Vuoden 2020 viides lisätalousarvio
Vuoden 2020 viidenneksi lisätalousarvioksi
Vuoden 2020 viides lisätalousarvio eli muutokset valtion kuluvan vuoden budjettiin. Äänestykset koskevat pääosin yksittäisiä määrärahakohtia ja opposition vastalause-ehdotuksia.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 3.9.2020
- Viimeisin tapahtuma
- 1.10.2020
- Äänestyksiä
- 12
- Puheenvuoroja
- 159
- Säädös
- 676/2020
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Näin eduskunta äänesti
Talousarviosta ei äänestetä kerralla. Eduskunta äänesti 12 kertaa yksittäisistä määrärahoista ja opposition vaihtoehdoista, ja talousarvio hyväksyttiin näiden äänestysten pohjalta.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
159 puheenvuoroa · 2 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Keskustelussa käsiteltiin vuoden 2020 viidettä lisätalousarviota, jossa päivitettiin valtion tuloarvioita ja pienennettiin lainanottotarvetta sekä suunnattiin määrärahoja muun muassa toimeentulotuen epidemiakorvaukseen ja uusiutuvan energian tukiin. Hallituspuolueet pitivät toimia oikea-aikaisina ja vastuullisina heikoimmassa asemassa olevien ja yritysten auttamiseksi. Oppositio hyväksyi määrärahalisäykset pääosin, mutta arvosteli ankarasti esityksen ja hallituksen talouslinjan puuttuvia työllisyystoimia sekä tukien huonoa kohdentamista.
- Olisiko toimeentulotuen väliaikainen epidemiakorvaus pitänyt kohdentaa harkinnanvaraisesti?
- Pitäisikö taloutta elvyttää julkisin menoin vai keventämällä työn ja yrittämisen verotusta?
- Tekikö hallitus riittävästi vaikuttavia työllisyys- ja rakenneuudistuksia julkisen talouden tasapainottamiseksi?
- SDPPuolesta
SDP korosti Suomen selvinneen koronakriisin ensimmäisestä vaiheesta vertailumaita paremmin, mikä mahdollisti velanottotarpeen vähentämisen. Ryhmä piti epidemiakorvausta ja muiden tukitoimien kohdentamista ihmisten arjen turvaamiseen välttämättöminä.
”Suomen vauriot ainakin ensi vaiheessa ovat olleet Euroopan pienimmät, ja sen vuoksi nyt velkaantuminen pienenee toista miljardia, tuloarviot nousevat pari miljardia.”
— Antti Lindtman - KeskustaPuolesta
Keskusta piti lisätalousarviota vastuullisena osoituksena siitä, että talous ja terveyspolitiikka ovat kestäneet kriisiä ennakoitua paremmin. Ryhmä tuki vahvasti heikoimpien, kuntien sekä maa- ja biotalousyritysten tukemista poikkeusoloissa.
”Parasta talouspolitiikkaa tänä syksynä ovat kaikki koronan torjuntatoimet ja toisen aallon ehkäiseminen ja hoitaminen.”
— Antti Kurvinen - VihreätPuolesta
Vihreät pitivät esityksen sosiaalisia tukia, kuten toimeentulotuen väliaikaista korotusta, välttämättöminä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttamiseksi. Lisäksi ryhmä korosti talouden elvyttämistä ilmastotoimien ja kestävän siirtymän ehdoilla.
”Meillä on ihmisiä, joilta puuttuu leipä pöydästä koronan takia, ja tähän se toimeentulotuen koronakorotus pureutuu.”
— Iiris Suomela - VasemmistoliittoPuolesta
Vasemmistoliitto katsoi esityksen tukevan tärkeällä tavalla pienituloisia ja korosti, ettei kriisin kustannuksia saa maksattaa tavallisilla kansalaisilla. Ryhmä puolusti menoelvytystä ja piti sosiaaliturvan vahvistamista parhaana keinona turvata toimeentuloa.
”75 euron korotus henkilöä kohden toimeentulotukeen on merkittävä ja auttaa monenlaisissa elämäntilanteissa olevia tavallisia ihmisiä.”
— Katja Hänninen - RKPPuolesta
RKP tuki esityksen määrärahoja ja piti lisätalousarviota asiallisena ja tarpeellisena tasapainotuksena. Ryhmä painotti valtion kykyä reagoida kriisiin nopeasti ja kohdentaa apua sitä tarvitseville.
”Tämän vuoden aikana olemme saaneet muistutuksen siitä, miten tärkeää on, että valtio pystyy toimimaan nopeasti ja kohdentamaan varoja sinne, missä niitä tarvitaan.”
— Anders Adlercreutz - KokoomusPuolesta varauksin
Kokoomus ei vastustanut esitettyjä akuutteja määrärahoja, mutta arvosteli hallitusta talouden rahoituspohjan unohtamisesta ja työllisyystoimien laiminlyönnistä. Ryhmä vaati työn ja yrittämisen verotuksen keventämistä sekä rakenneuudistuksia pelkän velkaantumisen sijaan.
”Meidän kritiikin ydin on siinä, että samanaikaisesti hallitus ei ole kuitenkaan lainkaan ollut kiinnostunut siitä, millä nämä kaikki lisämenot rahoitetaan.”
— Ben Zyskowicz - PerussuomalaisetPuolesta varauksin
Perussuomalaiset arvostelivat hallituksen tukimuotojen kohdentamista ja pitivät toimeentulotuen yleistä koronalisää huonosti perusteltuna. Ryhmän mielestä tuki olisi pitänyt jakaa kuntien harkinnan kautta suoraan koronasta kärsineille, suomalaisille ja lapsiperheille.
”Tämä toimeentulotuen koronalisä on harhaanjohtavasti nimetty ja perusteltu, koska se ei kohdistu erityisesti ihmisiin tai perheisiin, joille epidemia on aiheuttanut ylimääräisiä kustannuksia.”
— Jussi Halla-aho - KristillisdemokraatitPuolesta varauksin
Kristillisdemokraatit pitivät lisätalousarvion yksittäisiä määrärahoja ja tukia tarpeellisina, mutta olivat pettyneitä vaikuttavien työllisyys- ja rakennetoimien puuttumiseen. Ryhmä vaati välittömiä toimia yritysten edellytysten ja työllisyyden parantamiseksi.
”Kristillisdemokraattien kritiikki tätäkään lisätalousarviota kohtaan ei ole yksittäisten määrärahalisäysten kohdalla, joissa on sinällänsä ihan tarpeellisia ja hyviä asioita”
— Sari Essayah
Kooste on tuotettu tekoälyllä 159 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu päättyi. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
Keskustelu päättyi. Asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 3.9.2020Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Valtiovarainministeriö
- 8.9.2020Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 24.9.2020Valiokunnan mietintö tai lausunto · valtiovarainvaliokunta
- 30.9.2020Ainoa käsittely · Täysistunto
- 30.9.2020Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain1
- Vuoden 2020 V lisätalousarvioHyväksytty muutettuna · 676/2020