Sotilastiedustelun toimivaltuuksien laajentaminen

.— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Maa-, Meri- ja Ilmavoimat voivat käyttää tiedustelutehtävän suorittamiseksi tietolähdetoimintaa sekä radiosignaalitiedustelua. Maa-, Meri- ja Ilmavoimat ovat sotilastiedustelutoiminnassa sotilastiedusteluviranomaisen alaisia.

Sotilas- ja siviilitiedustelutoimintaa sovitetaan yhteen tasavallan presidentin kanslian, valtioneuvoston kanslian, ulkoministeriön, puolustusministeriön ja sisäministeriön kesken sekä tarvittaessa muiden ministeriöiden ja viranomaisten kesken.

Sotilastiedusteluviranomaisen on tarpeen mukaan toimittava yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa sotilastiedustelun tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Sotilastiedusteluviranomainen voi tehtävänsä toteuttamiseksi luovuttaa muille viranomaisille salassapitosäännösten estämättä muita kuin henkilötietoja, jos tietojen luovuttaminen on tarpeen maanpuolustuksen kannalta tai kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi.

Sotilastiedusteluviranomainen voi salassapitosäännösten estämättä tehtävänsä toteuttamiseksi luovuttaa yrityksille ja muille yhteisöille haittaohjelmaan liittyvän tunnistamistiedon tai luovuttaa muun tiedon kuin henkilötiedon, jos tietojen luovuttaminen on tarpeen maanpuolustuksen kannalta tai kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi.

Tietojen luovuttamisesta rikostorjuntaan säädetään 6 luvussa.

Sotilastiedusteluviranomaisen ja muiden viranomaisten välisen yhteistyön järjestämisestä sekä yhteistyöhön osallistuvista tahoista ja niiden tehtävistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Sen lisäksi, mitä 18 §:ssä säädetään, Rajavartiolaitos voi sotilastiedusteluviranomaisen päätöksellä ja tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtyneen sotilaslakimiehen tai muun virkamiehen pyynnöstä suorittaa 22, 26, 28, 30, 32, 41, 42, 54 ja 56 §:ssä säädetyn tiedustelumenetelmän käyttöön liittyvän yksittäisen toimenpiteen, jos se on välttämätöntä tiedustelutehtävän suorittamiseksi. Rajavartiolaitoksessa pyynnön kohteena olevan toimenpiteen suorittamisesta päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies. Rajavartiolaitoksen on sotilastiedusteluviranomaisen pyynnöstä ilman aiheetonta viivytystä keskeytettävä tässä momentissa tarkoitettu toimenpide.

Jos sotilastiedusteluviranomaisella ei ole toimivaltuutta tiedustelutehtävän hoitamiseksi tarpeellisen toimenpiteen suorittamiseen, Rajavartiolaitos voi tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtyneen sotilaslakimiehen tai muun virkamiehen pyynnöstä suorittaa Rajavartiolaitokselle säädetyn tehtävän yhteydessä rajavartiolain (578/2005) 28 §:ssä tarkoitettuja toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä sotilastiedustelutehtävän kannalta. Toimenpiteen kohteena oleva henkilö on velvollinen olemaan läsnä toimenpiteitä suoritettaessa enintään 12 tuntia kerrallaan. Rajavartiolaitoksessa toimenpiteen suorittamisesta päättää rajanylityspaikan esimies tai vähintään luutnantin arvoinen rajavartiomies.

Rajavartiolaitoksella on rajanylityspaikan esimiehenä toimivan rajavartiomiehen tai vähintään luutnantin arvoisen rajavartiomiehen päätöksellä oikeus käyttää vääriä, harhauttavia tai peiteltyjä tietoja silloin kun se on välttämätöntä tässä pykälässä tarkoitetun toimenpiteen paljastumisen estämiseksi.

Rajavartiolaitoksen on luovutettava tässä pykälässä tarkoitetulla toimenpiteellä saadut tallenteet ja asiakirjat käsittelemättöminä sotilastiedusteluviranomaiselle sekä hävitettävä toimenpiteen suorittamisessa syntyneet tallenteet ja asiakirjat, jollei tietojen käsittely ole tarpeen Rajavartiolaitokselle säädettyjen muiden tehtävien suorittamiseksi. Tallenteiden ja asiakirjojen tarkastamisesta sekä muista tiedonkäsittelyyn liittyvistä tehtävistä vastaa sotilastiedusteluviranomainen.

Ulkomaisella toimivaltaisella virkamiehellä on pääesikunnan tiedustelupäällikön päätöksellä oikeus Suomen alueella sotilastiedusteluviranomaisen tehtävien hoitamiseksi toimia yhteistoiminnassa sotilastiedusteluviranomaisen virkamiehen kanssa ja tämän ohjauksessa ja valvonnassa oikeus osallistua Suomen alueella tiedustelumenetelmän käyttöön. Ulkomainen virkamies on velvollinen noudattamaan sotilastiedusteluviranomaisen hänelle antamia määräyksiä, rajoituksia ja ohjeita.

Lupa voidaan antaa enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan. Silloin, kun toimenpiteen kohteena on henkilö, lupa voidaan antaa enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan.

Teknistä laitetarkkailua koskevassa vaatimuksessa ja päätöksessä on mainittava:

1) toimenpiteen perusteena oleva tiedustelutehtävä;

2) toimenpiteen kohteena oleva tekninen laite tai ohjelmisto taikka teknistä laitetta tai ohjelmistoa käyttävä henkilö;

3) tosiseikat, joihin teknisen laitetarkkailun edellytykset ja kohdistaminen perustuvat;

4) luvan voimassaoloaika kellonajan tarkkuudella;

5) teknistä laitetarkkailua johtava ja valvova tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt virkamies;

6) mahdolliset teknisen laitetarkkailun rajoitukset ja ehdot.

Tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt sotilaslakimies tai muu virkamies päättää toimenpiteen kohteena olevista teknisistä laitteista tai ohjelmistoista, jos toimenpiteen kohteena on henkilö. Päätöksessä on mainittava perustelut toimenpiteen kohteena olevien laitteiden tai ohjelmistojen valitsemiselle.

Tuomioistuin päättää telekuuntelusta ja tietojen hankkimisesta telekuuntelun sijasta tehtävään määrätyn tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtyneen sotilaslakimiehen tai muun virkamiehen vaatimuksesta. Jos telekuuntelua tai tietojen hankkimisesta telekuuntelun sijasta koskeva asia ei siedä viivytystä, tehtävään määrätty tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt sotilaslakimies tai muu virkamies saa päättää televalvonnasta siihen asti, kunnes tuomioistuin on ratkaissut luvan myöntämistä koskevan vaatimuksen. Asia on saatettava tuomioistuimen ratkaistavaksi heti, kun se on mahdollista, kuitenkin viimeistään 24 tunnin kuluttua keinon käytön aloittamisesta.

Tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt sotilaslakimies tai muu virkamies päättää toimenpiteen kohteena olevista teleosoitteista tai telepäätelaitteista, jos toimenpiteen kohteena on henkilö. Päätöksessä on mainittava perustelut toimenpiteen kohteena olevien teleosoitteiden tai telepäätelaitteiden valitsemiselle.

Sotilastiedusteluviranomaisen palveluksessa olevalla virkamiehellä on oikeus sijoittaa telekuunteluun, tietojen hankkimiseen telekuuntelun sijasta, televalvontaan, tekniseen kuunteluun, tekniseen katseluun, tekniseen seurantaan tai tekniseen laitetarkkailuun, valtiolliseen toimijaan kohdistuvan tietojärjestelmätiedusteluun tai ulkomaan tietojärjestelmätiedusteluun käytettävä laite, menetelmä tai ohjelmisto esineeseen, aineeseen, omaisuuteen, tilaan tai muuhun paikkaan taikka tietojärjestelmään, jos mainitun tiedustelumenetelmän käyttö sitä edellyttää. Sotilastiedusteluviranomaisen virkamiehellä on tällöin oikeus laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentamiseksi, käyttöön ottamiseksi ja poistamiseksi salaa mennä edellä mainittuihin kohteisiin tai tietojärjestelmään sekä kiertää, purkaa tai muulla vastaavalla tavalla tilapäisesti ohittaa kohteen tai tietojärjestelmän suojaus tai haitata sitä. Laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentaminen tai sen poisottaminen ei saa tapahtua pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävässä tilassa.

Sotilastiedusteluviranomaisen pyynnöstä viranomaisen ulkopuolisella henkilöllä on oikeus tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtyneen virkamiehen ohjauksessa ja valvonnassa toteuttaa tiedustelumenetelmän käytön edellyttämä 1 momentissa tarkoitettu yksittäinen asennus- tai poistamistoimenpide, jos se on välttämätöntä tiedustelumenetelmän käyttämiseksi.

Sotilastiedusteluviranomaisella on oikeus menetelmän tai ohjelmiston asentamiseksi tai poisottamiseksi ja tiedonsiirtämiseksi tietoteknisin menetelmin tilapäisesti käyttää yksityisen tai yhteisön laitetta tai tietojärjestelmän osaa, jos se on välttämätöntä tiedustelumenetelmän käyttämiseksi. Sotilastiedusteluviranomainen ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa tai vahinkoa käytettävälle laitteelle tai tietojärjestelmälle. Sotilastiedusteluviranomainen on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vähäistä suuremman haitan tai vahingon.

Peitetoiminnan toteuttamisesta on laadittava kirjallinen suunnitelma, jonka tulee sisältää peitetoimintaa koskevan päätöksenteon ja peitetoiminnan toteuttamisen kannalta oleelliset ja riittävän yksityiskohtaiset tiedot. Suunnitelmaa on olosuhteiden muuttuessa tarvittaessa tarkistettava.

Pääesikunnan tiedustelupäällikkö päättää peitetoiminnasta.

Päätöstä on olosuhteiden muuttuessa tarvittaessa tarkistettava.

Yksinomaan tietoverkossa toteutettavalla peitetoiminnalla tarkoitetaan 4 §:ssä tarkoitettuun toimintaan kohdistuvaa tietoverkossa tapahtuvaa suunnitelmallista tiedonhankintaa käyttämällä soluttautumista, jossa tiedonhankinnan edellyttämän luottamuksen hankkimiseksi tai tiedonhankinnan paljastumisen estämiseksi käytetään vääriä, harhauttavia tai peiteltyjä tietoja tai rekisterimerkintöjä taikka valmistetaan tai käytetään vääriä asiakirjoja.

Sotilastiedustelunviranomaisella on oikeus kohdistaa henkilöön tai henkilöryhmään peitetoimintaa tietoverkossa, jos sillä voidaan perustellusti olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys tietojen saamiseksi tiedustelutehtävän kannalta.

Yksinomaan tietoverkossa toteutettavasta peitetoiminnasta on laadittava kirjallinen suunnitelma, jonka tulee sisältää päätöksenteon ja peitetoiminnan toteuttamisen kannalta oleelliset ja riittävän yksityiskohtaiset tiedot. Suunnitelmaa on olosuhteiden muuttuessa tarvittaessa tarkistettava.

Yksinomaan tietoverkossa toteutettavasta peitetoiminnasta päättää tehtävään määrätty tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt sotilaslakimies tai muu virkamies.

Yksinomaan tietoverkossa toteutettavaa peitetoimintaa koskeva päätös voidaan antaa enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan.

Yksinomaan tietoverkossa toteutettavaa peitetoimintaa koskeva päätös on tehtävä kirjallisesti.

Päätöksessä on mainittava:

1) toimenpiteen perusteena oleva tiedustelutehtävä;

2) tiedonhankinnan kohteena oleva henkilö tai, jos tiettyä henkilöä ei voida yksilöidä, henkilöryhmä riittävästi yksilöitynä;

3) tosiseikat, joihin yksinomaan tietoverkossa toteutettava peitetoiminta perustuu;

4) päätöksen voimassaoloaika kellonajan tarkkuudella;

5) yksinomaan tietoverkossa toteutettavaa peitetoimintaa johtava ja valvova tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt virkamies;

6) mahdolliset yksinomaan tietoverkossa toteutettavaa peitetoimintaa koskevat rajoitukset ja ehdot.

Päätöstä on olosuhteiden muuttuessa tarvittaessa tarkistettava.

Tietolähteen ohjatussa käytössä tietoja ei saa pyytää hankittavaksi sellaisella tavalla, joka edellyttäisi viranomaiselle kuuluvien toimivaltuuksien käyttöä.

Ennen tietolähteen ohjattua käyttöä tietolähteelle on tehtävä selkoa hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä erityisesti hänelle lain mukaan sallitusta ja kielletystä toiminnasta. Tietolähteen ohjatussa käytössä tietoja ei saa pyytää hankittavaksi sellaisella tavalla, joka vaarantaisi tietolähteen tai muun henkilön hengen tai terveyden. Tietolähteen turvallisuudesta on tarpeen mukaan huolehdittava tiedonhankinnan aikana ja sen jälkeen.

Pääesikunnan tiedustelupäällikkö taikka tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt sotilaslakimies tai muu virkamies päättää tietolähteen ohjatusta käytöstä.

Pääesikunnan tiedustelupäällikkö tai tehtävään määrätty tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt sotilaslakimies tai muu virkamies päättää kulkuneuvoon kohdistuvasta paikkatiedustelusta sekä muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta paikkatiedustelusta.

Sotilastiedusteluviranomaisella on oikeus paikkatiedustelussa ottaa aineesta, omaisuudesta tai esineestä näyte, jos se on tarpeen tiedustelutehtävän suorittamiseksi.

Jos 55 a §:ssä tarkoitettu näytteenotto tai 56 §:ssä tarkoitettu jäljentäminen sitä välttämättä edellyttää, sotilastiedusteluviranomaisella on oikeus ottaa aine, omaisuus tai esine tilapäisesti haltuun. Aine, omaisuus tai esine on palautettava viivytyksettä haltuunoton tarkoituksen toteuduttua.

Valtiollisen toimijan tietojärjestelmään kotimaassa kohdistuvalla tiedustelulla tarkoitetaan Suomen alueella tapahtuvaa tiedonhankintaa valtiollisen toimijan Suomessa hallinnoiman tai käyttämän tietojärjestelmän siitä osasta, joka toteuttaa tai edesauttaa tiedustelutehtävän kohteena olevaa toimintaa tai joka tallentaa tai välittää tiedustelutehtävän kohteena olevaan toimintaan liittyviä tietoja.

Valtiollisen toimijan tietojärjestelmään kotimaassa kohdistuvaa tiedustelua saa käyttää vain siinä laajuudessa kuin on välttämätöntä tiedon hankkimiseksi tiedustelutehtävän kohteena olevasta toiminnasta.

Tuomioistuin päättää valtiollisen toimijan tietojärjestelmään kotimaassa kohdistuvasta tiedustelusta tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtyneen sotilaslakimiehen tai muun virkamiehen vaatimuksesta.

Lupa valtiollisen toimijan tietojärjestelmään kotimaassa kohdistuvaan tiedusteluun voidaan antaa enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan.

Valtiollisen toimijan tietojärjestelmään kotimaassa kohdistuvaa tiedustelua koskevassa vaatimuksessa ja päätöksessä on mainittava:

1) tiedustelutehtävä;

2) toimenpiteen kohteena oleva valtiollinen toimija ja sen käyttämä tietojärjestelmä;

3) tosiseikat, joihin valtiollisen toimijan tietojärjestelmään kotimaassa kohdistuvan tiedustelun edellytykset ja kohdistaminen perustuvat;

4) valtiollisen toimijan tietojärjestelmään kotimaassa kohdistuvaa tiedustelua koskevan luvan voimassaoloaika kellonajan tarkkuudella;

5) valtiollisen toimijan tietojärjestelmään kotimaassa kohdistuvan tiedustelun suorittamista johtava ja valvova tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt virkamies;

6) mahdolliset valtiollisen toimijan tietojärjestelmään kotimaassa kohdistuvan tiedustelun rajoitukset ja ehdot.

Tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt sotilaslakimies tai muu virkamies päättää toimenpiteen kohteena olevista teleosoitteista tai telepäätelaitteista taikka laitteista tai ohjelmistoista tiedustelumenetelmää koskevan luvan voimassaolon aikana. Päätöksessä on mainittava perustelut toimenpiteen kohteena olevien teleosoitteiden tai telepäätelaitteiden taikka laitteiden tai ohjelmistojen valitsemiselle.

Sotilastiedusteluviranomainen saa kohdistaa tietojärjestelmään ulkomaan tietojärjestelmätiedustelua, jos sillä voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys tietojen saamiseksi tiedustelutehtävän kannalta.

Ulkomaan tietojärjestelmätiedustelun toteuttamisesta on laadittava kirjallinen suunnitelma, jonka tulee sisältää ulkomaan tietojärjestelmätiedustelua ja siihen liittyviä toimenpiteitä koskevan päätöksenteon ja toteuttamisen kannalta oleelliset ja riittävän yksityiskohtaiset tiedot. Suunnitelmaa on olosuhteiden muuttuessa tarvittaessa tarkistettava.

Sotilastiedusteluviranomaisella on osana ulkomaan tietojärjestelmätiedustelua oikeus tehdä tarvittavia kansainvälisen oikeuden mukaisia tietoteknisiä toimenpiteitä Suomen alueen ulkopuolella olevassa tietojärjestelmässä, jos sillä tai sen kautta voidaan aiheuttaa Suomen maanpuolustukselle tai kansalliselle turvallisuudelle vakavaa uhkaa. Toimenpiteiden on oltava välttämättömiä, suhteellisia ja väliaikaisia.

Pääesikunnan tiedustelupäällikkö päättää 62 §:n 4 momentissa säädetyistä toimenpiteistä. Ennen Pääesikunnan tiedustelupäällikön päätöstä asia on käsiteltävä valmistelevasti 15 §:n 1 momentissa tarkoitettujen viranomaisten kesken sekä tarvittaessa linjattava ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteisessä kokouksessa.

Tämän lain 12 §:n 3 momentin, 51 §:n 3 momentin, 60 §:n 3 momentin ja 85 §:n 2 momentin säännöksiä voidaan yksittäistapauksessa jättää soveltamatta ulkomailla tapahtuvassa sotilastiedustelussa ja tiedustelumenetelmien käytössä, jos se on välttämätöntä. Lain 79, 80 ja 89 §:ää ei sovelleta ulkomailla tapahtuvassa sotilastiedustelussa ja tiedustelumenetelmien käytössä.

Ulkomailla tapahtuvasta sotilastiedustelusta ja sallituista tiedustelumenetelmistä päättää pääesikunnan tiedustelupäällikkö. Päätöksessä tarkoitetun yksittäisen tiedustelumenetelmän käytöstä päättää tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt sotilaslakimies tai muu virkamies.

Sotilastiedusteluviranomaisen virkamiehen osallistuminen tässä pykälässä tarkoitettuun ulkomailla tapahtuvaan sotilastiedusteluun edellyttää asianomaisen virkamiehen suostumusta.

Tiedustelumenetelmän käyttöä koskevan päätöksen, esityksen ja suunnitelman sisällön osalta noudatetaan, mitä esityksestä, suunnitelmasta, vaatimuksesta tai päätöksestä tässä laissa säädetään.

Puolustusvoimien tiedustelulaitos voi viestintäverkon tietoliikenteestä kerätä ja tallentaa tietoliikenteen teknisiä tietoja ja automaattisen tietojenkäsittelyn avulla käsitellä niitä:

1) tilastollista analyysia varten tietoliikennetiedustelun kohdentamiseksi viestintäverkon osaan;

2) tietoliikenteen reitittymisen ja muutosten seuraamiseksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa toiminnassa ei saa muodostaa tietoa, josta voidaan tunnistaa yksittäinen luonnollinen henkilö.

Tässä pykälässä tarkoitettuja teknisiä tietoja voidaan tallentaa enintään 18 kuukauden ajaksi. Tallennettavien teknisten tietojen määrä ei saa ylittää 5 prosenttia kohteena olevan Suomen rajan ylittävän viestintäverkon osan kapasiteetista. Tallennettuja tietoja voidaan käyttää 1 momentissa sekä jäljempänä tässä laissa säädettyihin tarkoituksiin.

Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen on hävitettävä kerätyt ja tallennetut tietoliikenteen tekniset tiedot viimeistään 3 momentissa säädetyn tallennusajan päätyttyä.

Tuomioistuin päättää teknisten tietojen käsittelystä viestintäverkon osan tunnistamiseksi tai tietoliikenteen reitittymisen ja muutosten tunnistamiseksi tehtävään määrätyn tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtyneen sotilaslakimiehen tai muun virkamiehen vaatimuksesta.

Lupa voidaan antaa ja päätös tehdä luvan antopäivästä tai päätöksen tekopäivästä alkaen enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan ja lupa tai päätös voi koskea myös 66 §:n 3 momentissa tarkoitettuja tallennettuja tietoja.

Vaatimuksessa ja päätöksessä on mainittava:

1) maantieteellinen alue tai verkkoalue, jolta tulevaan tai jolle menevään tietoliikenteeseen teknisten tietojen käsittely kohdistetaan, taikka kohde, jonka tietoliikenteen reitittymistä tai muutosta seurataan;

2) viestintäverkon osat, joista tietoa haetaan;

3) käsittelyä johtava ja valvova tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt virkamies; ja

4) suunnitelma käsittelyn toteuttamisesta.

Puolustusvoimien tiedustelulaitos voi kerätä ja tallentaa Suomen rajan ylittävän viestintäverkon osan tietoliikennettä tietoliikennetiedustelun tarkemmaksi kohdentamiseksi ja hakuehtojen määrittämiseksi sotilastiedustelun kohteen tietoliikenteen oletetun säännönmukaisuuden tai ominaispiirteen perusteella.

Hakuehtojen määrittämisessä tietoliikenteen käsittelyn on tapahduttava tietoliikenteen konekielisessä muodossa. Hakuehtojen määrittämisessä ei saa hyödyntää viestin merkityssisällössä olevia tietoja. Hakuehtojen määrittämisen tuloksena ei saa syntyä viestin sisältöä kuvaavaa tietoa taikka tietoa, josta voidaan tehdä henkilön yksityiselämää koskevia päätelmiä.

Kerättävän ja tallennettavan tietoliikenteen määrä ei saa ylittää 5 prosenttia kohteena olevan Suomen rajan ylittävän viestintäverkon osan kapasiteetista. Kerätty ja tallennettu tietoliikenne voidaan säilyttää enintään 12 kuukautta. Tallennettuja tietoja voidaan käyttää 1 momentissa ja jäljempänä tässä laissa säädettyihin tarkoituksiin.

Hakuehtojen määrittämisessä voidaan käyttää 66 §:n 3 momentin perusteella tallennettuja teknisiä tietoja.

Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen on hävitettävä kerätyt ja tallennetut tietoliikenteen tekniset tiedot viimeistään 3 momentissa tarkoitetun tallennusajan päätyttyä.

Tuomioistuin päättää hakuehtojen määrittämisestä tehtävään määrätyn tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtyneen sotilaslakimiehen tai muun virkamiehen vaatimuksesta.

Lupa voidaan antaa ja päätös tehdä luvan antopäivästä tai päätöksen tekopäivästä alkaen enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan ja lupa tai päätös voi koskea myös 66 §:n 3 momentissa ja 67 a §:n 3 momentissa tarkoitettuja tallennettuja tietoja.

Vaatimuksessa ja päätöksessä on mainittava:

1) tiedustelutehtävä, jota varten hakuehtoja määritetään ja sitä koskevat tosiseikat;

2) tosiseikat, joihin hakuehtojen määrittämisen välttämättömyys perustuu;

3) kohteen tietoliikenteen oletettu säännönmukaisuus tai ominaispiirre, jonka perusteella hakuehtoja määritetään, ja perustelut oletukselle;

4) viestintäverkon osat, joista tietoa haetaan;

5) suunnitelma hakuehtojen määrittämisestä;

6) luvan voimassaoloaika kellonajan tarkkuudella;

7) hakuehtojen määrittämistä johtava ja valvova Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt virkamies;

8) mahdolliset hakuehtojen määrittämistä koskevat rajoitukset ja ehdot.

Puolustusvoimien tiedustelulaitos voi Suomen rajan ylittävästä viestintäverkon tietoliikenteestä automaattisen tietojenkäsittelyn avulla hankkia tietoa tiedustelutehtävän kannalta olennaisesta valtiollisesta toimijasta ja sen tietoliikenteestä sekä käsitellä tällaisen toimijan viestintää. Tietojen hankkiminen tietoliikenteestä perustuu valtiollista toimijaa kuvaavien hakuehtojen käyttöön.

Puolustusvoimien tiedustelulaitos voi käsitellä tietoliikenteestä hankittua tietoa automaattisesti ja manuaalisesti.

Hakuehtona voidaan tilapäisesti käyttää Suomessa oleskelevan henkilön hallussa olevan tai tämän oletettavasti muuten käyttämän telepäätelaitteen tai teleosoitteen yksilöiviä tietoja.

Tässä pykälässä tarkoitettu tiedonhankinta voi kohdistua myös 66 §:n 3 momentin ja 67 a §:n 3 momentin nojalla tallennettuihin tietoihin.

Lupa voidaan antaa ja päätös tehdä luvan antopäivästä tai päätöksen tekopäivästä alkaen enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan ja lupa tai päätös voi koskea myös 66 §:n 3 momentissa ja 67 a §:n 3 momentissa tarkoitettuja tallennettuja tietoja.

Puolustusvoimien tiedustelulaitos voi Suomen rajan ylittävästä viestintäverkon tietoliikenteestä automaattisen tietojenkäsittelyn avulla hankkia tietoa tiedustelutehtävän kannalta olennaisen muun kuin valtiollisen toimijan tietoliikenteestä, jos tiedot eivät ole hankittavissa muulla tiedustelumenetelmällä. Tietojen hankkiminen tietoliikenteestä perustuu hakuehtojen käyttöön.

Hakuehtona voidaan tilapäisesti käyttää Suomessa oleskelevan henkilön hallussa olevan tai tämän oletettavasti muuten käyttämän telepäätelaitteen tai teleosoitteen yksilöiviä tietoja.

Muun kuin valtiollisen toimijan tietoliikenteeseen kohdistuvan tiedustelun kohdentamisessa voidaan käyttää viestin sisältöön kohdistuvia hakuehtoja. Kielellisiä ilmaisuja voidaan käyttää hakuehtona ainoastaan yhdessä teknisten tietojen kanssa.

Puolustusvoimien tiedustelulaitos voi käsitellä tietoliikenteestä hankittua tietoa automaattisesti ja manuaalisesti.

Tässä pykälässä tarkoitettu tiedonhankinta voi kohdistua myös 66 §:n 3 momentin ja 67 a §:n 3 momentin nojalla tallennettuihin tietoihin.

Lupa voidaan antaa ja päätös tehdä luvan antopäivästä tai päätöksen tekopäivästä alkaen enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan ja lupa tai päätös voi koskea myös 66 §:n 3 momentissa ja 67 a §:n 3 momentissa tarkoitettuja tallennettuja tietoja.

Tehtävään määrätty tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt sotilaslakimies tai muu virkamies saa päättää, että peiteltyä tiedonhankintaa, peitetoimintaa tai valeostoa toteuttava sekä tietolähdetoimintaa valmisteleva tai toteuttava virkamies taikka tällaisessa toiminnassa käytettävä tila varustetaan kuuntelun ja katselun mahdollistavalla teknisellä laitteella, jos varustaminen on perusteltua virkamiehen turvallisuuden varmistamiseksi.

Pääesikunnan tiedustelupäällikön päätöksellä sotilastiedusteluviranomainen voi antaa tietolähteelle yksittäistapauksessa käytettäväksi vääriä, harhauttavia tai peiteltyjä tietoja tai rekisterimerkintöjä taikka tietolähteen käytettäväksi valmistettavia vääriä asiakirjoja, jos se on välttämätöntä tietolähteen hengen ja terveyden suojaamiseksi. Rekisterimerkintä on oikaistava sen jälkeen, kun tässä momentissa tarkoitettuja edellytyksiä ei enää ole.

Pääesikunnan tiedustelupäällikön päätöksellä sotilastiedusteluviranomainen voi järjestää tietolähteen Suomeen, jos se on välttämätöntä tietolähteen hengen ja terveyden suojaamiseksi ja menettelyä voidaan kokonaisuutena arvioiden pitää puolustettavana.

Tietolähteellä on oikeus saapua maahan 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa sekä käyttää maahantulon yhteydessä 1 momentissa tarkoitettuja vääriä tietoja, merkintöjä ja asiakirjoja.

Telekuuntelua, telekuuntelun sijasta toimitettavaa tietojen hankkimista, teknistä kuuntelua, teknistä katselua, teknistä laitetarkkailua, radiosignaalitiedustelua, valtiolliseen toimijaan Suomessa kohdistuvaa tietojärjestelmätiedustelua tai tietoliikennetiedustelua ei saa kohdistaa sellaiseen viestintään tai tietoon, josta osapuoli ei saa todistaa tai josta hänellä on oikeus olla todistamatta oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 13, 14, 16 tai 20 §:n tai 22 §:n 2 momentin nojalla.

Jos telekuuntelun, telekuuntelun sijasta tapahtuvan tietojen hankkimisen, teknisen kuuntelun, teknisen katselun, teknisen laitetarkkailun, radiosignaalitiedustelun, valtiolliseen toimijaan Suomessa kohdistuvan tietojärjestelmätiedustelun tai tietoliikennetiedustelun aikana tai muulloin ilmenee, että kyseessä on viesti, jonka kuuntelu ja katselu on kielletty, toimenpide on keskeytettävä ja sillä saadut tallenteet ja sillä saatuja tietoja koskevat muistiinpanot on hävitettävä välittömästi.

Jos käy ilmi, että telekuuntelu tai televalvonta kohdistuu muuhun kuin luvan kohteena ole-valta henkilöltä lähtöisin olevaan tai hänelle tarkoitettuun viestiin taikka että teknisen kuuntelun kohteena oleva henkilö ei oleskele kuunneltavassa tilassa tai muussa paikassa, tiedustelumenetelmän käyttö on tältä osin keskeytettävä niin pian kuin mahdollista sekä tällaiset kuuntelulla saadut tallenteet ja televalvonnalla saadut tiedot sekä tällaisilla tiedustelumenetelmillä saatuja tietoja koskevat muistiinpanot on hävitettävä heti.

Velvollisuus keskeyttämiseen sekä tallenteiden ja muistiinpanojen hävittämiseen koskee radiosignaalitiedustelua, jos käy ilmi, että radiosignaalitiedustelu kohdistuu muun kuin valtiollisen toimijan viestin sisältöön.

Velvollisuus keskeyttämiseen sekä tallenteiden ja muistiinpanojen hävittämiseen koskee myös teknistä laitetarkkailua, jos käy ilmi, että tarkkailu kohdistuu sellaiseen luottamukselliseen viestiin, jota koskevasta telekuuntelusta, televalvonnasta ja muusta teknisestä tarkkailusta kuin laitetarkkailusta säädetään 4 luvussa, taikka että toimenpiteen kohteena oleva henkilö ei käytä tarkkailun kohteena olevaa laitetta tai ohjelmistoa.

Jos käy ilmi, että valtiollisen toimijan tietojärjestelmään kotimaassa kohdistuva tiedustelu kohdistuu sellaiseen tietojenkäsittelylaitteeseen, tiedonsiirtolaitteeseen tai tietoja käsittelevään ohjelmistoon, joka ei kuulu luvan kohteena olevaan tietojärjestelmään, on valtiollisen toimijan tietojärjestelmään kotimaassa kohdistuva tiedustelu tältä osin keskeytettävä niin pian kuin mahdollista ja sillä saadut tallenteet ja tiedot sekä saatuja tietoja koskevat muistiinpanot on hävitettävä heti.

Jos paikkatiedustelun aikana ilmenee, että tiedustelu on kohdistunut tietoon, josta oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 11, 13, 14, 16, 20 tai 21 §:n tai 22 §:n 2 momentin mukaan on velvollisuus tai oikeus kieltäytyä todistamasta, on tiedustelu siltä osin heti keskeytettävä ja tietoa koskevat muistiinpanot ja jäljennökset heti hävitettävä. Muu kuin tässä momentissa tarkoitettu tieto voidaan kuitenkin säilyttää ja tallettaa, jos tieto on tarpeen 79 tai 80 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa.

Sen lisäksi, mitä 82 §:n 2 momentissa säädetään, tietoliikennetiedustelulla saatu tieto on hävitettävä viipymättä sen jälkeen, jos on käynyt ilmi, että:

1) viestinnän molemmat osapuolet olivat Suomessa silloin, kun viestintä tapahtui;

2) lähettäjällä tai vastaanottajalla taikka tallentajalla on velvollisuus tai oikeus kieltäytyä todistamasta kyseisestä tiedosta 82 §:n 1 momentissa mainittujen säännösten nojalla;

3) tietoa ei tarvita maanpuolustuksen kannalta tai kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi.

Hävittämisestä vastaa sotilastiedusteluviranomainen. Jos Puolustusvoimien tiedustelulaitos on toimittanut tiedot suojelupoliisille tietoliikennetiedustelun teknisessä toteuttamisessa suojelupoliisin puolesta, hävittämisestä vastaa suojelupoliisi.

Telekuuntelusta, tietojen hankkimisesta telekuuntelun sijasta, televalvonnasta ja teknisen tarkkailun käytöstä sekä viestiin kohdistuvasta jäljentämisestä ja viestiin kohdistuvasta lähetyksen jäljentämisestä on viipymättä ilmoitettava tiedonhankinnan kohteena olleelle henkilölle sen jälkeen, kun tiedustelumenetelmän käytön tarkoitus on saavutettu.

Suunnitelmallisesta tarkkailusta, peitellystä tiedonhankinnasta, peitetoiminnasta, valeostosta, tietolähteen ohjatusta käytöstä, paikkatiedustelusta, muuhun kuin viestiin kohdistuvasta jäljentämisestä ja muuhun kuin viestiin kohdistuvasta lähetyksen jäljentämisestä ei ole velvollisuutta ilmoittaa tiedonhankinnan kohteelle, jos asiassa ei ole aloitettu esitutkintaa 79 tai 80 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen perusteella. Jos esitutkinta aloitetaan, noudatetaan, mitä pakkokeinolain (806/2011) 10 luvun 60 §:n 2–7 momentissa säädetään.

Silloin, kun käsitellään pakkokeinolain 10 luvun 60 §:n 3 momentissa tarkoitettua tiedustelumenetelmän käyttöä koskevan ilmoituksen lykkäämistä tai ilmoituksen tekemättä jättämistä, vaatimuksen tekee tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt sotilaslakimies tai muu virkamies.

Tiedustelumenetelmän käytöstä ei ole velvollisuutta ilmoittaa tiedustelumenetelmän käytön kohteelle, jos kohteena on ollut valtiollinen toimija.

Muun kuin valtiollisen toimijan tietoliikenteeseen kohdistuvasta tiedustelusta ei ilmoiteta tiedustelumenetelmän käytön kohteeksi joutuneelle.

Muun kuin valtiollisen toimijan tietoliikenteeseen kohdistuvasta tiedustelusta on ilmoitettava osapuolelle, jolla on velvollisuus tai oikeus olla todistamatta tiedosta oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 13, 14, 16 tai 20 §:n taikka 22 §:n 2 momentin nojalla, jos tieto, josta on oikeus tai velvollisuus olla todistamatta, on selvitetty tietoliikennetiedustelussa. Velvollisuutta ilmoittaa ei kuitenkaan ole, jos tietoliikennetiedustelulla saatu tieto on hävitetty 85 tai 86 §:n perusteella.

Ilmoitus 89 §:ssä tai 89 a §:n 2 momentissa tarkoitetulle henkilölle on tehtävä viipymättä kirjallisesti sen jälkeen, kun edellä tarkoitetun tiedustelumenetelmän käytön tarkoitus on saavutettu. Tiedustelumenetelmän käytöstä on kuitenkin ilmoitettava mainituissa lainkohdissa tarkoitetulle henkilölle viimeistään vuoden kuluttua tiedustelumenetelmän käytön lopettamisesta.

Jos tiedonhankinnan kohteena olevan henkilöllisyys tai Suomessa oleva asuinpaikka ei ole tiedossa tässä pykälässä tarkoitetun määräajan tai lykkäyksen päättyessä, tiedustelumenetelmän käytöstä on ilmoitettava kirjallisesti hänelle ilman aiheetonta viivytystä henkilöllisyyden ja Suomessa olevan asuinpaikan selvittyä.

Tiedonhankinnan kohteelle ilmoittamisesta on samalla annettava kirjallisesti tieto luvan myöntäneelle tuomioistuimelle.

Tuomioistuin voi pääesikunnan tiedustelupäällikön tai tehtävään määrätyn tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtyneen sotilaslakimiehen tai muun virkamiehen vaatimuksesta päättää, että 89 §:n 1 momentissa ja 89 a §:n 2 momentissa tarkoitettua ilmoitusta tiedonhankinnan kohteelle saadaan lykätä enintään kaksi vuotta kerrallaan, jos se on perusteltua käynnissä olevan tiedustelumenetelmän käytön turvaamiseksi, maanpuolustuksen kannalta tai kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi taikka hengen tai terveyden suojaamiseksi.

Ilmoitus saadaan tuomioistuimen päätöksellä jättää kokonaan tekemättä, jos se on välttämätöntä maanpuolustuksen kannalta tai kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi taikka hengen tai terveyden suojaamiseksi.

Ilmoitusta koskevan asian käsittelyssä tuomioistuimessa noudatetaan, mitä 116 §:ssä säädetään.

Muussa kuin virkasuhteessa olevan toimivaltuudet

Asevelvollisuuslain (1438/2007) mukaisessa palveluksessa tai vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain (556/2007) 18 ja 19 §:ssä tarkoitetussa vapaaehtoisessa harjoituksessa oleva riittävän koulutuksen saanut henkilö saa tiedustelutehtävän suorittamiseksi tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtyneen virkamiehen ohjauksessa ja valvonnassa käyttää 4 luvussa tarkoitettuja tiedustelumenetelmiä lukuun ottamatta ohjattua tietolähdetoimintaa, peitetoimintaa ja valeostoa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa palveluksessa tai harjoituksessa oleva sotilastiedusteluviranomaisen palveluksesta eronnut tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt henkilö saa käyttää tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtyneen virkamiehen ohjauksessa ja valvonnassa 4 luvussa tarkoitettuja tiedustelumenetelmiä.

Henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä.

Tämän lain mukaista tehtävää suorittavan henkilön aiheuttamasta vahingosta vastaa valtio sen mukaan kuin vahingonkorvauslaissa (412/1974) säädetään.

Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 18 ja 19 §:ssä tarkoitettuun vapaaehtoiseen harjoitukseen osallistuvan korvausvastuuseen hänen suorittaessaan tämän lain mukaista tehtävää sovelletaan vahingonkorvauslain 4 luvun säännöksiä asevelvollisen korvausvastuusta.

Viestinnän välittäjän ja kyberturvallisuuslain (124/2025) 2 §:n 2 kohdassa tarkoitetun datakeskuspalvelun tarjoajan on ilman aiheetonta viivytystä tehtävä viestintäverkkoon tai datakeskuspalveluun telekuuntelun, televalvonnan ja valtiollisen toimijan tietojärjestelmään kotimaassa kohdistuvan tiedustelun edellyttämät kytkennät sekä annettava sotilastiedusteluviranomaisen käyttöön telekuuntelun toimeenpanoa varten tarpeelliset tiedot, välineet ja henkilöstö. Sama koskee myös niitä tilanteita, joissa sotilastiedusteluviranomainen toteuttaa telekuuntelua, televalvontaa taikka viestintäverkkoon tai datakeskuspalveluun kohdistuvaa valtiollisen toimijan tietojärjestelmään kotimaassa kohdistuvaa tiedustelua teknisellä laitteella. Viestinnän välittäjän ja datakeskuspalvelun tarjoajan on lisäksi annettava tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtyneen virkamiehen käyttöön hallussaan olevat teknisen seurannan toimeenpanoa varten tarpeelliset tiedot.

Sotilastiedusteluviranomaisella sekä toimenpiteen suorittajalla ja avustavalla henkilöstöllä on oikeus telekuuntelua ja viestintäverkkoon kohdistuvaa valtiollisen toimijan tietojärjestelmään kotimaassa kohdistuvaa tiedustelua varten tarpeellisen yhteyden kytkemiseksi päästä myös muihin kuin viestinnän välittäjän tai datakeskuspalvelun tarjoajan hallinnassa oleviin tiloihin, ei kuitenkaan vakituiseen asumiseen käytettyihin tiloihin. Toimenpiteestä päättää tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt virkamies.

Jos 1 momentissa tarkoitettua liityntäpistettä ei voida toteuttaa tiedonsiirtäjän myötävaikutuksella tai jos se on välttämätöntä tiedustelun suojaamiseksi, Puolustusvoimien tiedustelulaitoksella on oikeus toteuttaa liityntäpiste tiedonsiirtäjän hallinnoimaan viestintäverkon osaan. Jollei tiedustelun suojaaminen muuta edellytä, tiedonsiirtäjän tulee mahdollisuuksien mukaan olla paikalla tietoliikennetiedustelun edellyttämää liityntäpistettä toteutettaessa.

Viestinnän välittäjällä ja datakeskuspalvelun tarjoajalla on oikeus saada valtion varoista korvaus 96 §:ssä tarkoitetusta sotilastiedusteluviranomaisen avustamisesta ja tietojen antamisesta aiheutuneista välittömistä kustannuksista siten kuin sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 299 §:ssä säädetään. Korvauksen maksamisesta päättää toimenpiteen suorittanut sotilastiedusteluviranomainen.

Viestinnän välittäjälle, datakeskuspalvelun tarjoajalle tai tiedonsiirtäjälle annettuun korvauspäätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).

Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).

Hallinto-oikeuden on varattava Liikenne- ja viestintävirastolle tilaisuus tulla kuulluksi.

Jos tiedot ovat tarpeen tiedustelutehtävän suorittamiseksi, sotilastiedusteluviranomaisella on yksittäistapauksessa oikeus pyynnöstä saada viestinnän välittäjältä tai datakeskuspalvelun tarjoajalta yhteystiedot sellaisesta teleosoitteesta, jota ei mainita julkisessa luettelossa, tai teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöivät tai palvelun käyttäjän tai tilaajan tunnistamiseksi tarpeelliset tiedot. Sotilastiedusteluviranomaisella on vastaava oikeus saada postitoimintaa harjoittavalta yhteisöltä jakeluosoitetietoja.

Sotilastiedusteluviranomaisella on oikeus saada tässä pykälässä tarkoitetut tiedot viipymättä ja maksutta, jollei laissa toisin säädetä.

Tiedustelumenetelmien käytössä kertyneitä tallenteita saa tutkia vain tuomioistuin ja pääesikunnan tiedustelupäällikkö, sotilastiedusteluviranomaisen tehtävään määrätty virkamies taikka tiedusteluvalvontavaltuutettu tai hänen määräämänsä virkamies. Tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtyneen sotilaslakimiehen tai muun virkamiehen määräyksestä tai tuomioistuimen osoituksen mukaan tallennetta saa tutkia myös muu kuin edellä tarkoitettu sotilastiedusteluviranomaisen virkamies, asiantuntija tai muu henkilö, jota käytetään apuna tiedonhankintaa toteutettaessa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Puolustusvoimat voi hankkia ja käsitellä tehtäviensä suorittamiseksi tietoa yleisesti saatavilla olevista lähteistä.

Puolustusvoimilla on oikeus käyttää teknisiä laitteita, menetelmiä tai ohjelmistoja tiedon hakemiseen ja tallentamiseen 1 momentissa tarkoitetusta lähteestä.

Puolustusvoimat saa käyttää 1 momentissa tarkoitetun tiedonhankinnan suojaamisessa tehtävän salaamiseksi vääriä, harhauttavia tai peiteltyjä tietoja.

Pääesikunta tekee päätöksen niistä Puolustusvoimien hallintoyksiköistä, joilla on oikeus käyttää 3 momentissa tarkoitettua tiedonhankinnan suojaamista.

Edellä 4 momentissa tarkoitetun hallintoyksikön päällikkö päättää 3 momentissa tarkoitetusta tiedonhankinnan suojaamisesta.

Edellä 8 b §:ssä tarkoitetussa tiedonhankinnassa saatu tieto on hävitettävä viipymättä sen jälkeen, kun on käynyt ilmi, ettei tietoa tarvita Puolustusvoimien tehtävien suorittamiseksi.

Henkilötietojen käsittelystä säädetään henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetussa laissa (332/2019).

Täytettäessä hakumenettelyssä muuta kuin 1 tai 2 momentissa tarkoitettua virkaa tai virkasuhdetta Puolustusvoimat voi jättää ilmoittamatta virkaa tai virkasuhdetta hakeneiden nimet sekä nimitetyn nimen muille hakijoille, jos haettavan tehtävän luonne sitä välttämättä edellyttää. Viran tai virkasuhteen täyttämisestä on kuitenkin ilmoitettava hakijoille ja nimityspäätöksessä on mainittava täytettävänä ollut virka tai virkasuhde, päätöksen tehnyt viranomainen sekä nimityspäivä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Valtionrajarikoksesta ei tuomita ulkomaalaista, joka 1 momentissa tarkoitetun teon johdosta käännytetään tai karkotetaan maasta, eikä ulkomaalaista, joka pakolaisuuden perusteella hakee turvapaikkaa tai oleskelulupaa Suomessa. Valtionrajarikoksesta ei tuomita myöskään ulkomaalaista, joka on tehnyt 1 momentissa tarkoitetun teon sen vuoksi, että hän on ollut 25 luvun 3 tai 3 a §:ssä tarkoitetun ihmiskaupan kohteena tai joka on tehnyt 1 momentissa tarkoitetun teon sotilastiedustelusta annetun lain 78 a §:n 3 momentin perusteella.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään, Finanssivalvonnalla on oikeus luovuttaa salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä tietoja suojelupoliisille, jos tiedot ovat välttämättömiä suojelupoliisin toimialaan kuuluvien rikosten ennalta estämiseksi ja kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sitä vakavasti uhkaavalta toiminnalta sekä sotilastiedusteluviranomaiselle, jos tiedot ovat välttämättömiä sotilastiedusteluviranomaisen tiedustelutehtävän kannalta.

Finanssivalvonnalla on oikeus luovuttaa salassapitosäännösten estämättä oma-aloitteisesti suojelupoliisille tai sotilastiedusteluviranomaiselle Finanssivalvonnan hallussa olevia tietoja liittyen rahanpesuun tai terrorismin rahoittamiseen, pakotesääntelyn kiertämiseen tai muihin epätavallisiin liiketoimiin liittyvistä järjestelyistä, joilla varoja siirretään kolmansiin maihin ja toimilla epäillään vaarannettavan kansallista turvallisuutta, jos tiedot ovat tarpeellisia suojelupoliisin toimialaan kuuluvien rikosten ennalta estämiseksi ja kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sitä vakavasti uhkaavalta toiminnalta taikka jos tiedot ovat tarpeellisia sotilastiedusteluviranomaisen toimialaan kuuluvan tiedustelutehtävän kannalta.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen tietojen luovuttamiseen sovelletaan, mitä 71 §:n 5 momentissa säädetään.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Velvoitteidenhoitoselvitys laaditaan tukemaan:

40) rahapelilain (10/2026) 10 §:ssä säädetyn luotettavuuden ja sopivuuden selvittämistä;

41) sotilastiedustelusta annetussa laissa (590/2019) tarkoitettua sotilastiedustelua.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Veronalaista tuloa eivät ole:

3) viranomaisen maksama palkkio sotilastiedustelusta annetussa laissa (590/2019) ja poliisilaissa (872/2011) tarkoitetulle tietolähteelle tiedustelutehtävien hoitamiseksi merkityksellisten tietojen hankkimisesta tai tiedusteluviranomaisen avustamisesta sekä rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetussa laissa (108/2018) tarkoitetulle tietolähteelle rajaturvallisuuden ylläpitämiseen liittyvien tehtävien hoitamiseksi merkityksellisten tietojen hankkimisesta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Rajavartiolaitos suorittaa poliisi- ja tullitehtäviä ja etsintä-, pelastus- ja ensihoitotehtäviä sekä osallistuu sotilaalliseen maanpuolustukseen ja sotilastiedusteluun. Rajavartiolaitoksen tehtävistä meripelastustoimen alalla säädetään meripelastuslaissa.

Rajavartiolaitos osallistuu sotilastiedusteluviranomaisen pyynnöstä sotilastiedusteluun hankkimalla tietoja ja tekemällä toimenpiteitä sotilastiedusteluviranomaisten tiedustelutehtävien tukemiseksi.

Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksista sotilastiedusteluun osallistumisessa säädetään sotilastiedustelusta annetussa laissa (590/2019).

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Rajavartiolaitos saa luovuttaa salassapitosäännösten estämättä 15 b §:ssä tarkoitettuja tietoja Puolustusvoimille sotilastiedustelusta annetussa laissa (590/2019) säädettyjä tehtäviä varten.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Jos rekisterinpitäjälle on muualla laissa säädetty oikeus salassapitosäännösten estämättä luovuttaa henkilörekisteristään teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona henkilötietoja Puolustusvoimille, sotilastiedusteluviranomainen saa tietojärjestelmänsä ylläpitämiseksi verrata kyseisen henkilörekisterin tietoja talletettujen henkilötietojensa sisältöön. Tarpeettomat tiedot on hävitettävä viipymättä sen jälkeen kuin vertailu on suoritettu. Tarpeettomia henkilötietoja ei saa tallettaa.

Jos tietojen käsittelyn alkuperäiseksi tai muuksi kuin alkuperäiseksi käyttötarkoitukseksi on säädetty maanpuolustus tai kansallinen turvallisuus, sotilastiedusteluviranomaisella on lisäksi salassapitosäännösten estämättä oikeus verrata tietojärjestelmässään toisesta tietojärjestelmästä kerättyä tietojoukkoa, jos menettely on välttämätön tietojen käsittelyn mahdollistamiseksi korkean tietoturvatason tietojärjestelmässä. Tietojoukko on hävitettävä viipymättä sen jälkeen, kun tarve vertailulle on päättynyt. Vertaamista varten kerättävät tiedot on pidettävä erillään muista sotilastiedusteluviranomaisen käsittelemistä tiedoista.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .