Vuoden 2015 neljäs lisätalousarvio

Keskustelun pääkohdat

Keskustelussa väiteltiin vuoden 2015 neljännestä lisätalousarviosta, hallituksen talous- ja kilpailukykypolitiikasta sekä turvapaikanhakijoiden vastaanoton kasvaneista menoista. Hallituspuolueet korostivat rakenteellisten uudistusten ja julkisen talouden sopeuttamisen välttämättömyyttä kestävän työllisyyden saavuttamiseksi. Oppositio puolestaan arvosteli esitystä siitä, ettei se sisällä välittömiä aktiivisia työllistämistoimia tai riittäviä määrärahoja työttömyyden hoitoon.

• –Pitäisikö lisätalousarviossa osoittaa enemmän suoria määrärahoja työllisyyden hoitoon?
• –Luodaanko työpaikkoja nopeilla elvytystoimilla vai pitkän aikavälin rakenne- ja kilpailukykyuudistuksilla?
• –Ovatko turvapaikanhakijoiden vastaanottoon osoitetut lisämäärärahat ja toimet oikein mitoitettuja?

• KokoomusPuolesta

  Kokoomus tuki lisätalousarviota ja painotti, että työttömyyttä ja talousongelmia ratkaistaan vain pitkäjänteisillä rakenteellisilla toimilla ja kilpailukykyä parantamalla.

  ”Hallituksen lähestymistapa edustaa virkistävällä tavalla uutta tapaa hoitaa työttömyyttä.”

• PerussuomalaisetPuolesta

  Perussuomalaiset kannattivat esitystä ja vetosivat talouden sopeutustoimiin sekä kilpailukyvyn vahvistamiseen pysyvien työpaikkojen luomiseksi.

  ”Tässä hallitus on tehnyt aivan oikean periaatteellisen ratkaisun.”

• KeskustaPuolesta

  Keskusta puolusti hallituksen linjaa ja katsoi, että suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyvyn parantaminen on ainoa kestävä tie talouskasvuun.

  ”Meidän pitää saada suomalainen työ ja tuotanto kilpailukykyiseksi sekä Suomessa että ulkomailla, ja tässä suhteessa hallituksen linja on oikea.”

• SDPVastaan

  SDP vastusti esitystä, koska siitä puuttuivat välittömät toimet työllisyyden parantamiseksi ja pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemiseksi tässä ja nyt.

  ”Tähän hallituksen neljänteen lisätalousarvioesitykseen ei sisälly mitään toimia työllisyyteen vaikuttamiseksi ja talouskehitykseen vaikuttamiseksi.”

• VihreätVastaan

  Vihreät arvostelivat esitystä työllisyysmäärärahojen riittämättömyydestä ja katsoivat hallituksen maksavan passiivisesta työttömyydestä työllistämisen sijaan.

  ”Hallitus siis mieluummin maksaa siitä, että ihmiset ovat työttöminä tai eivät saa koulutuspaikkaa, kuin siitä, että ihmiset voisivat työllistyä.”

• VasemmistoliittoVastaan

  Vasemmistoliitto vastusti hallituksen kiristävää finanssipolitiikkaa ja piti esitystä riittämättömänä työttömyyden ja heikkenevän taloustilanteen hoitamiseen.

  ”Hallitus siis sanoo olevansa huolissaan työttömyyden kasvusta, sanoo haluavansa panostaa työllisyyteen, mutta se ei näy, eikä se näy tässäkään lisätalousarvioesityksessä.”

• KristillisdemokraatitPuolesta varauksin

  Kristillisdemokraatit ilmaisivat vakavan huolensa työttömyys- ja asumistukimenojen kasvusta sekä maahanmuuton kustannuksista, mutta esittivät samalla omia ratkaisujaan työllistymisen tukemiseksi.

  ”Hallitushan on tähän mennessä esittänyt, että ansiosidonnaista päivärahaa tulisi vain selkeästi leikata.”

• Sininen tulevaisuusPuolesta

  Ministeri Lindström puolusti hallituksen esitystä toteamalla, että pelkkien määrärahalisäysten sijaan hallitus pyrkii korjaamaan työmarkkinoiden rakenteellisia ongelmia.

  ”Niiden riittämättömyys on tässä ollut vahvasti keskustelussa esillä, ja toisaalta me kuitenkin laitamme sen yli 5 miljardia euroa työttömyyden hoitoon vuositasolla.”

Kooste on tuotettu tekoälyllä 109 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.