöllä on toimivalta suorittaa tehtäviä ja oikeus käyttää voimakeinoja toisen Suomen viranomaisen esittämän pyynnön ja osoittaman toimivallan mukaisesti.
12 b §Kansainvälisen avun antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan osallistuva henkilöstö
Edellä 12 §:ssä tarkoitettuihin tehtäviin käytetään ensisijaisesti sellaista Puolustusvoimien henkilöstöä, joka on sitoutunut Puolustusvoimien kansainväliseen toimintaan. Tehtävien ajan henkilöstö on virka- tai työsuhteessa Puolustusvoimiin. Mitä 41 §:n 2 momentissa säädetään tiedon antamisen määräajasta, ei sovelleta 12 §:ssä tarkoitettuihin tehtäviin. Tehtäviin osallistuvaan henkilöstöön sovelletaan tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä annettua lakia ( / ).
Asevelvollisten käyttämisestä kansainvälisen avun antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan säädetään asevelvollisuuslaissa. Jos reserviläinen otetaan tehtävän ajaksi Puolustusvoimien palvelussuhteeseen, työ- tai virkasuhdetta, joka tehtävään otettavalla on, ei saa tehtävän takia päättää. Reserviläisellä on oikeus palata aikaisempaan työ- tai virkasuhteeseen, kun palvelussuhde Puolustusvoimiin päättyy. Virkavapauden tai työstä vapautuksen myöntämisestä reserviläiselle 12 §:ssä tarkoitettuihin tehtäviin päättää harkintansa mukaan työnantaja.
12 c §Joukkojen asemaa koskevat sopimukset
Valtioneuvoston asetuksella voidaan kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamiseksi säätää seuraavien sopimusten soveltamisesta kansainvälisen avun vastaanottamiseen sekä antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan:
1) Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimusvaltioiden ja muiden rauhankumppanuuteen osallistuvien valtioiden välillä niiden joukkojen asemasta tehty sopimus ja sen lisäpöytäkirja (SopS 64 ja 65/1997) ja toinen lisäpöytäkirja (SopS 72—74/2005);
2) Euroopan unionin jäsenvaltioiden välinen sopimus Euroopan unionin sotilasesikunnan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tehtävien, myös harjoitusten, valmistelemiseksi ja toteuttamiseksi Euroopan unionin toimielinten käyttöön mahdollisesti asetettujen esikuntien ja joukkojen palvelukseen siirrettyjen sotilas- ja siviilihenkilöiden sekä jäsenvaltioiden tätä varten Euroopan unionin käyttöön asettamien sotilas- ja siviilihenkilöiden asemasta (EU SOFA) (SopS 24/2006);
3) Euroopan unionin jäsenvaltioiden välinen sopimus jäsenvaltion toiselle jäsenvaltiolle esittämistä korvausvaatimuksista, jotka koskevat sellaiselle omaisuudelle, jonka jäsenvaltio omistaa, jota se käyttää tai jolla se toimii, Euroopan unionin kriisinhallintaoperaation yhteydessä aiheutunutta vahinkoa tai tällaisen operaation yhteydessä sattunutta jäsenvaltion sotilas- ja siviilihenkilöiden loukkaantumista tai kuolemaa (SopS 25/2006).
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.Laki aluevalvontalain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan aluevalvontalain (755/2000) 33 § ja 34 §:n 1 momentti sekä lisätään lakiin uusi 24 d § seuraavasti:
24 d §Aluevalvontaa koskevan tuen pyytäminen toisen valtion sotilasviranomaiselta
Tuen pyytämisestä toisen valtion sotilasviranomaiselta aluevalvontaa varten säädetään kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetussa laissa ( / ) ja puolustusvoimista annetussa laissa (551/2007).
Puolustusvoimat voi 1 momentissa tarkoitetun päätöksen perusteella esittää toisen valtion sotilasviranomaiselle tehtävää koskevan pyynnön tai ryhtyä muihin päätöksen toimeenpanoa koskeviin toimiin.
33 §Sotilaallisten voimakeinojen käyttö
Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos voivat käyttää Suomen alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi tarpeellista sotilaan henkilökohtaisen aseen käyttöä voimakkaampaa, sotavarustein tapahtuvaa asevoimaa.
Tällaisten voimakeinojen käyttämisestä päättää puolustusministeriö, jollei Puolustusvoimain ylipäällikön toimivallasta muuta johdu taikka 34 §:ssä toisin säädetä.
34 §Vihamielisen toiminnan torjuminen
Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen tehtävänä on ryhtyä viivytyksettä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin valtakunnan turvallisuutta välittömästi ja vakavasti vaarantavan vihamielisen toiminnan torjumiseksi. Tällöin on tarvittaessa käytettävä sellaisia 33 §:ssä tarkoitettuja voimakeinoja, joita toiminnan vaarallisuus ja muut tilanteen kokonaisarvosteluun vaikuttavat seikat huomioon ottaen voidaan pitää puolustettavina. Toimenpiteeseen ryhtymisestä on viipymättä ilmoitettava puolustusministeriölle.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
3.Laki asevelvollisuuslain 62 ja 78 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asevelvollisuuslain (1438/2007) 62 § ja 78 §:n otsikko ja 1 momentti seuraavasti:
62 §Palveluksen järjestäminen ulkomailla
Varusmiespalvelusta suorittava tai kertausharjoitukseen osallistuva asevelvollinen voidaan määrätä lyhytaikaisesti palvelukseen ulkomaille, jos hän:
1) osallistuu 61 §:ssä tarkoitettuun koulutukseen;
2) suorittaa 1 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen liittyviä tukitehtäviä;
3) osallistuu nimenomaisen suostumuksensa mukaisesti puolustusvoimista annetun lain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun kansainvälisen avun antamiseen tai muuhun kansainväliseen toimintaan;
4) osallistuu tavanomaiseen laivapalvelukseen Suomen aluevesien ulkopuolella;
5) osallistuu nimenomaisen suostumuksensa nojalla kansallista puolustusta edistävään kansainväliseen sotilaalliseen harjoitukseen;
6) osallistuu vierailuun, esiintymismatkaan, urheilukilpailuun tai muuhun vastaavaan palvelukseensa liittyvään sellaiseen tehtävään, johon ei sisälly sotilaallisia harjoituksia.
Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun kansainväliseen toimintaan sovelletaan lisäksi 78 §:n 1 momenttia sekä tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä annettua lakia ( / ).
78 §Palveluksessa olevan asevelvollisen määrääminen muuhun tehtävään kuin Suomen sotilaalliseen puolustamiseen
Tässä laissa tarkoitetussa palveluksessa oleva asevelvollinen voidaan palvelustehtävänään määrätä puolustusvoimista annetun lain 2 §:n 1 momentin 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun virka-aputehtävään, 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun pelastustehtävään ja 3 kohdassa tarkoitettuihin tehtäviin. Pelastustehtävässä, kansallista virka-apua annettaessa tai kansainvälistä tehtävää suorittaessa asevelvolliset eivät saa osallistua:
1) vaarallisten henkilöiden kiinniottamiseen;
2) räjähteiden raivaamiseen;
3) aseellista voimankäyttöä edellyttäviin tehtäviin; eikä
4) muihin 1—3 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä vastaaviin vaarallisiin tehtäviin.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 2 Sep 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.