Vuoden 2026 lisätalousarvio

Keskustelun pääkohdat

Vuoden 2026 ensimmäisestä lisätalousarviosta käyty keskustelu oli erittäin kiistelty hallituksen ja opposition välillä. Oppositio arvosteli voimakkaasti kiihtyvää velkaantumista, verotulojen heikentymistä, puuttuvia työllisyystoimia sekä Länsirata-hankkeen rahoitusta. Hallituspuolueet puolustivat esitystä vedoten erityisesti huoltovarmuuden, puolustuksen ja strategisten kasvualojen vahvistamiseen.

• –Miten nopeasti kasvavaan valtionvelkaan ja heikkeneviin verotuloihin tulisi reagoida?
• –Ovatko lisätalousarvion toimet työttömyyden ja talouskasvun vauhdittamiseksi riittäviä?
• –Onko Länsiradan rahoittaminen perusteltua nykyisessä taloustilanteessa?
• –Pitäisikö tulevasta yhteisöveron alennuksesta luopua julkisen talouden tasapainottamiseksi?

• KokoomusPuolesta

  Ryhmän mukaan lisätalousarvio kohdentaa määrärahoja strategisesti oikeisiin kohteisiin kuten maanpuolustukseen, sähköverkon toimintavarmuuteen ja teollisuuden investointien vauhdittamiseen.

  ”Tämän lisätalousarvion ytimessä on kysymys siitä, miten Suomi vahvistaa turvallisuuttaan ja huoltovarmuuttaan aikana, jolloin turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi.”

• PerussuomalaisetPuolesta

  Ryhmä korosti kantaverkkoyhtiö Fingridin omistusosuuden kasvattamista kriittisenä huoltovarmuustekona ja piti tärkeinä uuden energiateknologian ja pk-yritysten kehittämiseen osoitettuja panostuksia.

  ”Kriittinen infra on pidettävä omissa käsissä, ja kantaverkko, jos mikä, on kriittistä infraa. Sähköjärjestelmän toimintavarmuus on osa kansallista turvallisuutta.”

• RKPPuolesta

  Ryhmä tuki esityksen panostuksia teollisuuden vihreään siirtymään, pk-yrityksiin sekä saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen.

  ”Kyse on uusista työpaikoista, mahdollisuuksista yrityksille ja uusista verotuloista. Ilahduttavaa on myös tämä 25 miljoonan euron panostus pk-yrityksiin.”

• SDPVastaan

  Ryhmä piti velkaantumisen kiihtymistä ja verotuloarvioiden laskua katastrofaalisena sekä vaati yhteisöveron alennuksen perumista ja suoria toimia työttömyyden ja rakennusalan kriisin hoitoon.

  ”Kyllä nyt toivoisin, että tämä rahaa ei ole -politiikka myös tarkoittaisi siellä hallituksessakin sitä, että tätä yhteisöveropäätöstä arvioitaisiin uudestaan.”

• KeskustaVastaan

  Ryhmä vastusti Länsirata-hankkeen rahoittamista ja esitti varojen siirtämistä koko maan tiestön korjausvelan vähentämiseen ja talouskasvun tukemiseen.

  ”Keskusta on tehnyt vastalauseen, joka käytännössä kohdistuu yhteen osioon eli niin sanottuun tunnin junaan eli Turun junaan, mikä se sitten nimeltään onkaan.”

• VihreätVastaan

  Ryhmä piti lisätalousarviota riittämättömänä vastaamaan talouden ja nuorisotyöttömyyden ongelmiin sekä vaati Länsiradalta tiukempia ilmasto- ja luontotoimia.

  ”Lisätalousarvio on jälleen riittämätön vastaus Suomen julkisen talouden haasteisiin.”

• VasemmistoliittoVastaan

  Ryhmä arvosteli hallituksen leikkauspolitiikkaa ja veronalennuksia, joiden se katsoo vain syventäneen alijäämiä ja jättäneen työttömyyskriisin ja rakennusalan vaille tarvittavaa elvytystä.

  ”Lisätalousarvio kertoo ennen kaikkea Suomen talouden heikosta tilanteesta ja hallituksen talouspolitiikan umpikujasta. Jälleen kerran verotuloarviota hilataan alaspäin ja velanottoa ylöspäin.”

Kooste on tuotettu tekoälyllä 52 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti.