Restricting political and sympathy strikes
Acts amending the Collective Agreements Act and the Act on Mediation in Labour Disputes and related acts
The duration of political strikes will be limited to a maximum of 24 hours, and restrictions will be placed on sympathy industrial actions to prevent harm to third parties. At the same time, fines imposed for illegal strikes will be increased, and an employee may be ordered to pay a fee for continuing a strike found to be illegal.
- Status
- Passed with amendments
- Submitted
- 29 Feb 2024
- Latest event
- 15 May 2024
- Votes
- 10
- Speeches
- 389
- Confirmed
- 17 May 2024
- Statute
- 246/2024
- Source
- eduskunta.fi ↗
What is proposed
The main change in the proposal is limiting the duration of political stoppages of work to a maximum of 24 hours and other political actions to a maximum of two weeks, and prohibiting disproportionate sympathy industrial actions. In addition, the minimum and maximum compensatory fine for breaching the industrial peace obligation would be set at 10,000 to 150,000 euros, an advance notice period of 7 days would be laid down for sympathy and political stoppages of work, and a penalty of 200 euros would be set for an employee who continues a stoppage of work found unlawful by a court.
What it means
The changes will affect employees, trade unions, and employers. Trade unions will no longer be able to organise long political strikes or disproportionately extensive sympathy strikes, for example in ports, and the fines incurred by an organisation for an unlawful industrial action will rise significantly (10,000 to 150,000 euros). An individual employee may have to pay compensation of 200 euros to the employer if they continue an unlawful strike after having been made aware of it. For businesses, the change will reduce unforeseen production stoppages and delivery disruptions. The acts are intended to enter into force on 1 July 2024.
How Parliament voted
2nd reading · 7 May 2024Parliament passed the act by 107–57.
The Centre voted with the government. 35 MPs were absent. Minutes ↗
Filled dot = yes, ring = no, grey = absent. Point at a dot to see the MP. Seats follow the current seating plan (updated 18 Sep 2026). 15 MPs who voted are not in the current seating plan.
A passed act does not enter into force immediately: the President of the Republic confirms it, and it enters into force on the date set in the act. This act was confirmed on 17 May 2024.
Debate in the chamber
What was argued and where each group stood, followed by MPs' speeches verbatim from the parliamentary record. Speeches are shown in their original language.
389 speeches · 5 debates
Key points of the debate
An exceptionally heated and extensive debate was held on the government proposal to restrict political and sympathy strikes and to increase strike fines. The government parties considered that the changes would improve Finland's competitiveness and investment environment, and bring the rules of working life closer to other Nordic countries. The opposition strongly opposed the proposal, viewing it as a serious attack on employees' fundamental rights, the contractual society, and democracy.
- Does restricting the right to strike curtail employees' fundamental rights and democracy?
- Have political strikes caused unreasonable harm to business and the economy?
- Does the bill move the Finnish labour market model towards other Nordic countries or away from them?
- Was the act prepared with sufficient care and in genuine tripartite cooperation?
- National Coalition PartyIn favour
The National Coalition Party supports the proposal because it strengthens industrial peace, protects businesses from unreasonable harm, and improves Finland's competitiveness as an investment destination.
”Tällä esityksellä halutaan tuoda vakautta toimintaympäristöön ja houkuttelevuutta Suomeen investointiympäristönä.”
— Saara-Sofia Sirén - Finns PartyIn favour
The Finns Party supports reforming the acts so that harm caused to third-party businesses and the national economy can be reduced without eliminating the core of the right to take industrial action.
”Ei olla poistamassa koko poliittista lakko-oikeutta vaan rajaamassa sen kestoa.”
— Sara Seppänen - Swedish People's PartyIn favour
The Swedish People's Party supports the government proposal to reform industrial peace regulation as part of the Government Programme package.
”Tack, ärade talman! Jag vill börja med att tacka minister Satonen för att lagförslagen när det berör strejkrätten nu har kommit hit.”
— Anders Norrback - Christian DemocratsIn favour
The Christian Democrats support the Government's line and consider the reforms to be necessary.
”haluaisin myöskin muistuttaa, että kai oppositiollakin on vastuuta omista puhumisistaan.”
— Peter Östman - Social DemocratsAgainst
The Social Democrats strongly oppose the proposal, as according to the group, it unjustifiably weakens employees' fundamental rights, erodes the culture of negotiation, and is based on flawed reasoning.
”Esityksellä yritetäänkin korjata jotakin, joka ei ole rikki.”
— Tytti Tuppurainen - Centre PartyIn favour with reservations
The Centre Party supports limiting the duration of political strikes to prevent harm to businesses, but criticises the Government's dictatorial approach and the erosion of the culture of agreement.
”Keskusta tukee osittain näitä hallituksen esityksiä. Annamme tuen esitykselle rajoittaa työtaistelutoimet, poliittiset työtaistelutoimet, enintään yhden vuorokauden mittaisiin mielenilmauksiin.”
— Antti Kurvinen - GreensAgainst
The Greens oppose the proposal because they consider that restricting the right to strike weakens citizens' key fundamental rights and equality in working life.
”Nyt hallitus on vielä rajaamassa aivan keskeistä perusoikeutta, työntekijöiden oikeutta työtaistelutoimiin.”
— Maria Ohisalo - Left AllianceAgainst
The Left Alliance demands the rejection of the proposal, as it considers the measures to be an ideological attack against the trade union movement, the right to take industrial action, and Finnish democracy.
”Lakko-oikeuden rajoittaminen on osa oikeistohallituksen ideologista ja itsetarkoituksellista hyökkäystä suomalaista ammattiyhdistysliikettä ja suomalaisia työntekijöitä vastaan.”
— Aino-Kaisa Pekonen
This digest was generated by AI from 389 speeches 13 Sep 2026. Group positions are read from the speeches, not from votes; quotations were checked verbatim against the record. The longest speeches were shortened in the digest's source material.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Yleiskeskustelu ja asian käsittely keskeytettiin.
Yleiskeskustelu ja asian käsittely keskeytettiin.
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.
Stages of consideration
The bill's path from the preliminary debate to the decision, as recorded by Parliament.
- 29 Feb 2024Eduskuntakäsittelyn vireilletulo · Työ- ja elinkeinoministeriö
- 7 Mar 2024Lähetekeskustelu · Täysistunto
- 19 Apr 2024Valiokunnan mietintö tai lausunto · työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
- 3 May 2024Ensimmäinen käsittely · Täysistunto
- 8 May 2024Toinen käsittely · Täysistunto
- 14 May 2024Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
Decisions by law proposal7
- 1Laki työehtosopimuslain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 246/2024 · 17 May 2024
- 2Laki työriitojen sovittelusta annetun lain muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 247/2024 · 17 May 2024
- 3Laki työsopimuslain 3 luvun ja 7 luvun 2 §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 248/2024 · 17 May 2024
- 4Laki merityösopimuslain 4 luvun ja 8 luvun 2 §:n muuttamisestaHyväksytty muutettuna · 249/2024 · 17 May 2024
- 5Laki valtion virkaehtosopimuslain muuttamisestaHyväksytty · 250/2024 · 17 May 2024
- 6Laki kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain muuttamisestaHyväksytty · 251/2024 · 17 May 2024
- 7Laki valtion virkamieslain 8 ja 9 a §:n muuttamisestaHyväksytty · 252/2024 · 17 May 2024
Proposed law text
The law proposals in the bill as the Government presented them. The final act may differ after committee consideration.
The law text is shown in Finnish or Swedish from Parliament's official documents; it is not translated into English.
1.Laki työehtosopimuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työehtosopimuslain (436/1946) 8 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 momentti ja 10 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 9 §:n 1 momentti laissa 864/2001 ja 10 §:n 1 momentti laissa 424/1986, sekä lisätään lakiin uusi 8 a ja 8 b § seuraavasti:
8 §
Työehtosopimus velvoittaa siihen osallisia tai muuten sidottuja yhdistyksiä ja työnantajia, niin myös yhdistyksiä, joiden jäsenet tai 4 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainitut yhdistykset ovat yhdistyksen suostumuksella tehneet työehtosopimuksen, välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Sopimukseen sidotut yhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia työtaistelutoimenpiteitä eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
8 a §
Edellä 8 §:ssä tarkoitetun työrauhavelvollisuuden vallitessa työtaistelua, jolla tuetaan toista työtaistelua ( myötätuntotyötaistelu ), ei saa toimeenpanna siten, että työnantajalle tai tämän sopimuskumppanille aiheutetaan suhteettomia vahingollisia seurauksia rajoittamalla työnantajan palvelu- tai tuotantotoimintaa:
1) laajemmin kuin on tarpeen pääriidan piiriin kuuluvaan työnantajaan kohdistuvan vaikutuksen aikaansaamiseksi; tai
2) ilman, että rajoittamisella olisi välitöntä vaikutusta pääriidan piirissä olevan työnantajan toimintaan.
Työehtosopimukseen sidotun yhdistyksen on huolehdittava siitä, että sen alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät 1 momentin vastaisia myötätuntotyö-taisteluita.
8 b §
Poliittisella työtaistelulla tarkoitetaan työtaistelua, jonka tarkoituksena on vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon.
Edellä 8 §:ssä tarkoitetun työrauhavelvollisuuden vallitessa työnseisauksena toimeenpantava poliittinen työtaistelu, ei saa jatkua enää sen jälkeen, kun on kulunut 24 tuntia työnseisauksen aloittamisesta. Lisäksi työnseisaus on toimeenpanijan käytettävissä olevin keinoin järjestettävä siten, että tuotantotoiminnalle ennen työnseisausta ja sen päättymisen jälkeen aiheutuva häiriö jää mahdollisimman vähäiseksi ja lyhytkestoiseksi.
Muutoin kuin työnseisauksena toimeenpantava poliittinen työtaistelu saa kestää enintään kaksi viikkoa.
Poliittista työtaistelua ei saa toimeenpanna, jos sillä tosiasiallisesti jatketaan aikaisemmin järjestettyä poliittista työtaistelua.
Työehtosopimukseen sidotun yhdistyksen on huolehdittava siitä, että sen alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät 2—4 momentin vastaisia poliittisia työtaisteluita.
9 §
Työehtosopimukseen osallisen tai muutoin sidotun yhdistyksen ja työnantajan, joka ei täytä sopimuksesta johtuvia, 8, 8 a ja 8 b §:ssä tarkoitettuja velvollisuuksiaan on, jollei työehtosopimuksessa ole toisin määrätty, vahingonkorvauksen asemesta maksettava hyvityssakko. Hyvityssakon määrä on vähintään 10 000 euroa ja enintään 150 000 euroa.
10 §
Hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä hyvityssakkoa voidaan kohtuullistaa tai jättää se kokonaan tuomitsematta.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevan työehtosopimuksen työrauhaa koskevan määräyksen asemesta sovelletaan tätä lakia, elleivät työehtosopimukseen osalliset ole keskinäisessä suhteessaan sopineet laajemmasta työrauhavelvollisuudesta kuin mitä tämän lain 8 a ja 8 b §:ssä säädetään.
2.Laki työriitojen sovittelusta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työriitojen sovittelusta annetun lain (420/1962) nimike, 1 luvun otsikon sekä 1, 3, 5 ja 6 §:n ruotsinkielinen sanamuoto, 2 luvun otsikko, 17 §:n 1 momentti, 7 ja 8 §:n, 3 luvun otsikon, 9, 9 a, 10 ja 11 §:n, 12 §:n 1 momentin, 13, 14, 15 ja 16 §:n, 18 §:n 1 momentin sekä 19 ja 20 §:n ruotsinkielinen sanamuoto, sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun otsikon sekä 1, 3, 5, 7, 9 ja 20 §:n ruotsinkielinen sanamuoto sekä 17 §:n 1 momentti laissa 354/2009, 8 §:n ruotsinkielinen sanamuoto osaksi laissa 354/2009, 9 a §:n ja 10 §:n sekä 16 §:n ruotsinkielinen sanamuoto laissa 109/2023 ja 18 §:n 1 momentin ruotsinkielinen sanamuoto laissa 609/2018, sekä lisätään 1 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 354/2009, uusi otsikko ja 3 momentti, 3 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 354/2009, uusi otsikko, 5 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 354/2009, uusi otsikko, 6 §:ään uusi otsikko, 7 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 354/2009, uusi otsikko ja 2 momentti, 8 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 354/2009, uusi otsikko, lakiin uusi 8 a—8 c §, 9 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 354/2009, uusi otsikko, 9 a §:ään, sellaisena kuin se on laissa 109/2023, uusi otsikko, 10 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 109/2023, uusi otsikko, 11—14 §:ään uusi otsikko, 15 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 354/2009, uusi otsikko, 16 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 109/2023, uusi otsikko, 17 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 354/2009, uusi otsikko, 18 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 799/1989, uusi otsikko, lakiin uusi 18 a ja 18 b §, 19 §:ään uusi otsikko, 20 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 354/2009, uusi otsikko ja 22 §:ään uusi otsikko seuraavasti:
1 §Lain tarkoitus ja soveltamisala
Tässä laissa säädetään työriitojen sovittelun lisäksi eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä.
3 §Valtakunnansovittelijan tehtävät
5 §Sovittelijan tehtävät
6 §Sovittelijan esteellisyys
2 luku – Työnseisauksen toimeenpanemisesta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä
7 §Ilmoitus työnseisauksesta
Työnseisauksena toimeenpantavaan 8 a §:ssä tarkoitettuun myötätuntotyötaisteluun tai 8 b §:ssä tarkoitettuun poliittiseen työtaisteluun tai niiden laajentamiseen ei saa ryhtyä, ellei työnseisauksen järjestäjä ole viimeistään seitsemän päivää ennen työnseisauksen tai sen laajentamisen aloittamisajankohtaa ilmoittanut kirjallisesti 1 momentissa tarkoitetut tiedot työrauhavelvollisuuden vallitessa vastapuolena olevalle työehtosopimusosapuolelle ja myötätuntotyötaistelusta, työrauhavelvollisuudesta riippumatta, lisäksi sen kohteena olevalle työnantajalle. Ilmoituksen tekijä voi 1 momentissa tarkoitetulla tavalla siirtää tai rajoittaa työtaistelua vain sen työnantajan tai työntekijäyhdistyksen suostumuksella, jolle ilmoitus työtaistelusta on tehty.
8 §Työnseisauksen siirtäminen
8 a §Myötätuntotyötaistelun rajoitukset
Työtaistelua, jolla tuetaan toista työtaistelua ( myötätuntotyötaistelu ), ei saa työrauhavelvollisuuden ulkopuolella toimeenpanna, jos tuettavan työtaistelun tavoitteena on muu kuin työehtosopimuksen solmiminen ja työnantajalle tai tämän sopimuskumppanille aiheutetaan suhteettomia vahingollisia seurauksia rajoittamalla työnantajan palvelu- tai tuotantotoimintaa:
1) laajemmin kuin on tarpeen pääriidan piiriin kuuluvaan työnantajaan kohdistuvan vaikutuksen aikaansaamiseksi; tai
2) ilman, että rajoittamisella olisi välitöntä vaikutusta pääriidan piirissä olevan työnantajan toimintaan.
Myötätuntotyötaistelusta työrauhavelvollisuuden vallitessa säädetään työehtosopimuslain (436/1946) 8 a §:ssä.
8 b §Poliittiseen päätöksentekoon kohdistuva työtaistelu
Poliittisella työtaistelulla tarkoitetaan työtaistelua, jonka tarkoituksena on vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon.
Työnseisauksena toimeenpantava poliittinen työtaistelu ei saa jatkua enää sen jälkeen, kun on kulunut 24 tuntia työnseisauksen aloittamisesta. Lisäksi työnseisaus on toimeenpanijan käytettävissä olevin keinoin järjestettävä siten, että tuotantotoiminnalle ennen työnseisausta ja sen päättymisen jälkeen aiheutuva häiriö jää mahdollisimman vähäiseksi ja lyhytkestoiseksi.
Muutoin kuin työnseisauksena toimeenpantava poliittinen työtaistelu saa kestää enintään kaksi viikkoa.
Poliittista työtaistelua ei saa toimeenpanna, jos sillä tosiasiallisesti jatketaan aikaisemmin järjestettyä poliittista työtaistelua.
Poliittisesta työtaistelusta työrauhavelvollisuuden vallitessa säädetään työehtosopimuslain 8 b §:ssä.
8 c §Työtaisteluoikeus virkasuhteessa
Edellä 7 §:n 2 momentissa sekä 8 a ja 8 b §:ssä säädettyä ei sovelleta virkasuhteessa. Työtaisteluoikeudesta virkasuhteessa säädetään valtion virkaehtosopimuslain (664/1970) 8 §:ssä, kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain (669/1970) 8 §:ssä, eduskunnan virkamiehistä annetun lain (1197/2003) 50 §:ssä, Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain (1166/1998) 45 §:ssä ja evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain (968/1974) 8 §:ssä.
3 luku – Sovittelutoimi
9 §Sovittelun aloittaminen
9 a §Vapaaehtoinen sovittelu
10 §Sovittelumenettely
11 §Sovinnon aikaansaaminen
12 §Kuuleminen sovittelussa
13 §Sovintoehdotus ja sovittelun keskeyttäminen
14 §Sovinnon ehtojen kirjaaminen
15 §Työriidan sovittelu tai ratkaisu erityisissä toimielimissä
4 luku – Erinäisiä säännöksiä
16 §Oikeudelliset riita-asiat
17 §Rangaistussäännökset
Joka rikkoo 7 §:ssä tai 8 §:n 2 momentissa säädetyn taikka 8 §:n 1 momentin mukaisesti annetun kiellon, on tuomittava työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain rikkomisesta sakkoon.
18 §Salassapitovelvollisuus
18 a §Hyvitys
Työntekijöiden tai työnantajien yhdistys, joka toimeenpanee työtaistelun 8 a tai 8 b §:ssä säädetyn vastaisesti, on vahingonkorvauksen asemesta maksettava hyvitys. Hyvityksen määrä on vähintään 10 000 euroa ja enintään 150 000 euroa.
Oikeus hyvityksen vaatimiseen on työtaistelun kohteeksi joutuneella työnantajalla tai työntekijällä. Jos saman työtaistelutoimen perusteella hyvitystä vaatineita asianosaisia on useampia, tuomittavan hyvityksen yhteismäärän on oltava vähintään 10 000 euroa ja enintään 150 000 euroa.
Hyvityksen suuruutta määrättäessä on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä hyvitystä voidaan kohtuullistaa tai se voidaan jättää kokonaan tuomitsematta.
Kanne hyvityksen suorittamisesta on pantava vireille käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä on vastaajan kotipaikka.
Oikeus hyvitykseen raukeaa, jos kannetta ei nosteta kuuden kuukauden kuluessa sen kalenterikuukauden päättymisestä, jonka aikana oikeus hyvitykseen on syntynyt.
Hyvityksestä työrauhavelvollisuuden vallitessa säädetään työehtosopimuslaissa.
18 b §Hyvityksen rahamäärän tarkistaminen
Edellä 18 a §:n 1 momentissa tarkoitetun hyvityksen vähimmäis- ja enimmäismäärä tarkistetaan rahanarvon muutosta vastaavasti kolmivuotiskausittain valtioneuvoston asetuksella.
19 §Virka-apu
20 §Palkkiot, kustannukset ja eräiden asiakirjojen maksuttomuus
22 §Voimaantulo
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn työehtosopimukseen sisältyviä tämän lain 7 §:n 2 momentissa säädetystä poikkeavia määräyksiä sovelletaan työehtosopimuksen voimassaolon päättymiseen saakka.
3.Laki työsopimuslain 3 luvun ja 7 luvun 2 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 2 §:n 2 momentin 2 kohta ja lisätään 3 lukuun uusi 6 § seuraavasti:
3 luku – Työntekijän velvollisuudet
6 §Lainvastaiseksi todetun työnseisauksen jatkaminen
Työntekijä, joka jatkaa työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaa tuomioistuimen tuomiossa lainvastaiseksi todettua työnseisausta vielä senkin jälkeen, kun työnantaja on ilmoittanut hänelle tuomiosta, on velvollinen maksamaan työnantajalleen hyvitystä 200 euroa. Oikeus hyvitykseen ei edellytä tuomion lainvoimaisuutta.
7 luku – Työsopimuksen irtisanomisperusteet
2 §Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet
Asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan:
2) työntekijän osallistumista työehtosopimuslain tai työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain (420/1962) mukaiseen taikka työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen;
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
4.Laki merityösopimuslain 4 luvun ja 8 luvun 2 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan merityösopimuslain (756/2011) 8 luvun 2 §:n 2 momentin 2 kohta ja lisätään 4 lukuun uusi 9 § seuraavasti:
4 luku – Työntekijän velvollisuudet
9 §Lainvastaiseksi todetun työnseisauksen jatkaminen
Työntekijä, joka jatkaa työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaa tuomioistuimen tuomiossa lainvastaiseksi todettua työnseisausta vielä senkin jälkeen, kun työnantaja on ilmoittanut hänelle tuomiosta, on velvollinen maksamaan työnantajalleen hyvitystä 200 euroa. Oikeus hyvitykseen ei edellytä tuomion lainvoimaisuutta.
8 luku – Työsopimuksen irtisanomisperusteet
2 §Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet
Asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan:
2) työntekijän osallistumista työehtosopimuslain tai työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain (420/1962) mukaiseen taikka työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen;
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
5.Laki valtion virkaehtosopimuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion virkaehtosopimuslain (664/1970) 12 §:n 1 momentti, 13 §:n 1 ja 2 momentin sekä 14 §:n 1 momentin ruotsinkielinen sanamuoto ja 16 §, sellaisina kuin niistä ovat 12 §:n 1 momentti, 13 §:n 1 momentti ja 16 § laissa 764/1986, seuraavasti:
12 §
Jos valtion neuvotteluviranomainen tai 3 §:n 3 momentin 3 kohdassa tarkoitettu virkamiesyhdistys katsoo, että työtaistelutoimenpide voi saattaa yhteiskunnan tärkeät toiminnat vakavaan häiriötilaan, eikä neuvotteluissa ole päästy yksimielisyyteen työtaistelutoimenpiteestä luopumisesta tai sen rajoittamisesta, on valtion neuvotteluviranomaisella tai virkamiesyhdistyksellä oikeus viiden vuorokauden kuluessa työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain (420/1962) 7 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen saatuaan kirjallisesti ilmoittaa valtakunnansovittelijan toimistoon saattavansa asian valtion virkariitalautakunnan käsiteltäväksi.
16 §
Virkariitalautakunnan on ratkaistava työtaistelun vaarallisuutta yhteiskunnalle koskeva asia 14 vuorokaudessa laskettuna 12 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa työtaistelun aloittamista tai laajentamista koskevan, työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen antamisesta valtakunnansovittelijan toimistoon ja 12 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa siitä lukien, kun asia on saatettu virkariitalautakunnan käsiteltäväksi. Virkariitalautakunnan on ilmoitettava päätöksensä riidan osapuolille sekä valtakunnansovittelijan toimistoon.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
6.Laki kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain (669/1970) 13 §:n 1 momentti, 14 §:n 1 ja 2 momentin sekä 15 §:n 1 momentin ruotsinkielinen sanamuoto ja 17 §, sellaisina kuin ne ovat, 13 §:n 1 momentti, 14 §:n 1 ja 2 momentin sekä ja 15 §:n 1 momentin ruotsinkielinen sanamuoto laissa 629/2021 ja 17 § laissa 765/1986, seuraavasti:
13 §
Jos Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT tai viranhaltijayhdistys katsoo, että työtaistelutoimenpide voi saattaa yhteiskunnan tärkeät toiminnat vakavaan häiriötilaan eikä neuvotteluissa ole päästy yksimielisyyteen työtaistelutoimenpiteestä luopumisesta tai sen rajoittamisesta, on Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:lla tai viranhaltijayhdistyksellä oikeus viiden vuorokauden kuluessa työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain (420/1962) 7 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen saatuaan kirjallisesti ilmoittaa valtakunnansovittelijan toimistoon saattavansa asian asianomaisen virkariitalautakunnan käsiteltäväksi.
17 §
Virkariitalautakunnan on ratkaistava työtaistelun vaarallisuutta yhteiskunnalle koskeva asia 14 vuorokaudessa laskettuna 13 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa työtaistelun aloittamista tai laajentamista koskevan, työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen antamisesta valtakunnansovittelijan toimistoon ja 13 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa siitä lukien, kun asia on saatettu virkariitalautakunnan käsiteltäväksi. Virkariitalautakunnan on ilmoitettava päätöksensä riidan osapuolille sekä valtakunnansovittelijan toimistoon.
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
7.Laki valtion virkamieslain 8 ja 9 a §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion virkamieslain (750/1994) 8 §:n 5 momentin ja 9 a §:n 2 momentin ruotsinkielinen sanamuoto, sellaisena kuin ne ovat laissa 283/2015, seuraavasti:
§
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Main content of the bill (official)
The summary and title were produced with AI on 25 Aug 2026. They are not official documents – check the details in the original bill. The title and summaries are machine translations of the Finnish AI summaries. Speeches and quotations are always shown in their original language.