Poliittisten ja myötätuntolakkojen rajoittaminen
Lait työehtosopimuslain ja työriitojen sovittelusta annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi
Poliittisten lakkojen kesto rajataan enintään 24 tuntiin ja myötätuntotyötaisteluille asetetaan rajoituksia sivullisille aiheutuvien vahinkojen estämiseksi. Samalla laittomista lakoista määrättäviä sakkoja korotetaan ja laittomaksi todetun lakon jatkamisesta voidaan määrätä työntekijälle maksu.
- Tila
- Hyväksytty muutettuna
- Vireille
- 29.2.2024
- Viimeisin tapahtuma
- 15.5.2024
- Äänestyksiä
- 10
- Puheenvuoroja
- 389
- Vahvistettu
- 17.5.2024
- Säädös
- 246/2024
- Lähde
- eduskunta.fi ↗
Mitä ehdotetaan
Esityksen keskeisin muutos on poliittisten työnseisausten keston rajoittaminen enintään 24 tuntiin ja muiden poliittisten toimien enintään kahteen viikkoon, sekä suhteettomien myötätuntotyötaisteluiden kieltäminen. Lisäksi työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tuomittavan hyvityssakon ala- ja ylärajaksi säädetään 10 000–150 000 euroa, myötätunto- ja poliittisista työnseisauksista säädetään 7 päivän ennakkoilmoitusaika ja tuomioistuimen lainvastaiseksi toteaman työnseisauksen jatkamisesta säädetään työntekijälle 200 euron seuraamus.
Mitä se tarkoittaa
Muutokset vaikuttavat työntekijöihin, ammattijärjestöihin ja työnantajiin. Ammattiliitot eivät voi enää järjestää pitkiä poliittisia lakkoja tai suhteettoman laajoja tukilakkoja esimerkiksi satamissa, ja laittomasta työtaistelusta järjestölle koituvat sakot nousevat merkittävästi (10 000–150 000 euroa). Yksittäinen työntekijä voi joutua maksamaan työnantajalle 200 euron hyvityksen, jos hän jatkaa tietoiseksi saatettua lainvastaista lakkoa. Yrityksille muutos vähentää ennakoimattomia tuotantokatkoksia ja toimitushäiriöitä. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2024.
Näin eduskunta äänesti
2. käsittely · 7.5.2024Eduskunta hyväksyi lain äänin 107–57.
Keskusta äänesti hallituksen kanssa. 35 edustajaa oli poissa. Pöytäkirja ↗
Täysi pallo = jaa, rengas = ei, harmaa = poissa. Osoita palloa nähdäksesi edustajan. Paikat nykyisen istumajärjestyksen mukaan (päivitetty 17.10.2026). 16 äänestänyttä edustajaa ei ole nykyisessä istumajärjestyksessä.
Hyväksytty laki ei tule voimaan heti: tasavallan presidentti vahvistaa lain, ja se tulee voimaan laissa säädettynä päivänä. Tämä laki vahvistettiin 17.5.2024.
Keskustelu salissa
Mistä väiteltiin ja missä kukin ryhmä seisoi, ja sen alla kansanedustajien puheenvuorot sanatarkasti eduskunnan pöytäkirjasta.
389 puheenvuoroa · 5 keskustelua
Keskustelun pääkohdat
Hallituksen esityksestä poliittisten ja myötätuntolakkojen rajoittamiseksi sekä lakkosakkojen korottamiseksi käytiin poikkeuksellisen kiivas ja laaja keskustelu. Hallituspuolueet katsoivat muutosten parantavan Suomen kilpailukykyä ja investointiympäristöä sekä tuovan työelämän pelisäännöt lähemmäs muita Pohjoismaita. Oppositio vastusti esitystä jyrkästi ja piti sitä vakavana hyökkäyksenä työntekijöiden perusoikeuksia, sopimusyhteiskuntaa ja demokratiaa vastaan.
- Kaventaako lakko-oikeuden rajaaminen työntekijöiden perusoikeuksia ja demokratiaa?
- Ovatko poliittiset lakot aiheuttaneet kohtuutonta vahinkoa elinkeinoelämälle ja taloudelle?
- Vieko lakiesitys Suomen työmarkkinamallia kohti muita Pohjoismaita vai niistä poispäin?
- Valmisteltiinko laki riittävän huolellisesti ja aidossa kolmikantaisessa yhteistyössä?
- KokoomusPuolesta
Kokoomus kannattaa esitystä, koska se vahvistaa työrauhaa, suojelee yrityksiä kohtuuttomilta vahingoilta ja parantaa Suomen kilpailukykyä investointikohteena.
”Tällä esityksellä halutaan tuoda vakautta toimintaympäristöön ja houkuttelevuutta Suomeen investointiympäristönä.”
— Saara-Sofia Sirén - PerussuomalaisetPuolesta
Perussuomalaiset tukee lakien uudistamista, jotta sivullisille yrityksille ja kansantaloudelle koituvia vahinkoja voidaan vähentää työtaisteluoikeuden ydintä poistamatta.
”Ei olla poistamassa koko poliittista lakko-oikeutta vaan rajaamassa sen kestoa.”
— Sara Seppänen - RKPPuolesta
RKP tukee hallituksen esitystä työrauhasääntelyn uudistamisesta osana hallitusohjelman kokonaisuutta.
”Tack, ärade talman! Jag vill börja med att tacka minister Satonen för att lagförslagen när det berör strejkrätten nu har kommit hit.”
— Anders Norrback - KristillisdemokraatitPuolesta
Kristillisdemokraatit tukee hallituksen linjaa ja katsoo uudistusten olevan tarpeellisia.
”haluaisin myöskin muistuttaa, että kai oppositiollakin on vastuuta omista puhumisistaan.”
— Peter Östman - SDPVastaan
SDP vastustaa esitystä jyrkästi, sillä ryhmän mukaan se heikentää perusteettomasti työntekijöiden perusoikeuksia, murentaa neuvottelukulttuuria ja perustuu virheellisiin perusteluihin.
”Esityksellä yritetäänkin korjata jotakin, joka ei ole rikki.”
— Tytti Tuppurainen - KeskustaPuolesta varauksin
Keskusta tukee poliittisten lakkojen keston rajaamista yritysten vahinkojen estämiseksi, mutta arvostelee hallituksen sanelevaa etenemistapaa ja sopimuskulttuurin murentamista.
”Keskusta tukee osittain näitä hallituksen esityksiä. Annamme tuen esitykselle rajoittaa työtaistelutoimet, poliittiset työtaistelutoimet, enintään yhden vuorokauden mittaisiin mielenilmauksiin.”
— Antti Kurvinen - VihreätVastaan
Vihreät vastustaa esitystä, koska se katsoo lakko-oikeuden rajaamisen heikentävän kansalaisten keskeisiä perusoikeuksia ja tasa-arvoa työelämässä.
”Nyt hallitus on vielä rajaamassa aivan keskeistä perusoikeutta, työntekijöiden oikeutta työtaistelutoimiin.”
— Maria Ohisalo - VasemmistoliittoVastaan
Vasemmistoliitto vaatii esityksen hylkäämistä, koska se pitää toimia ideologisena hyökkäyksenä ammattiyhdistysliikettä, työtaisteluoikeutta ja suomalaista demokratiaa vastaan.
”Lakko-oikeuden rajoittaminen on osa oikeistohallituksen ideologista ja itsetarkoituksellista hyökkäystä suomalaista ammattiyhdistysliikettä ja suomalaisia työntekijöitä vastaan.”
— Aino-Kaisa Pekonen
Kooste on tuotettu tekoälyllä 389 puheenvuorosta 13.9.2026. Ryhmien kannat on luettu puheista, ei äänestyksistä; sitaatit on tarkistettu pöytäkirjasta sanatarkasti. Pisimpiä puheenvuoroja lyhennettiin koosteen lähdeaineistossa.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Yleiskeskustelu ja asian käsittely keskeytettiin.
Yleiskeskustelu ja asian käsittely keskeytettiin.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Käsittelyn vaiheet
Esityksen matka lähetekeskustelusta päätökseen eduskunnan kirjaamana.
- 29.2.2024Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Työ- ja elinkeinoministeriö
- 7.3.2024Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 19.4.2024Valiokunnan mietintö tai lausunto · työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
- 3.5.2024Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 8.5.2024Toinen käsittely · Täysistunto
- 14.5.2024Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Päätökset lakiehdotuksittain7
- 1Laki työehtosopimuslain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 246/2024 · 17.5.2024
- 2Laki työriitojen sovittelusta annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 247/2024 · 17.5.2024
- 3Laki työsopimuslain 3 luvun ja 7 luvun 2 §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 248/2024 · 17.5.2024
- 4Laki merityösopimuslain 4 luvun ja 8 luvun 2 §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 249/2024 · 17.5.2024
- 5Laki valtion virkaehtosopimuslain muuttamisestaHyväksytty · 250/2024 · 17.5.2024
- 6Laki kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 251/2024 · 17.5.2024
- 7Laki valtion virkamieslain 8 ja 9 a §:n muuttamisestaHyväksytty · 252/2024 · 17.5.2024
Ehdotettu lakiteksti
Esityksen sisältämät lakiehdotukset sellaisina kuin hallitus ne esitti. Lopullinen laki voi poiketa tästä valiokuntakäsittelyn jälkeen.
1.Laki työehtosopimuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työehtosopimuslain (436/1946) 8 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 momentti ja 10 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 9 §:n 1 momentti laissa 864/2001 ja 10 §:n 1 momentti laissa 424/1986, sekä lisätään lakiin uusi 8 a ja 8 b § seuraavasti:
8 §
Työehtosopimus velvoittaa siihen osallisia tai muuten sidottuja yhdistyksiä ja työnantajia, niin myös yhdistyksiä, joiden jäsenet tai 4 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainitut yhdistykset ovat yhdistyksen suostumuksella tehneet työehtosopimuksen, välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Sopimukseen sidotut yhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia työtaistelutoimenpiteitä eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
8 a §
Edellä 8 §:ssä tarkoitetun työrauhavelvollisuuden vallitessa työtaistelua, jolla tuetaan toista työtaistelua ( myötätuntotyötaistelu ), ei saa toimeenpanna siten, että työnantajalle tai tämän sopimuskumppanille aiheutetaan suhteettomia vahingollisia seurauksia rajoittamalla työnantajan palvelu- tai tuotantotoimintaa:
1) laajemmin kuin on tarpeen pääriidan piiriin kuuluvaan työnantajaan kohdistuvan vaikutuksen aikaansaamiseksi; tai
2) ilman, että rajoittamisella olisi välitöntä vaikutusta pääriidan piirissä olevan työnantajan toimintaan.
Työehtosopimukseen sidotun yhdistyksen on huolehdittava siitä, että sen alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät 1 momentin vastaisia myötätuntotyö-taisteluita.
8 b §
Poliittisella työtaistelulla tarkoitetaan työtaistelua, jonka tarkoituksena on vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon.
Edellä 8 §:ssä tarkoitetun työrauhavelvollisuuden vallitessa työnseisauksena toimeenpantava poliittinen työtaistelu, ei saa jatkua enää sen jälkeen, kun on kulunut 24 tuntia työnseisauksen aloittamisesta. Lisäksi työnseisaus on toimeenpanijan käytettävissä olevin keinoin järjestettävä siten, että tuotantotoiminnalle ennen työnseisausta ja sen päättymisen jälkeen aiheutuva häiriö jää mahdollisimman vähäiseksi ja lyhytkestoiseksi.
Muutoin kuin työnseisauksena toimeenpantava poliittinen työtaistelu saa kestää enintään kaksi viikkoa.
Poliittista työtaistelua ei saa toimeenpanna, jos sillä tosiasiallisesti jatketaan aikaisemmin järjestettyä poliittista työtaistelua.
Työehtosopimukseen sidotun yhdistyksen on huolehdittava siitä, että sen alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät 2—4 momentin vastaisia poliittisia työtaisteluita.
9 §
Työehtosopimukseen osallisen tai muutoin sidotun yhdistyksen ja työnantajan, joka ei täytä sopimuksesta johtuvia, 8, 8 a ja 8 b §:ssä tarkoitettuja velvollisuuksiaan on, jollei työehtosopimuksessa ole toisin määrätty, vahingonkorvauksen asemesta maksettava hyvityssakko. Hyvityssakon määrä on vähintään 10 000 euroa ja enintään 150 000 euroa.
10 §
Hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä hyvityssakkoa voidaan kohtuullistaa tai jättää se kokonaan tuomitsematta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevan työehtosopimuksen työrauhaa koskevan määräyksen asemesta sovelletaan tätä lakia, elleivät työehtosopimukseen osalliset ole keskinäisessä suhteessaan sopineet laajemmasta työrauhavelvollisuudesta kuin mitä tämän lain 8 a ja 8 b §:ssä säädetään.
2.Laki työriitojen sovittelusta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työriitojen sovittelusta annetun lain (420/1962) nimike, 1 luvun otsikon sekä 1, 3, 5 ja 6 §:n ruotsinkielinen sanamuoto, 2 luvun otsikko, 17 §:n 1 momentti, 7 ja 8 §:n, 3 luvun otsikon, 9, 9 a, 10 ja 11 §:n, 12 §:n 1 momentin, 13, 14, 15 ja 16 §:n, 18 §:n 1 momentin sekä 19 ja 20 §:n ruotsinkielinen sanamuoto, sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun otsikon sekä 1, 3, 5, 7, 9 ja 20 §:n ruotsinkielinen sanamuoto sekä 17 §:n 1 momentti laissa 354/2009, 8 §:n ruotsinkielinen sanamuoto osaksi laissa 354/2009, 9 a §:n ja 10 §:n sekä 16 §:n ruotsinkielinen sanamuoto laissa 109/2023 ja 18 §:n 1 momentin ruotsinkielinen sanamuoto laissa 609/2018, sekä lisätään 1 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 354/2009, uusi otsikko ja 3 momentti, 3 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 354/2009, uusi otsikko, 5 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 354/2009, uusi otsikko, 6 §:ään uusi otsikko, 7 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 354/2009, uusi otsikko ja 2 momentti, 8 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 354/2009, uusi otsikko, lakiin uusi 8 a—8 c §, 9 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 354/2009, uusi otsikko, 9 a §:ään, sellaisena kuin se on laissa 109/2023, uusi otsikko, 10 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 109/2023, uusi otsikko, 11—14 §:ään uusi otsikko, 15 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 354/2009, uusi otsikko, 16 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 109/2023, uusi otsikko, 17 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 354/2009, uusi otsikko, 18 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 799/1989, uusi otsikko, lakiin uusi 18 a ja 18 b §, 19 §:ään uusi otsikko, 20 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 354/2009, uusi otsikko ja 22 §:ään uusi otsikko seuraavasti:
1 §Lain tarkoitus ja soveltamisala
Tässä laissa säädetään työriitojen sovittelun lisäksi eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä.
3 §Valtakunnansovittelijan tehtävät
5 §Sovittelijan tehtävät
6 §Sovittelijan esteellisyys
2 luku – Työnseisauksen toimeenpanemisesta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä
7 §Ilmoitus työnseisauksesta
Työnseisauksena toimeenpantavaan 8 a §:ssä tarkoitettuun myötätuntotyötaisteluun tai 8 b §:ssä tarkoitettuun poliittiseen työtaisteluun tai niiden laajentamiseen ei saa ryhtyä, ellei työnseisauksen järjestäjä ole viimeistään seitsemän päivää ennen työnseisauksen tai sen laajentamisen aloittamisajankohtaa ilmoittanut kirjallisesti 1 momentissa tarkoitetut tiedot työrauhavelvollisuuden vallitessa vastapuolena olevalle työehtosopimusosapuolelle ja myötätuntotyötaistelusta, työrauhavelvollisuudesta riippumatta, lisäksi sen kohteena olevalle työnantajalle. Ilmoituksen tekijä voi 1 momentissa tarkoitetulla tavalla siirtää tai rajoittaa työtaistelua vain sen työnantajan tai työntekijäyhdistyksen suostumuksella, jolle ilmoitus työtaistelusta on tehty.
8 §Työnseisauksen siirtäminen
8 a §Myötätuntotyötaistelun rajoitukset
Työtaistelua, jolla tuetaan toista työtaistelua ( myötätuntotyötaistelu ), ei saa työrauhavelvollisuuden ulkopuolella toimeenpanna, jos tuettavan työtaistelun tavoitteena on muu kuin työehtosopimuksen solmiminen ja työnantajalle tai tämän sopimuskumppanille aiheutetaan suhteettomia vahingollisia seurauksia rajoittamalla työnantajan palvelu- tai tuotantotoimintaa:
1) laajemmin kuin on tarpeen pääriidan piiriin kuuluvaan työnantajaan kohdistuvan vaikutuksen aikaansaamiseksi; tai
2) ilman, että rajoittamisella olisi välitöntä vaikutusta pääriidan piirissä olevan työnantajan toimintaan.
Myötätuntotyötaistelusta työrauhavelvollisuuden vallitessa säädetään työehtosopimuslain (436/1946) 8 a §:ssä.
8 b §Poliittiseen päätöksentekoon kohdistuva työtaistelu
Poliittisella työtaistelulla tarkoitetaan työtaistelua, jonka tarkoituksena on vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon.
Työnseisauksena toimeenpantava poliittinen työtaistelu ei saa jatkua enää sen jälkeen, kun on kulunut 24 tuntia työnseisauksen aloittamisesta. Lisäksi työnseisaus on toimeenpanijan käytettävissä olevin keinoin järjestettävä siten, että tuotantotoiminnalle ennen työnseisausta ja sen päättymisen jälkeen aiheutuva häiriö jää mahdollisimman vähäiseksi ja lyhytkestoiseksi.
Muutoin kuin työnseisauksena toimeenpantava poliittinen työtaistelu saa kestää enintään kaksi viikkoa.
Poliittista työtaistelua ei saa toimeenpanna, jos sillä tosiasiallisesti jatketaan aikaisemmin järjestettyä poliittista työtaistelua.
Poliittisesta työtaistelusta työrauhavelvollisuuden vallitessa säädetään työehtosopimuslain 8 b §:ssä.
8 c §Työtaisteluoikeus virkasuhteessa
Edellä 7 §:n 2 momentissa sekä 8 a ja 8 b §:ssä säädettyä ei sovelleta virkasuhteessa. Työtaisteluoikeudesta virkasuhteessa säädetään valtion virkaehtosopimuslain (664/1970) 8 §:ssä, kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain (669/1970) 8 §:ssä, eduskunnan virkamiehistä annetun lain (1197/2003) 50 §:ssä, Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain (1166/1998) 45 §:ssä ja evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain (968/1974) 8 §:ssä.
3 luku – Sovittelutoimi
9 §Sovittelun aloittaminen
9 a §Vapaaehtoinen sovittelu
10 §Sovittelumenettely
11 §Sovinnon aikaansaaminen
12 §Kuuleminen sovittelussa
13 §Sovintoehdotus ja sovittelun keskeyttäminen
14 §Sovinnon ehtojen kirjaaminen
15 §Työriidan sovittelu tai ratkaisu erityisissä toimielimissä
4 luku – Erinäisiä säännöksiä
16 §Oikeudelliset riita-asiat
17 §Rangaistussäännökset
Joka rikkoo 7 §:ssä tai 8 §:n 2 momentissa säädetyn taikka 8 §:n 1 momentin mukaisesti annetun kiellon, on tuomittava työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain rikkomisesta sakkoon.
18 §Salassapitovelvollisuus
18 a §Hyvitys
Työntekijöiden tai työnantajien yhdistys, joka toimeenpanee työtaistelun 8 a tai 8 b §:ssä säädetyn vastaisesti, on vahingonkorvauksen asemesta maksettava hyvitys. Hyvityksen määrä on vähintään 10 000 euroa ja enintään 150 000 euroa.
Oikeus hyvityksen vaatimiseen on työtaistelun kohteeksi joutuneella työnantajalla tai työntekijällä. Jos saman työtaistelutoimen perusteella hyvitystä vaatineita asianosaisia on useampia, tuomittavan hyvityksen yhteismäärän on oltava vähintään 10 000 euroa ja enintään 150 000 euroa.
Hyvityksen suuruutta määrättäessä on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä hyvitystä voidaan kohtuullistaa tai se voidaan jättää kokonaan tuomitsematta.
Kanne hyvityksen suorittamisesta on pantava vireille käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä on vastaajan kotipaikka.
Oikeus hyvitykseen raukeaa, jos kannetta ei nosteta kuuden kuukauden kuluessa sen kalenterikuukauden päättymisestä, jonka aikana oikeus hyvitykseen on syntynyt.
Hyvityksestä työrauhavelvollisuuden vallitessa säädetään työehtosopimuslaissa.
18 b §Hyvityksen rahamäärän tarkistaminen
Edellä 18 a §:n 1 momentissa tarkoitetun hyvityksen vähimmäis- ja enimmäismäärä tarkistetaan rahanarvon muutosta vastaavasti kolmivuotiskausittain valtioneuvoston asetuksella.
19 §Virka-apu
20 §Palkkiot, kustannukset ja eräiden asiakirjojen maksuttomuus
22 §Voimaantulo
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn työehtosopimukseen sisältyviä tämän lain 7 §:n 2 momentissa säädetystä poikkeavia määräyksiä sovelletaan työehtosopimuksen voimassaolon päättymiseen saakka.
3.Laki työsopimuslain 3 luvun ja 7 luvun 2 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 2 §:n 2 momentin 2 kohta ja lisätään 3 lukuun uusi 6 § seuraavasti:
3 luku – Työntekijän velvollisuudet
6 §Lainvastaiseksi todetun työnseisauksen jatkaminen
Työntekijä, joka jatkaa työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaa tuomioistuimen tuomiossa lainvastaiseksi todettua työnseisausta vielä senkin jälkeen, kun työnantaja on ilmoittanut hänelle tuomiosta, on velvollinen maksamaan työnantajalleen hyvitystä 200 euroa. Oikeus hyvitykseen ei edellytä tuomion lainvoimaisuutta.
7 luku – Työsopimuksen irtisanomisperusteet
2 §Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet
Asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan:
2) työntekijän osallistumista työehtosopimuslain tai työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain (420/1962) mukaiseen taikka työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen;
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
4.Laki merityösopimuslain 4 luvun ja 8 luvun 2 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan merityösopimuslain (756/2011) 8 luvun 2 §:n 2 momentin 2 kohta ja lisätään 4 lukuun uusi 9 § seuraavasti:
4 luku – Työntekijän velvollisuudet
9 §Lainvastaiseksi todetun työnseisauksen jatkaminen
Työntekijä, joka jatkaa työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaa tuomioistuimen tuomiossa lainvastaiseksi todettua työnseisausta vielä senkin jälkeen, kun työnantaja on ilmoittanut hänelle tuomiosta, on velvollinen maksamaan työnantajalleen hyvitystä 200 euroa. Oikeus hyvitykseen ei edellytä tuomion lainvoimaisuutta.
8 luku – Työsopimuksen irtisanomisperusteet
2 §Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet
Asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan:
2) työntekijän osallistumista työehtosopimuslain tai työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain (420/1962) mukaiseen taikka työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen;
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
5.Laki valtion virkaehtosopimuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion virkaehtosopimuslain (664/1970) 12 §:n 1 momentti, 13 §:n 1 ja 2 momentin sekä 14 §:n 1 momentin ruotsinkielinen sanamuoto ja 16 §, sellaisina kuin niistä ovat 12 §:n 1 momentti, 13 §:n 1 momentti ja 16 § laissa 764/1986, seuraavasti:
12 §
Jos valtion neuvotteluviranomainen tai 3 §:n 3 momentin 3 kohdassa tarkoitettu virkamiesyhdistys katsoo, että työtaistelutoimenpide voi saattaa yhteiskunnan tärkeät toiminnat vakavaan häiriötilaan, eikä neuvotteluissa ole päästy yksimielisyyteen työtaistelutoimenpiteestä luopumisesta tai sen rajoittamisesta, on valtion neuvotteluviranomaisella tai virkamiesyhdistyksellä oikeus viiden vuorokauden kuluessa työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain (420/1962) 7 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen saatuaan kirjallisesti ilmoittaa valtakunnansovittelijan toimistoon saattavansa asian valtion virkariitalautakunnan käsiteltäväksi.
16 §
Virkariitalautakunnan on ratkaistava työtaistelun vaarallisuutta yhteiskunnalle koskeva asia 14 vuorokaudessa laskettuna 12 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa työtaistelun aloittamista tai laajentamista koskevan, työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen antamisesta valtakunnansovittelijan toimistoon ja 12 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa siitä lukien, kun asia on saatettu virkariitalautakunnan käsiteltäväksi. Virkariitalautakunnan on ilmoitettava päätöksensä riidan osapuolille sekä valtakunnansovittelijan toimistoon.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
6.Laki kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain (669/1970) 13 §:n 1 momentti, 14 §:n 1 ja 2 momentin sekä 15 §:n 1 momentin ruotsinkielinen sanamuoto ja 17 §, sellaisina kuin ne ovat, 13 §:n 1 momentti, 14 §:n 1 ja 2 momentin sekä ja 15 §:n 1 momentin ruotsinkielinen sanamuoto laissa 629/2021 ja 17 § laissa 765/1986, seuraavasti:
13 §
Jos Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT tai viranhaltijayhdistys katsoo, että työtaistelutoimenpide voi saattaa yhteiskunnan tärkeät toiminnat vakavaan häiriötilaan eikä neuvotteluissa ole päästy yksimielisyyteen työtaistelutoimenpiteestä luopumisesta tai sen rajoittamisesta, on Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:lla tai viranhaltijayhdistyksellä oikeus viiden vuorokauden kuluessa työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain (420/1962) 7 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen saatuaan kirjallisesti ilmoittaa valtakunnansovittelijan toimistoon saattavansa asian asianomaisen virkariitalautakunnan käsiteltäväksi.
17 §
Virkariitalautakunnan on ratkaistava työtaistelun vaarallisuutta yhteiskunnalle koskeva asia 14 vuorokaudessa laskettuna 13 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa työtaistelun aloittamista tai laajentamista koskevan, työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen antamisesta valtakunnansovittelijan toimistoon ja 13 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa siitä lukien, kun asia on saatettu virkariitalautakunnan käsiteltäväksi. Virkariitalautakunnan on ilmoitettava päätöksensä riidan osapuolille sekä valtakunnansovittelijan toimistoon.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
7.Laki valtion virkamieslain 8 ja 9 a §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion virkamieslain (750/1994) 8 §:n 5 momentin ja 9 a §:n 2 momentin ruotsinkielinen sanamuoto, sellaisena kuin ne ovat laissa 283/2015, seuraavasti:
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Esityksen pääasiallinen sisältö (virallinen)
Tiivistelmä ja otsikko on tuotettu tekoälyllä 25.8.2026. Ne eivät ole virallisia asiakirjoja – tarkista yksityiskohdat alkuperäisestä esityksestä.