Taiteen perusopetuksen ja rahoituksen uudistaminen

Taiteen perusopetus on tavoitteellisesti etenevää ja oppilaan taitotason huomioivaa eri taiteenalojen koulutusta, jonka tavoitteena on tukea oppilaan kasvua lapsuudesta lähtien, elinikäistä oppimista ja taidesuhteen ja taitojen muodostumista sekä edistää mahdollisuuksia hakeutua eri taiteenalojen jatko-opintoihin. Opetuksen tavoitteena on lisäksi edistää luovaa osaamista, kulttuurista osallisuutta, kestävää elämäntapaa sekä yksilön hyvinvointia.

Tässä laissa tarkoitettua taiteen perusopetusta voivat järjestää:

1) kunnat;

2) ne kuntayhtymät, rekisteröidyt yhteisöt tai säätiöt, joille on myönnetty 5 §:ssä tarkoitettu järjestämislupa;

3) valtion oppilaitokset.

Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää koulutuksen järjestämisestä ja toiminnan lopettamisesta valtion oppilaitoksessa noudattaen, mitä 5 ja 6 §:ssä säädetään järjestämisluvan myöntämisestä ja peruuttamisesta.

Opetushallitus määrää taiteen perusopetuksen oppimäärälle opetussuunnitelman perusteet. Opetussuunnitelman perusteissa määrätään taiteen perusopetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä taiteenaloittain.

Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä kullekin taiteenalalle opetussuunnitelma, joka on laadittu 1 momentissa tarkoitettujen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Taiteen perusopetuksen oppimäärän mitoituksen peruste on opintopiste. Mitoituksesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Taiteen perusopetuksen oppimäärän laajuus on 50 opintopistettä.

Koulutuksen järjestäjä voi järjestää koulutusta yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa.

Koulutuksen järjestäjä voi järjestää koulutusta siten, että rekisteröity yhteisö tai säätiö, jolla ei ole koulutuksen järjestämislupaa, toteuttaa taiteen perusopetusta sopimuksen perusteella. Koulutuksen järjestäjä vastaa tällöin siitä, että koulutus järjestetään tämän lain mukaisesti.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi hakemuksesta myöntää valtion talousarvion rajoissa kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan järjestää taiteen perusopetusta sekä oikeuden saada valtionosuutta.

Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on tarvittavat ammatilliset, toiminnalliset sekä taloudelliset edellytykset hakemansa koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Lisäksi edellytyksenä on, että hakijan järjestämä koulutus on tarpeellista ottaen huomioon valtakunnallinen tai alueellinen koulutustarve ja koulutustarjonta. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.

Luvassa määrätään kunnat, joissa taiteen perusopetusta järjestetään, opetuskielet, taiteenalat sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään luvan hakemiseen liittyvistä menettelyistä sekä hakemukseen liitettävistä asiakirjoista ja selvityksistä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää koulutuksen järjestäjän hakemuksesta koulutuksen järjestämisluvan muuttamisesta ja peruuttamisesta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa säännöllisesti koulutuksen järjestämisluvan edellytysten täyttymistä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi ilman 1 momentissa tarkoitettua hakemusta muuttaa tai peruuttaa luvan, jos koulutusta ei enää järjestetä, koulutus ei enää täytä 5 §:n 2 momentissa luvan myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä tai koulutus järjestetään olennaisesti vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä. Ministeriön tulee varata koulutuksen järjestäjälle mahdollisuus puutteiden korjaamiseen kohtuullisessa ajassa ennen luvan muuttamista tai peruuttamista.

Koulutuksen järjestäjän on toimittava yhteistyössä muiden tässä laissa tarkoitettujen koulutuksen järjestäjien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa.

Taiteen perusopetuksen vastuutehtävän tarkoituksena on toteuttaa ja kehittää taiteen perusopetuksen pedagogiikkaan, toimintakulttuuriin, oppimisympäristöihin ja kansalliskielillä annettavan opetuksen saavutettavuuteen liittyviä malleja ja hyviä käytänteitä oppilaitoksissa sekä edistää koulutuksen järjestäjien keskinäistä yhteistyötä valtakunnallisesti ja alueellisesti.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää hakemuksesta vastuutehtävän kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle, säätiölle tai valtion oppilaitokselle, jolla on vastuutehtävän hoitamisen kannalta monipuolista taiteen perusopetuksen tuntemusta valtakunnallisesti tai alueellisesti sekä riittävät voimavarat tehtävän toteuttamiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi peruuttaa vastuutehtävän, jos vastuutehtävän saanut toimija olennaisesti laiminlyö tehtävän hoitamisen eikä huomautuksista huolimatta korjaa laiminlyöntiään.

Vastuutehtävän sisällöstä ja hakemisesta annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Kunta, joka järjestää taiteen perusopetusta, saa valtionosuutta kunnan asukasmäärän mukaan. Valtionosuuden myöntämisestä säädetään peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa (618/2021).

Edellä 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulle koulutuksen järjestäjälle myönnetään laskennallista valtionosuutta opetustuntien määrän mukaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle hakemuksesta oikeuden saada laskennallista valtionosuutta opetustuntien määrän mukaan noudattaen, mitä 5 §:ssä säädetään. Ministeriö voi muuttaa tai perua päätöksen noudattaen, mitä 6 §:ssä säädetään.

Taiteen perusopetuksen opetustuntimäärään perustuvasta laskennallisesta valtionosuudesta säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009).

Vahvistaessaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 49 §:n 1 momentin mukaisesti taiteen perusopetuksen valtionosuuden perusteena käytettävien suoritteiden määrän ministeriö ottaa huomioon koulutuksen järjestäjän oppilaitoksessa kolmen edellisen varainhoitovuoden aikana toteutuneen opetustuntimäärän, toteutuneen oppilasmäärän ja oppimäärän suorittaneiden oppilaiden määrän sekä koulutuksen alueellisen saatavuuden.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun toteutuneeseen opetustuntimäärään ei lueta mukaan opetustunteja, jotka ylittävät 1 500 opetustuntia oppilaan suorittamaa oppimäärää kohden. Edellä 1 momentissa tarkoitettuun toteutuneeseen oppilasmäärään ei lueta mukaan oppilaita, jotka ovat jo saaneet 1 500 opetustuntia oppimäärää kohden.

Koulutuksen järjestäjälle voidaan myöntää valtionavustusta valtion talousarvioon osoitetun määrärahan rajoissa. Lisäksi 8 §:ssä tarkoitetun vastuutehtävän hoitamiseen voidaan myöntää valtionavustusta. Valtionavustuksen myöntämisestä säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa.

Valtionavustusta voidaan myöntää myös investointeihin. Valtionapuviranomaisena investointiavustuksia koskevissa asioissa on Lupa- ja valvontavirasto.

Taiteen perusopetusta antavalla oppilaitoksella tulee olla toiminnasta vastaava rehtori ja opetustoiminnan asianmukaiseksi järjestämiseksi riittävä määrä vakituisia opettajia. Rehtorin ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Lupa- ja valvontavirasto voi erityisestä syystä myöntää rehtorin kelpoisuusvaatimuksista erivapauden.

Oppilaaksi ottamisesta päättää koulutuksen järjestäjä.

Muut koulutuksen järjestäjät kuin valtion oppilaitos voivat sopia oppilaspaikkojen varaamisesta hakijan kotikunnan tai asuinpaikan perusteella.

Oppilaaksi ottamisessa on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Koulutuksen järjestäjä voi kuitenkin antaa oppilaaksi ottamisessa etusijan:

1) 2 momentissa tarkoitetun sopimuksen perusteella;

2) kunnan järjestämässä koulutuksessa omasta kunnasta tuleville hakijoille;

3) hakijoille, jotka ovat alle 18-vuotiaita opintojen alkaessa.

Etusijan perusteista on ilmoitettava hakumenettelyn yhteydessä. Oppilaita, joille annetaan etusija oppilaaksiotossa 3 momentin 1 tai 2 kohdan perusteella, saa olla kuitenkin enintään puolet kulloinkin otettavista oppilaista ja heidän kaikkien tulee täyttää oppilaaksiotossa edellytetyt tieto- ja taitotaso sekä valmiudet.

Mitä 2–4 momentissa säädetään oppilaaksi ottamisesta, ei sovelleta oppilaan siirtymiseen opintojen aikana toisen oppilaitoksen oppilaaksi, kun oppilaaksi ottamisesta päätetään tilanteessa, jossa koulutusta järjestetään yhteistyössä 4 §:n mukaisesti.

Oppilailta voidaan periä opetuksesta kohtuullisia maksuja. Oppilaalla on oikeus saada pyynnöstä maksua koskeva päätös koulutuksen järjestäjältä.

Koulutuksen järjestäjänä toimiva kunta voi määrätä omasta kunnasta tulevalta oppilaalta perittävän maksun erisuuruiseksi kuin muulta oppilaalta perittävän maksun. Lisäksi jos muut koulutuksen järjestäjät kuin valtion oppilaitos ovat tehneet keskenään sopimuksen koulutuksen järjestämisestä aiheutuvien kustannusten jakamisesta, voidaan oppilasmaksut määrätä erisuuruisiksi sopimuksen piiriin kuuluvien ja muiden oppilaiden osalta.

Jos 1 momentissa tarkoitettua maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, saadaan vuotuista viivästyskorkoa periä eräpäivästä noudattaen, mitä korkolaissa (633/1982) säädetään. Maksu on suoraan ulosottokelpoinen ja sen perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007).

Oppilaan osaamisen arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan osaamista tulee arvioida monipuolisesti.

Oppilaskohtaisen osaamisen arvioinnin toteuttaa taiteen perusopetusta antavan oppilaitoksen opettaja.

Taiteen perusopetuksen oppimäärän suorittaneelle oppilaalle annetaan päättötodistus. Opetushallitus määrää opetussuunnitelman perusteissa oppilaan arvioinnista, oppilaalle annettavista muista todistuksista ja todistuksiin merkittävistä tiedoista.

Edellä 15 §:ssä tarkoitettuun oppilaan osaamisen arviointiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Oppilaan huoltaja tai muu laillinen edustaja taikka 15 vuotta täyttänyt oppilas itse voi pyytää opettajalta tai opettajilta arvioinnin uusimista kahden kuukauden kuluessa arviointia koskevan tiedon saamisesta. Oppilaan huoltaja tai muu laillinen edustaja taikka 15 vuotta täyttänyt oppilas itse voi pyytää rehtorilta oikaisua uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty. Pyyntö on tehtävä kahden kuukauden kuluessa arviointia tai ratkaisua koskevan tiedon saamisesta.

Edellä 5 ja 6 §:ssä sekä 9 §:n 3 momentissa tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Oppilaan huoltaja tai muu laillinen edustaja taikka 15 vuotta täyttänyt oppilas itse saa vaatia oikaisua 13 ja 14 §:ssä tarkoitettuun oppilaaksi ottamista ja oppilasmaksua koskevaan päätökseen Lupa- ja valvontavirastolta. Oppilaaksi ottamista koskeva oikaisuvaatimus tulee tehdä 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu oppilaalle taikka hänen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalle tiedoksi.

Muutoin oikaisuvaatimusmenettelyssä sovelletaan, mitä hallintolaissa (434/2003) säädetään.

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallintotuomioistuimeen. Oppilaaksi ottamista koskeva valitus tulee tehdä 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu oppilaalle taikka hänen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalle tiedoksi. Oppilaaksi ottamista koskeva valitus tulee käsitellä kiireellisenä. Oppilasmaksua tai oppilaaksi ottamista koskevaan hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Muutoin muutoksenhaussa hallintotuomioistuimeen sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään.

Koulutuksen järjestäjän tulee pyynnöstä toimittaa valtion opetushallintoviranomaisille koulutuksen arvioinnin, kehittämisen, tilastoinnin ja seurannan edellyttämät tiedot.

Taiteen perusopetusta antavan oppilaitoksen henkilöstöön kuuluvalla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia sekä henkeä ja terveyttä uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos hän tehtäviä hoitaessaan on saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi.

Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida järjestämänsä koulutuksen toteuttamista ja annettua opetusta. Koulutuksen järjestäjän on myös säännöllisesti osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Koulutuksen järjestäjän tulee julkistaa järjestämiensä arviointien keskeiset tulokset.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä arvioinnista ja sen kehittämisestä.

Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta säädetään Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetussa laissa (1295/2013).

Rekisteröidyn yhteisön ja säätiön, jolle on myönnetty 5 §:ssä tarkoitettu järjestämislupa, henkilöstöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä heidän suorittaessaan 13 ja 14 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan taiteen perusopetuksesta annettu laki (633/1998), jäljempänä kumottu laki .

Muualla lainsäädännössä olevalla viittauksella kumottuun lakiin tarkoitetaan tämän lain voimaan tultua viittausta tähän lakiin.

Lain 10 §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran vahvistettaessa valtionosuuden perusteena käytettävien suoritteiden määriä varainhoitovuodelle 2028.

Seuraavat kumotun lain nojalla annetut asetukset jäävät edelleen voimaan:

1) opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettu asetus (986/1998);

2) koulutuksen arvioinnista annettu valtioneuvoston asetus (1061/2009).

Kumotun lain nojalla myönnetyt koulutuksen järjestämisluvat jäävät tämän lain voimaan tullessa voimaan ja kumotussa laissa tarkoitetut koulutuksen järjestäjät saavat jatkaa toimintaansa tässä laissa tarkoitettuina koulutuksen järjestäjinä.

Kumotun lain nojalla annettu päätös, jossa kunnalle on myönnetty oikeus saada valtionosuutta opetustuntien määrän mukaan, jää tämän lain voimaan tullessa voimaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi ilman 5 §:ssä tarkoitettua hakemusta muuttaa 1 momentissa tarkoitetun järjestämisluvan ja 2 momentissa tarkoitetun päätöksen koskemaan 3 §:n mukaista oppimäärää.

Kumotun lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaan laadittua opetussuunnitelmaa noudatetaan, kunnes Opetushallitus päättää 3 §:n 1 momentin mukaisten opetussuunnitelman perusteiden käyttöönotosta. Opetushallituksen tulee määrätä opetussuunnitelman perusteet niin, että niiden mukaisesti laadittavat opetussuunnitelmat otetaan käyttöön viimeistään 1 päivänä elokuuta 2028.

Tämän lain tultua voimaan ja ennen kuin tämän lain mukaiset opetussuunnitelman perusteet ja niiden mukaan laaditut opetussuunnitelmat otetaan käyttöön, koulutuksen järjestäjä ottaa oppilaan suorittamaan taiteen perusopetuksen oppimäärää kumotun lain mukaisten opetussuunnitelman perusteiden mukaan laadittujen opetussuunnitelmien mukaisesti.

Kumotun lain 7 a §:ää sovelletaan edelleen tallennettaessa kumotun lain perusteella annettujen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia oppimääriä koskevia tietoja valtakunnallisista opinto-, koulutus- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) 2 luvussa tarkoitettuun tietovarantoon.

Tässä laissa säädetään myös peruskoululain muuttamisesta annetun lain (707/1992), lukiolain muuttamisesta annetun lain (708/1992), kumotun musiikkioppilaitoksista annetun lain (516/1995), kumotun lukiolain (629/1998), perusopetuslain (628/1998), kumotun taiteen perusopetuksesta annetun lain (633/1998) ja kumotun kirjastolain (904/1998) toiminnan mukaisten perustamishankkeiden valtionavustusten ja -osuuksien maksamisesta, käytön valvonnasta ja palauttamisesta.

Valtionosuuden myöntämisestä perusopetuslaissa tarkoitetun esi- ja perusopetuksen, varhaiskasvatuslaissa (540/2018) tarkoitetun varhaiskasvatuksen, taiteen perusopetuksesta annetussa laissa ( / ) tarkoitetun asukaskohtaisesti rahoitettavan taiteen perusopetuksen, yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016) tarkoitettujen yleisten kirjastojen ja kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (166/2019) tarkoitetun kuntien kulttuuritoiminnan käyttökustannuksiin säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa (618/2021).

Tässä laissa säädetään kuitenkin rahoituksesta:

10) taiteen perusopetuksesta annetun lain 9 §:ssä tarkoitettuun opetustuntikohtaisesti rahoitettavaan taiteen perusopetukseen;

Kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle ja säätiölle, jolle on myönnetty taiteen perusopetuksesta annetun lain 9 §:n nojalla oikeus saada valtionosuutta opetustuntien määrän mukaan, myönnetään valtionosuutta opetustuntikohtaisen taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin 57 prosenttia euromäärästä, joka saadaan, kun koulutuksen järjestäjälle valtionosuuden laskemisen perusteeksi mainittua opetusta varten vahvistettu opetustuntimäärä kerrotaan opetustuntia kohden määrätyllä yksikköhinnalla.

Kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle, säätiölle tai valtion oppilaitokselle myönnetään valtionavustusta valtion talousarvioon osoitetun määrärahan rajoissa taiteen perusopetuksesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitetun vastuutehtävän hoitamiseen.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Taiteen perusopetuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että tietovarantoon tallennetaan seuraavat tiedot koulutuksessa olevista oppilaista, jos koulutuksen järjestäjä on päättänyt tarjota tietovarantoon tallentamista samaan koulutukseen osallistuville oppilaille ja oppilas suostuu tietojen tallentamiseen:

1) koulutuksen nimi ja laajuus;

2) koulutuksen alkamisen ja päättymisen ajankohdat;

3) osaamisen arviointi.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämästä perusopetuksesta säädetään perusopetuslaissa (628/1998), lukiokoulutuksesta lukiolaissa (714/2018), ammatillisesta koulutuksesta ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) sekä taiteen perusopetuksesta taiteen perusopetuksesta annetussa laissa ( / ).

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tätä lakia sovelletaan valtion ja rekisteröidyn yhteisön tai säätiön järjestämään koulutukseen, josta säädetään:

1) perusopetuslaissa (628/1998);

2) lukiolaissa (714/2018);

3) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017);

4) tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa (1215/2020);

5) vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998);

6) taiteen perusopetuksesta annetussa laissa ( / ).

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Arviointikeskuksen tehtävänä on:

2) tehdä 5 §:ssä tarkoitetun arviointisuunnitelman mukaisesti:b) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 15 §:ssä tarkoitettujen tutkinnon perusteiden sekä taiteen perusopetuksesta annetun lain ( / ) 3 §:ssä tarkoitettujen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden saavuttamista koskevia oppimistulosten arviointeja;

Arviointikeskuksella on oikeus saada varhaiskasvatuksen järjestäjiltä ja palvelujentuottajilta, opetuksen ja koulutuksen järjestäjiltä sekä Opetushallitukselta maksutta ja salassapitosäännösten estämättä muita kuin korkeakoulujen opiskelijoita koskevat 2 §:n 1 ja 2 kohdassa säädettyjen arviointitehtävien suorittamiseksi välttämättömät henkilötiedot, jotka liittyvät:

3) perusopetuslain 22 §:ssä, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 53 §:ssä, lukiolain 37 §:ssä, tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain (1215/2020) 15 §:ssä ja taiteen perusopetuksesta annetun lain 15 §:ssä tarkoitetun oppilaan tai opiskelijan oppimisen tai osaamisen arvioinnin tuloksiin;

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Kunnan tulee kulttuuritoimintaa järjestäessään ottaa huomioon toiminta, joka perustuu yleisistä kirjastoista annettuun lakiin (1492/2016), taiteen perusopetuksesta annettuun lakiin ( / ), museolakiin (314/2019), esittävän taiteen edistämisestä annettuun lakiin (1082/2020) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998).

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .